Eräällä palstalla pakollisen ruotsin kriitikko myönsi, että hänen mielestään ruotsi on helppo kieli ja arveli, että nimenomaan motivaation puute saa aikaan huonot tulokset ruotsissa. Tämä on väärä käsitys. Ruotsi ei ole helppo kieli kuten me, joilla ei ole kielellisiä ongelmia uskomme, minäkin uskoin pitkään.
Taistelen oman lapseni rinnalla ruotsinopinnoissa. Voin kertoa, että ongelmien syy ei ole motivaatiossa, vaikka motivaatio-ongelmia syntyy epäonnistumisten kehässä.
Englannin sanat voi lukea kokonaisina, se on suuri etu niille, joilta sanojen loput katoavat. Ruotsin sanat on luettava loppuun asti ja ne taipuvat – kun lapselle on vaikeaa lukea sanojen päätteitä suomeksikin, ruotsin rakenteet jäävät täysin hämäriksi. Lukuisat sanojen taivutukset, määräiset muodot jne. eivät hahmotu millään.
Skandit ovat vaikeita hahmotuksen ongelman omaaville. Oma lapseni ei lukiessa erota kirjaimia ä, ö ja å. Här ja hör ja hår ovat samoja sanoja.
Nimeämisen vaikeuden omaaville sanojen painaminen muistiin ja niiden palauttaminen on vaikeaa, drillaamista pitäisi olla aivan mielettömästi, mutta koulukirjojen ohessa ei tule drilliharjoituksia.
Kielellisen ongelman omaava, joka saa tukiopetusta, jonka läksyistä pidetään kotona huolta, jota todella tuetaan ruotsin opinnoissa, jää kuitenkin jatkuvasti jälkeen. Lauseet eivät hahmotu. Viimeistään toisen vuoden syksyllä näkyy, miten ohueksi oppiminen jää.
Kyllä – lapsellani on kymppi matikassa, ysi englannissa, mutta ruotsia luetaan itkien.
Ongelma on vielä se, että meidän kieli-ilmapiirissämme eivät edes erityisopetuksen ihmiset ole heränneet tutkimaan ruotsinopiskelun erityisproblematiikkaa. Kyse ei monien kohdalla ole ruotsikielteisyydestä vaan aidosta oppimisvaikeudesta.
Se, ettei ruotsia oikeasti kuule missään, on tietysti vielä suurempi ongelma näille hitaasti oppiville. Heidän pitäisi opiskella nykyistä kahden tunnin pakettia vähintään tunti päivässä, jotta he pysyisivät mukana, siis edes mukana.
Tämäkin puoli tulee nostaa esiin. Ei hymistellä ruotsin helppoutta, koska se ei ole helppo.
Taistelen oman lapseni rinnalla ruotsinopinnoissa. Voin kertoa, että ongelmien syy ei ole motivaatiossa, vaikka motivaatio-ongelmia syntyy epäonnistumisten kehässä.
Englannin sanat voi lukea kokonaisina, se on suuri etu niille, joilta sanojen loput katoavat. Ruotsin sanat on luettava loppuun asti ja ne taipuvat – kun lapselle on vaikeaa lukea sanojen päätteitä suomeksikin, ruotsin rakenteet jäävät täysin hämäriksi. Lukuisat sanojen taivutukset, määräiset muodot jne. eivät hahmotu millään.
Skandit ovat vaikeita hahmotuksen ongelman omaaville. Oma lapseni ei lukiessa erota kirjaimia ä, ö ja å. Här ja hör ja hår ovat samoja sanoja.
Nimeämisen vaikeuden omaaville sanojen painaminen muistiin ja niiden palauttaminen on vaikeaa, drillaamista pitäisi olla aivan mielettömästi, mutta koulukirjojen ohessa ei tule drilliharjoituksia.
Kielellisen ongelman omaava, joka saa tukiopetusta, jonka läksyistä pidetään kotona huolta, jota todella tuetaan ruotsin opinnoissa, jää kuitenkin jatkuvasti jälkeen. Lauseet eivät hahmotu. Viimeistään toisen vuoden syksyllä näkyy, miten ohueksi oppiminen jää.
Kyllä – lapsellani on kymppi matikassa, ysi englannissa, mutta ruotsia luetaan itkien.
Ongelma on vielä se, että meidän kieli-ilmapiirissämme eivät edes erityisopetuksen ihmiset ole heränneet tutkimaan ruotsinopiskelun erityisproblematiikkaa. Kyse ei monien kohdalla ole ruotsikielteisyydestä vaan aidosta oppimisvaikeudesta.
Se, ettei ruotsia oikeasti kuule missään, on tietysti vielä suurempi ongelma näille hitaasti oppiville. Heidän pitäisi opiskella nykyistä kahden tunnin pakettia vähintään tunti päivässä, jotta he pysyisivät mukana, siis edes mukana.
Tämäkin puoli tulee nostaa esiin. Ei hymistellä ruotsin helppoutta, koska se ei ole helppo.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Besserwissereiden olisi syytä kertoa, miten kerran opitun ruotsin kielen ruostuminen ehkäistään, kun ei ole ketään, kenenkä kanssa puhuisi ruotsia. Tätä eivät suomenruotsalaiset tajua, koska he elävät kaksikielisessä ympäristössä. Suurin osa suomalaisista ei koskaan tarvitse ruotsin kieltä, ja muutamassa vuodessa se unohtuu.
Kyllä, ruostumista voidaan estää. Isäni luki koko ikänsä ruotsinkielisiä lehtiä ja dekkareita säilyttääkseen kielitaidon, jota hän ei tarvinnut. Olen tehnyt samoin. Kuuntelen myös ruotsinkielisiä uutisia aina silloin tällöin FST5:stä. Kielitaito ei tule lahjaksi ja sen ylläpitäminen vaatii jatkuvaa viitseliäisyyttä, ja on aivan oikeutettua kysyä, minkä vuoksi kaikki tämä vaivannäkö.
Ruotsin kielessä ei ole mitään vikaa, mutta motivaation puute iskee helposti. Ylläpidän kielitaitoani, etteivät vuosien ponnistelut menisi hukkaan ja jos vaikka joskus tarvitsisin.
Kielten opiskelu lisää myös kulttuurin tuntemusta. Ranskassa ja Saksassa on hieno, korkealle kehittynyt kulttuuri, jonka veroista ei Skandinaaviassa ole.
Lapsen oikeuksien päivänä, surullista luettavaa. Turhaa lapsen kiusaamista, pakotusta, nöyryytystä, oppimaan sellaista, mitä hänen ei tarvitse koskaan osata. Pakotuksen avuksi järjestetään vielä tukiopetusta, mikä on kallista ja täysin joutavaa.
Ensi kevään vaaleissa ottakaa selvää ehdokkaaltanne, mitä mieltä hän on pakkoruotsista ja äänestäkää sen mukaan.
Ruotsin sanayhdistelmät ja prepositiot ovat vaikeita
Ruotsinkieli on köyhä kieli koska siinä ei monilla ilmaisuille ole edes omaa sanaa. Ruotsin sanat eivät muodosta mielleyhtymää ilmaisuun kuten suomen kieli tekee. Siksi sanat eivät kuvaa asioita tarkasti. Ruotsin kielen rakenne on aivan järjetön ja se on kopioitu toisesta kielestä - saksasta. Saksan ja ruotsin kielessä verbi prepositio (tms.) muuttaa verbin merkitystä niin ettei sitä voi mitenkään loogisesti päätellä.
Esim.
Ruotsiksi "se upp"
"se" = nähdä, katsoa
"upp" = ylös, ylhäällä, mutta "se upp" = varoa
Miten ruotsinkielinen sanoo jos han haluaa sanoa 'katsoa ylös'? Merkityshän muuttuu ja tarkoittaa 'varoa'!
"inställä" -
in = sisään
ställä = asettaa. Kuitenkin merkitys = lopettaa, keskeyttää
hakkuu = avverkning
Mitäköhän tarkoittaa sanat "fram-ställä"? Ei ainakaan asettaa eteen.
"Hålla på" pitää päällä?
In-gripa, upp-ställä, på-hitta???? Miten moiset sanayhdistelmät pitää etsiä sanakirjasta jotta oikea merkitys löytyy? Näitä sanoja on SATOJA eikä niiden merkitystä voi mitenkään käsittää, vaikka ymmärtäisit kummankin sanan erikseen, niin tarkoitus muuttuu yhdistelmässä kokonaan.
Sanojen muovaaminen on tosiaan yksi ongelma.
Kieltenopetuksessa tulisi myös lähteä oppilaan kielellisen vaikeuden määrittelystä. Ei kannata valita ruotsia, jos kovankin lukemisen tuloksena on vain epätoivo ja unohdus.
Sekä englanti että ruotsi voivat olla vaikeita, joilloin olisi syytä keskittyä vain toiseen.
Niille, joille vain englanti on vaikeaa (vaikea hahmotta eri tavoin kirjoitettuja ja lausuttuja sanoja), voisi toiseksi kieleksi valikoida esim. ruotsin tai saksan.
Niille, joille ruotsi on vaikea (vaikea hamottaa skandeja ja sanojen loppuja), voisi toinen kieli jäädä sikseen tai voisi tarjota saksaa.
Kielten oppimisessa ns. tavallisetkin oppilaat voivat osoittautua erityisoppilaiksi ja nämä merkit ovat näkyvissä jo ennen kieltenopetuksen alkamista. Oppilasta voisi säästää ohjaamalla perhettä valinnoissa.