Pyytää anteeksi vai antaa anteeksi.
Kumpi sinusta on vaikeampi?
rivikristitty
42240
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Tällaista vääriin spekulaatioihin johtavaa kysymystä ei pitäisi asettaa noin ylimalkaisesti.
On aivan eri asia, jos kysymyksen rinnalle asetetaan kuvaus siitä, minkälaisista rikkomuksista on kysymys. Onko kysymys toisen varpaille astumisesta vahnigossa, vai esimerkiksi lähiomaisen raa'asta henkirikoksesta. Näissä kahdessa mainitussa tapauksessa prosessi on tykkänään erilainen. Kuinka monelle tekopyhälle ihmiselle tulisi mieleen pyytää murhaajalta anteeksi, kun ei ole jaksanut antaa tälle anteeksi lähimmäisensä raakaa murhaamista. Tämä ei ole kaukaa haettu, maassamme tehdään runsaasti vuosittain raakoja murhia ja uhreilla on omaisia tässä main itsemassani tilanteessa.
Säälitti kun katselin netistä jokin aika sitten rattijuopon surmman tyttären äidin haastattelua. "Ikinä en voi antaa tekijälle anteeksi." Täysin inhimillisesti ymmärrettävää, mutta mitä anteeksiantamattomuudesta lopulta seuraa. Katkeruus ja viha koteloituvat kehoon. Kehon kemiallinen tasapaino muuttuu, mielipahaa tuottavat hormonit hyrräävät voimakkaina ja endorfiini kuivahtaa. Seurauksena saattaa tulla ajan kuluessa esimerkiksi vakavia sairauksia. Ihmisen on ensiksikin nöyrryttävä ja tunnustettava Jumalalle mahdottomuutensa antaa anteeksi. Kun tämän on saanut sisäistettyä, seuraava vaihe on pyytää Jumalalta tahtoa ja apua anteeksiantoon. Jumala on luvannut kuulla rukoukset ja hän auttaa meitä vaikeimmissakin asioissa.
Lunnollinen ihminen ajattelee (kun olen monia sellaisia kunnellut) että anteeksianto tarkoittasi rikollisen teon hyväksymistä. Näin ei ole. Anteeksianto tarkoittaa, "luovuttaa pois". Kun me luovutamme kaikki vallan Kristukselle, hoitaa tämä rikollinen OIKEALLA tavalla, silloin hän tekee sen (tuomion) meidän puolestamme
==============
Anteeksipyytämisestä ei pitäisi oikeastaan puhua kovinkaan paljon, Raamattukaan ei puhu anteekspyytämisestä montaakaan sanaa, vaan anteeksiannosta. Raamattu on täynnä sanaa
anna lähimmäisellesi anteeksi, niin sinäkin saat anteeksi. Jos alamme asettamaan ehtoja
anteeksiannollemme, vaikkapa tuon anteeksi pyytämisen, niin silloin menemme hakoteille.
Moni on jäänyt koukkuun ja joutunut vangiksi "torniin", kenties loppuiäkseen. Moni on tuhonnut jälkikasvunsa ja johdattanut heidät pois uskosta Kristukseen, pakottaessaan hetä anteeksipyyntöihin
heidän itsensä tahtomatta.
On jumalan armoa ja rakkautta että (itse kaikki syntimme armosta anteeksi saanoina) saamme antaa anteeksi lähimmäisillemme aina ja heti toisten rikokset ihan pyytämättä.
Näinhän lapsetkin tekevät, nuo meidän mainiot esikuvamme.
jotka eivät osaa ja halua pyytää anteeksi keneltäkään kanssaihmiseltä. Eivät myös anna anteeksi, vaikka joku heiltä sitä pyytäisi. He eivät huomioi lähimmäistään kuin kyttäämällä ja seuraamalla toisten synnintekoja. Tuomitsevat suoralta kädeltä kaikki joka poikkeaaheidän harhauskostaan.
Itse he kyllä sanovat ja viestittävät toisille pahemmassa muodossa. Ottavat tuomarin osan Jumalalta. Poikkeuksiakin on anteeksipyytäjissä kuin antajissakin. Heitä nämä kanssa itsekkäät uskovaiset eivät oikei hyväksy. Esimerkki on teuta, hän tuntuu olevan kaikkien itseänsä ja pirullista uskoansa täynnä hampaissa.
Olen yrittänyt täälläkin alustaa keskustelua sopuisasti jostain asiasta kysellen ja kuunnellen, mutta nämä Jeesuksen sylissä olevat "lapsukaiset" ovat heti häirikkönä suuna ja päänä kertomassa omia käsityksiään meistä suoraa tietä kulkijoista. Tämä viestini on taas yksi ärsyke heille. He eivät kärsi totuuden näkemisestä ja kuulemisesta. He eivät ole kenellekkään sanomasta parannusta, kun on oma sielu pulassa. Eikä kenellekkään näyttämässä helvettinsä tietä. Jos se tie on olemassa, niin siinä me rinnakkain astellaan,vaikka Jeesus olisi mielessä, mutta vaaaan mielessä'.
Eli aloittajan kysymykseen. Lestaadiolaisista suurin osa ei ole kuin toisten alistajaksi ja he ovatkin pääpaasaajia ja muita nokkamiehiä. Anteeksi anto ja pyynti on heille vierasta. He eivät tunnusta Jumalan armoa, vaan typertyvän omaan itsekkääseen tekopyhyytensä Jeesuksen kuva taskussa.
ps. taistelu alkaa ja loppuu seriffin poistoihin.
Olet vastuussa ainoastaan omista teoistasi. Ja jokainen vistisi todistaa ettei sinulla itselläsi ole minkäänlaista kykyä pyytää suustasi oksennettuja perkeleitä ja saatanoitasi anteeksi.
Mennään siis aiheeseen pliis. Kuinka SINÄ aiot päästä sovintoon Jumalan ja läheistesi kanssa?
Enkä yhtään ihmettelisi vaikka taakse jääneessä elämässäsi olisi hirvittäviä tekoja sovittamatta,
huoruutta, varkautta, valehtelua, humalajuomista jne. Kääntämällä etusormesi toisia kohti, petät
ainoastaan itseäsi. Tee siis parannus, älä enää viivyttele.
On monia eri asioita kyllä. Lähinnä ajattelin ihan henkilöiden keskenään olevia.
Ajattelin anteeksi pyytämistä mistä raamattu ei paljoa kerro. Anna anteeksi lähimmäisellesi jo ennenkuin hän edes pyytää.
Käytännössä minulle on käynyt näin. En ole sillä hetkellä jaksanut antaa omasta puolestani anteeksi, kun toinen pyytää. Sanoin, Jumalan edessä se on anteeksi annettu sinä olet vapaa. Itse olen jäänyt siihen tilaan että Jumala muuttaisi sydämeni rakastamaan lähimmäistä.
Rakkaus peittää paljon rikoksia.
Sielujemme vihollinen tekee sitä. Korottaa toisen yläpuolelle, valtaa ja kunniaa pitää ihmisraukan saada vaikka millä keinoin.
Kun kerran täältä lähdetään, ihmiskunnia ei ole mitään. Silloin kiitämme Jumalaa ja Jeesusta Hänen lunastustyöstä jonka armosta omalle kohdalle olemme saaneet.
Kyllä lestadiolaisissa on oikealla sielun tilalla olevia. Mutta syntisiä ne vain tyystin kaikki on. Ihminen kun saa tuntea Jumalan rakkautta, se heijastuu myös lähimmäiseenkin.
Siinä me teemme monta kertaa syntiä, ettemme oikein kohtele lähimmäisiämme. Kanna kuitenkin anteeksi antavalla mielellä meitä.
Mutta. tämä yksi akana teidän joukossanne,joka nimittelee itseään Jeesuksen pelastetuksi ynnä muiksi, jopa apostoliksi. Miten niin törkeä viesteissään. Toisia lähimmäisiä jotka ovat erimieltä hänen kanssaan ovat heti hylkiöitä ja helvetien kulkijoita, vaatii toisilta parannusta, vaikka itsellään on tarpeeksi huolta omasta pahasta olostaan. Hän ei pyytele keneltäkää anteeksi eikä anna. Se on saanut perkeleeltään luvan siihen.
Kanssaihminen on se, jonka kanssa jokapäivä ollaan tekemisissä. Mielestäni häneltä tulisi pyydellä anteeksi pahoja sanoja tai tekoja häneen suhteen. Jumalaltamme pyydämme töppäyksiämme ja mieltämme vaivaavia asioit tietysti anteeksi helpottaaksemme omatuntoamme, mutta ei saisi unohtaa kohdetta eli lähimmäistä jota vastaan olemme madollisesti rikkoneet.
Tuolle ikuiselle perkeleen agentille, eli Jeesuskuvaa polkevalle sanoisin, että minulla on yhteydet varmaan Jumalaani, ja pyytelen myös häneltä anteeksi, esinmerkiksi näitä parhaita suustani sylettyjä sanojani tuolle kiusanhengelle ja katteettomalle tuomarille.Hän on perkeleestä, eikä mistään hyvästä Jumalatamme.
Hän on hyeena jokossanne. Kunnioitan oikean uskovaisen uskoa. He vaan ovat toiset alistetut juuri tuollaisten kahta herraa palvevien alle. Rukoillaan ja pyydellään toisiltamme anteeksi, ja myös antakaamme heille anteeksi.
hänenkin korvat kuulemaan oikein. Mikä on Jeesuksen ääni ja mitä se vaikuttaa suhtautumiseen lähimmäistä kohtaan.
Näinhän me rukoilemme anna meille anteeksi, niinkuin mekin annamme niille jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Tähän on helppo yhtyä ja sanoa aamen.
Jos kaikki elää Jumalan ja Jeesuksen Laille, opeille ja opetuksille kuuliaisena niin kumpaakaan ei tarvita!!!
Perisyntikään ei ole muilla kuin perisyntiään lahkoissaan levittävillä herra epäjumaliaan palevilla. Sellainen epäjumala on mm. omia uskovaisia topeillaan tapattanut Luder/Lutheri. Hän teki itse itsestään herra epäjumalan lahkolleen ja sen talutusnuorissa roikkuville lahkoille:
Ensimmäinen käsky katekismuksesta on tässä ja seuraavana Jeesuksen vahvistama Jumalan Moosekselle antaman Lain vastaava kohta.
Vertaa näitä toisiinsa ja opimme ymmärtämään, että Lutheri tekee itsestään epäjumalan luterilaisille!!!
herra Luder/Lutherin katekismus; epäjumalan ensimmäinen käsky:
"Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia."
HUOMAA pilkun (,) paikka! tuossa tehdään herrasta (epä)jumala.
"Minä olen Herra," = herra jota pitää jumaloida
"sinun Jumalasi" = sinulle itse itsensä herra epäjumalaksi nimitys!!!!
"Sinulla ei saa olla muita jumalia" = siis herra epäjumalan käskystä et saa palvella Jumalaa ja Jeesusta!
Jumalan Moosekselle antama ja Jeesuksen vahvistamana sama tieto on näin:
(Suomen kielellä - Raamattu 1933/38)
3 Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.
Tuolta, omia uskovaisia, pikku lapsiakin tappaneen rikollisuuden herra epäjumalaksi itse itsensä nimittäneeltä kerjätään siunausta Jumalaa, Jeesusta ja Pyhää Henkeä pilkaten, tämä on uskoa josta Jumalallisuuden tietous puuttuu ja jos selvää "älä tapa" käskyä ei ymmärretä:
herran siunaus:
herra epäjumala siunatkoon teitä ja varjelkoon teitä.
herra epäjumala kirkastakoon kasvonsa teille ja olkoon
teille armollinen. herra epäjumala kääntäköön kasvonsa
teidän puoleenne ja antakoon teille rauhan.
(Jumalaa pilkaten>)Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Aamen.
Tästä asiasta , en paremmin sano , mutta e tsinäkään kyllä mitään tiedä. !
Kain on Aadamin poika.
kun monella täällä on erillaisia mielipiteitä uskonnosta kuin raamatus selityksistäkin. Annettaisin heidän pitää se omana ajatuksenaan. Eihän me kaikista asioista voida olla samaa mieltä. Jokainen luulee olevansa oikeassa. Eikä se aina väittelemällä parane. Viisaat vaikenee, vaikka se meitä pänniikin. Uskokaammme siihen joka on meidän mielestämme oikea, ja pulinat pois, sano Johannes.
Tietysti keskustella pitää, tähän on se osasto.
Ja sinne sinulla on jo matkalippu, joten sinun tapauksessasi kumpikin on täysin tarpeeton, niin kin sanoit.
Koko piru olet, sääli jos lähelläsi joutuu joku raukka elämään.
sinä tiedät että pöydällä on rikos ilmoitus sinusta!
uskovaisena valehtelijat eivät ole vapautettu kunnian loukkauksesta!
Vaikka se rikoksesi on poistettu täältä niin se on tarkoin arkistoitu rikosilmoitusta varten.
Joten hillitse omia uskovaisia tappaneen rikollisjärjestön asiamiehenä riehumistasi.
ei se matkalippu auta! helvettinne on täynnä teidän eksyttämistä uskovaisista!
Hän ei enää muistuta ihmistä.
Sielun vihollinen sitäkin enempi, tietäen aikaa olevan vähän.
Mieti kummasta lähteestä lähtee tällainen kirjoitus.
Varo sitä tilannetta kun valkotakiset tulee sua hakemaan , minä saan olla rauhassa ,
sinä menet heidän mukaan , ja vastaat kaikesta mitä olet puhunut , täällä ja siellä.
Ei kenenkään kannata kirota ja sitten elää kuin ei mitään olisi tapahtunut , ei sinunkaan.
USKOTKO.
Se ei ole kuitenkaan Pyhä Kolmiyteinen Jumala Isä Poika ja Pyhä Henki joka hylkää, koska Jumala sanansa mukaisesti vihaa hylkäämistä. Jumala on rakkaus.
Sellaiset simmältään rikotut ihmiset, jotka ovat tulleet elämässään hyljätyiksi, ovat eteviä hylkääjiä itse omassa elämässään, tiedostamatta sitä itse.
Jumala antaa rautaistakin vitsaa, niin kuin Lizeliuksen painoksesta voit itse todeta. Tuo vitsa ei kurita siksi, että hylkäisi syntisen, vaan siksi hän tahtoo vetää valittunsa kotiin.
Tiedoksi sinullekin arvoisa kirjoittaja, joka aina silloin visusti vaikenet kun pitäsi saarnata parannusta uskosta osattomille: Edellisen viestin kirjoittaja on selkeästi ilaissut meille jo kolmen vuoden ajan yhtäpitävästi, ettei häntä kiinnosta tällä palstalla mikään muu kun Jumalan pilkkaaminen, Jumalan sanan törkeä vääristely, uskovista valehteleminen ja kaikenlaiset valheet uskovista.
Neuvon sana: Älä sinä puutu siihen, kun minä julistan parannusta katumattomalle! Pidä ennemmin huoli siitä että olet rakkaudella tukemassa veljiä ja sisaria yhteisissä ponnisteluissa julkijumalattomuutta ja härskiä häiriköintiä vastaan tällä palstallamme.
Helvetti on todella sellainen paikka sinun kaltaisillesi epäuskoisille. ettei sinnen kenenkään toivoisi joutuvan.
Siksi tässä viimeisiä varoituksen sanoja vielä lausutaan, jos sittenkin olisi mahdollista ettet menisi helvettiin.
Inhimillisesti katsoen toivoa ei näiden härskien pilkkavuosien jälkeen enää näytä olevan. Pienintäkään oman tunnon heräämiseen viittaavaa ei ole tänä aikana ilmaantunut viesteihisi.
Jumala uhkasi hävittää ihmisen maanpäältä. Hän katui että oli luonut ihmisen. Mooses vetosi hävitä minut. Jotenkin tähän tapaan vapaasti muistellen.
Näinhän se on että hylkääjä on ihminen. Suuttuessaan ei Jumala enää herättele eikä muistuttele.
En tiedä ymmärsimmekö oikein. Halusin nimeenomaan ko.henkilölle osoittaa, että miettisi kummasta lähteestä noi kirjoitukset lähtee. Minun käsityksen mukaan kirjoitukseni tukee sinun ym. jotka häntä ovat yrittäneet neuvoa.
Hänet on annettu koettelemukseksi meille. Ehkä sairas, niinkuin me muutkin. Riippuen mihin kohtaan raja terveen ja sairaan kohdalla laitetaan.
sinulla ainakin on vaikeaa.. tappajaksi haukut syyttömiä ja sellainen rikos on paha kunnianluokkaus! Ja jumalalttomana et osaa aanteeksi pyytää! Se on tasan tarkkaan näin.
Toisten silmistä etsit roskia vaikka omissa silmissä on lainrikkojan sieluttomuus!
Älä pyri kontrolloimaan armoitettujen kristittyjen lähteitä. Kansalle puhutaan kansan kieltä, akateemikot puhukoot omaa ylttiökultivoitua kieltään sitten keskenään, jos lystäävät.
Toivotan sinut tervetulleeksi jumalattomille parannusta julistavien kristittyjen epäkiitolliseen tehtävään täällä. Siitä ei kiitoksia useinkaan heru, mutta emme tiedä milloin joku autuutta janoava sattuu tulemaan juomapaikalle.
En tarkoittanut sinua, vaan tätä "häirikköä ehkä (jehova)".
Jumalan armoitettuna voin julistaa sinullekkin korkeinta parannus saarnaa. Ei ainoastaan jumalattomille.
Se kuuluu golkatan keskimmäiseltä ristiltä. Me syntiset olemme olleet siinä vasaran varressa kiinni jolla Vapahtajamme meidän Herramme on ristiin naulittu, aamen.
että meillä Jeesus pelastaa kanssa , on ohjeelliset sanat ei me niillä ketään mihinkään väkisin
johdateta , niin kuin on sinun tekstistä luettavissa , jos me jotakin sanomme tarkoitus on saada
sinutkin uskomaan, sitä sananaa jota silloin kerromme.
Ja se mikä sinusta on ruoskimista , ei minusta sitä ole, sanan mukaiset määrykset ne on meilläkin
vaikka kyllä näkyy että sinulla se on sitä .Tisesi vain sinä puhut tappajista tällä palstalla , karseeta
ei pitäis sinunkaan .
Todellaikin, luin viestistäsi vain pari riviä alusta. Sen mukaan tein johtopäätökseni. Anteeksi väärinkäsitys.
Kertaan nyt kuitenkin varmuuden vuoksi vielä, että minä hyväksyn kunkin oman henkilökohtaisen vakaumuksen ja henkilökohtaiset opinkäsitykset. Toivon voivani kunnioittaa jokaisen henkilökohtaista vakaumusta, valitettavasti vaihtelevalla menestyksellä. Itse en vaadin minkäänlaista kunnioitusta itseäni kohtaan muilta, minua saa kirota, haukkua ja panetella mielin määrin, vapaasti. Minulla on jo kaikki Jeesuksessa Kristuksessa. Elän hänessä ja hän minussa. Hänen kauttaan olen Jumalan lapsi, vanhurskas pyhä ja puhdas. Kiitos Jeesuksen, minun Herrani
En hyväksy kuitenkaan Raamatun vastaisia opetuksia omassa seurakunnassani. Enkä hyväksy sitä, että muutama henkilö seurakunnassani määrittelee kaikkien puolesta mikä on seurakuntalaisten yhteinen ymmärrys. Jokainen meistä täyteen aikuisuuteen Kristuksen täydellisen varren mukaan kasvaneista tietää, myös ymmärtää ja hyväksyy sen, että esikoislestadiolaisuudessakin, niin kuin muissakin seurakunnassa ei ole kaikista asioista yhteistä ymmärrystä, - eikä pidäkkään olla.
Apostolisessa uskontunnustuksessa on mainittu ne asiat, joissa meillä kaikilla kristityillä pitää olla yhteinen ymmärrys, silloin kun Kristuksen seurakunnan jäseniä olemme. Tämä riittää, enempää ei tarvita. Meitä on useita miljoonia, joiden herrana Kristus on, kiitos Herralle jokaisesta.
Mutta antamiseen on monet ehdot isämeidän rukoukssessakin se opetetaan
en tiedä mutta vaikee se on.
Minä pyydän siltä jota olen loukannut. Hän suullaan todistaa anteeksi, huomaan kuitenkin ettei hän ole sydämestään jaksanut anteeksi antaa.
Onko sillä hyvä, minä olen omani ottanut pois.
Eikö anteeksiantaminen ole prosessi? Pitäisi kai olla kysymys aika merkityksettömästä asiasta, jos voisi muitta mutkitta sanoa antavansa anteeksi ja myös koko sydämestään tuntisi tehneensä niin. On tietenkin erilaisia asioita - yksi asia voi olla loukkaavampi kuin toinen.
Mulle kävi näin: sanoin, että usko kaikki anteeksi - hän toki saa sen uskoa ja hän sanoikin tekevänsä niin. Minä en kyllä tuntenut antaneeni anteeksi! Voin kyllä haluta sitä ja toivoa, että mahdollisimman pian myös tuntisin sydämestäni antaneeni anteeksi. Mutta milloin se sitten toteutuu - se on eri juttu.
On oikein loukattuaan sanoa olevansa pahoillaan, mutta onko aina pakko sanoa, että ANNA ANTEEKSI? Sen voi tietysti sanoa eri tavoilla ja kuulija sen kyllä ymmärtää, onko kysymyksessä vain äkkinäinen puhdistautumisen tarve vai aito katumus. Voisihan sanoa esimerkiksi, että toivon, että jaksat antaa tämän edes joskus anteeksi!
Jos vain melkein kesken loukkastensa latelemisen paukauttaa, että anna nyt kaikki anteeksi, ollaan mahdottomuuden edessä. Loukkaajan on tietysti miellyttävä saada synninpäästö ja vapautua omalta osaltaan jutusta ja jopa unohtaa se. Hän on kuitenkin voinut kaataa koko pahan olonsa toisen niskaan syyttä suotta ja jatkaa vihellellen matkaansa - loukattu on paitsi loukattu myös anteeksiantamattomuuden mahdottomuuden edessä!
Isäni lankomies TW. oli lähetys saarnaaja kuin jokin voi tunnistaa. Turus , no hän kertoi monasti
että hän on nope, äkkipikainen ja leppyy heti ja pyytää jo anteeksi,,, kun vaimo on hidas ja ilmoittaa
en minä ole vielä suuttunutkaan , tietenkin hän viksuna antoi anteeksi silloin kuin toinentarvi.
Mutta tässä on se oppi että sitä voi pikkuisen seurata toisenkin tarpeita , kuin jossakin toisessakin asiassa.
Että ei ole niin malttamaton , sitten tietenkin on niin että odottaa vähän yli , silloin riento alkaa
melkein kun uudestaan ei nämä niin helppoja ole , mutta elämä on mielenkiintoista kaikkineen.
Tässä myös "?".
tällä esimerkillä.
Mielestäni loukkaaja/anteeksi pyytäjä ei "vapaa". Sen jälkeen tehdä työtä jotta loukatun sydän taipuisi anteeksi antamaan.
Minulla ainakin sellainen sydän jota ei käännetä ihan tost vain niinkuin sähkökatkaisijasta.
En ole koskaan valitsevanpaa löytänyt.
_______
eli kaikki muuttui niin antaa olla.
Ei puhuta anteeksi antamisesta tai pyytämisestä. Käytännön elämä näyttää että on anteeksi annettu.
Ei ole kiviä hiertämässä suhteissa. Rakkaus peittää paljon rikkomuksia.
En ole mainitsemasi henkilö, halusin vain tietää mitä viestisi tarkoittat.
"ps. katsiotko riviä alempaa " kun pamautit viestis väliin , silloin se oli jo ohi SITÄ.
Ja yhteinen kieli jolla kommunikoidaan, jota kumpikin osapuoli ymmärtää.
On todella raskasta elää jonkun etusormi pystyssä esiintyvän "hyvää tarkoittavan" ihmisen jatkuvien väärintulkintojen uhrina. Silloin ei synny mitään keskustelua.
Mikäli halutaan vuorovaikutussuhteeseen jonkun kanssa, niin pitää aina varmistaa ymmärtämispalautetta käyttämällä, että on saanut oikean käsityksen toisen viestistä. Sama koskee verbaalia ja nonverbaalia viestitystä, myös internet kirjoituksia.
Kun jokaisesta viestiini annetusta vastauksesta saa lukea että viestin vastaanottaja ei ymmärtänyt, tai ei halunnutkaan ymmärtää viestiäni, vaan joka kerta tulkitsee niitä aivan oman ajatusmaailmansa mukaisesti, niin se on hyvin rasittavaa. Itse en lue edellä mainitsemani kaltaisia viestejä alkua pidemmälle, en ole kiinnostunut keskustelemaan moralistien kanssa ollenkaan. Moralisti on henkilö joka vartioi toisten moraalia oman käsitysmaailmansa mukaan. Moralisti ei huomioi koskaan sitä, että hän on yhtä syntinen ja väärä kun tuo moralisoimansa henkiö. Hän ei joko tiedä tai tahdo tietää sitä että me kaikki ihmiset olemme omasta puolestamme yhtä paljon syntisiä, - siis kokonaan syntisiä.
Esimerkki moralistin "keskustelusta": "Tuossa kohtaa sinä teit synnin, ja katopa nyt tarkoitn, tuossakin teit synnin, miksi teet syntiä". Hiiteen tällaiset kontrolloivat kirjoittajat.
Me olemme joko kristuksessa täydellisesti pyhiä, tai sitten olemme ilman Kristusta, ja kokonaan syntisiä.
Me jotka Jeesuksessa Kristuksessa olemme, me olemme pyhät puhtaat ja vanhurskaat. Piste. Siihen väliin ei ole edes saatanalla mitään asiaa. Toivon mukaan me kaikki keskustelijat olemme Kristuksessa pyhia puhtaita ja vanhurskaita, silloin pääsemme keskustelemaan asioista. Lähimmäistemme jatkuvan moralisoimisen sijasta.
Esikoilestadiolaisuudessakin on paljon sellaisia asioista joista kenenkään ei saisi puhua. Moni ystäväni on keskustellut joistakin vaietuista asioista saarnamiesten kanssa seuroissa kahdenkesken. Ovat saaneet vastaukseksi epämääräistä muminaa, tai suoraan pois selittämistä.
Seuraavissa seuroissa he ovat saaneet samalta puhujalta täyslaidallisen lokaa silmilleen kateederilta.
:-))))
Näin se toimii silloin, kun ei olla avoimia terveen itsekriittisiä, tasavertaisia ihmisinä ja rehellisiä.
Ja toisista ihmisestä on tehty toisten ihmisten herroja, - erehtymättömiä hidalkoja.
Tällaisia kuvioita ei ole pakko kenenkään seurata eikä uskoa, kiitos Jumalalle siitä.
Meidät on Jeesuksen verellä vapaiksi ostettu, älkäämme antako sitoa itseämme uudelleen orjuuden ikeeseen, ei myöskään sairaalla tavalla ahdasmielisten, ja siksi muita kontrolloimaan pyrkivien ihmisten orjuuteen.
Etko todellakaan erota mennuttä muotoa? Sana "katsoitko", tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että ennen minun kirjoittamaani kysymystä on jo ollut olemassa tuo rivi jota piti katsoa.
Mitään sellaista riviä ei ollut ennen minun viestiäni, jota olisi pitänyt katsoa, - eikä sitä ole vielä nytkään
:-))))
Älä siis syyttele ketään olemattomista, vaan selitä meille muillekin, mitä riviä piti katsoa!!!
voit sen rivin vieläkin lukea jos halutt katso myös kello siinä on takuula eri aika
Ktsos nyt: Kun emme tiedä mitä riviä sinä tarkoitat, etkä ole sitä tiedusteluista huolimatta edelleenkään kertonut muille lukijoille. Siksi juuri kysyin kun kiinnosti mitä riviä olisi pitänyt lukea.
Mutta jos ei ole kysymys saman talouden ihmisistä ollenkaan niin voi käydä niin, että "hankala" ihminen saa olla aikalailla yksikseen. Mikä taas katkeroittaa häntä ja tekee hänestä vieläkin hankalamman...
Tässä tapahtuu sitten kummallinen juttu: hän haluaa ihmisten lähelle, mutta käyttäytyy niin, että ihmiset loitontuvat yhä enemmän. Kukapa haluaisi olla ikuisessa epävarmuudessa siitä, mitä nyt taas seuraa - minkälaisia syytöksiä tai olettamuksia tai loukkaksia satelee niskaan? Lähimmäiset katsovat parhaaksi vetäytyä takavasemmalle ja pysyvät sitten siellä.
Noh, mulle on käynyt niin, että olen unohtanut - mä siis yksinkertaisesti unohdan asioita. Sitten ihmettelen, että ai jaa? enpä tullut ajatelleeksi, että noinkin voi ajatella...Kun taas jokin merkillinen ryöppy yllättää näes.
Ja niin, kyllä ne kivet joskus ovat siellä ja sitten taas eivät ole. Ehkä vain tosi vaikeissa elämäntilanteissa kaikki paljastuu oikeasti anteeksiannetuksi.
Minulla kokemus. On saanut tuntea uskon voimaa, silloin on anteeksiantava mieli kaikkia kohtaan. Sitäkin jota usein joutuu kylmyydellä kohtaamaan.
Se tää immeisen raadollisuus aina välillä hänksöttää.
Olevan ketjun viimeinen , ole hyvä