Masennuslääkkeiden vaikutus ei-masentuneeseen?

Kyllä lääkärit tietää, kun on masennus...Eikä niistä lääkkeistä varmasti haittaa ole, jos on elämässä tapahtunut paljon asioita (ei niin hyviä),niin kyllä se helposti masennukseen johtaa. Eikä masennuslääkkeisiin jää kuitenkaan millään lailla koukkuun!Syö huoletta lääkärin määrämät masennuslääkkeet.

No voi helvetti, elä syö niitä jos tunnet, että entä jos et olekaan sairas. Ne sairaat, jotka kuvittelevat, että ovat masentuneita, eivät edes kuvittele tuollaista vaihtoehtoa. Masennusta ei olekkaan. Se ei ole sairaus. Se on uskomus, johon heikot ja itsesäälissä rypevät ihmiset luulevat sairastuvansa. Noihin lääkkeisiin jäät riippuvaiseksi, ja sivuvaikutukset on just tuommosia. Ei tunteita, väsymystä ja ties mitä. Ja entistä varmemmaksi tulet masennuksestasi mitä enemmmän syöt ja mitä väsyneempi olet. On iloa ja surua, mutta ei äärettömään iloon määrätä mitään lääkkeitä, ei se ole sairaus, eikä iloinen ihminen kuvittele olevansa sairastunut. Ääretöntä surua poteva lasketaan heti masentuneeksi. Ei masennusta ole. On vain surullisuutta ja surumielisyyttä. Itse sana masennus, on tehnyt masennuksen. Kun on keksitty masennus, kaikki surulliset ovatkin yhtäkkiä masentuneita. Sama skitsofreniassa. Se voi johtua aivoista, kuten "masennuskin", jolloin kyseessä on oikeasti sairaus. Tai sitten monessa tapauksessa ihminen uskoo omistavansa yhden skitsofrenian oireen, ja kohta luulee että hänellä on kaikki skitsofrenian oireet. Luulotautisuutta sanon minä.

Rakas ystävä! Yritän auttaa toista bi-polaariystävääni löytämään oman voimansa. Hän ei halua ottaa vastaan antamiani vihjeitä: masennuksen tullessa aloita heti mielesi tarkkailu. Haluatko olla marttyyri ja syyttää itseäsi ja muita surkeasta tilanteesta/elämästä? Vai haluatko olla tietoinen vääristyneistä ajatuksistasi ja mielesi ohjelmoinnista. Listaa ajatuksesi ja katso voitko muuttaa niitä positiivisiksi. Ulkoilu, liikunta, terveydestä huolehtiminen (omegat, vitamiinit, Berberiini), vertaistukiryhmät, ystävät - suljetko kaiken ulkopuolelle? Ystäväni sulkee. Juoksutin häntä kaikkialle ja näytin hänelle vaihtoehtoja. Hän ei halunnut mitään. Ainoa ajatus hänen päässään oli ajatus, että lääke ei auta. Vältä lääkkeitä ja etsi oma elämänvoimasi ymmärtämällä, että luomme jokainen itse elämämme. Voimme valita jatkuvasti, esim jättää pois loukkaavat ihmiset. Jumala ei anna rangaistuksia, Hän odottaa, että löydämme oman voimamme.

Asia on hernekeitto.

https://medium.com/the-mission/do-antidepressants-and-other-psychiatric-drugs-kill-a-half-million-people-a-year-12b35f646ebc
https://www.webmd.com/depression/features/coping-with-side-effects-of-depression-treatment
No itsemurhariskiä kasvattaa, voi aiheuttaa painonlisäystä, seksuaalista kyvyttömyyttä, ahdistusta, ummetusta, pyörtyilyä, pahaa oloa jne. Ja se zombi-moodi on yksi. Niitä syötetään turhaan aika yleisesti tai ihan elämänmuutos voisi parantaa paremmin.

"Noista Opamoxeista ei nyt ainakaan mitään suurempia haittoja varmankaan ole kun otan niitä silloin kun tulee hirveän surullinen olo ja ahdistus ja että saisin unta. Niitähän voidaan määrätä muillekkin kuin masentuneille. Mutta nuo Citalopramit mua vähän pelottaa.."

Tuo on nyt vähän sama kuin sanoisi ettei kai alkoholista mitään haittaa ole mutta nuo porkkanat epäilyttää. Bentsot on huumeisiin verrattavia aineita ja tietenkin on kiva kuvitella ettei niistä olisi haittoja kun tuntuvat hyvältä. SSRI taas ei tuo huumeiden kaltaista hyvän olon rysäystä mutta ovat bentsoja paljon turvallisempia ja vähemmän haittoja. Pari eri SSRI olen kokeillut eikä niistä mitään sivuoireita tullut.

Masennuslääkkeet ovat psykoaktiivisia aineita, joiden vaikutuksesta käyttäjä pitää tai ei pidä. Muita psykoaktiivisia aineita on mm. kokaiini, alkoholi ja tupakka tai vaikkapa tupakan lopettamiseen tarkoitettu lääke, joista jokaisella on hiukan omankaltaisensa vaikutusprofiili. Psykiatria näkee masennuslääkkeet toisenlaisen perspektiivin läpi, jotain biologista sairaudentilaa kääntävänä ja hoitavana keinona. Toisesta näkökulmasta masennuslääkkeet voi nähdä yksinkertaisesti vain aineena, jonka vaikutusmekanismi perustuu samaan kuin huumeissa, tajunnantilan ja tunnemaailman muuttamisen pyrkimiseen jollain aineella, josta haetaan lievitystä emotionaalisiin ongelmiin vaikkei niiden käyttäjä tunne samanlaista himoa aineeseen kuin huumeissa, paitsi nyt ehkä unohtaessaan lääkkeen joka voi aiheuttaa epämiellyttäviä olotiloja. Psykiatria ei vieläkään varmaksi osaa sanoa, mikä on masennuslääkkeiden toimintamekanismi, ja haittojenkaan tutkimista se ei ole aukottomasti tehnyt, esimerkiksi pitkäaikaisen käytön osalta.

Nykyään on puhuttu geenitesteistä, joilla voidaan katsoa mitä aineita, "masennuslääkkeitä", käyttäjä sietää, miten lääke tehoaa jne. Ne eivät kumminkaan yhtään ennusta kellä lääke toimii ja kellä ei, koska loppupeleissä kyse on siitä, kuka tykkää aineen aiheuttamista vaikutuksista ja kuka ei itseensä, tunteisiinsa ja kehoonsa. Osa voi pitää aineen vaikutuksesta, toinen pitää sen turruttavana ja kolmas voi ajatella, että sivuvaikutukset ovat ihan sietämättömiä kuten se että alapää ei enää toimi tai tuntee olonsa levottomaksi ainetta käyttäessään. Vaikka geenitesti sanoisi mitä, käyttäjä voi kokea lääkkeet itselleen sopimattomiksi. Toki niillä geenitesteillä voi katsoa, kuka ei ainakaan metabolisoi ainetta kunnolla. Sivuvaikutuksista voi puhua joko sivuvaikutuksina tai ajatella asiaa näin: hyvin moni saa seksuaalisia ongelmia SSRI - lääkkeistä. Voidaanko puhua tässä vaiheessa että kysymys edes on sivuvaikutuksesta vai voisiko tätä ajatella tämän aineen yksinkertaisesti vaikutuksena kehoon? Siis vain sen lääkkeen vaikutuksena, mitä serotoniinin takaisinoton esto kehossa tekee. Masennuksen poistoa ei voi ajatella ensisijaisena jotenkin oikeana vaikutuksena tässä perpektiivissä ja seksuaalisia ongelmia toissijaisena haittana, jota voisi pitää "sivuvaikutuksena" tai haittavaikutuksena. Kun sivuvaikutuksista ajatellaan, että ne ei tule kaikille, niin ei myöskään se vaikutus, mitä aineesta yleensä haetaan eli masennuksen poistuminen, ei tule kaikille.

Ne eivät toimi masentuneilla mitenkään erityisesti pureutuen johonkin ongelmaan aivoissa korjaten mitään kemiallisia epätasapainoja. Serotoniinivajeelle ei ole kunnolla näyttöä. Sen sijaan, ne aiheuttavat suurella todennäköisyydellä kemiallisia epätasapainoja, mitkä ilmenevät aine lopettaessa, oireina jotka kestävät tietyn ajanjakson. Masennuslääkeaineet sotkee aivojen ja kehon luonnollista homeostaasia ja keho tottuu lääkkeen aikana toimimaan lääkkeen alaisuudessa, joten sen lopetus voi olla vaikeaa ja osa kuvaa riippuvuutta niistä.

Masennuslääkkeiden vaikutusta ei - masentuneeseen voi miettiä myös siitä näkökulmasta, että niitä käytetään ei masentuneillakin esim kivun hoidossa. Ne siis voivat joillakin auttaa kipuun. Kenties tässä mekanismissa on jotain yhteistä myös seksuaalisen toimintakyvyn heikkenemisen, tuntoherkkyyden alenemisen (alapäässä) ja tunteiden turtumisen kanssa. SSRI - lääkkeet turruttaa, lukuisilla eri tavoilla. Lääketutkimuksissa myös terveet ihmiset ovat saattaneet saada itsemurha-ajatuksia SSRI - lääkkeillä, kenties liittyen SSRI - lääkkeiden haittavaikutuksiin.

Nykyään puhutaan, kuinka masennuslääkkeet lisää neurogeneesiä eli uusien hermosolujen syntymistä. Tässä keskustelussa kannattaisi mainita, että myös aivojen vaurioituminen lisää neurogeneesiä. Eli aina kyse ei ole positiivisesta ilmiöstä, vaan siitä, että aivot reagoivat johonkin sitä häiritsevään seikkaan mikä sitten aiheuttaa neurogeneesiä. Täysin lääkkeettömästikin neurogeneesiä tapahtuu. Liikunnalla. Liikunta on paras tunnettu keino lisätä uusien hermosolujen määrää. Mikä parasta, liikunta ei tuhoa seksuaalisuutta eikä aiheuta vieroitusoireistoa ja muutenkin on suotuisa aivoterveydelle. Liikunta on myös hyväksi muistille. Vanhojen trisyklisten masennuslääkkeiden kohdalla tutkimuksissa on havaittu yhteyttä dementiaan. Aika näyttää, mitä yhteyksiä esimerkiksi pitkäaikaisesta SSRI - lääkkeiden käytöstä löydetään.