Luoksetulo

Sille laumasta karkoitus, ei enää karkaile.

kaiqwas kirjoitti:

Sille laumasta karkoitus, ei enää karkaile.

eihh.. jos murkkuikänen on ni turhaan menetät sen koiran luottamuksen suhun.. eie ieieiei

tuon "tänne" sanan merkityksen,niin älä nyt missään nimessä enää houkuttele sitä leluilla luoksesi tai juokse
"karkuun". Se on Käsky ei pyyntö.Ja jos ei totella johtajan käskyä niin tulee tupenrapinat...

tietää varmasti kirjoitti:

tuon "tänne" sanan merkityksen,niin älä nyt missään nimessä enää houkuttele sitä leluilla luoksesi tai juokse
"karkuun". Se on Käsky ei pyyntö.Ja jos ei totella johtajan käskyä niin tulee tupenrapinat...

Lue lisää

Pidä juosta reilusti pullaa ja pyytää luokse lyhyeltä matkaltakin eikä mitään leluja varmasti oppii makupala auttaa rodusta riipumatta.Pyytää seuraamaan makupalaa kädessä pitäen antaa koiralle sen kuin seuraaminen hiemankin onnistuu.

1 labbis kirjoitti:

Pidä juosta reilusti pullaa ja pyytää luokse lyhyeltä matkaltakin eikä mitään leluja varmasti oppii makupala auttaa rodusta riipumatta.Pyytää seuraamaan makupalaa kädessä pitäen antaa koiralle sen kuin seuraaminen hiemankin onnistuu.

Lue lisää

1 labbis! Aloitusviestin lähettäjä on opettanut jo tänne käskyn.Koira vaan kyseenalaistaa johtajan käskyä,siinä vaiheessa ei pidä houkutella makupalalla.Opetusvaiheessa voi ja kannattaakin käyttää makupaloja palkkiona.Kun koira sisäistää käskyn siinä vaiheessa loppuu makupalojen antaminen.

ymmärtää pointtia kirjoitti:

1 labbis! Aloitusviestin lähettäjä on opettanut jo tänne käskyn.Koira vaan kyseenalaistaa johtajan käskyä,siinä vaiheessa ei pidä houkutella makupalalla.Opetusvaiheessa voi ja kannattaakin käyttää makupaloja palkkiona.Kun koira sisäistää käskyn siinä vaiheessa loppuu makupalojen antaminen.

Lue lisää

Jäljelle jää vain laumasta karkoitus.

kaiqwas kirjoitti:

Jäljelle jää vain laumasta karkoitus.

Vaan koulutuksen jatkaminen selkeästi ja hyvin palkaten. Koska: Koira ei ole robotti, vaan elävä olento, jolla on ja kuuluu ja saa ollakkin myös oma tahto, silläkin on elämä ja erilaisia pv:ä. Älä ota koiraa, jos kuvittelet sen toimivan ikuiseti samalla tavoin, osta silloin robotti tai vietä aikaasi tietokonepelien kanssa. poisjuoksu yleensä toimii, jos namit ei.

ymmärtää pointtia kirjoitti:

1 labbis! Aloitusviestin lähettäjä on opettanut jo tänne käskyn.Koira vaan kyseenalaistaa johtajan käskyä,siinä vaiheessa ei pidä houkutella makupalalla.Opetusvaiheessa voi ja kannattaakin käyttää makupaloja palkkiona.Kun koira sisäistää käskyn siinä vaiheessa loppuu makupalojen antaminen.

Lue lisää

Miksi makupaloja ei voi käyttää,kun koira on jo sisäistänyt jonkun asian ?

tietää varmasti kirjoitti:

tuon "tänne" sanan merkityksen,niin älä nyt missään nimessä enää houkuttele sitä leluilla luoksesi tai juokse
"karkuun". Se on Käsky ei pyyntö.Ja jos ei totella johtajan käskyä niin tulee tupenrapinat...

Lue lisää

Koira siis tietää, että tänne-käskyn kuuluminen tarkoittaa sitä, että kannattaa mennä ohjaajan luokse, sieltä saa palkkion (tai jos on kovin johtajuushaluinen, niin koira tietää, että silloin ei saa tupenrapinoita, kun menee ihmisensä luokse). Tätä tarkoittaa, että koira tietää tänne käskyn merkityksen.

Mitä se vaatii? Tietenkin sen, että koira kuulee käskyn ja sen että koiralle on yhdistetty palkkio (tai tupenrapinat) tähän tiettyyn toimintaan. Mutta lisäksi se vaatii sen, että koiralla on jokin motivaatio miksi se tekisi, eli palkkio on niin mielenkiintoinen tai sitten se pelkää tupenrapinoita.

Pentu koirelle on helppo ihmisen olla mielenkiintoinen, onhan ihminen usein sen koko elämä. Nyt koiralle on kuitenkin tullut sukukypsyys, mikä on avannut sille aivan uuden elämän; toisten koirien hajut alkvat kiinnsotaa, myös aikusuuden mukana tulevat saalistustarve kasvaa, eli kun nyt täytyisi alkaa itse hankkimaan sapuskansa, niin myös muukin ympäröivä elämä alkaa kiinnsotamaan eritavoin (myös aikuisuuden mukana tulee tarve puolustaa jne, kaikki jutut joissa pentukoira on vain istunut valmiiksi katetun pöydän ääressä).

Eli koira tietää, että tänne tarkoittaa, että saan sen makupalan (tai jää tupenrapinat saamatta) jos menen tuonne, mutta maailmassa on sille nyt jotain oleellisempaa, jotain joka on houkuttelevampaa tai välttämättömämpää koiran mielestä.

Eli kun on täysin uusi maailma, täysin uusi koira, niin koultuksenkin on lähdettävä uudelleen alsuta siltä pohjalta. Kun pohjatyö on pentuna tehty, niin se ei ole edes vaikeaa, mutta perusteista on aloitettava, aivan yksinkertaissista harjoituksista ja painostettava kaikki voimavarat koiran motivointiin.

Aloittajalle tänne tulo on nyt liian vaikeaa, eli aloittajan kannattaa lähteä kokeilemaan toimiiko edelleen esimerkiksi istu-käsky. Jos toimii alettava siitä. Helppoja varmoja onnistumisia koiralle tempuilla jotka varmasti onnistuvat ja huomio palkkaamiseen, eli muistutettava koiralle, että se kun minun käskyäni noudatetaan, on aivan helvetin hyvä juttu sinulle, saat niin älyttömän paljon kehua ja kiitosta. Tällein koira muistaa sen, miksi se on totellut sinua aiemminkin ja miksi sen kannattaisi myös jatkossa totella... Luokse tulossa pakitetaan taas sinne loppuun, eli tänne ja koiralle palkkio kun koira istuu siinä mihin tänne käsky päättyy, eli ensin laitetaan koira istumaan siihen paikalleen ja sitten vasta annetaan käsky ja kehutaan ja palkitaan, vasta myöhemmin liikkeeseen lisätään liike, eli luokse ryntääminen, muutaman askeleen pakituksilla ensin...

Ja tiedän, että myös pelko motivoi ja on erittäin tehokaskin motivaattori, mutta silti kehoitan harkitsemaan tarkkaan tuota lähdetkö tuolle tupenrapina linjalle vai lähdetkö motivoimaan koiraa muuten...

molossi kirjoitti:

Miksi makupaloja ei voi käyttää,kun koira on jo sisäistänyt jonkun asian ?

jos käytät koiran opettamisessa aina sitä makupalaa niin se loppupeleissä menee siihen että se tottelee sitä makupalaa eikä sua(johtajaa) elikkä se ei tee enää yhtikäs mitään ilman makupalaa jos sitä on käytetty alustapitäen koulutuksessa ja vaikka olisi sisäistänyt jonkun asian. kun sitä makupalaa käyttää vaikka satunnaisesti eikä aina jatkuvalla syötöllä, niin koira motivoituu enemmän tekemään jotain johtajansa eli SINUN hyväksi. koira ei osaa odottaa herkkuja etukäteen kun sille ei niitä aina syötä, kosketus ja kehuminenkin on jo itsessään iso palkinto sille kun on tehnyt oikein. ei se koira siitä pety ja ajattele että " hittolainen ei se antanutkaan mulle pekonia vaikka viimeksi antoi?!!" ;)

hidetoshi kirjoitti:

jos käytät koiran opettamisessa aina sitä makupalaa niin se loppupeleissä menee siihen että se tottelee sitä makupalaa eikä sua(johtajaa) elikkä se ei tee enää yhtikäs mitään ilman makupalaa jos sitä on käytetty alustapitäen koulutuksessa ja vaikka olisi sisäistänyt jonkun asian. kun sitä makupalaa käyttää vaikka satunnaisesti eikä aina jatkuvalla syötöllä, niin koira motivoituu enemmän tekemään jotain johtajansa eli SINUN hyväksi. koira ei osaa odottaa herkkuja etukäteen kun sille ei niitä aina syötä, kosketus ja kehuminenkin on jo itsessään iso palkinto sille kun on tehnyt oikein. ei se koira siitä pety ja ajattele että " hittolainen ei se antanutkaan mulle pekonia vaikka viimeksi antoi?!!" ;)

Lue lisää

No eihän sitä makupalaa nyt pysty edes millään aina käyttämään,kun koiran elämähän alusta alkaen on opettelua enemmän tai vähemmän :D

Mutta se sitten,jos sitä pääasiallisesti käyttää uuden opettelussa ja vahvistamisessa,ja vaikka myös silloin tällöin opitun vahvistamisessa,vaikka olisikin sisäistänyt asian,ei tee koiraa yhtään sen huonommin tottelevaiseksi tai tekemään töitä pelkästään makupalan vuoksi...Kaikki on vaan täysin kiinni siitä,kuten muutkin asiat,tehdäänkö ne A.oikein,niinkuin pitäkin vai B.väärin,niinkuin ei pidä ;)
Ja viimekädessä tottelevaisuus on monen asian summa.
Ihan vaikka käytännössä,niin jos koira tottelisi pelkkiä makupaloja,niin miten niitä koulutuksessa ollut koira toimii silti esim.niin vaativassa tilanteessa kuin tokokokeessa ;?

Kosketus ja kehuminen ,siis sen toimiminen perustuu laumaviettiin.Ja siinä taas kun on suuuuria eroja jo rodullisesti.Eli kaikki ei niillä palkkaannu pahemmin.Toki siinä vaiheessa kun suhde on vahvaksi luotu,ja motivaatiot saatu nostettua ylipäätään,niin noidenkin teho on jo paljon parempi ja ihan merkityksensä osaltaan pitää.Rippuu osaltaan toki mistä on kyse milloinkin.

ihan fiksun kuulosta tuo ohjeesi, mutta kerrotko mulle että miten sitä koiraa "muistuttaa" siitä että pitäisi totella? miten koiralta voi vaatia? jos menet sen luo kun ei tottele ja vaikka tukistat niin sehän lähtee karkuun seuraavalla kerralla kun kävelet sen luo? mitä siihen voi käyttää että jos et tottele niin....? ihan tosissaan kysyn kun koira alkaa lähennellä murkkuikää ja tahtoisin koettaa ennakoida, joka paikassa puhutaan vaatimisesta, mutta en vaan tajua miten voi vaatia.. (vaikka tekstistä voi kenties muuta päätelläkin niin koira on ainakin vielä ihan hyvätapainen ja kiltti, en ihan ulalla ole vaikka tätä vaatimisen jaloa taitoa en osaakaan..)

jgkh kirjoitti:

ihan fiksun kuulosta tuo ohjeesi, mutta kerrotko mulle että miten sitä koiraa "muistuttaa" siitä että pitäisi totella? miten koiralta voi vaatia? jos menet sen luo kun ei tottele ja vaikka tukistat niin sehän lähtee karkuun seuraavalla kerralla kun kävelet sen luo? mitä siihen voi käyttää että jos et tottele niin....? ihan tosissaan kysyn kun koira alkaa lähennellä murkkuikää ja tahtoisin koettaa ennakoida, joka paikassa puhutaan vaatimisesta, mutta en vaan tajua miten voi vaatia.. (vaikka tekstistä voi kenties muuta päätelläkin niin koira on ainakin vielä ihan hyvätapainen ja kiltti, en ihan ulalla ole vaikka tätä vaatimisen jaloa taitoa en osaakaan..)

Lue lisää

voi helposti muistuttaa koiraa kaukaakin ja saada se tajuamaan menneensä liian kauas.

kaiqwas kirjoitti:

voi helposti muistuttaa koiraa kaukaakin ja saada se tajuamaan menneensä liian kauas.

Sähköpannalla saa hyviä koulutustuloksia.

Aina opetetaan positiivisen kautta ja pitää olla VARMOJA, että koira osaa.

Kun tulee päivä, että koira 200% VARMASTI osaa käskyn niin esimerkki:

Tänne! -> koira kuulee, mutta ei huomio -> sähköpannasta "ZAPPPPPP" niskaan -> uusi iloinen "Tänne!" -> hirmuset kehut kun tulee.

Tätä pari kertaa toistaa niin koiralla elinikäisen varma luoksetulo.

Zapppppppppppp! kirjoitti:

Sähköpannalla saa hyviä koulutustuloksia.

Aina opetetaan positiivisen kautta ja pitää olla VARMOJA, että koira osaa.

Kun tulee päivä, että koira 200% VARMASTI osaa käskyn niin esimerkki:

Tänne! -> koira kuulee, mutta ei huomio -> sähköpannasta "ZAPPPPPP" niskaan -> uusi iloinen "Tänne!" -> hirmuset kehut kun tulee.

Tätä pari kertaa toistaa niin koiralla elinikäisen varma luoksetulo.

Lue lisää

että te ihmiset ootta tyhmiä.. miten sähköpanta liittyy positiiviseen vahvistukseen?? en millään ilveellä saa väännettyä niitä lähellekkään samaa viivaa....... jostain kumman syystä?

jgkh kirjoitti:

ihan fiksun kuulosta tuo ohjeesi, mutta kerrotko mulle että miten sitä koiraa "muistuttaa" siitä että pitäisi totella? miten koiralta voi vaatia? jos menet sen luo kun ei tottele ja vaikka tukistat niin sehän lähtee karkuun seuraavalla kerralla kun kävelet sen luo? mitä siihen voi käyttää että jos et tottele niin....? ihan tosissaan kysyn kun koira alkaa lähennellä murkkuikää ja tahtoisin koettaa ennakoida, joka paikassa puhutaan vaatimisesta, mutta en vaan tajua miten voi vaatia.. (vaikka tekstistä voi kenties muuta päätelläkin niin koira on ainakin vielä ihan hyvätapainen ja kiltti, en ihan ulalla ole vaikka tätä vaatimisen jaloa taitoa en osaakaan..)

Lue lisää

Jos haluat muistuttaa koiralle, että sinun tottelemisesi on erittäin palkitsevaa koiralle, niin sitä lähdet muistuttelemaan sellaisilla liikkeillä joita koira varmasti osaa ja sellaisessa ympäristössä jossa se varmasti tottelee käskyjäsi.

Jos haluat muistuttaa koiralle, että jos se ei tottele sinua se saa selkäänsä... niin enpä halua antaa apuja. Kyllä ihmisen luovuus tälläisssa asioissa on ihan ihmisyyden ansiosta erittäin luova...

Kun koira on murkkuiässä siltä ei voi vaatia paljoa, vaan silloin vain muistutellaan ja kun koiran motivointi on taas hanskassa, niin sitten voidaan koiralta taas alkaa vaatia. Ihan suotta yrittää vaatia mitään täydellisyyttä, jos koira ei ole pätkääkään kiinnostunut sinusta. Sitten kun työskentely on kunnossa, sitten aletaan vaatia enemmän jo osattuihin liikkeisiin tai aletaan opettelemaan uusia juttuja. Silloin kun on motivointi hukassa, silloin kesksitytään vain siihen motivaation uudelleen löytymiseen.

Ja sehän murkkuikäisillä tapahtuu: kiinnostus huoltajia/kasvattajia/vanhempia/ohjaajia kohtaan lopahtaa, maailmassa on muuta houkuttelevampaa ja usein se kasvattaja/ohjaaja/vanhempi on vain esteenä kaiken sen mielenkiintoisen saavuttamiselle...

jgkh kirjoitti:

ihan fiksun kuulosta tuo ohjeesi, mutta kerrotko mulle että miten sitä koiraa "muistuttaa" siitä että pitäisi totella? miten koiralta voi vaatia? jos menet sen luo kun ei tottele ja vaikka tukistat niin sehän lähtee karkuun seuraavalla kerralla kun kävelet sen luo? mitä siihen voi käyttää että jos et tottele niin....? ihan tosissaan kysyn kun koira alkaa lähennellä murkkuikää ja tahtoisin koettaa ennakoida, joka paikassa puhutaan vaatimisesta, mutta en vaan tajua miten voi vaatia.. (vaikka tekstistä voi kenties muuta päätelläkin niin koira on ainakin vielä ihan hyvätapainen ja kiltti, en ihan ulalla ole vaikka tätä vaatimisen jaloa taitoa en osaakaan..)

Lue lisää

Lähde seuraavalla kerralla annat makupalan silloin koira tulee jo sinun luokse nähdessään hyvää.Ei anna makupalaa jos koira ei tottele vaan moitit ja mahd niskasta kevyesti ravistat.

jgkh kirjoitti:

ihan fiksun kuulosta tuo ohjeesi, mutta kerrotko mulle että miten sitä koiraa "muistuttaa" siitä että pitäisi totella? miten koiralta voi vaatia? jos menet sen luo kun ei tottele ja vaikka tukistat niin sehän lähtee karkuun seuraavalla kerralla kun kävelet sen luo? mitä siihen voi käyttää että jos et tottele niin....? ihan tosissaan kysyn kun koira alkaa lähennellä murkkuikää ja tahtoisin koettaa ennakoida, joka paikassa puhutaan vaatimisesta, mutta en vaan tajua miten voi vaatia.. (vaikka tekstistä voi kenties muuta päätelläkin niin koira on ainakin vielä ihan hyvätapainen ja kiltti, en ihan ulalla ole vaikka tätä vaatimisen jaloa taitoa en osaakaan..)

Lue lisää

Siis muistuttaminen on sen verran yksilöllistä,että ei sitä oikein voi sanoa,miten pitää.Vielä vähemmän näin netin kautta,kun on ihmisiä muutenkin,kun lukee asioita,kun piru raamattua ja olettaa,että pelkkä kieltokin on traumauttavaa väkivaltaa...

Joten kun ei näe,eikä tunne,niin negatiivistä palautetta jätän siitä syystä määrittelemättä.

En tukista koiraa.Minun ei ole tarvinnut mitään sellaisia muistutuksia tehdä.Yksikään koira ei ole lähtenyt pakoon vielä minua.Se,että koiraa jollakin tavalla muistuttaa,ei ole sama kuin väkivalta ja koiran saaminen tottelemaan pelosta,vaikka joku niin kärjistääkin.
Jos nyt ajattelee vaikka koiraa,joka toista ojentaa tervepäisesti,niin useinmiten se on pelkästään niin vaikuttava ele ja vakuuttava,että ei siinä sen ihmeempää ;).Ja senjälkeen taas ok.

Niin siitä vaatimisesta.Minulle se tarkoittaa sitä,että jos jonkun käskyn/pyynnön,miksi niitä nyt sanookin koiralle annan,niin se aina toteutetaan.Koskaan tilanne ei pääty siihen,että koira saa päättää,tekeekö vaaditun vai ei.Eli puhuisin sanasta määrätietoinen.

molossi kirjoitti:

Siis muistuttaminen on sen verran yksilöllistä,että ei sitä oikein voi sanoa,miten pitää.Vielä vähemmän näin netin kautta,kun on ihmisiä muutenkin,kun lukee asioita,kun piru raamattua ja olettaa,että pelkkä kieltokin on traumauttavaa väkivaltaa...

Joten kun ei näe,eikä tunne,niin negatiivistä palautetta jätän siitä syystä määrittelemättä.

En tukista koiraa.Minun ei ole tarvinnut mitään sellaisia muistutuksia tehdä.Yksikään koira ei ole lähtenyt pakoon vielä minua.Se,että koiraa jollakin tavalla muistuttaa,ei ole sama kuin väkivalta ja koiran saaminen tottelemaan pelosta,vaikka joku niin kärjistääkin.
Jos nyt ajattelee vaikka koiraa,joka toista ojentaa tervepäisesti,niin useinmiten se on pelkästään niin vaikuttava ele ja vakuuttava,että ei siinä sen ihmeempää ;).Ja senjälkeen taas ok.

Niin siitä vaatimisesta.Minulle se tarkoittaa sitä,että jos jonkun käskyn/pyynnön,miksi niitä nyt sanookin koiralle annan,niin se aina toteutetaan.Koskaan tilanne ei pääty siihen,että koira saa päättää,tekeekö vaaditun vai ei.Eli puhuisin sanasta määrätietoinen.

Lue lisää

Pikaisesti harjoittelemaan Johtajuutta vaan.Ellei se asia ole kunnossa,niin eipä toimi sitten muukaan.Ja näin se vaan on.

Esim lapset koulussa: Ellei opetteja ole luokassa johtaja ja auktoriteetti,niin kakarat hyppii silmille,ei tottele ja silloin piru on irti!

helouhelou!! kirjoitti:

Pikaisesti harjoittelemaan Johtajuutta vaan.Ellei se asia ole kunnossa,niin eipä toimi sitten muukaan.Ja näin se vaan on.

Esim lapset koulussa: Ellei opetteja ole luokassa johtaja ja auktoriteetti,niin kakarat hyppii silmille,ei tottele ja silloin piru on irti!

Lue lisää

tuskimpa nyt ihan siitä tässä kyse:D ihmiset kyllä keksii jokaiseen mitä koira tekee "väärin" niin aina syynä on johtajuusongelmat, koska se nyt sattuu olemaan niin helppo niin ei tarvihe sen enempää miettiä. Todella harva koira edes yrittää mitenkään ottaa johtajuutta tai yritä pomotella, joten...

jessusjahei kirjoitti:

tuskimpa nyt ihan siitä tässä kyse:D ihmiset kyllä keksii jokaiseen mitä koira tekee "väärin" niin aina syynä on johtajuusongelmat, koska se nyt sattuu olemaan niin helppo niin ei tarvihe sen enempää miettiä. Todella harva koira edes yrittää mitenkään ottaa johtajuutta tai yritä pomotella, joten...

Lue lisää

Koira on uusimpien tutkimusten mukaan enemmänkin pedagogisesti "pleasantti optimisti" kuin sudesta polveutunut jälkeläinen. Siihen on sekoittunut ihmisten verta ajansaatossa jolloin niiden aivokudokset ovat yhdistyneet.

Koira syö multaa = ihminen maassa ollut = geenit sekoittuu = "koira"ihmisiä nykypäivän koirat.

Kouluttaminen on hoidettava positiivisella vatsastamisella!

TuirenOppilas kirjoitti:

Koira on uusimpien tutkimusten mukaan enemmänkin pedagogisesti "pleasantti optimisti" kuin sudesta polveutunut jälkeläinen. Siihen on sekoittunut ihmisten verta ajansaatossa jolloin niiden aivokudokset ovat yhdistyneet.

Koira syö multaa = ihminen maassa ollut = geenit sekoittuu = "koira"ihmisiä nykypäivän koirat.

Kouluttaminen on hoidettava positiivisella vatsastamisella!

Lue lisää

Onko teillä johtajuus ongelma koiranne suhteen.
Paastekkää koiranne irti ja kutsukaa sitä luoksenne kun se on jonkin matkan päästä teistä,
Jos se tulee luoksenne häntä pystyssä ja korvat eteen sunnattuina ja katsoo teitä suoraan silmiin, kasvain teillä on johtajuus ongelma ja paha sellainen.

TuirenOppilas kirjoitti:

Koira on uusimpien tutkimusten mukaan enemmänkin pedagogisesti "pleasantti optimisti" kuin sudesta polveutunut jälkeläinen. Siihen on sekoittunut ihmisten verta ajansaatossa jolloin niiden aivokudokset ovat yhdistyneet.

Koira syö multaa = ihminen maassa ollut = geenit sekoittuu = "koira"ihmisiä nykypäivän koirat.

Kouluttaminen on hoidettava positiivisella vatsastamisella!

Lue lisää

Koita nyt olla vähän viisaampi kuin opettajasi

lottaqwsa kirjoitti:

Onko teillä johtajuus ongelma koiranne suhteen.
Paastekkää koiranne irti ja kutsukaa sitä luoksenne kun se on jonkin matkan päästä teistä,
Jos se tulee luoksenne häntä pystyssä ja korvat eteen sunnattuina ja katsoo teitä suoraan silmiin, kasvain teillä on johtajuus ongelma ja paha sellainen.

Lue lisää

kyllä ihmiset on tyhmiä kun uskoo kaikenlaista soopaa :D eikö enään käytetä sitä kuuluisaa maalaisjärkeä? jos vaan joku sanoo, lehessä lukee, tai netissä lukee.. onhan sen pakko pitää paikkansa eikös? käyttäkää niitä aivoja ja miettikää !! kaikkea ei tarvitse eikä ole tarkoituskaan uskoa.

helouhelou!! kirjoitti:

Pikaisesti harjoittelemaan Johtajuutta vaan.Ellei se asia ole kunnossa,niin eipä toimi sitten muukaan.Ja näin se vaan on.

Esim lapset koulussa: Ellei opetteja ole luokassa johtaja ja auktoriteetti,niin kakarat hyppii silmille,ei tottele ja silloin piru on irti!

Lue lisää

Moniko meistä katsoo Simpsoneita sellaisena yhteiskunnallisena parodiana kuin se on?

Rehtori Skinnerin johtama koulu pyörii vanhentuneella oppimismallilla, jonka on luonut behaviroisti Skinner (malli operantista oppimisesta). Opettaja on auktoriteetti joka ylhäältä käsin antaa oppia oppilaille, jotka täsapäistetään ja joista luovat (Lisa) kärsivät, typerät (Martin) pääsevät loistaman ja kiusaajat (Nelson) pyörittää porukkaa miten sattuu. Rankaistaan ja palkitaan ja oppilaista tulee perus Amerikkalaisia tyhmiä ja tasapäisiä, aivottomia kansalaisia. Hupiahan siitä riittää televison katsojille ja tämä typeryys näytetään kaikessa loistossaan sitten reality tv-showssa.

Suomi kulkee kuitenkin ihmisarvon kunnioittamisen etunenässä ja onneksi meillä opettajat ovat kasvatusalan ammattilaisia, eli meillä ei armeijasta pois potkitut pääse komentamaan lapsille oppia liikuntatunneille. Operantin opettamisen malli on hylätty vanhentuneena ja vanhanaikaisena, opettajat koulutetaan kasvattajiksi, jotka pyrkivät lähtemään lapsen tarpeista ja tukemaan näitä lapsien tarpeita. Suomessa tilanne on jo niin hyvä, että ihmisille tärkein laji, eli ihminen, on saavuttanut hyvinvoinnin. Nyt ollaan vaiheessa, että kyseistä hyvinvointia voidaan lähteä hakemaan jo muillekin lajeille, siksi Suomi kulkee myös eläinten arvostuksen etunenässä. Operantti ehdollistaminen edelleen on hyvin tiukassa eläinten kouluttamisessa, mutta onneksi se ei kuitenkaan enää ole tyylinä Suomalaisessa lasten kasvatuksessa. Ja nyt ollaan tosiaan menossa siihen, että myöskään eläinten opettamisessa enää ei lähdetä auktoriteeteista liikkeelle, vaan eläimen tarpeista.

Mä en laittaisi lastani kouluun, jossa opettaja on johtaja ja auktoriteetti. Onneksi se on suomessa myös melkoisen mahdotonta, mutta varmaan vielä löytyy vanhemman polven opettajakuntaa, joten myös sellaiseen lapsi voisi joutua. Mutta meillä vanhemmillahan on se viimeinen päätösvalta jälkipolviemme kasvatuksesta ja me voimme vaikuttaa siihen millaisena opettaja lastamme kohtelee; alaisenaan vai tarpeita omaavana yksilönä, joten myös vanhemman polven opettajat ovat joutuneet muuttamaan tyyliään...

Itse olen ollut opettajan opetuksessa, jonka ainut perustelu oli meidän uteliaiden uteluille: koska minä sanon niin ja minä sanon niin koska tämä opettajan käsikirja niin sanoo asian olevan. Eli meidän olisi pitänyt oppia vain irrallisia asioita, koska asiat ovat niin. Monia asioita kyseisestä aineesta jäi oppimatta, yksinkertaisesti ei vain muisti riitä muistamaan irrallisia asioita, oppimistulos oli siis huonoin mahdollinen. Tosin kun ne asiat ulkoa opetteli ennen koetta, niin sai palkinnoksi hyvän arvosanan kokeesta, mutta eipä ne tiedot ole kokeen jälkeen enää muistiin palautuneet. Meillä kyseessä oli kemian oppiaine. Me tiesimme, että jonkun ja jonkun aineen yhdistelmästä tulee jokin aine koska opettaja niin meille kertoi, mutta nykyisin kemiaa opiskelevat tietävät että jonkun ja jonkun aineen yhdistelmästä tulee jokin kolmas aine, koska he ovat itse saaneet kokeilla ja havaita, että näin tapahtuu. Ja aina kun katson Simpsoneista koulupainotteista jaksoa muistan kemianluokassa vallinneen hajun ja nyökkäilen hiljaa itsekseen mutissen, muistan varsin hyvin millaista olisi olla Skinnerin johtamassa koulussa.

Opettajilla menee voin viidennes tunneista nykyisin muuhun säätämiseen kuin opettamiseen, esimerkiksi kurin pitoon... Se on hinta mikä on täytynyt maksaa siitä, että opettaja ei ole enää johtaja tai auktoriteetti. Silti kukaan kasvatusalan päättäjä ei ole edes vilautellut parannus mahdollisuudeksi paluuta auktoritaariseen opettamiseen, vaan ratkaisuksi on ehdoteltu ryhmäkokojen pienentämistä, opettajanavustajien lisäämistä jne. Sama koiran koulutuksessa: omassakin koiran koultustavassani menee pentuaika täydellisesti ja suuri osa muustakin ajasta koiran kouluttamisessa täysin epäolennaiseen temppujen oppimisen kannalta, eli motivaation hakemiseen. Silti ei ole tullut mieleenkään palata auktoritaariseen malliin, jossa koira vain tekee koska minä sanon niin.

... kirjoitti:

Moniko meistä katsoo Simpsoneita sellaisena yhteiskunnallisena parodiana kuin se on?

Rehtori Skinnerin johtama koulu pyörii vanhentuneella oppimismallilla, jonka on luonut behaviroisti Skinner (malli operantista oppimisesta). Opettaja on auktoriteetti joka ylhäältä käsin antaa oppia oppilaille, jotka täsapäistetään ja joista luovat (Lisa) kärsivät, typerät (Martin) pääsevät loistaman ja kiusaajat (Nelson) pyörittää porukkaa miten sattuu. Rankaistaan ja palkitaan ja oppilaista tulee perus Amerikkalaisia tyhmiä ja tasapäisiä, aivottomia kansalaisia. Hupiahan siitä riittää televison katsojille ja tämä typeryys näytetään kaikessa loistossaan sitten reality tv-showssa.

Suomi kulkee kuitenkin ihmisarvon kunnioittamisen etunenässä ja onneksi meillä opettajat ovat kasvatusalan ammattilaisia, eli meillä ei armeijasta pois potkitut pääse komentamaan lapsille oppia liikuntatunneille. Operantin opettamisen malli on hylätty vanhentuneena ja vanhanaikaisena, opettajat koulutetaan kasvattajiksi, jotka pyrkivät lähtemään lapsen tarpeista ja tukemaan näitä lapsien tarpeita. Suomessa tilanne on jo niin hyvä, että ihmisille tärkein laji, eli ihminen, on saavuttanut hyvinvoinnin. Nyt ollaan vaiheessa, että kyseistä hyvinvointia voidaan lähteä hakemaan jo muillekin lajeille, siksi Suomi kulkee myös eläinten arvostuksen etunenässä. Operantti ehdollistaminen edelleen on hyvin tiukassa eläinten kouluttamisessa, mutta onneksi se ei kuitenkaan enää ole tyylinä Suomalaisessa lasten kasvatuksessa. Ja nyt ollaan tosiaan menossa siihen, että myöskään eläinten opettamisessa enää ei lähdetä auktoriteeteista liikkeelle, vaan eläimen tarpeista.

Mä en laittaisi lastani kouluun, jossa opettaja on johtaja ja auktoriteetti. Onneksi se on suomessa myös melkoisen mahdotonta, mutta varmaan vielä löytyy vanhemman polven opettajakuntaa, joten myös sellaiseen lapsi voisi joutua. Mutta meillä vanhemmillahan on se viimeinen päätösvalta jälkipolviemme kasvatuksesta ja me voimme vaikuttaa siihen millaisena opettaja lastamme kohtelee; alaisenaan vai tarpeita omaavana yksilönä, joten myös vanhemman polven opettajat ovat joutuneet muuttamaan tyyliään...

Itse olen ollut opettajan opetuksessa, jonka ainut perustelu oli meidän uteliaiden uteluille: koska minä sanon niin ja minä sanon niin koska tämä opettajan käsikirja niin sanoo asian olevan. Eli meidän olisi pitänyt oppia vain irrallisia asioita, koska asiat ovat niin. Monia asioita kyseisestä aineesta jäi oppimatta, yksinkertaisesti ei vain muisti riitä muistamaan irrallisia asioita, oppimistulos oli siis huonoin mahdollinen. Tosin kun ne asiat ulkoa opetteli ennen koetta, niin sai palkinnoksi hyvän arvosanan kokeesta, mutta eipä ne tiedot ole kokeen jälkeen enää muistiin palautuneet. Meillä kyseessä oli kemian oppiaine. Me tiesimme, että jonkun ja jonkun aineen yhdistelmästä tulee jokin aine koska opettaja niin meille kertoi, mutta nykyisin kemiaa opiskelevat tietävät että jonkun ja jonkun aineen yhdistelmästä tulee jokin kolmas aine, koska he ovat itse saaneet kokeilla ja havaita, että näin tapahtuu. Ja aina kun katson Simpsoneista koulupainotteista jaksoa muistan kemianluokassa vallinneen hajun ja nyökkäilen hiljaa itsekseen mutissen, muistan varsin hyvin millaista olisi olla Skinnerin johtamassa koulussa.

Opettajilla menee voin viidennes tunneista nykyisin muuhun säätämiseen kuin opettamiseen, esimerkiksi kurin pitoon... Se on hinta mikä on täytynyt maksaa siitä, että opettaja ei ole enää johtaja tai auktoriteetti. Silti kukaan kasvatusalan päättäjä ei ole edes vilautellut parannus mahdollisuudeksi paluuta auktoritaariseen opettamiseen, vaan ratkaisuksi on ehdoteltu ryhmäkokojen pienentämistä, opettajanavustajien lisäämistä jne. Sama koiran koulutuksessa: omassakin koiran koultustavassani menee pentuaika täydellisesti ja suuri osa muustakin ajasta koiran kouluttamisessa täysin epäolennaiseen temppujen oppimisen kannalta, eli motivaation hakemiseen. Silti ei ole tullut mieleenkään palata auktoritaariseen malliin, jossa koira vain tekee koska minä sanon niin.

Lue lisää

Suomessa lopetetaan vuosittain noin 10,000 koiraa sen vuoksi kun nillä ei ole ollut kuria omassa laumassaan,

molossi kirjoitti:

Siis muistuttaminen on sen verran yksilöllistä,että ei sitä oikein voi sanoa,miten pitää.Vielä vähemmän näin netin kautta,kun on ihmisiä muutenkin,kun lukee asioita,kun piru raamattua ja olettaa,että pelkkä kieltokin on traumauttavaa väkivaltaa...

Joten kun ei näe,eikä tunne,niin negatiivistä palautetta jätän siitä syystä määrittelemättä.

En tukista koiraa.Minun ei ole tarvinnut mitään sellaisia muistutuksia tehdä.Yksikään koira ei ole lähtenyt pakoon vielä minua.Se,että koiraa jollakin tavalla muistuttaa,ei ole sama kuin väkivalta ja koiran saaminen tottelemaan pelosta,vaikka joku niin kärjistääkin.
Jos nyt ajattelee vaikka koiraa,joka toista ojentaa tervepäisesti,niin useinmiten se on pelkästään niin vaikuttava ele ja vakuuttava,että ei siinä sen ihmeempää ;).Ja senjälkeen taas ok.

Niin siitä vaatimisesta.Minulle se tarkoittaa sitä,että jos jonkun käskyn/pyynnön,miksi niitä nyt sanookin koiralle annan,niin se aina toteutetaan.Koskaan tilanne ei pääty siihen,että koira saa päättää,tekeekö vaaditun vai ei.Eli puhuisin sanasta määrätietoinen.

Lue lisää

Mulla on ongelma,jota en kykene selvittämään.Kyse on ihan omasta kasvatista,ei voi edes syyttää ketään.Ihan pienestä lähtien kun koko pentue oli vielä kasassa ja päästin ( nostin ) oppimaan ulos tarpeilleen,kyllä ne siellä jo vähän leikkikin ja tulivat heti luokse kun huusin tänne,tänne.Paitsi tuo yksi,jonka olin jo silloin päättänyt jättää kotiin,se mokoma kun kuuli tänne sanan länttäs heti takapuolen maahan ja katseli taivaita (siitä tuli nimikin PILVI )hetken taivasteltuaan ilman kutsun uusintaa se juoksi jalkoihin.Se oli silloin hupaisaa mutta nyt kun se alkaa olla jo 5kk tekee ihan samaa,ei naurata yhtään.Vaikka kyse onkin 9 ryhmän koirasta,tarttis sille joku keino keksiä,ettei aina tarttis odotella sitä taivastelua.Neuvokaapa!

KUN KYSYN kirjoitti:

Mulla on ongelma,jota en kykene selvittämään.Kyse on ihan omasta kasvatista,ei voi edes syyttää ketään.Ihan pienestä lähtien kun koko pentue oli vielä kasassa ja päästin ( nostin ) oppimaan ulos tarpeilleen,kyllä ne siellä jo vähän leikkikin ja tulivat heti luokse kun huusin tänne,tänne.Paitsi tuo yksi,jonka olin jo silloin päättänyt jättää kotiin,se mokoma kun kuuli tänne sanan länttäs heti takapuolen maahan ja katseli taivaita (siitä tuli nimikin PILVI )hetken taivasteltuaan ilman kutsun uusintaa se juoksi jalkoihin.Se oli silloin hupaisaa mutta nyt kun se alkaa olla jo 5kk tekee ihan samaa,ei naurata yhtään.Vaikka kyse onkin 9 ryhmän koirasta,tarttis sille joku keino keksiä,ettei aina tarttis odotella sitä taivastelua.Neuvokaapa!

Lue lisää

No Pilviä näkemättä on vaikea sanoa,miksi välillä niin pilvityttää :D

Rotu ois mielenkiintoista tietää.9 ryhmässä kun on hyvinkin omapäisiä ja omaleimaisia rotuja.
Mutta perusjutusta ekana mielen tulee,että onko Pilvelle ylipäätään opetettu kunnolla luoksetulo eli ei pelkästään yleisesti kutsu muitten naperoitten kanssa lähinnä harrastettuna.Ei välttämättä tiedä,mikä olisi ihmisen mielestä se ihanne.Ihan kuin muissakin jutuissa.
Pilvi on voinut persoonallisena koiruutena vaikka oppia ihan itse itseltään,että "oikeaoppinen" luoksetulo on sellainen hyvin hillitty ja harkittu ;D

molossi kirjoitti:

No Pilviä näkemättä on vaikea sanoa,miksi välillä niin pilvityttää :D

Rotu ois mielenkiintoista tietää.9 ryhmässä kun on hyvinkin omapäisiä ja omaleimaisia rotuja.
Mutta perusjutusta ekana mielen tulee,että onko Pilvelle ylipäätään opetettu kunnolla luoksetulo eli ei pelkästään yleisesti kutsu muitten naperoitten kanssa lähinnä harrastettuna.Ei välttämättä tiedä,mikä olisi ihmisen mielestä se ihanne.Ihan kuin muissakin jutuissa.
Pilvi on voinut persoonallisena koiruutena vaikka oppia ihan itse itseltään,että "oikeaoppinen" luoksetulo on sellainen hyvin hillitty ja harkittu ;D

Lue lisää

Ei kuulu terriereihin eikä tiibettiläisiin.En vaan tiedä miten sitä lähestyä,kun se jää taivaita haaveilemaan,kertaakaan en vielä ole lähemmäksi mennyt,kun pelkään että siitä alkaa joku uusi leikki.Tavallisesti nuo ipanat on matkimalla oppineet,koska mennää ja tullaan ,ottaneet mallin vanhemmista,mutta tää on poikkeus.Kurja kun toisetkin joutuu odottamaan sitä,joka taas on omaa laiskuutta,kun en viitsi ovia aukoa jokaiselle erikseen.Menenkö ja otan niskavilloista kiinni ja sanon että vauhtia nyt?

19 kirjoitti:

Ei kuulu terriereihin eikä tiibettiläisiin.En vaan tiedä miten sitä lähestyä,kun se jää taivaita haaveilemaan,kertaakaan en vielä ole lähemmäksi mennyt,kun pelkään että siitä alkaa joku uusi leikki.Tavallisesti nuo ipanat on matkimalla oppineet,koska mennää ja tullaan ,ottaneet mallin vanhemmista,mutta tää on poikkeus.Kurja kun toisetkin joutuu odottamaan sitä,joka taas on omaa laiskuutta,kun en viitsi ovia aukoa jokaiselle erikseen.Menenkö ja otan niskavilloista kiinni ja sanon että vauhtia nyt?

Lue lisää

Kysyä muutakin samalla,mutta kun työt välillä haittaa harrastustoimintaa.Millä pikkupennulta saa sen astumistouhun pois. Taas tässä Pilvinkin sisarruksissa oli yksi joka yritti astua kaikkea mikä vähänkin koholla sattui olemaan.Ne on ikäviä perheeseen jouduttuaan,eikä ihmiset välttämättä kehtaa puhua koko asiasta.Olen nähnyt kyllä kuinka se kovalla kädellä loppuu,mutta olipas siinä tekeminen ennenkuin poika uskalsi astua vaikka olis ollut asiaakin.

19 kirjoitti:

Ei kuulu terriereihin eikä tiibettiläisiin.En vaan tiedä miten sitä lähestyä,kun se jää taivaita haaveilemaan,kertaakaan en vielä ole lähemmäksi mennyt,kun pelkään että siitä alkaa joku uusi leikki.Tavallisesti nuo ipanat on matkimalla oppineet,koska mennää ja tullaan ,ottaneet mallin vanhemmista,mutta tää on poikkeus.Kurja kun toisetkin joutuu odottamaan sitä,joka taas on omaa laiskuutta,kun en viitsi ovia aukoa jokaiselle erikseen.Menenkö ja otan niskavilloista kiinni ja sanon että vauhtia nyt?

Lue lisää

Elä mene niskavilloista ottamaan,kun ei se sitä ymmärrä.

Kirjoitin tuolla edellä jo,miten kannattaisi tehdä.Eli,opettaa sille mitä haluat.Pitää paikkansa,että osan asioista opitaan matkimalla,mutta ihan noin ei aina mene.Jos menisi,niin helpolla menisi,kun omistajan ei tartte mitään tehdä,kun pistää vanhemman koissun opettamaan kaikki :D

Koirissa on myös hyvin erilaisia.Joku voi vaan vaatia vähän enemmän,toinen toisessa asiassa ja toinen taas toisessa.Mutta se,mikä on yhteistä,niin koiria ne on koosta riippumatta ja saman jutut niihin pätee.Eli ihan sama tuon 9 läisen kanssa,kuin vaikka 2:n eli jos jotain koiralta haluaa tai sen haluaa tietyllä taval la toimimaan,niin se opetetaan kunnolla.
Tuossa ihmettelyssä voi olla jotain takanakin,mutta kuten sanoin,tuntematta vaikea sanoa.
Mutta esim.joskus on voinut saada ryminässä jonkun tällin,ja siitä syystä voi epäröidäkkin.Tai jos sille on vähän tiuskittu tuosta,niin se jököttää vielä enemmän eli yrittää siinä tilanteessa rauhoittaa.9 ryhmän koirissa on paljon hyvin nokkelia koiria,ja ne voivat hyvinkin helposti oppia asioita ja yhdistellä niitä.Mutta vaikea sanoa,kun pitäisi nähdä koko elekieli.

Astumiseen pätee ihan sama juttu,kuin muuhunkin.Eli kun ei tarpeen niin kielletään.Jos ei kunnon kieltoa uskota,niin silloin pitää miettiä,että suhde ei ole ihan kunnossa,jos koira ei usko TAI sitten ylipäätään ei ole kieltoa kunnolla opetettu.
Astuminen usein tirreille myös saattaa olla sijaistoimintaa,esim.kun ei riittävästi pääse purkamaan niin psyykkistä kuin fyysistä energiaa,niin sitten se kompensoidaan muuhun.Eli noit asiat kun on kunnossa kaikkinensa,niin eipä ne astu,kun tarvittaessa oikeaa kohdetta.
Ja jos noit asiat on hyvin hoidettu,määrätietoisesti,mutta ilman turhia draamoja,niin kyllä ne tirrit astuu.Astuu vaikka norsun,jos mahollisuus annetaan.Jos sitä oikeaa astumista,eli suvunjatkamisviettiä siis löytyy,niin kyllä toimitaan,kun saa :D
Se sitten,jos se kovin heikko,niin joku voi epäröidäkkin,jos kielletty on.Noh,silloin voi miettiä,onko se myöskään silloin hyvä jalostuskoira,jos potkua ei löydy,kun tarvitaan.

kaiqwas kirjoitti:

voi helposti muistuttaa koiraa kaukaakin ja saada se tajuamaan menneensä liian kauas.

ja sähköpannan voit samantien unohtaa! se stressaa koiraa ja ongelmia syntyy lisää.. jollet saa koiraasi tottelemaan ilman noita ihmisten keksimiä kidutusvälineitä älä ota koiraa!!

Zapppppppppppp! kirjoitti:

Sähköpannalla saa hyviä koulutustuloksia.

Aina opetetaan positiivisen kautta ja pitää olla VARMOJA, että koira osaa.

Kun tulee päivä, että koira 200% VARMASTI osaa käskyn niin esimerkki:

Tänne! -> koira kuulee, mutta ei huomio -> sähköpannasta "ZAPPPPPP" niskaan -> uusi iloinen "Tänne!" -> hirmuset kehut kun tulee.

Tätä pari kertaa toistaa niin koiralla elinikäisen varma luoksetulo.

Lue lisää

nii ja koirasi saa elinikäisen stressin aiheen itselleen.. laitatteko kakaroillenne ja sähköpannat jos vaikka sattuu juoksemaan sinua karkuun eikä tuu takasin ni ZAP! sääliksi käy sun koiraas kun tollasen omistajan on itselleen saanu!

molossi kirjoitti:

Elä mene niskavilloista ottamaan,kun ei se sitä ymmärrä.

Kirjoitin tuolla edellä jo,miten kannattaisi tehdä.Eli,opettaa sille mitä haluat.Pitää paikkansa,että osan asioista opitaan matkimalla,mutta ihan noin ei aina mene.Jos menisi,niin helpolla menisi,kun omistajan ei tartte mitään tehdä,kun pistää vanhemman koissun opettamaan kaikki :D

Koirissa on myös hyvin erilaisia.Joku voi vaan vaatia vähän enemmän,toinen toisessa asiassa ja toinen taas toisessa.Mutta se,mikä on yhteistä,niin koiria ne on koosta riippumatta ja saman jutut niihin pätee.Eli ihan sama tuon 9 läisen kanssa,kuin vaikka 2:n eli jos jotain koiralta haluaa tai sen haluaa tietyllä taval la toimimaan,niin se opetetaan kunnolla.
Tuossa ihmettelyssä voi olla jotain takanakin,mutta kuten sanoin,tuntematta vaikea sanoa.
Mutta esim.joskus on voinut saada ryminässä jonkun tällin,ja siitä syystä voi epäröidäkkin.Tai jos sille on vähän tiuskittu tuosta,niin se jököttää vielä enemmän eli yrittää siinä tilanteessa rauhoittaa.9 ryhmän koirissa on paljon hyvin nokkelia koiria,ja ne voivat hyvinkin helposti oppia asioita ja yhdistellä niitä.Mutta vaikea sanoa,kun pitäisi nähdä koko elekieli.

Astumiseen pätee ihan sama juttu,kuin muuhunkin.Eli kun ei tarpeen niin kielletään.Jos ei kunnon kieltoa uskota,niin silloin pitää miettiä,että suhde ei ole ihan kunnossa,jos koira ei usko TAI sitten ylipäätään ei ole kieltoa kunnolla opetettu.
Astuminen usein tirreille myös saattaa olla sijaistoimintaa,esim.kun ei riittävästi pääse purkamaan niin psyykkistä kuin fyysistä energiaa,niin sitten se kompensoidaan muuhun.Eli noit asiat kun on kunnossa kaikkinensa,niin eipä ne astu,kun tarvittaessa oikeaa kohdetta.
Ja jos noit asiat on hyvin hoidettu,määrätietoisesti,mutta ilman turhia draamoja,niin kyllä ne tirrit astuu.Astuu vaikka norsun,jos mahollisuus annetaan.Jos sitä oikeaa astumista,eli suvunjatkamisviettiä siis löytyy,niin kyllä toimitaan,kun saa :D
Se sitten,jos se kovin heikko,niin joku voi epäröidäkkin,jos kielletty on.Noh,silloin voi miettiä,onko se myöskään silloin hyvä jalostuskoira,jos potkua ei löydy,kun tarvitaan.

Lue lisää

Arvaamalla osuit asiaan,kun mietin tarkemmin,yksi sisälletulo oli sellainen,että ipana vinkahti,olisiko joku aikuisista sitä satuttanut,en nähnyt tapausta,kuulin vain äänen.Mitenköhän muisto häviää?Itse en sitä kurita odotan vaan kun tulee omia aikojaan.Nyt puuttuu vain joku tapa miten sitä lähestytään siinä tilanteessa kun on taivashetki meneillään.Kertomastani astujapojasta tuli kyllä suht hyvä siitosuroskin,mutta siitä lujakätisestä sanoisin hakkaamisesta,jäi sille sellainen pelko,että omistaja ei alkuun voinut olla vieressä.Vanhempanahan se ei välittänyt,vaikka olis ollut puoli pitäjää katsomassa.Mutta nämä joita ei ole ajateltukkaan siitoskoiriksi,nää käy päähä katsella.Näen usein kahden koiran taluttajan joista vanhempi astuu nuorempaa heti kun pysähtyy,ja kiireessä vaikka vauhdissa.Tekis mieli " pöllyttää "se kunnolla,mutta omistaja sanoo vain että älä nyt viitsi.Toinen koirakin on niin pehmeä,ettei puhu mitään,yrittää vaan väistellä.

Osuit ytimeen kirjoitti:

Arvaamalla osuit asiaan,kun mietin tarkemmin,yksi sisälletulo oli sellainen,että ipana vinkahti,olisiko joku aikuisista sitä satuttanut,en nähnyt tapausta,kuulin vain äänen.Mitenköhän muisto häviää?Itse en sitä kurita odotan vaan kun tulee omia aikojaan.Nyt puuttuu vain joku tapa miten sitä lähestytään siinä tilanteessa kun on taivashetki meneillään.Kertomastani astujapojasta tuli kyllä suht hyvä siitosuroskin,mutta siitä lujakätisestä sanoisin hakkaamisesta,jäi sille sellainen pelko,että omistaja ei alkuun voinut olla vieressä.Vanhempanahan se ei välittänyt,vaikka olis ollut puoli pitäjää katsomassa.Mutta nämä joita ei ole ajateltukkaan siitoskoiriksi,nää käy päähä katsella.Näen usein kahden koiran taluttajan joista vanhempi astuu nuorempaa heti kun pysähtyy,ja kiireessä vaikka vauhdissa.Tekis mieli " pöllyttää "se kunnolla,mutta omistaja sanoo vain että älä nyt viitsi.Toinen koirakin on niin pehmeä,ettei puhu mitään,yrittää vaan väistellä.

Lue lisää

Se muisto ei välttämättä häviä,tai sitten häviää,riippuu osaltaan perusluonteesta.Mutta siihen voi vaikuttaa niin,että alkaa sitä treenaamaan poispäin ;)
Eli tässä tullaan juuri siihen,kuten jo mainitsin,aktiiviseen kouluttamiseen.Eli nyt vaan treenaamaan ihan puhtaasti luoksetuloa kahdestaan Pilvin kanssa ja erittäin positiivisesti (makupalat tai lelu myös kehiin).
Sitä aikansa harjoitellaan oikein mukavaksi,jonka jälkeen harjoittelemaan tuossa mainitussa tilanteessa.Ensin lyhyellä matkalla,sitten pidentäen normaaliin.
Jos haluaa sen ihmettelemästä poimia,niin kyllä sekin onnistuu,tosin panostaisin nyt ihan vaan ensin ihan luoksetuloon.Mutta jos sen itse hakee,niin olisi hyvä osata käyttää koirien rauhoittavia eleitä,sillä niillä saa sen pysymään rauhallisena,eikä stressaamaan tai innostumaan tilanteesta.

Tuossa mainitsemassasi kahden koiran tapauksessa tulee mieleen puhtaasti sijaistoiminta.Toinen kaveri käy kuumana (todennäköisesti liikaa purkaamatonta energiaa),ja kun pysähdytään niin pukkaa sijaistoiminta päälle,kun ei kykene rauhassa vartoomaan.
Omistajan pitäisi topakasti kieltää ja miettiä ylipäätään,miten saisi koiran hanskaan.Ja siihen kuuluu myös se,että koira pääsee purkamaan riittävästi sitä tarmoaan.Niin henkisesti kuin fyysisesti.Että pääsisi ihan oikeitten koirien hommiinkin :D

molossi kirjoitti:

Se muisto ei välttämättä häviä,tai sitten häviää,riippuu osaltaan perusluonteesta.Mutta siihen voi vaikuttaa niin,että alkaa sitä treenaamaan poispäin ;)
Eli tässä tullaan juuri siihen,kuten jo mainitsin,aktiiviseen kouluttamiseen.Eli nyt vaan treenaamaan ihan puhtaasti luoksetuloa kahdestaan Pilvin kanssa ja erittäin positiivisesti (makupalat tai lelu myös kehiin).
Sitä aikansa harjoitellaan oikein mukavaksi,jonka jälkeen harjoittelemaan tuossa mainitussa tilanteessa.Ensin lyhyellä matkalla,sitten pidentäen normaaliin.
Jos haluaa sen ihmettelemästä poimia,niin kyllä sekin onnistuu,tosin panostaisin nyt ihan vaan ensin ihan luoksetuloon.Mutta jos sen itse hakee,niin olisi hyvä osata käyttää koirien rauhoittavia eleitä,sillä niillä saa sen pysymään rauhallisena,eikä stressaamaan tai innostumaan tilanteesta.

Tuossa mainitsemassasi kahden koiran tapauksessa tulee mieleen puhtaasti sijaistoiminta.Toinen kaveri käy kuumana (todennäköisesti liikaa purkaamatonta energiaa),ja kun pysähdytään niin pukkaa sijaistoiminta päälle,kun ei kykene rauhassa vartoomaan.
Omistajan pitäisi topakasti kieltää ja miettiä ylipäätään,miten saisi koiran hanskaan.Ja siihen kuuluu myös se,että koira pääsee purkamaan riittävästi sitä tarmoaan.Niin henkisesti kuin fyysisesti.Että pääsisi ihan oikeitten koirien hommiinkin :D

Lue lisää

Minäpä yrittelen tuon tytön kanssa,sen pidemmän kaavan kautta,vaikka laiskalle luonteelleni sopisi paremmin tyyliin nyt ja heti.

Kerron onnistuuko kirjoitti:

Minäpä yrittelen tuon tytön kanssa,sen pidemmän kaavan kautta,vaikka laiskalle luonteelleni sopisi paremmin tyyliin nyt ja heti.

Koiralla ainakin oli hauskaa.Luoksetulo onnistui toisella kehoituksella taivastelematta,mutta jatko olikin leikkiä,ipana tuli kokoajan perässä,minä edellä,en saanut jäämään sitä paikalleen millään.Ei onnistunut niin juostiimpa sit ympäri pihaa,minä väsyin ensin