tuli nostettua lauantaina vene talviteloille.
irroitettuani potkurin, havaitsin pakoaukon
ympäristössä pahkuroita, ovat kovan tuntuisia.
mitähän ne ovat? perämoottori on vm. -88 evinrude.
irroitettuani potkurin, havaitsin pakoaukon
ympäristössä pahkuroita, ovat kovan tuntuisia.
mitähän ne ovat? perämoottori on vm. -88 evinrude.
Vastaukset 14
Vanhimmat
ne on varmaan pukamat...
Jos kyseessä on alumiinipotkuri, ovat pahkurat
todennäköisesti hapettumaa. Maalissa on
huokoisuutta ja hapettuminen pääsee alkamaan. Ei
ole mielestäni vaarallista, maali pois, pahkutar
pois ja uudelleen maalaus.
Pahkurat voivat joissakin tapauksissa alkaa
muodostua kavitoinnin seurauksena (n. = potkuri
luistaa ja haukkaa ilmaa)
potkuri on kyllä alumiinia mutta pahkurat eivät
ole potkurissa vaan perässä, siinä missä
potkuriakseli tulee esille, pakoaukon
ympäristössä. (pahkuroita ei näe, ennenkuin ottaa
potkurin pois). sen sijaan vaihdekotelon
ulkopinnassa ei ole mitään ylimääräistä,
ainoastaan maali hieman hilseillyt.
Todennäköisin syy "pahkuroihin" on galvaaninen
korroosio. Akselin rosteri on lähellä passivoitua
alumiinia. Potentiaaliero on suuri. Metallinen
kosketus tulee vaihteiston sisältä, vaikka
rajapinnassa on stefa erottamassa metalleja
toisitaan. Korroosio yleensä alkaa terävistä
nurkkapaikoista ja reunoista kuten sinulla. Missä
kunnossa ovat sinkit? Pidätkö konetta alhaalla vai
ylhäällä silloin kun et aja? Itselläni on DP
vetolaite ja siitä 0,5 metrin päässä rosteri
trimmitasot, jotka alkoivat aikanaan syöpymään
reunoistaan. Nykyään ne kuluttavat 500 gr sinkkiä
per kausi ja trimmitaso ja ovat säilyneet. Eli,
merivedessä syöpyy mikä tahansa ellei galvaaninen
suojaus uhrisinkkien muodossa toimi.
Ruostuminen on hapettumista. Korroosio on
ruostumista eli "virallisesti" hapettumistta.
Lähes kaikki metallit hapettuvat. Hapettumiseen
on erilaisia syitä.
Alumiinin "pahkurat" eivät oikeastaan voi olla
muuta kuin hapettumaa / alumiinin "ruostetta" /
koroosiovauriota.
Pääasia on, että mitään ei ole vielä menetetty,
putsaa paukurat ja maalaa alumiiniin sopivilla
maaleilla ja taas selviät vuosia. Haitta sinäänsä
on vain kosmeettinen.
Ihan samasta asiastahan noin kemiallisesti on
kysymys. Raudan hapettumista kutsutaan
ruostumiseksi. Se siitä. Maalaaminen on ihan OK,
mutta pitäisi selvittää myös mistä syystä yleensä
hyvin pintakäsitelty perämoottorin pinta on
alkanut syöpymään. Muuten korjaus on lyhytikäinen
vaikutukseltaan.
Tarkista uhrianodisinkit. Onko vähintään 50 %
tallella. Mikäli on, on syytä epäillä metallista
kosketusta sinkin ja moottorin välillä.
Onko peräpeilissä jotain jaloa metallia? Muuaalla
lähellä perää? Galvaaninen korroosio tarvitsee
epäjaloja ja jaloja metalleja kohtuullisen lähelle
toisiaan. Myöskin myrkkymaali pohjassa on ongelma,
sisältäähän se kuparia. Volvon vetolaitteet
rupesivat kevenemään kun siirryttiin tinamaaleista
kupari sellaisiin. Itse jätän noin 1 metrin verran
maalaamatta vetolaitteen ympäriltä, ja korroosio
on vähentynyt selvästi. Myöskin maasähkö saattaa
aiheuttaa ongelmia. Venelaitureilla yleensä on maa
hukassa tai heikko ja siksi ns. kiertovirtoja
liikkeellä jotka aiheuttavat korroosiota. Tässä
muutama ajatus syistä.
kiitoksia vastauksista.
anodisinkki ei juuri ole kulunut, täytyypä
tarkistaa kosketus.
vene on lasikuitua eikä siinä ole myrkkymaalia,
trimmitasoja eikä uimaportaitakaan.
moottoria olen pitänyt jatkuvasti alas kipattuna,
vedessä. edesauttaako se korroosiota? vene ja kone
on ollut ainoastaan järvikäytössä.
muutama vuosi sitten laitoin rst tankin, joka on
maadoitettu moottoriin, voisiko sillä olla
vaikutusta?
Moottoriin ei koskaan saisi maadoittaa mitään!
Vaikka veneesi on järvisuomessa voi galvaaninen
jännite-ero syödä alumiinia. Ehdotan että poistat
maadoituksen kokonaan moottorista. Miksi muuten
olet maadoittanut sen moottoriin? Tankin tulisi
olla maadoitettu täyttöletkun kautta täyttöhelaan
staattisen säköpurkauksen estämiseksi tankkattaessa!
Myöskin järvivedessä on sinkkianodi väärä. Tulisi
käyttää magneesiumanodia. Ehkä siksi ei sinkki ole
kulunut.
tein tankin moottoriinmaadoituksen sen liikkeen
myyjän neuvosta, jolta ostin pa mittarin ko
tankkiin. tänä kesänä olen saanut neuvon eräältä
veneen valmistajalta, että kiinteä tankki pitää
aina maadoittaa ja paras maadoitus tulee, kun
maadoittaa suoraan akun miinus napaan. mitenkä
lienee tämän neuvon laita? kiitokset jo etukäteen
vastauksesta. hyvät neuvot ovat aina
tervetulleita.
Olin matkoilla... Nyt lisää kommenttia.
En itse maadoittaisi mitään veneen virtapiiriin!
Eli kuten sanoin niin tankin maadoitus tehdään
siten että tankki kytketään yhteen täyttöhelan
kanssa. Tankattaessa täyttöputkessa virtaava
polttoaine aiheuttaa virratessaan staattista
sähköä (vrt. hankaus) ja saattaa syntyä kipinä
tankkauspistoolin ja helan välille mikäli tankki
on eristettynä.
Useissa venekäyttöön alusta asti suunnitelluissa
moottoreissa on ns. kaksinapainen
sähköjärjestelmä, tarkoittaa että miinus ei ole
rungossa vaan erikseen johdotettuna akkuun. Tämä
korroosion eliminoimiseksi. Myöskään akkuun ei
tule tämän takia maadoittaa mitään ylimääräistä
kun moottorin miinus on jo siellä. Saattaa syntyä
ns. kiertovirtoja seurauksin kuten sinulla, eli
jotain alkaa syöpyä.
ok. puran maadoituksen pois.
tämä minun kiinteä tankki ei ole varsinainen
kiinteä tankki, vaan irtotankkien kaltainen,
täyttöaukko suoraan tankin päällä ilman mitään
väliletkuja ja erillistä täyttöhelaa. se poikkeaa
irtotakista vain kokonsa puolesta ( yli 50 ltr,
ei viitsi matkassaan kannella) siinä on
sähköinen pa mittari (siis pa mittarin anturi,
mittari on kojelaudassa).
tankin korkki on myös metallia, ilmeisesti samaa
kuin tankkikin. tulisiko tankilla ja korkilla
olla jatkuva yhteys? minulla on pari irtotankkia,
ja niissä korkki on kytketty tankkiin. onko
sillä "sähköistä" merkitystä vai onko se vain
putoamisen estämiseksi?
Koska tankki on ns. irtotankki, ja kun se
tankataan suoraan siinä olevasta täyttöaukosta ei
sitä tarvitse maadottaa. Maadottaminen on tärkeää
silloin kun kuminen täyttöputki on täyttöhelan ja
tankin välissä eristämässä.
Pa-mittari kytketään ihan tavallisesti. Mittari
tuskin on maadoitettu tankkiin itseensä, vaan
siihen tulee omat johdot mittarilta?
kyllä tulee omat johdot mittarilta anturille, ei
ole tankkiin maadoitettu.
nyt tuli niin tämä pahkura-asia kuin
maadoitusasiakin selväksi, hyvä että jaksoit
loppuun asti neuvoa. siitä sinulle
erityiskiitokset. samoin kiitokset kaikille
muille, jotka jaatte tietoanne tarvitseville.
sitä tarvitaan. hyvää syksyn jatkoa sinulle ja
teille kaikille.
potkurin tyvessä pakoputken suun ympärillä on
korroosion esto anodi! , joka ajan mittaan
hapettuu, ja se pitää vaihtaa uuteen. NORMAALI
LÖYDÖS!
ps: itsellä evinrude