Tänään Vbl:n Kenneth Myntti käsittelee ansiokkaasti suomenruotsalaisuutta Juha Ruusuvuoren kirjan ”Muukalainen Rantaruotsissa” pohjalta. Poimin Myntin kirjoituksesta kolme väitettä:
Väite nro 1: Ruotsinkielisiä pohjalaisia on aina harmittanut, että Helsingin ruotsalaiset ovat määritelleet, mikä on suomenruotsalaista.
Nro 2: Suomenruotsalaisuutta koskevat aikaisemmat keskustelut ovat käsitelleet pikemmin yhteiskuntaluokkia kuin kuulumista kieliyhteisöön.
Nro 3: Nimenomaan ruotsin kieli ja kielelliset rakenteet ovat keskeinen kysymys. Unohtakaa luokkakysymykset, purjeveneet ja snapsilaulut!
Kirjoituksessa todetaan, että suomalaisilla on vääränlainen kuva suomenruotsalaisista.
. . . . .
Tunne itsesi, sanoivat vanhat kreikkalaiset. Suomenruotsalaisilla on vahvuutena yhteisöllisyys, jolla on myös kielteiset seurauksensa: ”Ei pidä keikuttaa venettä”. Suomenkielinen Juha Ruusuvuori voi sanoa ääneen sellaista, mitä ruotsinkieliset itse epäröivät sanoa pelätessään joutuvansa ulkoradalle. Niinpä suomenruotsalaista muka tutkiva ”1000 järveä ja ankkalampi” epäonnistui täysin TV:ssa ja äskettäinen ”Robban” oli mitätön, koska keskustelijat eivät uskaltautuneet aroille alueille.
Ei pidä moittia suomenkielisiä, jos heidän saamansa kuva on väärä. Jokaisen ryhmän tulee itse hoitaa oma tiedottamisensa ja julkiskuvansa. Suomenruotsalaisilla on paljon ennakkoluuloja itsestään ja ne heidän pitäisi karsia pois. Yhteistä identiteettiä heillä ei tunnu olevan, ja kulttuurisesti he ovat hajanaisia. He pyrkivät pitämään eroa suomalaisuuteen, mutta Ruotsissa todetaan, että yhteisestä kielestä huolimatta lahden eri puolilla vallitsee erilainen kulttuuri.
Väite nro 1: Ruotsinkielisiä pohjalaisia on aina harmittanut, että Helsingin ruotsalaiset ovat määritelleet, mikä on suomenruotsalaista.
Nro 2: Suomenruotsalaisuutta koskevat aikaisemmat keskustelut ovat käsitelleet pikemmin yhteiskuntaluokkia kuin kuulumista kieliyhteisöön.
Nro 3: Nimenomaan ruotsin kieli ja kielelliset rakenteet ovat keskeinen kysymys. Unohtakaa luokkakysymykset, purjeveneet ja snapsilaulut!
Kirjoituksessa todetaan, että suomalaisilla on vääränlainen kuva suomenruotsalaisista.
. . . . .
Tunne itsesi, sanoivat vanhat kreikkalaiset. Suomenruotsalaisilla on vahvuutena yhteisöllisyys, jolla on myös kielteiset seurauksensa: ”Ei pidä keikuttaa venettä”. Suomenkielinen Juha Ruusuvuori voi sanoa ääneen sellaista, mitä ruotsinkieliset itse epäröivät sanoa pelätessään joutuvansa ulkoradalle. Niinpä suomenruotsalaista muka tutkiva ”1000 järveä ja ankkalampi” epäonnistui täysin TV:ssa ja äskettäinen ”Robban” oli mitätön, koska keskustelijat eivät uskaltautuneet aroille alueille.
Ei pidä moittia suomenkielisiä, jos heidän saamansa kuva on väärä. Jokaisen ryhmän tulee itse hoitaa oma tiedottamisensa ja julkiskuvansa. Suomenruotsalaisilla on paljon ennakkoluuloja itsestään ja ne heidän pitäisi karsia pois. Yhteistä identiteettiä heillä ei tunnu olevan, ja kulttuurisesti he ovat hajanaisia. He pyrkivät pitämään eroa suomalaisuuteen, mutta Ruotsissa todetaan, että yhteisestä kielestä huolimatta lahden eri puolilla vallitsee erilainen kulttuuri.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Juha Ruusuvuori kuuluu niihin suomalaisiin, jotka avioliiton kautta hurahti ruotsalaisuuteen. Entinen Pahkasika-toimittaja limbosi pahasti kirjallaan.
Robban-ohjelaman perusvika oli siinä, että riikki ja surut ruotivat suomalaisuutta, ei ruotsalaisuutta. Eli surut muka edustivat suomalaisuutta ja haukkuivat antaumuksella "itseään" ja kehuivat ruotsalaisuutta.
Ohjelmassa olisi rehellisesti pitänyt keskustella vain suruista ja riikeistä. Sitä aihetta huolellisesti vältettiin. Syynä varmasti surujen alemmuuskompleksi riikkien suhteen. Myös identiteetin puute, joka voisi vihjata suomalaisuuteen(fyj fan!).
Ruotsalaisten yhteisöllisyys vaatii toimiakseen suomenkielisten vähättelyä ja alistamista, muutenhan ei ruotsinkielisten yhteisöllisyys olisi minkään arvoista eikä mitenkään konkreettista. Mikään muu ei yhdistä Helsingin nouskasta hurria Närpiön tomaatinviljelijää. Kielikin on erilainen.
Suomenruotsalainen itsetunto on heikko ja siksi he hakevat pakkoruotsista jotain hyvitystä, koska joutuvat asumaan niin kunniakkaan historian jälkeen vähemmistön asemasssa. Monella suomenruotsalalaisella on haaveena kokea olevansa enemmistön asemassa jos Suomi liitettäisiin takaisin Ruotsiin.
Ruusuvuori on kaikkein säälittävin pakkoruotsihuora.
Häntäei viitsi edes kommentoida.