Nykyisin on tavallista kuulla väitettävän, että puolueiden väliset erot ovat miltei kadonneet. Sen vuoksi olikin ilahduttavaa huomata, että puoluesihteereiden vastaukset kysymyksiin: - "miten köyhyys ja syrjäytyminen poistetaan Suomesta" ja "mitä pulueesi aikoo tehdä köyhyyden poistamiseksi" - eroavat toisistaan selkeästi ja niistä voidaan helposti osoittaa yhteys puolueiden laajempiin ideologisiin juuriin, toteaa
politiikan tutkija Erkka Railo, Turun yliopisto.
Railon mukaan miltei kaikki puolueet pitävät työtä tärkeänä keinona köyhyyden vähentämiseksi.
Työ on tietysti tärkeä suomalainen ja luterilainen arvo, johon on helppo vedota.
Toinen puolueita yhdistävä seikka on hyvinvointivaltion kannattaminen.
Puolueiden välillä on kuitenkin merkittäviä eroja.
Kokoomus edustaa selkeimmin mahdollisuuksien tasa-arvoon perustuvaa ajattelutapaa, jossa valtio luo oikeantyyppiset olosuhteet "talouspolitiikkaan, veroratkaisuihin ja koulutukseen".
Kansalaisten oletetaan sitten hyödyntävän näitä mahdollisuuksia elämässään.
Myös SDP kannattaa työtä, mutta ei esitä ajatuksia siitä, miten työpaikkoja luodaan.
SDP:n ongelma on, että Suomessa vallitsee nykyään laaja konsensus siitä, että valtio ei kykene luomaan kestäviä työpaikkoja laajassa mitassa. Tässä mielessä on sanottu, että politiikka on antautunut taloudelle.
Keskusta puolestaan kannattaa sosiaalipolitiikkaa, jossa perusyksikkönä on lapsiperhe ja jossa mies on selkeästi perheen pääelättäjä. Siksi se on huolissaan (naisten) pienistä eläkkeistä ja perheen sisäisistä tuloeroista, johon yhteisverotus toisi ratkaisun.
Vasemmistoliitto ja vihreät esittelevät omia lempilapsiaan: toimeentulotuen uudistusta sekä kansalaispalkkaa. Nämä ehdotukset ovat kaikkein vasemmistolaisinta politiikkaa siinä mielessä, että ne edustavat pienintä tarveharkintaa. Vihreiden kansalaispalkka-ajatus puolestaan on irtiotto työkeskeisestä ideologiasta. Sen mukaan ihmiset hyödyttävät yhteiskuntaa silloinkin, kun he eivät tee töitä.
Perussuomalaisen vastauksesta heijastuu puolueen kokemattomuus ja populistisuus. Selkeää ideologista pohjaa ei ole, eikä vastauksia ole valmiina. Jos tältä pohjalta pitäisi hallituksessa ponnistaa, niin ei hyvältä näytä.
----
Mikael Jungner, SDP:n puoluesihteeri vastasi Tesson kysymyksiin (miten köyhyys poistetaan Suomessa) näin:
Köyhyyden vastainen taistelu pitää olla läpileikkaava kaikessa yhteiskuntapolitiikassa. Tarvitaan laaja-alaisia toimia, jotta kasvava eriarvoisuus saadaan torjuttua. Tarvitaan vuosien määrtietoista työtä ja resursseja. Köyhyys on mitä suurimmassa määrin osattomuutta.
Työ on parasta sosiaaliturvaa eli mitä useammalla on työ, sen parempi. Perusturvan tasoa on nostettava ja julkisia palveluita parannettava.
Palveluiden tason ja saatavuuden vaihtelua paikkakunnittain tasa-arvoistettava.
Etenkin ennalta ehkäiseviä palveluita parantamalla ehkäistään terveyseroja. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lapsiperheitä kurjistavaan köyhyyteen.
Kannatamme pääomatuloveron korottamista ja sen muuttamista progressiiviseksi. Yksi köyhyyden muoto on kansalaisten eriarvoisuus uuden teknologian käytössä. Ehdottoman tärkeää on puolustaa pohjoismaisen mallin ydintä: tasa-arvoisen koulutuksen perinnettä.
Sirpa Puhakka (vasemmistoliitto) vastasi köyhyyden poiston kysymyksiin:
Vaatimamme 750 euron perusturva vähentäisi köyhyyttä ja ihmisten luukuttamista.
Haluamme korottaa toimeentulotukea 200 euroa kuukaudessa. Olennaista on varhainen puuttuminen. Sosiaalityön resursseja parantamalla ja uudelleenkohdentamalla voidaan puuttua ongelmiin ajoissa.
Kannatamme verotuksen kokonaisuudistusta, jossa painopistettä siirretään pienituloisilta etenkin suurten pääomatulojen verottamiseen. Veromallissamme kaikista tuloista maksetaan samaa progressiivista tuloveroa.
Alle 10.000 euron tuloja ei pidä verottaa lainkaan. Vastustamme arvonlisäveron ja muiden välillisten verojen suuria korotuksia, sillä nekohdistuvat pahiten köyhiin. Esitämme 10 euron lakisääteistä minimituntipalkkaa työehtosopimusten rinnalle. Haluamme parantaa pätkä- ja silpputyöläisten asemaa tiukentamalla lainsäädäntöä, valvontaa ja sanktioita.
Tarju Tujunen (kok): "Pitkäaikaisasunnottumuus pois 2015 mennessä"
Panu Laturi (vihreä liitto): "Työmarkkinatuen tarveharkinta pois"
Ossi Sandvik (perussuomalaiset): "Pienempien asnsiotulojen verotus alemmas"
Timo Laaninen (kepu): "Pitää harkita yhteisverotusta"
Mikael Jungner (SDP): "Pääomatulovero progressiiviseksi"
Peter Östman (kristillisdemokraatit): "Työurat vakaammiksi alkupäästä"
Johan Johansson (RKP): "Myös opintotuki indeksiin"
Sirpa Puhakka (vasemmistoliitto): "750 euron perusturva"
politiikan tutkija Erkka Railo, Turun yliopisto.
Railon mukaan miltei kaikki puolueet pitävät työtä tärkeänä keinona köyhyyden vähentämiseksi.
Työ on tietysti tärkeä suomalainen ja luterilainen arvo, johon on helppo vedota.
Toinen puolueita yhdistävä seikka on hyvinvointivaltion kannattaminen.
Puolueiden välillä on kuitenkin merkittäviä eroja.
Kokoomus edustaa selkeimmin mahdollisuuksien tasa-arvoon perustuvaa ajattelutapaa, jossa valtio luo oikeantyyppiset olosuhteet "talouspolitiikkaan, veroratkaisuihin ja koulutukseen".
Kansalaisten oletetaan sitten hyödyntävän näitä mahdollisuuksia elämässään.
Myös SDP kannattaa työtä, mutta ei esitä ajatuksia siitä, miten työpaikkoja luodaan.
SDP:n ongelma on, että Suomessa vallitsee nykyään laaja konsensus siitä, että valtio ei kykene luomaan kestäviä työpaikkoja laajassa mitassa. Tässä mielessä on sanottu, että politiikka on antautunut taloudelle.
Keskusta puolestaan kannattaa sosiaalipolitiikkaa, jossa perusyksikkönä on lapsiperhe ja jossa mies on selkeästi perheen pääelättäjä. Siksi se on huolissaan (naisten) pienistä eläkkeistä ja perheen sisäisistä tuloeroista, johon yhteisverotus toisi ratkaisun.
Vasemmistoliitto ja vihreät esittelevät omia lempilapsiaan: toimeentulotuen uudistusta sekä kansalaispalkkaa. Nämä ehdotukset ovat kaikkein vasemmistolaisinta politiikkaa siinä mielessä, että ne edustavat pienintä tarveharkintaa. Vihreiden kansalaispalkka-ajatus puolestaan on irtiotto työkeskeisestä ideologiasta. Sen mukaan ihmiset hyödyttävät yhteiskuntaa silloinkin, kun he eivät tee töitä.
Perussuomalaisen vastauksesta heijastuu puolueen kokemattomuus ja populistisuus. Selkeää ideologista pohjaa ei ole, eikä vastauksia ole valmiina. Jos tältä pohjalta pitäisi hallituksessa ponnistaa, niin ei hyvältä näytä.
----
Mikael Jungner, SDP:n puoluesihteeri vastasi Tesson kysymyksiin (miten köyhyys poistetaan Suomessa) näin:
Köyhyyden vastainen taistelu pitää olla läpileikkaava kaikessa yhteiskuntapolitiikassa. Tarvitaan laaja-alaisia toimia, jotta kasvava eriarvoisuus saadaan torjuttua. Tarvitaan vuosien määrtietoista työtä ja resursseja. Köyhyys on mitä suurimmassa määrin osattomuutta.
Työ on parasta sosiaaliturvaa eli mitä useammalla on työ, sen parempi. Perusturvan tasoa on nostettava ja julkisia palveluita parannettava.
Palveluiden tason ja saatavuuden vaihtelua paikkakunnittain tasa-arvoistettava.
Etenkin ennalta ehkäiseviä palveluita parantamalla ehkäistään terveyseroja. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lapsiperheitä kurjistavaan köyhyyteen.
Kannatamme pääomatuloveron korottamista ja sen muuttamista progressiiviseksi. Yksi köyhyyden muoto on kansalaisten eriarvoisuus uuden teknologian käytössä. Ehdottoman tärkeää on puolustaa pohjoismaisen mallin ydintä: tasa-arvoisen koulutuksen perinnettä.
Sirpa Puhakka (vasemmistoliitto) vastasi köyhyyden poiston kysymyksiin:
Vaatimamme 750 euron perusturva vähentäisi köyhyyttä ja ihmisten luukuttamista.
Haluamme korottaa toimeentulotukea 200 euroa kuukaudessa. Olennaista on varhainen puuttuminen. Sosiaalityön resursseja parantamalla ja uudelleenkohdentamalla voidaan puuttua ongelmiin ajoissa.
Kannatamme verotuksen kokonaisuudistusta, jossa painopistettä siirretään pienituloisilta etenkin suurten pääomatulojen verottamiseen. Veromallissamme kaikista tuloista maksetaan samaa progressiivista tuloveroa.
Alle 10.000 euron tuloja ei pidä verottaa lainkaan. Vastustamme arvonlisäveron ja muiden välillisten verojen suuria korotuksia, sillä nekohdistuvat pahiten köyhiin. Esitämme 10 euron lakisääteistä minimituntipalkkaa työehtosopimusten rinnalle. Haluamme parantaa pätkä- ja silpputyöläisten asemaa tiukentamalla lainsäädäntöä, valvontaa ja sanktioita.
Tarju Tujunen (kok): "Pitkäaikaisasunnottumuus pois 2015 mennessä"
Panu Laturi (vihreä liitto): "Työmarkkinatuen tarveharkinta pois"
Ossi Sandvik (perussuomalaiset): "Pienempien asnsiotulojen verotus alemmas"
Timo Laaninen (kepu): "Pitää harkita yhteisverotusta"
Mikael Jungner (SDP): "Pääomatulovero progressiiviseksi"
Peter Östman (kristillisdemokraatit): "Työurat vakaammiksi alkupäästä"
Johan Johansson (RKP): "Myös opintotuki indeksiin"
Sirpa Puhakka (vasemmistoliitto): "750 euron perusturva"
Vastaukset 7
Vanhimmat
Suomessa on ollut 1980-luvun puolivälistä alkaen tärkeintä, että PÄÄOMALLE SAADAAN PARAS MAHDOLLINEN TUOTTO. Niinpä rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet. Esimerkiksi vuonna 2004 varakkaimman kotitalouden nettovarallisuus oli lähes 63-kertainen keskivertotalouteen verrattuna - ei siis köyhimpään talouteen verrattuna. Vuodesta 2004 tuloerot ovat kasvaneet entisestään kun esim. varallisuusvero poistettiin.
Yritysten voittoja alettiin kasvattaa vähentämällä työväkeä ja kasvattamalla pienemmällä työntekijämäärällä tuontomääriä. Vuokratyövoima ja pätkätyöt otettiin käyttöön - harmaa talous alkoi kukoistaa.
Vanhat koneet vaihdettiin uusiin, robotit tulivat tehtaisiin. Kaiken hyödyn automaatiosta ja työläisten kurjistamisesta korjasivat yritysten omistajat ja sijoittajat.
Niinpä vielä 1970- ja 1980-luvulla suomalaisyritykset maksoivat jokaisesta saamastaan eurosta osinkoa vain noin 10 senttiä. Vuosina 1994-2006 yritykset maksoivat jo 33 senttiä eli kolme kertaa enemän jokaisesta saamastaan eurosta osinkoa.
Samaan aikaan kun osinkoja maksettiin kolme kertaa enemmän osinkotulojen verotusta kevennettiin.
Laman aikana vuonna 1993 Esko Ahon porvarihallitus teki valtavan muutoksen suomalaisten verokohteluun.
Pääomatulot eriytettiin ansiotuloista siten, että pääomatuloista alettiin periä 27 %:n tasavero, joka korotettiin myöhemmin 28 %:n tasaveroksi. Ansiotulojen, eläkkeiden ja sosiaalietuuksien verotus pidettiin progressiivisena. Porvarihallituksen toteuttaman veroreformin jälkeen pääomamiljardöörit maksavat prosentuaalisesti vähemmän veroja kuin palkansaajat. Kaikkein rikkaimmat suomalaiset muuttavat ansiotulonsa, hallituksensa suojeluksessa, pääomatuloiksi ja maksavat vain 28 %:n tasaveron.
Lisäksi nykyinen porvarihallitus poisti yrityksiltä työnantajien kela-maksut, näin yritykset jakoivat miljardi euroa enemmän osinkoja lamavuodelta 2009.
Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Anders Blom sai Matti Vanhasen hallitusohjelmaan, että perheyritykset vapautetaan perintöverosta, mitä ei kuitenkaan voitu toteuttaa perustuslain vastaisena. Nyt Matti Vanhanen on Perheyritysten liiton toimitusjohtaja.
Yritysten tärkein toimintaperiaate on tuottaa mahdollisimman paljon voittoa - hinnalla milla hyvänsä - jotta sijoittajat (kasinokeinottelijat) ovat tyytyväisiä ja yritysjohtajien palkat ja palkkiot miljoonissa... Niinpä tuotantoa siirretään orjatyövoiman maihin, joissa ammattiyhdistysliikettä ei ole. Sademetsiä tuhotaan ja lapsityövoimaa käytetään.
Suomalaiskapitalistien toiminnan tuloksena on, että suomalaisyritysten palveluksessa ulkomailla on enemmän työntekijöitä kuin mitä teollisuus työllistää suomalaisia Suomessa.
Ulkomaisissa tytäryrityksissä ja tehtaissa työskentelee 400.000 työntekijää eli 20.000 enemmän kuin mitä teollisuus työllistää Suomessa.
Suomalaisten verorahoja käytetään miljardeja yritystukiaisiin. Tukiaisia ei tarvitse maksaa takaisin, kun tuotanto siirretään halpatyövoiman maihin. Suomalaisille työntekijöille ei myöskään tarvitse maksaa irtisanomissuojapaketteja, kuten esim. saksalaisille.
Työ- ja elinkeinoministeriön budjetti on tänä vuonna +57,5 % viime vuotista enemmän eli 4,22 miljardia
Kuvaavaa yritysten tukiaisten jakopolitiikalle on ministeri Mauri Pekkarisen lausuma, että hän ei muistanut vaalirahoittajansa Suomi-Soffan 800.000 euron tukiaisia, kun niitä niin paljon jakelee. Suomi-Soffa oli Pekkarisen vaalirahoittaja.
Suomessa menee kokoomuksen intressiryhmällä hyvin. Kokoomus on hallituksessa ajanut hyvin omiensa etuja: yritysten omistajilla ja yritysjohtajilla varallisuus kasvaa ja voi hyvin, kovat osingot ja suuret palkat bonuksineen ja ylisuurine eläkkeineen - pienellä verolla. Rikkaiden varallisuusvero on kokonaan poistettu. Perintöveroakin on huojennettu - ei vielä kokonaan poistettu.
Maatalousyrittäjillä menee hyvin. Kepu on hallituksessa ajanut hyvin omiensa etuja: verottomat maataloustukiaiset ovat 2,8 miljardia euroa myös laman aikana ja eläkkeen kaltainen etuus lankeaa maksuun tarvittaessa jo 58-vuotiaana. Maataloustukiaiset eivät ole tarveharkintaisia eikä köyhyyttä tarvitse tiliottein ja tosittein todistaa, kun sadat maatalousneuvojat neuvovat yli 200 eri tukimuodon hakemisessa.
Sen seurauksena Suomessa on suuri joukko köyhiä leipäjonoissa, on pätkätyöläisiä, jotka eivät tule toimen palkallaan, on suuri joukko pitkäaikaistyöttömiä ja erittäin paljon nuorisotyöttömiä... joilla ei siis ole ostovoimaa, joten kotimarkkinat eivät vedä. Myös eläkeläiset, yksinhuoltajat ja opiskelijat ovat suuressa taloudellisessa ahdingossa, maassa jossa on maailman korkeinpiin kuuluva hintataso. Suomessa köyhyys ja huono-osaisuus periytyy, joten rikkaiden perillisillä ei ole huolta huomisesta eriarvoisuuden ja köyhyyden kasvaessa.
JA SILLÄ SIPULI.
Köyhät on tärkeä osa suomen taloutta, keneltä sen paremmin on otettavissa etuisuuksia pois ja vastineeksi lisätä veroja !
Heillä ei ole lobbareita (esim. Ek ) joka käyttäisi valtaansa painostaa päättäjiä, eli eivät pysty aiheuttamaan ongelmia heitä vainoaville oikeisto politikoille !
Onhan se hienoa kun saa katsoa nenänvartta pitkin köyhiä ruokajonoissa ja syyllistää heidän köyhyyteensä.
Suomessa syntynyt valkoihoinen köyhä on kaikista heikoimmilla etujen saannissa, ei ole ketään valtion/kunnan virkamiestä jonka tehtävänä on huolehtia siitä että saavat kaikki mahdolliset tuet ja hoidot sairauksiinsa !
Rehellisyys on pahin hyve mitäköyhällä voi olla, käytännössä hän ja henen perheensä putoaa tyhjän päälle !
Yksin elävä työtön köyhä on pohjamutia,hän ei saa muuta kuin yrmeän katseen sosiaaliviranomaisilta ,
mutta kun hän kuolee niin kyllä omaisuus (mitä yleensä on ) katoaa kummasti yhteiskunnan moolokin kitaan !
Vanha pitkäaikaistyötön yksinelävällä ei ole mitään tukiverkkoa, saati että joku yhteiskunnan taho välittäisi, ainoa mahdollisuus on masennus ja sen jälkeen itsemurha !
Kukaan ei kukaan välitä hänestä pätkääkään ,tyhjyys ja kylmyys on ainoa mitä on tarjolla .
Ps. tämänkin köyhyyden aiheutui kun iso pörssiyritys järjesti Yt-kokouksen ja irtisanoi satoja työntekijöitä,suurimmalla osalla 20-30 vuoden työsuhteet ! Yritys siirsi tuotantoaan Kiinaan voittojen maksimoinnin takia. Yli 50 vuotiaan on turha edes haaveilla työpaikasta vaikka on ammattimies, mutta kun on jo kulumia olkapäissä ja selässä !
Tässä palkka UHRAUTUNEISUUDESTA yrityksen hyväksi raskaassa vuorotyössä , kyllä kelpasi aloitteet ja ylityöt mutta siihen se sitten jäikin !
Jos vanhanajan kouluarvosanoilla 4 - 10 "arvostelisin" kirjoitustasi, niin turha luulla, että saat 10. Mutta miltä tuntuisi täydet 12. Nimittäin noinhan ne asiat nyt juuri hyvinvointiyhteiskunnassamme ovat.
Kuulemma kuultua!
Brysselissä ei pidetä köyhistä? Vain silmälumetta, että köyhien auttamisohjelma, ensi vuoden EU.n säästöt kaavailtu sosiaalitukiin!
Eli työttömät, eläkeläiset, lapsiperheet, asunnottomat, sekä veroja, korotetaan, palkkoja puolitetaan!
Repikää tästä iloa!
Eli jos oikeasti olisi halunnut vastauksen!Eihän eduskunnassa ja hallituksessa ole siihen ratkaisua, nehän olisivat jo sen köyhyyden poistaneet,joten taho jolta kyseltiin oli jo lähtökohtaisesti kykenemätön vastaamaan:D Mut tarkoitus oli tälläkin tavalla vain vähän peilailla meininkiä...kun eihän se köyhyys rikkaan mielestä ole ongelma...sitä on vaan jänskää tutkia...vai?
Hallituksen mielestä köyhyys ja työttömyys poistetaan Suomesta jakamalla miljardi euroja holtittomasti eläneille EU:n rahaliiton valtioille kuten Kreikka ja Irlanti. Seuraavaksi tulevat Portugali ja Espanja. Myös Italiassa on törsätty sekä verorahoin että käytetty EU-rahoja sumeilematta konsertteihin (O Sole Mio) ym.
Suomalaisten köyhyyttä ja työttömyyttä ei poisteta, kun Suomessa verot kerätään välillisinä veroina pieni- ja keskituloisilta ja veroprogressio poistetaan. Suomen hallitus pitää tärkeämpänä EU:n kriisimaiden konkurssipankkien pelastamista sekä verorahojen jakamista maataloustukiaisina ja yritystukiaisina sekä rikkaiden nollaveroja ja verohelpotuksia.
Maa- ja metsätaloustukiaiset ovat lähes 3000 miljoonaa euroa 50.000 tuottajalle.
Yritysten tukiaiset ovat vielä enemmän kansanvälistymiseen innovaatioihin ym. yritysten menohin, joihin pitäisi käyttää yrityksen omia voittovaroja. No voitot jaetaan osinkoina omistajille ja yritysten johtajille isoina palkkoina ja optiomiljoonina. Selväähän on se, että näistä osinkista ja miljoonatuloisten palkoista ei voi periä paljon veroja - 28 %:n tasavero riittää. Se on rikkaiden tehokasta edunvalvontaa porvarihallitusten ja porvarienemmistöisen eduskunnan aikaansaamaa.
EK, Perheyritysten liitto, Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät ovat järjestöt, joiden toiminta on tehokasta lobbausta. Verotaistelussa rikkaiden edunvalvontajärjestöjen kanssa ovat kansan edustajat jääneet pahasti häviölle. Kokoomuksen harjoittama veropolitiikka ja EK:n tavoitteet ovat olleet yhteneväiset (Suomen Kuvalehti).
Kepun harjoittama veropolitiikka ja Perheyritysten liiton sekä MTK:n harjoittama veropolitiikka on niin yhteneväistä, että Suomen entinen pääministeri ja Perhyritysten liiton toimitusjohtaja on MATTI VANHANEN. Perheyritysten liiton entinen toimitusjohtaja kirjautti Vanhasen hallitusohjelmaan kohdan, jonka mukaan perheyrittäjien perintövero poistetaan Suomessa kokonaan... vaikka varallisuusvero heiltä on jo kokonaan poistettu. Siis uusi nollavero yrittäjille.
Siispä varallisuusvero on nollattu.
Siispä työnantajien kela-maksut on nollattu.
Siispä perintöverokin piti nollata nykyhallituksen ohjelman mukaisesti. Se ei perustuslain vastaisena onnistunut.
Siispä listaamattomien yritysten osinkovero on nollattu (90.000 euroon asti)
Siispä omaisuustulosta maksetaan vain 28 %:n tasavero, ja niinpä noin 40.000 vuosituloilla palkansaaja maksaa saman veroprosentin mukaan kuin miljoonatuloinen, joka muuntaa ansiotulonsa omaisuustuloksi.
Siispä sosiaalietuudet ovat verotettuja ja tarveharkintaisia.
Siispä eläkkeistä peritään progressiivinen vero, ja noin 40.000 euroa vuodessa saava eläkeläinen maksaa saman veroprosentin mukaan kuin miljoonatuloinen.
Siispä lähes 3000 miljoonan euron maataloustukiaiset eivät ole tarveharkintaisia vaan verottomia.
Pitäisikö myös rikkaita verottaa veronmaksukyvyn mukaan?
Kataisen mielestä "kaverin onnistuminen ei ole Kataiselta pois" - joten ei kannata.
Kataisen mukaan miljoonatuloisia on liian vähän verotettavaksi. Kokoomuksen veronkannon kriteeri on siis veroluokkaan kuuluvien lukumäärä.
Entisen kepulainen pääministeri, nykyinen Perheyritysten toimitusjohtaja, Matti Vanhanen loihe lausumaan, että rikkaita pitäisi verottaa "talvisodan hengen mukaan" seuraavat viisi vuotta.
Mikä on mielestäsi oikea veronkannon kriteeri
- talvisodan henki
- veroluokkaan kuuluvien lukumäärä vai
- veronmaksukyky?
Verokertymästä rahoitetaan perusturva, tiet, koulut, sairaalat, armeija, poliisi ja muut virkamiehet.
Tai sitten ei.
Verokertymästä rahoitetaan maataloustukiaiset, miljoonatuloisten verohelpotukset, nollaverot ja yksityinen terveydenhuolto, yksityiskoulut... yksityistäminen ja yritysten saamat tukiaiset, jotta voivat maksaa ennätyssuuret osingot... tuetaan EU:n rahaliiton maita, jotka eivät saa enää pankeista lainaa...
Tai sitten ei.
Se päättää, kenellä on enemmistö eduskunnassa. Suomessa eduskunta käyttää budjettivaltaa eli eduskunta päättää siitä hallituksen esityksestä, kuka maksaa veroja ja miten paljon ja mihin verorahat käytetään.
Siitä kuka päättää Suomen valtion budjetista ja verorahojen käytöstä "Kataisen kavereiden" hyväksi vai parhaaksi koko kansantalouden kannalta - päättävät äänestäjät tulevissa vaaleissa - sinä ja minä.