Venelehdissä on ollut testejä joissa on todettu
Flippereiden rungon antavan periksi eli siis
notkuvan. Kuka muistaa mitä vuosimalleja ja
tyyppejä ko. jutut koskettavat?
Notkuvat Flipperit
Sinbad
12
8183
Vastaukset
- Minor
Olisikohan ollut 760-mallia? Pohja oli kuin
rummunnahkaa kovassa aallokossa, ja tuttava kun
tuli Gotlannista Hankoon kovassa kelissä huomasi
perillä että koko sisustus oli irti rungosta- HT-Flipper
Muistan lukeneeni jostain -85 vuoden Vene-lehdestä
artikkelin 760:stä. Siinä mainittiin juuri tästä
ongelmasta, mutta sanottiin että pohjaa olisi
uusissa veneissä vahvistettu. Tuon artikkelin voi
tilata Vene-lehden toimituksesta muutamalla
kympillä.
Pahempana ongelmana pidettiin kai sitä, että
samainen vene menettää pitonsa kaarrettaessa
kovassa vauhdissa ja lähtee huimaan sivuluisuun.
Lopussa avotilassa olijat tippuvat kyydistä ja
sisälläolijat penkeiltä... Kuulosti aika hurjalta.
En tiedä, ovatko tehneet tehtaalla sen jälkeen
muutoksia kyseiseen paattiin. Käytettynä niitä on
aika paljon liikkeellä. Itseäni vähän hirvittäisi
ostaa tuo malli, vaikka muuten se vaikuttaa melko
mukavalta.
Voisiko joku kyseisen malin omistaja kertoa,
käyttäytyvätkö uudemmatkin vene todellakin tällä
tavalla. - doc
HT-Flipper kirjoitti:
Muistan lukeneeni jostain -85 vuoden Vene-lehdestä
artikkelin 760:stä. Siinä mainittiin juuri tästä
ongelmasta, mutta sanottiin että pohjaa olisi
uusissa veneissä vahvistettu. Tuon artikkelin voi
tilata Vene-lehden toimituksesta muutamalla
kympillä.
Pahempana ongelmana pidettiin kai sitä, että
samainen vene menettää pitonsa kaarrettaessa
kovassa vauhdissa ja lähtee huimaan sivuluisuun.
Lopussa avotilassa olijat tippuvat kyydistä ja
sisälläolijat penkeiltä... Kuulosti aika hurjalta.
En tiedä, ovatko tehneet tehtaalla sen jälkeen
muutoksia kyseiseen paattiin. Käytettynä niitä on
aika paljon liikkeellä. Itseäni vähän hirvittäisi
ostaa tuo malli, vaikka muuten se vaikuttaa melko
mukavalta.
Voisiko joku kyseisen malin omistaja kertoa,
käyttäytyvätkö uudemmatkin vene todellakin tällä
tavalla....tapausta, mutta epäilisin että kyseessä on
testiajo jossa hana tiskissä käännetään all right,
tai all left. Eli ääritilanne, jota ei vahingossa
pääse syntymään. Turha tuon takia on hirvittää,
paitsi jos on tapana ajaa äkkikurvat täysillä tai
muuten vaikeissa olosuhteissa veneen suorituskyvyn
rajoilla.
Ei tietenkään voi väittää etteikö ne veneet olis
se suhteen parempia joiden persii istuu meressä
kun paska junttilan tuvan seinässä tilanteessa kun
tilanteessa, mutta käytännössä tuollaseen
sivuluisuun ei tahtomattaan törmää ehkä koskaan.
Sen sijaan tuo pohjan heikkous voi tulla vanhassa
veneessä kalliilla tavalla esille jossain
vaiheessa.
Oliskin hauska tietää tyypilliset kohdat mistä ja
miten tuo sisäkuori irtoo, jos vaikka on aikeissa
hankkia 760:n. Mahtaa ainakin ajossa rämistä(?) - Katsastusmies
doc kirjoitti:
...tapausta, mutta epäilisin että kyseessä on
testiajo jossa hana tiskissä käännetään all right,
tai all left. Eli ääritilanne, jota ei vahingossa
pääse syntymään. Turha tuon takia on hirvittää,
paitsi jos on tapana ajaa äkkikurvat täysillä tai
muuten vaikeissa olosuhteissa veneen suorituskyvyn
rajoilla.
Ei tietenkään voi väittää etteikö ne veneet olis
se suhteen parempia joiden persii istuu meressä
kun paska junttilan tuvan seinässä tilanteessa kun
tilanteessa, mutta käytännössä tuollaseen
sivuluisuun ei tahtomattaan törmää ehkä koskaan.
Sen sijaan tuo pohjan heikkous voi tulla vanhassa
veneessä kalliilla tavalla esille jossain
vaiheessa.
Oliskin hauska tietää tyypilliset kohdat mistä ja
miten tuo sisäkuori irtoo, jos vaikka on aikeissa
hankkia 760:n. Mahtaa ainakin ajossa rämistä(?)Ongelman vakavuus piileekin siinä että kyseisen
veneen alkupään tuotantosarjan yksilöt
riistäytyivät ohjaajan käsistä aivan normaalissa
arkipäivän matka-ajo tilanteessa (siis ei missään
väkisinruttaamisessa). Vertausta voi hakea
esimerkistä: ajaa VW kuplaa peilijäällä
kesärenkailla. Perä ohittaa keulan aivan takuulla
jossain tilanteessa vaikka kuinka yrittääisi ajaa
varovaisesti.
Flipperien pohjaratkaisuun vaikutteita sai Sigurd
Isaksson aikanaan enrgiakriisistä. Hän suunnitteli
pohjaratkaisun joka mahdollisti suhteellisen
suuren veneen = massan liikuttelun pienellä
koneteholla, siis pienellä polttoaineen
kulutuksella. Tälle pohjaratkaisulle on ominaista
loiva V-kulma ja "Flipper portaat" perässä.
Portaat toimivat niin että pohjan alle pääsee
ilmaa jä jättö perälaudassa on ilman "imua". Juuri
nämä portaat ovat aiheuttaneet päänvaivaa
muissakin kuin yo. tilanteissa, esimerkiksi
asenettaessa perämoottoria Flipper 620:seen. Olen
tavannut useampia "juustoperälautaisia" 620:siä.
Konetta on jouduttu siirtämään pystysuunnassa
useampaan kertaan optimin löytämiseksi, ja aina
poraamaan uudet kiinnitysreijät. 760:en alkusarjan
runkojen ongelma oli siinä että portaat
mahdollistivat ilman pääsyn perän alle yllättäen
ja näin sekä runko että potkuri menettivät otteen
yllättäen. Seurauksena jopa 360 astetta ympäri
kulkunopeudella, ja ILMAN TEMPPUJEN TEKEMISIÄ.
Kyseessä on erittäin dramaattinen tilanne
perheveneessä.
Veistämö puuttui tilanteeseen ja pohjaa
muutettiin. Mitä tapahtui alkusarjan rungoille,
sitä en tiedä. - mk
Katsastusmies kirjoitti:
Ongelman vakavuus piileekin siinä että kyseisen
veneen alkupään tuotantosarjan yksilöt
riistäytyivät ohjaajan käsistä aivan normaalissa
arkipäivän matka-ajo tilanteessa (siis ei missään
väkisinruttaamisessa). Vertausta voi hakea
esimerkistä: ajaa VW kuplaa peilijäällä
kesärenkailla. Perä ohittaa keulan aivan takuulla
jossain tilanteessa vaikka kuinka yrittääisi ajaa
varovaisesti.
Flipperien pohjaratkaisuun vaikutteita sai Sigurd
Isaksson aikanaan enrgiakriisistä. Hän suunnitteli
pohjaratkaisun joka mahdollisti suhteellisen
suuren veneen = massan liikuttelun pienellä
koneteholla, siis pienellä polttoaineen
kulutuksella. Tälle pohjaratkaisulle on ominaista
loiva V-kulma ja "Flipper portaat" perässä.
Portaat toimivat niin että pohjan alle pääsee
ilmaa jä jättö perälaudassa on ilman "imua". Juuri
nämä portaat ovat aiheuttaneet päänvaivaa
muissakin kuin yo. tilanteissa, esimerkiksi
asenettaessa perämoottoria Flipper 620:seen. Olen
tavannut useampia "juustoperälautaisia" 620:siä.
Konetta on jouduttu siirtämään pystysuunnassa
useampaan kertaan optimin löytämiseksi, ja aina
poraamaan uudet kiinnitysreijät. 760:en alkusarjan
runkojen ongelma oli siinä että portaat
mahdollistivat ilman pääsyn perän alle yllättäen
ja näin sekä runko että potkuri menettivät otteen
yllättäen. Seurauksena jopa 360 astetta ympäri
kulkunopeudella, ja ILMAN TEMPPUJEN TEKEMISIÄ.
Kyseessä on erittäin dramaattinen tilanne
perheveneessä.
Veistämö puuttui tilanteeseen ja pohjaa
muutettiin. Mitä tapahtui alkusarjan rungoille,
sitä en tiedä.Onko jollain tietoa flipper 600 dc:n koneen
asennuskorkeudesta. Eli kuin paljon
kavitaatiolevyä pohjasta ylöspäin. Entä pohjan
portaan muutokset normaaliksi v pohjaksi. - Katsastusmies
mk kirjoitti:
Onko jollain tietoa flipper 600 dc:n koneen
asennuskorkeudesta. Eli kuin paljon
kavitaatiolevyä pohjasta ylöspäin. Entä pohjan
portaan muutokset normaaliksi v pohjaksi.Luulisin että ammattilaisilla, tarkoitta
veistämöllä itsellään tai moottorin myyjällä on
parhaat tiedot moottorin asennuskorkeudesta. Tosin
Flipper 620:iä pilattiin moottorin myyjän
toimestakin. Esimerkiksi Bensow porasi yhden
peräpeilin "juustoksi" asentaessaan 90 hv Suzukia
siihen. Piti kahteen kertaan siirtää konetta,
ennekuin oli hyvä. Mutta ellei ammattilaiset
tiedä, niin kukas sitten? - Katsastusmies
Katsastusmies kirjoitti:
Luulisin että ammattilaisilla, tarkoitta
veistämöllä itsellään tai moottorin myyjällä on
parhaat tiedot moottorin asennuskorkeudesta. Tosin
Flipper 620:iä pilattiin moottorin myyjän
toimestakin. Esimerkiksi Bensow porasi yhden
peräpeilin "juustoksi" asentaessaan 90 hv Suzukia
siihen. Piti kahteen kertaan siirtää konetta,
ennekuin oli hyvä. Mutta ellei ammattilaiset
tiedä, niin kukas sitten?Edellisestä vastauksesta jäi pois kommentti ns.
portaiden poistamisesta (umpeenlaminoimisesta?)
Flipper 600 DC:n pohjasta. Siihen en uskalla sanoa
yhtään mitään, kun en ole hydrodynamiikkaan
tarkemmin perehtynyt. Ns. perstuntumalta luulisi
että veneestä tulee tavallinen, eli perän
Flippermäisyys poistuu ja konetehoa tarvitaan
enemmän. Eero Harilainen lienee paras mies tässä
valtakunnassa vastaamaan tuohon kysymykseen. Ellet
saa yhteyttä Eeroon voit kysyä asiaa Kari
Hermolalta Vene lehdestä. - mk
Katsastusmies kirjoitti:
Edellisestä vastauksesta jäi pois kommentti ns.
portaiden poistamisesta (umpeenlaminoimisesta?)
Flipper 600 DC:n pohjasta. Siihen en uskalla sanoa
yhtään mitään, kun en ole hydrodynamiikkaan
tarkemmin perehtynyt. Ns. perstuntumalta luulisi
että veneestä tulee tavallinen, eli perän
Flippermäisyys poistuu ja konetehoa tarvitaan
enemmän. Eero Harilainen lienee paras mies tässä
valtakunnassa vastaamaan tuohon kysymykseen. Ellet
saa yhteyttä Eeroon voit kysyä asiaa Kari
Hermolalta Vene lehdestä.Kiitokset vastauksesta.
- doc
Katsastusmies kirjoitti:
Ongelman vakavuus piileekin siinä että kyseisen
veneen alkupään tuotantosarjan yksilöt
riistäytyivät ohjaajan käsistä aivan normaalissa
arkipäivän matka-ajo tilanteessa (siis ei missään
väkisinruttaamisessa). Vertausta voi hakea
esimerkistä: ajaa VW kuplaa peilijäällä
kesärenkailla. Perä ohittaa keulan aivan takuulla
jossain tilanteessa vaikka kuinka yrittääisi ajaa
varovaisesti.
Flipperien pohjaratkaisuun vaikutteita sai Sigurd
Isaksson aikanaan enrgiakriisistä. Hän suunnitteli
pohjaratkaisun joka mahdollisti suhteellisen
suuren veneen = massan liikuttelun pienellä
koneteholla, siis pienellä polttoaineen
kulutuksella. Tälle pohjaratkaisulle on ominaista
loiva V-kulma ja "Flipper portaat" perässä.
Portaat toimivat niin että pohjan alle pääsee
ilmaa jä jättö perälaudassa on ilman "imua". Juuri
nämä portaat ovat aiheuttaneet päänvaivaa
muissakin kuin yo. tilanteissa, esimerkiksi
asenettaessa perämoottoria Flipper 620:seen. Olen
tavannut useampia "juustoperälautaisia" 620:siä.
Konetta on jouduttu siirtämään pystysuunnassa
useampaan kertaan optimin löytämiseksi, ja aina
poraamaan uudet kiinnitysreijät. 760:en alkusarjan
runkojen ongelma oli siinä että portaat
mahdollistivat ilman pääsyn perän alle yllättäen
ja näin sekä runko että potkuri menettivät otteen
yllättäen. Seurauksena jopa 360 astetta ympäri
kulkunopeudella, ja ILMAN TEMPPUJEN TEKEMISIÄ.
Kyseessä on erittäin dramaattinen tilanne
perheveneessä.
Veistämö puuttui tilanteeseen ja pohjaa
muutettiin. Mitä tapahtui alkusarjan rungoille,
sitä en tiedä.kuullostaakin vaaralliselta.
Eli siis portaat flipperin peräpohjassa on "veri
nou-nou". Vai esiintyykö perän irtoamisilmiötä
muissa kun 760 malleissa?
Onko muistikuvissa missä vuosimalleissa ja
tyypeissä tuollanen ominaisuus on ja mistä
eteenpäin se on korjattu? - 600 flash
doc kirjoitti:
kuullostaakin vaaralliselta.
Eli siis portaat flipperin peräpohjassa on "veri
nou-nou". Vai esiintyykö perän irtoamisilmiötä
muissa kun 760 malleissa?
Onko muistikuvissa missä vuosimalleissa ja
tyypeissä tuollanen ominaisuus on ja mistä
eteenpäin se on korjattu?Ei ainakaan 600:n ole mahdoton ajettava mutta
jyrkissä kurveissa potkuri menettää otettaan kun
vauhtia on yli 40 solmua. Potkurin ajattelin
vaihtaa enemmän kupattuun malliin. - Katsastusmies
doc kirjoitti:
kuullostaakin vaaralliselta.
Eli siis portaat flipperin peräpohjassa on "veri
nou-nou". Vai esiintyykö perän irtoamisilmiötä
muissa kun 760 malleissa?
Onko muistikuvissa missä vuosimalleissa ja
tyypeissä tuollanen ominaisuus on ja mistä
eteenpäin se on korjattu?Flipperin portaat on oivallinen keksintö ja toimii
yleisesti ottaen juuri niinkuin S.Isaksson sen
ajattelikin toimivan. 760:sen ongelma oli
yksilökohtainen, johtuen pohjan geometriasta,
vetolaitteen tyypistä ja asennuskorkeudesta,
keulan leikkaustaipumuksesta ja painopisteen
sijainnista. Kaikki nämä yhdessä aiheuttivat ko.
venetyypin ikävän yllättävän käyttäytymisen.
Ongelma esintyi ennenkaikkea myötäiseen tai
sivumyötäiseen ajettaessa, kun keula leikkasi
aaltoon ja vene "pysähtyi" samalla kun perä
menetti otteen vedestä. Varmasti ovat kokemukset
toiset Duo Prop vetolaitteella, joka ei kavitoi
lähes ollenkaan verrattuna tavanomaiseen
yksipotkuri vetolaitteeseen verrattuna.
Siis ei voida yleistää että Flipperin portaat
olisivat huono asia, 760:en kohdalla vain sattui
parametrit joissakin veneissä pahimmalla
mahdollisella tavalla kohdalleen, ikävin seurauksin.
- Yhdysveneneilijä
Itselläni on saarimökki Iniössä, jonne kuljetaan Kustavista. Väliä on kuljettu 80-luvun alusta eri veneillä.
Eka vene Flipper 575. Se ostettiin uutena muistaakseni 83. Mootorina oli muistaakseni 80 Evari. Vene oli muuten passeli, mutta pohja ei oikein kestänyt menoa. Osasyynä lienee ollut trimmilevyjen puute. Sivutuulessa vene kun nojaaa tuuleen. V-pohja muuttuu silloin toiselta puolelta tasapohjaksi ja iso aalto iskee silloin jommalle kummalle puolelle keskipohjaa. Pohjassa ei ollut myöskään varsinaisia jäykisteitä. Jäykistys perustui kansimuotin laminoimiseen pohjaan. No tämä irtosi muistaakseni sivupenkkien kohdalta. Ne laminoitiin uudestaan kiinni. Pohja ei mennyt uudestaan riki, mutta koko veneen muotojäykkyys oli mennyt piloille ja vene oli selvästi löysä. Seuraava Flipperi oli 89 mallinen 640 HT 175hv koneella. Oisin ostanut 150 hv koneen mutta tämä tuli paketissa. Veneen pohja oli hyvin tuettu. Kertaakaan ei tarvinnut kelin takia pudottaa venettä plaanista aallokon takia. Trimmillä vaan keula alas ja menoksi vasta-aallokkoon. Pohjassa oli jäykisteitä ristiin rastiin ja keulassa vielä V-pohjaakin. Vesi kylläkin lensi kovassa kelissä oikein mukavasti, joten pressua piti pitää. Veneeseen olin sinällään oikein tyytyväinen. Laiturinaapurilla oli Flipper 640 Fischer ( avomalli keskipulpetilla). Hän oli siihen muuten tyytyväinen, mutta veneen märkyys haittasi kovalla kelillä. 640 venettä pidin 10 vuotta ja sitten hommasin keskihytillisen veneen. Halusin veneen johon mahtuu betonimylly ja missä on dieseli.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Useita puukotettu Tampereella
Mikäs homma tämä nyt taas on? "Useaa henkilöä on puukotettu Tampereen keskustassa kauppakeskus Ratinan lähistöllä." ht1833495Asiakas iski kaupassa varastelua tehneen kanveesiin.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/33a85463-e4d5-45ed-8014-db51fe8079ec Oikein. Näin sitä pitää. Kyllä kaupoissa valtava3752197Kuka rääkkää eläimiä Puolangalla?
Poliisi ampui toistakymmentä nälkiintynyttä eläintä Puolangalla Tilalta oli ollut karkuteillä lähes viisikymmentä nälkii562176- 432042
Meneeköhän sulla
oikeasti pinnan alla yhtä huonosti kuin mulla? Tai yhtä huonosti mutta jollain eri tyylillä? Ei olisi pitänyt jättää sua321491Jos ei tiedä mitä toisesta haluaa
Älä missään nimessä anna mitään merkkejä kiinnostuksesta. Ole haluamatta mitään. Täytyy ajatella toistakin. Ei kukaan em931251- 541213
Muutama kysymys ja huomio hindulaisesta kulttuurista.
Vedakirjoituksia pidetään historiallisina teksteinä, ei siis "julistuksena" kuten esimerkiksi Raamattua, vaan kuten koul4291163Jumala puhui minulle
Hän kertoi sinusta asioita, joiden takia jaksan, uskon ja luotan. Hän kuvaili sinua minulle ja pakahduin onnesta kuulles1181045- 59984