Käynnistyksestä

Itsellä'ni käynnistettiin synnytys lapsiveden tihkumisen vuoksi. Aamulla sairaalaan ja ensimmäinen lääke otetiin heti. Vähän väliä vauvan sydänääniä tarkkailtiin, ilmeisesti tuon käynnistyksen lääkkeen takia. Päivän aikana sain yhteensä 3 lääkettä ja illalla alkoikin sitten tapahtumaan. Jos ensimmäisenä päivänä ei lähde käynnistymään seuraavana päivänä sama juttu mutta hieman isompi annostus. Kolmantena päivänä otetaan vielä. Saattaa todella mennä aikaa että käynnistyy, kannattaa varautua siihen. Näin ainakin minulle sanottiin kun sairaalaan menin. Olikin sitten iloinen yllätys kun lähtikin jo illalla tulemaan. Hyvin varmasti kaikki menee. Itselläni ainakin jotenkin turvallisempi olo kun sairaalassa odotteli synnytyksen käynnistymistä. Eipä ainakaan tarvinnut kotona miettiä koska pitäisi lähteä sairaalaan :)

Mulla käynnistettiiin yliaikaisena ja toisesta tabletista (cytotec) lähti käyntiin. Eli neljän tunnin välein voi laittaa tabletin ja joka kerta ollaan puoli tuntia käyrillä, jotta varmistutaan vauvan voinnista ja supistuksien määrästä. Jo ekasta tabletista lähti jonkin verran supistelemaan, mutta toisen laittoivat kuiteskin. Meitä oli kolme naista samassa huoneessa.

Kahdelta sain vikan tabletin ja kuudelta joutui jo pyytämään kipulääkettä. Petidiniä sain, siitä ei kovasti apua ollut, mutta sai kyllä oksentamaan kiitettävästi pari kertaa. Osastolla ei saanut vieraat (edes mies) olla kasin jälkeen, ja yksin siis tuskissani kärvistelin sen jälkeen. Supistuksia tuli alusta alkaen 2-5 min välein ja yhdeksältä ne olivat jo aivan kamalia. Ei ollut kovin hauskaa olla huoneessa yksin tuskissani. Muuta kipulääkettä tai kivunlievityskeinoa ei edes tarjottu, koska olin vain sentin auki koko ajan. Eikä kukaan käynyt pahemmin edes vointia kyselemässä =(

Puolilta öin konttasin lattioita pitkin ja koko kroppa oli krampissa ja vasta kun uhkasin haluavani sektion (mulle oli se luvattu, jos ei nopeasti etene), suostui yökätilö kuskaamaan synnytyssaliin vaikka ilokaasua varten, vaikka olin edelleen sen sentin auki. Osastolla kun ei ainakaan Naistenklinikalla saa ilokaasua. Kun saliin pääsin olin onneksi jo 4 cm auki ja sain heti epiduraalin. Sen jälkeen ei enää mitään kipuja ollut, missään vaiheessa. Vauva syntyi vajaat pari tuntia siitä, ja ponnistuskin meni 7 minuutissa, eikä pahemmin tuntunut edes. Miehen soitin sairaalalle takas ennen kuin sain epiduraalin. Ekan tabletin siis sain aamukymmeneltä, tokan kahdelta ja yöllä hieman ennen kahta vauva syntyi.

Eli aikamoisella rytinälllä tuli supistuksia heti ja nopeasti siis kaikki meni. Onneksi. Noita supistuksia en olisi yhtään kauemmin kestänyt. Pari tuntia oli melko pahoja ja neljä tuntia aivan järkyttäviä ennen epiä.

Synnytys voidaan käynnistää myös kalvojen puhkaisulla, jos kohdunsuu on jo auki ja lisänä oksitosiinia. Myös oksitosiinilla voi suoraan käynnistää, mutta sektion jälkeen tätä ei tehdä yleensä.

Cytotecilla voi käynnistää, jos vedet on mennyt tai mitään ei ole vielä tapahtunut. Mulla kohdunsuu oli kiinni ja vielä 3 cm pitkä, eli tyhjästä lähdettiiin. Käynnistyy onnistuu nopeammin, jos raskaus on yliaikainen. Kauemmin se saattaa viedä, jos laskettuun aikaan on vielä matkaa. Päiviäkin saattaa mennä odotellessa. Tai sitten ei käynnisty ollenkaan, jolloin sektio on ainoa vaihtoehto. Tämä on kyllä harvinaista.

Kaiken kaikkiaan olen hyvin tyytyväinen synnytykseeni, vaikka se aika rankkaa olikin. Hyvänä puolena lyhyt kesto ja epiduraali =) Olen kyllä sitä mieltä, ettei käynnistettyä synnytystä ole mahdollista hoitaa luomuna. Itse olin sellaista toivonut, muttei ollut mitään saumaa, että ilman epiduraalia olisin pärjännyt. On ne supistukset vaan sen verran rankempia heti.