Lääkitys + tunteettomuus

väsynyt ph kirjoitti:

Olen 24-vuotias nainen ja kärsinyt paniikkihäiriöstä n. 14 vuotta. Oireiden määrä on vaihdellut vuosien mittaan todella paljon, kuitenkin niin, että vanhemmiten oireet ovat pahentuneet jatkuvasti. Nyt on taas äärettömän huono kausi menossa ja "normaali" elämä on mahdotonta. Aloitin lääkkeet taas reilun puolen vuoden paussin jälkeen ja lääkärin mielestä minun tulisikin olla loppuelämä lääkityksellä. Psykologilla tai vastaavalla en ole koskaan käynyt, koska en pysty puhumaan ongelmistani muille ihmisille. Ja eipä minua ole koskaan mihinkään puhumaan ohjattukkaan.

Lääkitys auttaa huomattavasti oireisiin mutta vie samalla kaikki tunteet.
En tunne iloa, surua, empatiaa tai edes kiintymystä ketään kohtaan. Parisuhde meni, kun "ei kiinnostanut". Kavereitakaan en jaksa enää nähdä, kun tuntuu etten saa juttelusta/yhdessä tekemisestä mitään.
Lääkeannostus ei ole liian suuri, eli tämä ei johdu siitä. Ja useammalla eri lääkkeellä on aina ollut sama vaikutus.

Onko muita, joilla olisi samoja kokemuksia? Varsinkin pitkäaikaislääkityksellä olevia/olleita? Onko tunteettomuus vähentynyt vuosien myötä vai vasta lopettaessa lääkityksen? Miten elää asian kanssa? Onko seurusteleminen edes mahdollista?

Äärimmäisen turhauttavaa. Joko syön lääkkeitä ja olen yksin, tai kärsin paniikkihäiriöstä mutta minulla on ihmissuhteita..Tuntuu ettei elämä ole tämän arvoista.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä