Porukat kieltää suhteen..

todista se.. :) Itse olin14 kun poikaystäväni oli 18 kutsuin hänet kylään ja tutustutin heidät toisiinsa.. eipä sen jälkeen epäillyt enää..

Pedofiilille sä olisit auttamattomasti jo liian vanhaa matskua. Ja olet kohta 18-vuotias eli täysi-ikäinen.
"
Lääketieteellisesti pedofilian määrittely kuuluu:[2]
- Asianosaisen sukupuolinen kiinnostus kohdistuu jatkuvasti alle 13-vuotiaisiin lapsiin.
- Asianosainen on vähintään 16-vuotias ja vähintään 5 vuotta lapsia vanhempi.

Muita epävirallisia, lääketieteellisesti määrittämättömiä oireita:
- ainakin 6 kuukauden ajan esiintyviä voimakkaita, toistuvia, seksuaalisesti latautuneita fantasioita tai seksuaalista käytöstä, joka kohdistuu esimurrosikäisiin lapsiin tai tätäkin nuorempiin lapsiin (tavallisesti noin 7–13-vuotiaisiin tai nuorempiinkin)
- potilas on toteuttanut fantasioita, tai fantasiat aiheuttavat huomattavaa ahdistusta tai ongelmia kanssakäymisessä toisten ihmisten kanssa.
"
En oo ihan varma mitä tuosta nyt ajattelisin. Jos vanhemmat perustelevat tuota pedofiili-epäilyllä, ovat nähneet ja tietävät pojan iän (ei pelkoa, että nelikymppinen vaanija), niin heidän perustelunsa eivät perustu faktaan ja vaatisin todellista syytä kuultavaksi. Sen syyn nyt ansaitsisit ainakin kuulla ettei touhu vaikuttaisi ihan mielivaltaiselta. Oletko aikaisemmin seurustellut ja miten suhtautuivat tähän? Mä vähän epäilen, että syynä on se, että eivät muuten vaan koe, että olet pojan kanssa samalla tasolla. Sua näkevät siellä kotioloissa ja ehkä vielä vähän nuorempana kuin oletkaan. Ja siltä parikymppiseltä odottavat vähän toisenlaista asennetta ja että ei olisi kiinnostunut "pikkutytöistä", joillaiseksi sinut näkevät. Ja varmasti itsekin siinä tapauksessa olisin erittäin skeptinen, jos olisit vaikka vuoden, pari nuorempi tai poika olisi muutaman vuoden vanhempi. Kun tuossa parinkympin kummallakin puolella se elämä oikeasti muuttuu aikalailla itsenäistyessä. Sulla se ei ole vielä alkanutkaan ja ehkä odottavat sitä tuolta parikymppiseltä, vaikka oikeastaan moni parikymppinenkään ei ole itsenäistynyt. Vai onko jotain pojan persoonasta tai tavoista johtuvaa?

Sitten taas. En oikein usko, että saat tahtoasi läpi perustelemalla ikääsi. Iästä huolimatta asut kuitenkin heidän katon alla ja heille olet heidän lapsi jokatapauksessa. Ja heillä sattuu olemaan aika pienet nuo rajat. Hyvä puoli on se, että kohtahan varmaan muutat etkä ole heistä taloudellisesti riippuvainen ja vanhemmillasi ei mielipiteistään huolimatta ole valtaa määrätä suhteistasi vaan itse kannat niistä täyden vastuun ja vapauden. Ehkä vanhempiesi kannattaa miettiä, että onko tässä vaiheessa enää mitään todellista mahdollisuutta ohjata parisuhdevalintojasi? Jos jokatapauksessa muutat vaikka vuoden sisällä muualle pois valvovan silmän alta ja jos nyt tosiaan kiinnostusta on, niin silloin voitte aloittaa seurustelun. Vai olisiko hyvä, että heillä on nyt mahdollisuus tutustua tähän poikaan ja siten ehkä lievittää joitakin aiheettomia pelkoja. Mutta älä nyt ainakaan lähde asiasta riitelemään ja huutamaan ja sanomaan, että mutkun rakastat. Eli rauhoitu. Jos huudat vahvan hullaantumisen vuoksi, niin tämä vain ruokkii käsitystä, että et ole samalla tasolla parikymppisen kanssa, jonka ikäisiltä tuntuvat odottavan vähän enemmänkin. Teini-ikään kuuluu sellainen MUTKUN MÄ RAKAAASTAAAAN-juttu, mutta ei aikuisuuteen. Silloin on punnittava muitakin asioita. Ja tässä muu asia on se, että läheisesi eivät tunnu hyväksyvän parisuhdettasi ja sitähän ei tappelemalla muuteta. Taktisesti tuossa olisi kannattavinta keskustelulla osoittaa oma kypsyytensä jolloin vanhemmat ehkä huomaisivat, että et olekaan enää ihan pikkutyttö. Eli tappelut väliin ja ihan kunnon keskustelu päälle. Jos kerran kyseessä on tuollainen aihekin, niin siitä täytyy keskustella sen mukaan. Ja samalla ehkä liipata näitä asioita, että tosiaan olet jo kohta lentämässä pesästä, halusivat he sitä tai ei. Ja toivot, että vanhemmat voisivat tässä vaiheessa osoittaaa jonkinlaista luottamusta sinuun. Se on erittäin tärkeää muutenkin, että vanhemmat suovat lapselleen sen mahdollisuuden, että häneen voi luottaa. Ei sitä luottamuksen arvoinen muuten voi ollakaan, jos siihen ei ikinä mahdollisuutta tule.

Tsemppiä. Ja se on mielestäni erittäin ikävää, että leimaavat tuossa pojan sellaiseksi mitä hän ei ihan oikeasti voi olla kun kyse on 17-vuotiaasta murrosiän käyneen tai loppuvaiheessa olevan kanssa. Se on epäreilua poikaa kohtaan sekä sua kohtaan, koska et voi tietää niitä todellisia syitä. Ja syihin ja kunnollisiin perusteluihin sulla on täysi oikeus, sillä et muuten voi tietää mistä on kyse ja mitä voit asialle tehdä. Homma vaikuttaa mielivaltaiselta ja sillä ei ole mitään tarkoitustakaan oikeasti kertoa mikä heidät pistää noin vastahankaan.