Naispappeuskysymyksessä vl-liike luopui alkuperäisestä opistaan. Jo silloin ajattelin, että onko kirkon hyväksyntä ja maallinen tuki tärkeämpää, kuin pysyminen puhtaassa opissa. Nyt sama tulee käymään homokysymyksesssä, mot. Ottaako Jumala pois siunauksensa vl-liikkeestä? Jos lähdetään synnin hyväksymisen tielle, riittääkö suolassa enää makua ja mistä sitä makua enää saadaan? Oliko naispappeuden hiljainen hyväksyminen se tekijä, josta alkoi vl-liikkeen hiljainen hajoaminen? Nykyisin liikettämme repivät moneen suuntaan erilaiset tulkinnat homoudesta, naispappeudesta, ehkäisystä jne. Ei ole yhteistä oppia, ei keskinäistä rakkautta, josta opetuslapset Jeesuksen omiksi pitäisi tuntea.
Meneekö liikkeemme sekaisin, kuten kansankirkkomme on mennyt lähtiessään miellyttämisen tielle. Luovutaan puhtaasta opista ja sitä myöten Jumalan siunauksesta. Onko viime aikojen kielteiset uutisoinnit (esim. pedofiliajutut) osoitus siitä, että Jumalan valo ei enää loista keskellämme? Toivottavasti näin ei ole.
Järki vangiksi ottakaa. Liiallinen pohtiminen ja asioiden pyörittely ei vastaa puhdasoppisuuden henkeen. Tulisi liikkeemme johtomiestenkin palata lapsenkaltaisen uskon äärelle. Raamatussa on kaikki viisaus, ja Jeesus on antanut vastauksen kaikkeen. Uskommeko sen yksinkertaisesti, vai lähdemmekö ihmisviisauden tielle ja teemme kysymyksistä liian vaikeita. Onko jo kyseessä oman kunnian ja helpomman kirkossa talostelun tavoittelu?
Meneekö liikkeemme sekaisin, kuten kansankirkkomme on mennyt lähtiessään miellyttämisen tielle. Luovutaan puhtaasta opista ja sitä myöten Jumalan siunauksesta. Onko viime aikojen kielteiset uutisoinnit (esim. pedofiliajutut) osoitus siitä, että Jumalan valo ei enää loista keskellämme? Toivottavasti näin ei ole.
Järki vangiksi ottakaa. Liiallinen pohtiminen ja asioiden pyörittely ei vastaa puhdasoppisuuden henkeen. Tulisi liikkeemme johtomiestenkin palata lapsenkaltaisen uskon äärelle. Raamatussa on kaikki viisaus, ja Jeesus on antanut vastauksen kaikkeen. Uskommeko sen yksinkertaisesti, vai lähdemmekö ihmisviisauden tielle ja teemme kysymyksistä liian vaikeita. Onko jo kyseessä oman kunnian ja helpomman kirkossa talostelun tavoittelu?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Voi sitä, joka Jumalan hylkää. Voi, voi sitä, jonka Jumala hylkää.
http://www.youtube.com/watch?v=tXi1lrF_738
"onko kirkon hyväksyntä ja maallinen tuki tärkeämpää, kuin pysyminen puhtaassa opissa
MITEN NIIN PUHTAASSA? Minun mielestäni se on likaista.
VL ei kaadu naispappeuteen, homoihin, ehkäisyn sallimiseen tms., vaan omaan mahdottomuuteensa illuusioiden särkyessä.
Puhdasta oppi ei ole Jumalan silmissä ollut koskaan. Siunaus on vain illuusiossa elämistä ja illuusion pönkityksen tulosta. Puhtautta ei punnita Raamatulla, vaan sydämen puhtaudella.
LAPSENUSKO JA PUHTAUS ON KAUKANA VL-USKOSTA ja muustakin fundamentalistisesta ulko-opista.
Valo palaa sieltä, missä on valon lähde. Heijastuuko valoa meidän sydämistämme ja sieluistamme? Missä on Jumalan valo? Miltä se näyttää, mitä se saa aikaan, miten sen tunnemme?
Jos se ei lämmitä sielujamme, etsimme korvikkeita. Sääntöjä, sokeaa uskoa kirjoituksiin yms., joiden avulla haemme turvaa, jota emme sydämistämme löydä.
elävän veden ja valon lähde. Kristus on oikean oppimme osoittaja. Hän on tie, totuus ja elämä. Kun olemme kiinni Hänessä, oksana rungossa, niin saamme ravitsevaa ja oikeaa ruokaa ilman välikäsiä. Hänen sanansa, Jumalan sana on tänä päivänäkin totuus ja siitä emme tingi, vaikka kirkkomme ja ympäristömme painostavatkin tai jopa oma pitkään omaksuttu uskonpoliittinen linjammekin sitä vaatii. Nyt olisi myös ollut mainio näytön paikka näyttää muillekin liikkeille, että mikä on vanhoillislestadiolaisen liikkeen todellinen usko ja perusta, mikä on se kulmakivi rakennuksessa ja mikä on uskonelämämme korkein auktoriteetti. Valitettavasti nyt kävi niin, että tämä korkein auktoriteetti ei sanellut tätä päätöstä.
Joh. 15:4
"Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Niinkuin oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, ellei se
pysy viinipuussa, niin ette tekään, ellette pysy minussa."
Gal. 2:5
" me emme hetkeksikään alistuneet antamaan heille myöten, että evankeliumin totuus säilyisi teidän keskuudessanne."
http://scratchpad.wikia.com/wiki/Synnit
Tarkoitako tuolla ns henkioppia vai kahden välimiehen oppia?
Gal. 2:5
" me emme hetkeksikään alistuneet antamaan heille myöten, että evankeliumin totuus säilyisi teidän keskuudessanne."
Mutta homo-asiassa kyllä voidaan antaa myöten!
Vl:illä "synnintunto" on mennyt överiksi, kasvanut jättiläiseksi, virtahevoksi. Se EI ole enää PELKKÄÄ synnintuntoa, vaan pääosin siitä on muodostunut riippuvuus, addiksti ja riitti, jolla kiinnitytään porukkaan ja vahvistetaan porukan sisäistä yhtenäisyyttä.
Samalla se virtahepo pyrkii puskemaan pöydältä alas muut uskon sisällöt, kuten omantunnon äänen, suhteen Isään Jumalaan. Isän Jumalan tuntemuksen. Isän rakkauden ja todellisen armollisuuden ja turvan.
Jeesus opetti rukoilemaan Isää jatkuvasti. "Isä meidän....jne". Tutkiskelemaan "sydäntämme" ja Jumalan valoa jatkuvasti.
Samalla tuo virtahepo pyrkii pudottamaan myös uskon hedelmät. Rakkaus, avoimuus, pitkämielisyys, epäitsekkyys, sävyisyys, rehellisyys, oikeudentunto, todellinen nöyryys.... Käsitys Jumalan tahdon mukaisesta puhtaasta sydämestä harhautuu korvakoruihin ja vastaaviin "tottelemattomuuksiin" seurakunnalle, toisten sielun tuomitsemiseen oppien tai kirjoitusten perusteella, joiden oikeellisuuteen Jumalan tahtona ei ole pitäviä perusteita.
Vielä sitten ns."Kristus-sillasta" tulee keino ostaa omavanhurskautta.
Sen se vaan helposti meille tekee, ääripäässään esimerkkinä vl:t.
nosto
Lestadiolaisuudella on yksi oikein vahva peruskivi, jolla se pysyy pystyssä kaikesta muusta soopasta huolimatta ja se on syntien anteeksiantamus. Sillä selvitään tukalista tilanteista, vaikka kuinka oltais ryvetytty ja menty mettään. Syntejä saarnataan edelleen kiivaaseen tahtiin anteeksi, joka sitten vapauttaa kaikesta saastasta ja valheista ja omaan napaan tuijottamisesta.
Lestadioloaisuus on huomannut alusta asti sen, ettei mitään kannata alkaa pohtimaan järjen kanssa, vaan uskoa lapsenmielisesti. Lapsenusko pelastaa, vaikka se oliskin uskoa joulupukkiin ja muihin satuihin.
VL-opilta ja hoitomiehiltä otettiin iäksi siunaus pois saatanalleheittäessä vanhuksia.
Helvetissä onneksi suurin osa saatanalleheittäjiä.
elämättä. hoitosekoiluja oli viime vuosituhannella. nyt ollaan vuodessa 2010.
Milloin semmonen usko on ollu jollain aikusella? Kaikenlisäksi lapsellista..
kun ajattelee, että itseään oikein "uskon ja Jumalan puolustajina" ja "puhdasta lapsenusko vaalivina".... pitävät ovat todellisuudessa julmia ja kaukana lapsen ymmärryksestä.
Luuletteko, että lapsi todella voi ajatella, että Jumala tuomitsee, jos korvissasi on korvakorut. Että musiikin mukana ei saa tanssia. EI TODELLAKAAN. Nämä ovat ihan pelkästään aikuisten luulosairaiden opettamia asioita.
Luuletteko, että lapsi haluaa erottaa rakastuneen lesboparin, jotka luoja on sellaisiksi luonut ja antanut heille vielä rakkauden lahjan. Ei halua. Ellei häntä ole aivopesty. Luuletteko, että hänen lapsenuskonsa sanoo, että Jumala tuomitsee heidät helvettiin. Luuletteko todella.
Usko ja sukupuolisuus ovat ihan eri asioita.
Onko niin vaikea käsittää mitä on Jumalan rakkaus ja armo?
Lapsenusko ei niissä epäröi. Lapsenusko uskoo aina hyvään, oikeaan ja inhimilliseen.
Jos uskomme johonkin muuhun Jumalaan kuin ikuiseen hyvyyden, rakkauden ja oikeuden Jumalaan joudumme koko ajan kohti pahempaa pöpelikköä, ajaudumme yhä kauemmas Jumalasta.
Muuhun Jumalaan ei kannata uskoa. On tehtävä valinta. Haluanko uskoa tuohon Jumalaan ja noihin asioihin. Muihin Jumaliin ei kannata suostua uskomaan, omaatuntoaan vastaan.
Muuhun Jumalaan uskominen on turhaa. Ankaraan, mielivaltaiseen ja pelättävään Jumalaan, joka antaa meille ohjeita ja vaatimuksia, joita emme käsitä, joka rakentaa raja-aitoja ja valtataisteluja - ei tarvitse uskoa. Hän ei anna meille mitään hyvää, ei tässä elämässä eikä ikuisuudessa.
Oikea Jumala ei ole koskaan pelottava, vain me itse voimme sitä olla.
Elämme maailmassa joka on pelottava ja me itsekin voimme sitä olla. Jumala ei kuitenkaan koskaan. Siksihän hän on Jumalamme. Hän antaa meille turvan, lohdun ja rauhan. Ehdoton hyvyys, rakkaus ja oikeus on ehkä utopiaa käsityskyvyllemme, mutta meille kuitenkin päämäärä ja turva.
Mielestäni ennemminkin on niin, että me SAAMME ARMON JA ANTEEKSIANNON, että pääsemme lähemmäs Jumalaa kuin että meidän PITÄÄ tehdä parannus, jotta vältämme kadotuksen.
Jeesus huusi: Isä anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä tekevät. Ihmiset olivat tappamassa hänet. Synti oli saanut vallan. Jumala ei suinkaan MIELISTYNYT syviin haavoihin Jeesuksen ruumiissa ja antanut sentähden armoaan. Sen sijaan Jumala vihaa syntiä. Jos uskomme näin joudumme häpeään, josta ei ole pelastusta, syyllisyyteen Jeesuksen kärsimyksen tähden. Syntiin mielistynyt "Jumala" ei voi antaa meille armoa.
Silti hän osoitti, että on olemassa Jumala joka voittaa synnin ja kuoleman vallan. Turvautumalla Häneen, saamme olla osallisinä tästä, päästä lähemmäs häntä ja synnin ja kuoleman voittoa, hänen armonsa ja rakkautensa tähden.
Kun Jeesus näki heidän uskonsa, hän sanoi halvaantuneelle: "Poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi." [Luuk. 7:48]
Jeesus KERTOI ja opetti, että Isä antaa synnit anteeksi. Jeesuksen "antamanakin" se on Jumalan armoa. Jumala antaa anteeksi.