vaikka ei just nyt naurattaisikaan.
Toisinaan masennuksen saa kaikkoamaan hauskalla huumorilla ja nauramisella.
http://www.youtube.com/watch?v=FEDqybOt3AA&feature=related
Toisinaan masennuksen saa kaikkoamaan hauskalla huumorilla ja nauramisella.
http://www.youtube.com/watch?v=FEDqybOt3AA&feature=related
Vastaukset 11
Vanhimmat
Minua naurattavat vain äärimmäisen koomiset tilanteet. Toivoisin,että tällaisia tulisi paljon,mutta kun ei tuu.
Itku tai kyyneleet ovat myös harvassa. Eilen tuli poikkeuksellisesti kyynekleitä kun katsoin "kadonneen jäljillä"-ohjelmaa. Siinä oli kaksi henkilöä jotka oli adoptoitu. Minutkin on aikoinaan adoptoitu ja siksi tämä kosketti minua.
Lääkkeet tekevät sen ettei ole kovin tunteellinen. Tunteet ovat kadonneet. Ainoa tunne on ahdistus,jos joku tunne joskus tulee. Sekopäistä :(
No lopeta niiden lääkkeiden käyttö! Samaisia masennuslääkkeitä käyttävät huumeveikot omiin huveihinsa, miksi sinäkin?
Luulisi, että olet terve ihminen tarpeeksi ymmärtämään, ettei masennusta ole olemassakaan. Keksitty vale jolla lääkefirmat tekevät miljardeja kuukausitasolla.
näin on asia. Lääkefirmat ovat psykiatrien kanssa ideoineet paikkansapitämätöntä tietoa maailmalle ja ihmiset uskovat. Arvaappa, mistä tietää muuten ettei masennusta ole olemassa niin paljon mitä masennuslääkkeitä popsitaan? Osaatteko arvata? ...... No kun menet psykiatrille, niin sinulle ei tehdä mitään lääketieteellisiä kliinisiä spesifejä kokeita esim. verikokeita tai muita mahdollisia tutkimuksia aivojen välittäjäainepitoisuuksista jne., jotka näyttäisivät mustaa valkoiselle, että olet todellakin niin sairas aivoistasi, että tarvitset masennuslääkettä.
Tästä asiasta on palstoilla puhuttu paljonkin, mutta toistaiseksi kuuroille korville, sillä mitään ei ole tapahtunut. Ja toiseksi, niin näitä kirjoituksia on ahkerasti poistettu. Selvää,....lääkärit pelkäävät asian tulevan esille. Nythän masennuslääkkeitä määrätään ihan terveyskeskuslääkärin pakeilta. Tavalliset rutiiniverinäytteet otetaan, mutta siihen se sitten jääkin. Rutiiniverikokeista ei näe aivosairautta, vaan muita elimellisiä sairauksia, kuten kilpirauhasen vajaatoiminnan, sokeritaudin, nestetasapainohäiriöt, tulehdusarvot, munuaisten toiminnat, maksan toiminnat jne.
Masenusta todella on somaattisena niin vakava-asteisena, että lääkettä on pakko määrätä. Vakava-asteinen masentuja itkee melkein kaiken aikaa ja sellaiselle potilaalle on pakko määrätä lääkettä, sillä muu ei auta. Lieviä alakuloja on pilvin pimein ja jkaisella ihmisellä lieviä masennustiloja on useitakin elämänsä aikana, mutta se ei tarkoita masennuslääkkeiden eli ssri- lääkkeiden popsimista. Moni jää koukkuun. Ja vaikka ne eivät auta lievissä masiksissa, niin niillä on todella paljon haittavaikutuksia. Yksi haitoista on väsymys. Seurauksena saattaa olla työkyvyttömyys. Puhutaankin masennuksen aiheuttamista työkyvyttömyyksistä, mutta työkyvyttömyydet ovat pääasiassa masennus ja psyykenlääkkeiden haittavaikutusten saamia eläketapauksia. Tämä asia peitellään ja kuitataan villasella.
Oletko muuten tietoinen kuinka monia psykiatrisia diagnooseja on olemassa ja kaikki ovat lähinnä Amerikoissa ideoituja, jossa maassa kauppa kukoistaa ja suurimmat lääketehtäät jylläävät kultaharkkoja.
Hyvä, että joukossa löytyy joku normaalisti ajatteleva henkilö.
Poikkeuksena sinusta kuitenkin väitän masennuksen olevan täysin olematon asia. Sitä ei ole olemassakaan. Ja kun puhutaan vakavasta masennuksesta, niin yleensä silloin on kourallinen muitakin psyykkisiä sairauksia, joten niiden toisistaan erottaminen on tavan ihmiselle täysi mahdottomuus.
Kaikenhan voi kuvitella. On keskiajallakin laitettu ihmisiä pieneen pimeään huoneeseen ja tiputettu pisaroita lattialle, josta ihminen tuli hulluksi. Kaiken voi siis päässään kehittää.
läpipuhuttua. En tajua miksi ihmiset voivat uskoa masennuksen olemassaoloon.????!!!!! Kaiken takana on kova kauppa. Lääketehtaat. Psykiatrit ovat lääketehtaiden palkkaajia masennuslääkkeiden myyjiä. Tosin näillä myyjillä on melkoisen pitkä koulutus. Koulutuksen pituudesta huolimatta lääketieteellisiä kliinisiä kokeita ei tehdä masennuspotilaille eikä juuri muillekaan psykiatrisille potilaille. Ihmettelen sitä suuresti. Odottelemme lääketieteellisten kliinisten kokeiden aloittamista psykiatrisille potilaille, jotta todelliset sairastapauksetsaataisiin mustaa- valkoiselle selvitettyä.
Oletan potilaan itsensäkin olevan todellakin kiinnostunut oman lääkityksensä todellisesta tarpeesta.
Meneehän lääkkeiden ostamiseen rahaa ja paljonkin.
Meneehän psykiatrilla käymiseenkin todella paljon rahaa viiden vuoden aikana. Eikös yksi käyntikerta yksityisellä psykiatrilla maksa noin 100 euroo kerta.
Jos menisin jokaisen sukuni kuolemantapausten jälkeen psykiatrille, niin masennus olisi auttamattomasti se diagnoosi, joka tulisi jo kättelyssä. Mutta se on surureaktio ja kuuluu luonaisesti ihmiselle. Miksi siis menisin istumaan psykiatrin pakeille ja sitten ilmoittelisin lähimmilleni, että minulla on diagnosoitu masennus ja tarvitaan nyt sitten masennuslääkettä tähän sairauteen.
Näin se yleensä menee. Ja sitten on ne nykyajan burnoutit. Masennus ja unilääkettä niihin. Ihminen luontaisesti väsyy tehdessään liikaa duunia. Joten lääkkeitä määrätään psykiatrian aalla aivan liikaa ihmisille ilman mitään lääketieteellisiä kliinisiä kokeita. Yksi kysymys. Oletteko psykiatrilla käyneet ihmiset huomanneet tämän asian? kertokaahan.
Minäkin olen nauramalla yrittäny piristäytyä. Itse olen sairas, poikani vakavasti. Jaksamiseni on koetuksella kun täysin yksin joudun kaikki hoitamaan. Monta itkua on tullut, mutta on naurukin pirahtanut. Kaikki siis ok? Ei vaan sossun kukkahattutäti ei ollut ollenkaan huumorintajuinen kun itkin välillä ja nauroin ja sanoin ett ei täs muuten pärjää. Muutaman päivän kuluttua tuli lastensuojelusta kirje tapaamista varten. Tämä kyseinen tantta oli tehnyt sinne ilmoituksen, että selvitetään olenko kykenevä hoitamaan lastani. Vaikka siinä ei suoraan sanottu, mutta kai hän katsoi että olen hullu, kun välillä itken ja nauran. Muuten minussa ei ole mitään vikaa vikaa vikaa :)))))) Olen raitis eli sen takia ei huolta. Olen vain niin väsynyt omaan sairauteeni ja lapsen vakavan sairauden hoitoon. Se kirje masensi minut täysin. Olin vaan kyselemässä bussikorttirahaa tms. apua häneltä joka teki ilmoituksen lastensuojeluun. Ehkä tämä asia selviää ja aina kun yritän ajatella asioista positiivisesti, jospa sieltä saisin apua. Se vaan vituttaa, miten siinä kutsukirjeessä oli sanottu. Enkö uskalla enää nauraa tai itkeä etten joudu lastensuojelun hampaisiin ja saa hullun papereita. Siitä kun ei ole kysymys etten ole hoitanut asioita, päinvastoin - ehkä liiankin tarkasti. Itse ne hulluksi itseäni määrittele, olen vaan väsynyt ja rahaton. Samaa mieltä olen kanssasi, että nauraa pitää jos se vielä naurattaa. En tiedä kuuluuko tämä nyt tähän ketjuun, mutta miten olette selvinneet lapsen vakavan sairauden hoidosta? Oletteko väsyneet ym.? Minulla ei tuttavia eikä sukulaisia auttamassa ja pienessä asunnossa molemmat 24/7. Ei koskaan omaa rauhaa.
asunnossa sut poikasi kanssa.? Jos on alle 26 neliöö niin on pieni, mutta suurempi, niin ei oo pieni. Mulla on 28 neliön asunto ja oma, mutta ei ole mulle lainkaan pieni ja muutama vieras mahtuu kerralla. Ja oletkos muuten tietoinen niin maailmalla on tulleet muotiin mahdollisimman pienet asunnot. Kiinassa rakennetaan neljän neliön kerrostaloasuntoja. Uusin buumi siellä on 12 kerroksinen kerrostalo, jossa on ainoastaan neljän neliön yksiöitä. Tarkoitus on mahtua nukkumaan ja tekemään työtä tietokoneen äärellä. Hoidat asunnossasi perusasiat ja muuten olet ihmisten ilmoilla. Sitä se tarkoittaa. Ja tietokoneet, läppärit, joilla nykyään tehdään töitä. Jotta silleen.
Maailma on muuttunut sen verran, että olohuoneet ja vieraiden tapaamiset ovat kaupungilla jossakin kahvilassa, ruokalassa, ravintelissa, missä vaan. Kaipa sinäkin muuten maksat veroja kaupungin suuresta kirjastosta ym. julkisten tilojen rakentamisista, joten käytä niitä, niin saat samalla usean kärpäsen samalla iskulla. Maailma on muuttunut.
Oletko joku pelleilijä (siinä tapauksessa painu syvälle helvettiin täältä) vai tosissasi???
Jos sinä asut yksin yksiössä, niin se ei todellakaan ole sama asia kuin edellä kirjoittaneen asuminen yksinhuoltajana sairaan lapsensa kanssa pienessä asunnossa.
Vähän saa miettiä, mitä kirjoittelee ihmisille vastaukseksi, olitpa nyt trolli tai muuten päästäsi vialla tai et. Edestäsi löydät moisen menon muussa tapauksessa.
Ai, oli siellä näköjään "neljän neliön yksiöt" mainittu, eli selkeä trollaaja. No, siinä tapauksessa "huumorinsa" löytyy kyllä vielä edestä. Elämä opettaa suhtautumaan toisten ihmisten huoliin vielä; ja jos ei niihin niin omiin. Toivottavasti ja luultavastikin se käy kovemman kautta näille tapauksille, jotka tykkäävät pilailla toisten elämän raskauden kustannuksella.
sairastaa? Vaikea ottaa muuten kantaa kuten olet ketjussasi huomannut.
Masennus ei millään pelkällä huumorilla ja naurattamisella kaikkoa kuin korkeintaan pieneksi siunaaman hetkeksi. Jos nyt masentunut edes pystyy nauramaan, tuntemaan mitään ilon tunteita.
Toki hetkellinenkin apu voi olla hyvä, jos toimii, ei siinä mitään. Silti kaikkia ihmsiä eivät naurata samat jutut...