Avohoito ei toimi

Laitapa viestiä poliittisille päättäjille. Eikös Lappeenrannassa ole joku puolueista riippumaton ryhmittymä, jossa toimii yksi psykiatrikin?

Psykiatri kirjoitti:

Laitapa viestiä poliittisille päättäjille. Eikös Lappeenrannassa ole joku puolueista riippumaton ryhmittymä, jossa toimii yksi psykiatrikin?

Politiikkaan todella julkiset hoidot perustuvat, politiikkaa luo poliitikot ja käytännön tasolla lait joilla hoitoja säädellään asetetaan eduskunnassa. Siitä en voi olla varma, että kuuluuko mielenterveyden hoito suoraan valtiovallan alaisuuteen vai onko kyse kunnan rahoitamasta toiminnasta? Siltikin ammattilainen voi alkaa yksityisyrittäjäksi joka tässätapauksessa voisi olla jopa tuottoisa bisnes. Voihan Kela kieltäytyä korvaamasta yksityisellä suoritettuja hoitoja, mutta käytännössähän monen muunkin asian suhteen ihmisten pitää myydä vaikkapa omaisuus jotta pääsisi haluamaansa hoitoon. Tätähän tapahtuu mm. kuolemankielissä olevien sydänsairaiden osalla.

Keskustelin viime Psykiatripäivillä psykiatrisen päiväsairaalan toiminnasta vastaavan psykiatrin kanssa ja vakuutuin entisestään kyseisen toiminnan vaikuttavuudesta. Päällepäin se näyttää säilytykseltä, mutta toimintaa ohjaa erittäin vankka teoriaan ja kokemukseen perustuva näyttö. Sen selittäminen yleisellä tasolla on mahdotonta ja voi pikemminkin johtaa väärinkäsityksiin.

Psykiatri kirjoitti:

Keskustelin viime Psykiatripäivillä psykiatrisen päiväsairaalan toiminnasta vastaavan psykiatrin kanssa ja vakuutuin entisestään kyseisen toiminnan vaikuttavuudesta. Päällepäin se näyttää säilytykseltä, mutta toimintaa ohjaa erittäin vankka teoriaan ja kokemukseen perustuva näyttö. Sen selittäminen yleisellä tasolla on mahdotonta ja voi pikemminkin johtaa väärinkäsityksiin.

Lue lisää

Kiva kuulla, että suuriosa mielenterveydenhoidosta perustuu tuntemattomaan vaikutukseen taikka vaikutukseen jota voi olla vaikeaa selvittää.
Normaalisti tässä elämässä järjettömältä vaikuttava toiminta on juuri itseään täynnä, siis järjetöntä.

Aikuisen ihmisen alistaminen 10-vuotiaan tasolle voi olla suoranaisessa ristiriidassa muun elämän kansa, joten "hoito" on ajanhukkaa.

Asiasta puhutaan ja moralisoidaan, koska hoitoihin panostetaan verorahoja = rahat pois jostakin järjellisemmästä jne..

Avohoito tarkoittaa nimenomaan sitä, että EI pääse sairaalahoitoon vaikka sitä tarvitsisi vaan JOUTUU olemaan avohoidossa (=heitteillä) paikkojen ja määrärahojen puutteessa. Moni kriisitapaus tyrkätään takaisin kadulle "avohoitoon" vaikka sairaalahoito olisi välttämätöntä.

Avohoito ja sairaalahoito ovat siis toistensa vaihtoehtoja, eivät sama asia.

Pakkohoito on sitten asia ihan erikseen.

Sappi kirjoitti:

Avohoito tarkoittaa nimenomaan sitä, että EI pääse sairaalahoitoon vaikka sitä tarvitsisi vaan JOUTUU olemaan avohoidossa (=heitteillä) paikkojen ja määrärahojen puutteessa. Moni kriisitapaus tyrkätään takaisin kadulle "avohoitoon" vaikka sairaalahoito olisi välttämätöntä.

Avohoito ja sairaalahoito ovat siis toistensa vaihtoehtoja, eivät sama asia.

Pakkohoito on sitten asia ihan erikseen.

Lue lisää

Vapaaehtoisesti suljetussa hoidossa olevat sitoutuvat useimmiten samalla tavoin suljettuun sairaalahoitoon kuin pakkohoidetutkin, joten eroa ei juurikaan ole. Pakkohoidettujakaan ei voi ikuisesti hoidossa pitää, joten vankimielisairaala on kait ainut paikka jossa ihmistä voi pitää siihen asti jotta hänet katsotaan tervehtyneen.

Maailma kun ei pyöri yksin mielenterveyden taikka yleisesti ottaen terveydenhuollon ympärillä. Jossakin vaiheessa syystä taikka toisesta me kaikki kuolemme ja maailma tulee jatkossakin olemaan turvaton paikka elää. Älä unohda, että tietty motoristiryhmä jopa pitää liiveissään promillen merkkiä osoituksena siitä, että heillä ei ole aikomuskaan elää meidän muiden sääntöjen mukaisesti, joten väkivaltaisuutta ja sairautta on ja on.

Sappi kirjoitti:

Avohoito tarkoittaa nimenomaan sitä, että EI pääse sairaalahoitoon vaikka sitä tarvitsisi vaan JOUTUU olemaan avohoidossa (=heitteillä) paikkojen ja määrärahojen puutteessa. Moni kriisitapaus tyrkätään takaisin kadulle "avohoitoon" vaikka sairaalahoito olisi välttämätöntä.

Avohoito ja sairaalahoito ovat siis toistensa vaihtoehtoja, eivät sama asia.

Pakkohoito on sitten asia ihan erikseen.

Lue lisää

Eivät ne ole varsinaisesti toistensa vaihtoehtoja. Avohoito on nykyjärjestelmän mukaan se varsinainen hoito ja sairaala ainoastaan avohoidon tukimuoto.
Tie sairaalasta kulkee ylensä avohoitoon mahdollisimman nopeasti, juuri siksi että varsinainen hoito akuutin vaiheen jälkeen alkaisi mahdollisimman nopeasti.
Muuten olet kyllä oikeassa siinä, että avohoitoon ohjataan joissain tapauksissa liian aikaisessa vaiheessa. Sekin johtuu vain siitä, että kun 80-luvulla laitospaikoista suurin osa ajetiin alas, ei avohoitoa laman vuoksi saatukaan kehitettyä samassa vauhdissa. Nyt tuosta lamasta on jo yli 10 vuotta, eikä avohoitoa ole vieläkään saatu vastaamaan sille jo 20 vuotta sitten asetettuja vaatimuksia. Eli mättää pahasti ja osa potilaista on heitteillä.

Pakkohoito, eli tahdosta riippumaton hoito ja vapaaehtoinen hoito ovat laitoksessa tapahtuvan akuutinvaiheen käsitteitä, niillä ei ole mitään tekemistä avohoito-keskustelun kanssa.

Kirjoittaja käsittelee aihetta sellaisella varmuudella, jonka voi suoda vain täydellinen tietämättömyys.

Alemmassa viestissä nim. psykiatri on tyrmännyt ideasi ja onhan se totuus, että potilas ei tänäpäivänä määrittele ongelmiaan, määrittelyn tekee ihminen jollekka ei asiat kuuluu p:n vertaa ja p:stä revitty ongelman ratkaisu tapahtuu mitä suuremalla toden-näköisyydellä sairaimalla mahdollisella tavalla. Nykyisessä mielenterveydenhoidossa hoitajat itsessään ovat niinkin sairaita, että heillä ei ole minkäänlaista käsitystä hyvinvoinnista. Hoitajilla tarkoitan tavallisia hoitajia sekä psykiatreja. Vaikeata elää 2000-lukua 1800-luvun aineksilla.

Mikko kirjoitti:

Alemmassa viestissä nim. psykiatri on tyrmännyt ideasi ja onhan se totuus, että potilas ei tänäpäivänä määrittele ongelmiaan, määrittelyn tekee ihminen jollekka ei asiat kuuluu p:n vertaa ja p:stä revitty ongelman ratkaisu tapahtuu mitä suuremalla toden-näköisyydellä sairaimalla mahdollisella tavalla. Nykyisessä mielenterveydenhoidossa hoitajat itsessään ovat niinkin sairaita, että heillä ei ole minkäänlaista käsitystä hyvinvoinnista. Hoitajilla tarkoitan tavallisia hoitajia sekä psykiatreja. Vaikeata elää 2000-lukua 1800-luvun aineksilla.

Lue lisää

mieltä.
Nämä psykiatrit tykkäävät alistaa ihmisiä ja määritellä mikä heitä vaivaa. He käyttävt valtaa väärin.

Lisäksi sairaudeksi leimataan vähänkin poikkeava käytös. Kaikkien pitäisi olla samasta muotista valettuja tahdottomia olentoja.

En halua puuttua vaikeasti sairaiden hoitoon se on eriasia. Mutta pointti on se ettei ihmisille opeteta ongelmanratkaisu taitoja edes koulussa, joten he ovat avuttomia jo penienkin normaaliin elämään kuluvien vaikeuksien kohdatessa heitä. Tälläisesta kyvyttömyydesta kohdata vaikeuksia ihmiset siten kehittävät mitä kummallisempia vaivoja, oireita ja neurooseja etc itselleen, "menevät sekaisin" niinkuin lääkäri asian määrittelee.

Usein kuitenkin oireet, lievähköt psyykkiset vaikeudet ovat opittuja käyttäytymismalleja joista voidaan oppia aivan yhtä hyvin poiskin ja näin tehdessään ihminen myös itse oppii vaikuttamaan siihen miten hän itse haluaa reagoida elämään ja sen tuommiin vaikeuksiin.

Se että, ihminen voi itse valita miten ja millä tavalla hän reagoi vaikeuksiin on jo monelle ihmiselle vapauttava kokemus.

roope kirjoitti:

mieltä.
Nämä psykiatrit tykkäävät alistaa ihmisiä ja määritellä mikä heitä vaivaa. He käyttävt valtaa väärin.

Lisäksi sairaudeksi leimataan vähänkin poikkeava käytös. Kaikkien pitäisi olla samasta muotista valettuja tahdottomia olentoja.

En halua puuttua vaikeasti sairaiden hoitoon se on eriasia. Mutta pointti on se ettei ihmisille opeteta ongelmanratkaisu taitoja edes koulussa, joten he ovat avuttomia jo penienkin normaaliin elämään kuluvien vaikeuksien kohdatessa heitä. Tälläisesta kyvyttömyydesta kohdata vaikeuksia ihmiset siten kehittävät mitä kummallisempia vaivoja, oireita ja neurooseja etc itselleen, "menevät sekaisin" niinkuin lääkäri asian määrittelee.

Usein kuitenkin oireet, lievähköt psyykkiset vaikeudet ovat opittuja käyttäytymismalleja joista voidaan oppia aivan yhtä hyvin poiskin ja näin tehdessään ihminen myös itse oppii vaikuttamaan siihen miten hän itse haluaa reagoida elämään ja sen tuommiin vaikeuksiin.

Se että, ihminen voi itse valita miten ja millä tavalla hän reagoi vaikeuksiin on jo monelle ihmiselle vapauttava kokemus.

Lue lisää

Mielenkiintoista huomata miten lääkärit voivat hyvällä omalla tunnolla valita käyttäytymismallinsa saman aikaisesti kun muita ahdistellaan. Useimmat lääkärit, jopa tv:stä tutut ovat jo sen näköisiä, että ovat karanneet pyöreästä pehmustetusta huoneesta.

Poikkeeva käytös on suhteellinen käsite. Kuka määrittelee normin ja miksi normia pitäisi noudattaa siviilimailmassa. Mielenterveyden a ja o on mielestäni, että ihmiset saavat tehdä itselleen mielekäitä asioita lainraameissa, joten poikkeaavaksi käytökseksi ei voida tulkita 25-vuotiaan omaehtoinen ja vanhempien mielihalujen vastaista käytöstä. Jopa psykiatri voi sekoittaa nuoren aikuisen viihde-elämän vanhojen pappojen keskikaljahuuruiseen alkoholiongelmaan.

Sairauksista sen vertaa, että lääkäreillä itsellään on mielihaluja sekoittaa sairaudet, ihmiset ja heidän tekemiset. Lääkäri käyttää ongelmanratkaisussaan tekosyynä sairautta. Nykyisellään sairaaksi valitaan, ei todeta, joten voisimme rinnastaa hoidot sotaan jossa ensisijaisesti miehitetyksi tulee se joka ei pysty puolustautumaan joukkohivitukselta.

Minä en haluaisi puhua kotoa opitusta psyykkisestä ongelmasta. Itse puhuisin kotoa aiheutuneesta psyykkisestä ongelmasta joka sekin häviää sitämyöden kun kotoa pääsee pois. Mielenterveydessä halutaan ehkä pitää perhe yhdessä, mutta jälleen itseäni lainaten
------>
"poikkeaavaksi käytökseksi ei voida tulkita 25-vuotiaan omaehtoinen ja vanhempien mielihalujen vastaista käytöstä."

"Sairauksista sen vertaa, että lääkäreillä itsellään on mielihaluja sekoittaa sairaudet, ihmiset ja heidän tekemiset. "

"Lääkäri käyttää ongelmanratkaisussaan tekosyynä sairautta. Nykyisellään sairaaksi valitaan, ei todeta, joten voisimme rinnastaa hoidot sotaan jossa ensisijaisesti miehitetyksi tulee se joka ei pysty puolustautumaan joukkohivitukselta."

Perheen yhdessäpitäminen ja ystävyyden ehdollistaminen meilenterveydenhoitoon on siis hyvin helposti oireisiin pakottamista, ei oireen taikka sairauden hoitoa.

Mikko kirjoitti:

Mielenkiintoista huomata miten lääkärit voivat hyvällä omalla tunnolla valita käyttäytymismallinsa saman aikaisesti kun muita ahdistellaan. Useimmat lääkärit, jopa tv:stä tutut ovat jo sen näköisiä, että ovat karanneet pyöreästä pehmustetusta huoneesta.

Poikkeeva käytös on suhteellinen käsite. Kuka määrittelee normin ja miksi normia pitäisi noudattaa siviilimailmassa. Mielenterveyden a ja o on mielestäni, että ihmiset saavat tehdä itselleen mielekäitä asioita lainraameissa, joten poikkeaavaksi käytökseksi ei voida tulkita 25-vuotiaan omaehtoinen ja vanhempien mielihalujen vastaista käytöstä. Jopa psykiatri voi sekoittaa nuoren aikuisen viihde-elämän vanhojen pappojen keskikaljahuuruiseen alkoholiongelmaan.

Sairauksista sen vertaa, että lääkäreillä itsellään on mielihaluja sekoittaa sairaudet, ihmiset ja heidän tekemiset. Lääkäri käyttää ongelmanratkaisussaan tekosyynä sairautta. Nykyisellään sairaaksi valitaan, ei todeta, joten voisimme rinnastaa hoidot sotaan jossa ensisijaisesti miehitetyksi tulee se joka ei pysty puolustautumaan joukkohivitukselta.

Minä en haluaisi puhua kotoa opitusta psyykkisestä ongelmasta. Itse puhuisin kotoa aiheutuneesta psyykkisestä ongelmasta joka sekin häviää sitämyöden kun kotoa pääsee pois. Mielenterveydessä halutaan ehkä pitää perhe yhdessä, mutta jälleen itseäni lainaten
------>
"poikkeaavaksi käytökseksi ei voida tulkita 25-vuotiaan omaehtoinen ja vanhempien mielihalujen vastaista käytöstä."

"Sairauksista sen vertaa, että lääkäreillä itsellään on mielihaluja sekoittaa sairaudet, ihmiset ja heidän tekemiset. "

"Lääkäri käyttää ongelmanratkaisussaan tekosyynä sairautta. Nykyisellään sairaaksi valitaan, ei todeta, joten voisimme rinnastaa hoidot sotaan jossa ensisijaisesti miehitetyksi tulee se joka ei pysty puolustautumaan joukkohivitukselta."

Perheen yhdessäpitäminen ja ystävyyden ehdollistaminen meilenterveydenhoitoon on siis hyvin helposti oireisiin pakottamista, ei oireen taikka sairauden hoitoa.

Lue lisää

Ei ole kaukana aika, jolloin mielenterveyskeskukset on korvattu Ratkaisukeskus-nimisillä paikoilla, joissa ei ole psykiatreja ja terapeutteja vaan kaikki iloisin mielin harjoittelevat järkevää ongelmaratkaisutaitoa. Siellä ongelmien ratkaisemista kurssilla opiskelleet maallikot auttavat ihmisiä ratkomaan mitä tahansa ongelmia eikä kukaan saa leimoja. Koulussakin opiskellaan ongelmaratkaisua ja psykiatrinen aika on muisto vain. Kelakin on innostunut ajatuksesta. Asiantuntijalääkäri Paavo Rissanen kelasta totesi viime vuoden lopulla, että nyt lapset ja nuoret viedään psykiatrien sohvalta makaamasta uusin keinoin elävään elämään opettelemaan elämisen taitoja. Tästä on kysymys.

ei mielenterveyskeskus kirjoitti:

Ei ole kaukana aika, jolloin mielenterveyskeskukset on korvattu Ratkaisukeskus-nimisillä paikoilla, joissa ei ole psykiatreja ja terapeutteja vaan kaikki iloisin mielin harjoittelevat järkevää ongelmaratkaisutaitoa. Siellä ongelmien ratkaisemista kurssilla opiskelleet maallikot auttavat ihmisiä ratkomaan mitä tahansa ongelmia eikä kukaan saa leimoja. Koulussakin opiskellaan ongelmaratkaisua ja psykiatrinen aika on muisto vain. Kelakin on innostunut ajatuksesta. Asiantuntijalääkäri Paavo Rissanen kelasta totesi viime vuoden lopulla, että nyt lapset ja nuoret viedään psykiatrien sohvalta makaamasta uusin keinoin elävään elämään opettelemaan elämisen taitoja. Tästä on kysymys.

Lue lisää

Elämisen taidot?? Elämisen taitoja oppii elämällä ja jälleen olemme tilanteessa jossa taito pitäisi olla kaavamaista aivan kuten koulumaailmassamme olemme jo tottuneet käsittelemään oikeaoppista tiskaamista kotitaluoden tunnilla vaikkakin jokaisella on jälleen kotioloissa täysi valinannvapaus valita käsin taikka koneellatiskaaminen, väärin taikka oikein tiskaaminen. Mielestäni aivan sama kunhan kahvikuppi on puhdas.

Voihan ratkaisukeskus antaa todistuksen elämisentaidoista joskin elämä itsessään on jo todistus taidoista. Miksi Suomen pitää olla koko maailmassa uusavuttomin valtio jossa kehitellään elämisen oppimiskeskuksia ja tietokoneajokortteja?

Ehkä ongelmanratkaisukeskuksen ongelmaksi tulee jälleen samat ongelmat kuin mielenterveydenhoidossa. Ei tiedetä sitä, että kenellä on ongelmia, tiedetään vain että ongelma on ratkaistu oikeaoppisen ongelmanratkaisun vastaisesti samalla kun poliisin kaltainen järjestyksenpitäjä arvostelee erivapaudella toisten ongelmia.

Ratkaisukeskus työntää liukuhihnalta samankaltaisia ihmisiä ulos aivan kuten koulut ja armeijat. Ehkä jokinpäivä ihmiselämä etenee synnytysosastolta liukuhihnalla 60-vuotta eri keskuksien lävitse jonka jälkeen ihminen suljetaan koirankoppiin odottamaan kuolemaa. Palkkioksi ihminen saa "leimansa" elämäsientodistukseen arvosanalla.

Mikko kirjoitti:

Mielenkiintoista huomata miten lääkärit voivat hyvällä omalla tunnolla valita käyttäytymismallinsa saman aikaisesti kun muita ahdistellaan. Useimmat lääkärit, jopa tv:stä tutut ovat jo sen näköisiä, että ovat karanneet pyöreästä pehmustetusta huoneesta.

Poikkeeva käytös on suhteellinen käsite. Kuka määrittelee normin ja miksi normia pitäisi noudattaa siviilimailmassa. Mielenterveyden a ja o on mielestäni, että ihmiset saavat tehdä itselleen mielekäitä asioita lainraameissa, joten poikkeaavaksi käytökseksi ei voida tulkita 25-vuotiaan omaehtoinen ja vanhempien mielihalujen vastaista käytöstä. Jopa psykiatri voi sekoittaa nuoren aikuisen viihde-elämän vanhojen pappojen keskikaljahuuruiseen alkoholiongelmaan.

Sairauksista sen vertaa, että lääkäreillä itsellään on mielihaluja sekoittaa sairaudet, ihmiset ja heidän tekemiset. Lääkäri käyttää ongelmanratkaisussaan tekosyynä sairautta. Nykyisellään sairaaksi valitaan, ei todeta, joten voisimme rinnastaa hoidot sotaan jossa ensisijaisesti miehitetyksi tulee se joka ei pysty puolustautumaan joukkohivitukselta.

Minä en haluaisi puhua kotoa opitusta psyykkisestä ongelmasta. Itse puhuisin kotoa aiheutuneesta psyykkisestä ongelmasta joka sekin häviää sitämyöden kun kotoa pääsee pois. Mielenterveydessä halutaan ehkä pitää perhe yhdessä, mutta jälleen itseäni lainaten
------>
"poikkeaavaksi käytökseksi ei voida tulkita 25-vuotiaan omaehtoinen ja vanhempien mielihalujen vastaista käytöstä."

"Sairauksista sen vertaa, että lääkäreillä itsellään on mielihaluja sekoittaa sairaudet, ihmiset ja heidän tekemiset. "

"Lääkäri käyttää ongelmanratkaisussaan tekosyynä sairautta. Nykyisellään sairaaksi valitaan, ei todeta, joten voisimme rinnastaa hoidot sotaan jossa ensisijaisesti miehitetyksi tulee se joka ei pysty puolustautumaan joukkohivitukselta."

Perheen yhdessäpitäminen ja ystävyyden ehdollistaminen meilenterveydenhoitoon on siis hyvin helposti oireisiin pakottamista, ei oireen taikka sairauden hoitoa.

Lue lisää

niin,
mielestäni painotetaan liikaa sairauksia ja oireita, tehdään sairaita. En tajua koko tätä luokittelun ja leimaamisen kulttuuria.

Miksi elämää pitäisi määrittää, terveydeksi tai sairaudeksi kovin kapeasti?

Kaikkien ilmiöiden, kaikkien kukkien pitäisi saada elintilaa, sillä tavalla kulttuurimme olisi monipuolisempi ja sallivampi.

Olen itse elänyt monikulttuurisessa maassa ja täytyy sanoa, että erilaisuuden sieto sellaisessa paikassa on aivan toista luokkaa kuin Suomessa.

En tiedä, mistä muuten johtuu että kaikenlaiset ihmiset myös ne, joilla menee hyvin eivät voi tässä ilmapiirissä kovin hyvin??

Yhteiskuntamme on neuvostoaikainen joltain osin ja siirtomaaaikainen joiltain muilta osin?

Mikko kirjoitti:

Alemmassa viestissä nim. psykiatri on tyrmännyt ideasi ja onhan se totuus, että potilas ei tänäpäivänä määrittele ongelmiaan, määrittelyn tekee ihminen jollekka ei asiat kuuluu p:n vertaa ja p:stä revitty ongelman ratkaisu tapahtuu mitä suuremalla toden-näköisyydellä sairaimalla mahdollisella tavalla. Nykyisessä mielenterveydenhoidossa hoitajat itsessään ovat niinkin sairaita, että heillä ei ole minkäänlaista käsitystä hyvinvoinnista. Hoitajilla tarkoitan tavallisia hoitajia sekä psykiatreja. Vaikeata elää 2000-lukua 1800-luvun aineksilla.

Lue lisää

Sitä paitsi psykiatrien ja hoitajien on täytynyt olla itse hiukan sairaita, koska ovat valinneet ammatin, jossa saavat kuunnella ihmisiä, ja tehdä heistä uskomattomien perusteiden kautta sairaita, eli omankaltaisiaan. Ei ole olemassa ihmistä josta psykiatri ei löydä mielenterveysongelmaa. Oli se sitten pieni tai suuri. Toisaalta, onko ihmisten jaoittelu terveisiin ja sairaisiin ollenkaan oikein. Kuka on määritellyt sen esimerkiksi, onko epävakaa persoonallisuus sairaus vai luonteenpiirre???? Psykiatrista sairaus, muista luonne..

peppi kirjoitti:

Sitä paitsi psykiatrien ja hoitajien on täytynyt olla itse hiukan sairaita, koska ovat valinneet ammatin, jossa saavat kuunnella ihmisiä, ja tehdä heistä uskomattomien perusteiden kautta sairaita, eli omankaltaisiaan. Ei ole olemassa ihmistä josta psykiatri ei löydä mielenterveysongelmaa. Oli se sitten pieni tai suuri. Toisaalta, onko ihmisten jaoittelu terveisiin ja sairaisiin ollenkaan oikein. Kuka on määritellyt sen esimerkiksi, onko epävakaa persoonallisuus sairaus vai luonteenpiirre???? Psykiatrista sairaus, muista luonne..

Lue lisää

Ammattikielellä ei psykiatriassa kovinkaan usein puhuta sairauksista, ainoastaan vakavimmissa tapauksissa. Mielisairaus on yleisnimityksenä enemmänkin kansan suussa elävä termi. Mutta jos ihminen oikeasti sairastuu mieleltään, miksi silloin ei voitaisi puhua asioista niiden oikeilla nimillä? Kyllä somaattisella puolellakin ihmiset voidaan jakaa terveisiin ja sairaisiin asian niin ollessa. Ei kai sen niin ihmeellistä pitäisi olla, ainakaan jos asenteet valtaväestön keskuudessa olisivat kohdallaan. Se on itse asiassa mielenterveystyön suurin haaste muuttaa yhteiskunnan asenteita sellaisiksi, että psyykkisesti oireilevia alettaisiin pitää tasa-arvoisessa asemassa muiden terveydenhuollon asiakkaiden kanssa, eikä heitä kohtaan tunnettaisi niin järjettömän suuria ennakkoluuloja.

Ja hoitajan työ on hoitajan työtä, siinä ei tehdä kenestäkään sairasta. Ollaan sitten sairaita tai ei sinun mielestäsi, mutta auttamassa kumminkin. Sen oivalsit oikein, että olemme valinneet ammatin, jossa saamme kuunnella ihmisiä. Tähän asti jokainen kohtaamani potilas on ollut tyytyväinen että häntä on kuunneltu.

Epävakaa persoonallisuus on häiriö, ei sairaus. Siihen kuuluu kyllä sellaisia piirteitä, joita on erittäin vaikea mieltää luonteenpiirteiksi.