Netti fennoille haastetta

Tosi ylimielistä asennetta, Ankdam, Sinulta.

Olenko minä kovalla työllä kasvattanut lapseni, jotta joku voisi heitellä tällaisia "netti fenno" -herjoja nuorillemme pilkaten, ettei heistä koskaan ole menestyjiksi.

Mitä haet?

Jos närpiöläiset ja ålantilaiset nuo kaikki osaisivat eivät he tarvitsisi eniten tukea Suomessa. Kerros mitä mieltä olet siitä että enemmistö ahvenanmaalaisista, närpiöläisistä, körnääsiläisistä ja luotolaisista olivat juuri sisällissodan aikaan tuollaisia änkyrä kommunisteja jotka surmasivat juuri "menestyviä" suomenkielisiä.

Samoja avuja tarvitaan myösRuotsiin suuntautuvassa vientikaupassa,, johon koko Suomen kansaa valmennetaan...

Kovat ajat hurreille sitten. Alanvaihtorohkeus=minne siitä suhteilla, suvulta tai kielikiintiöllä saadusta lakimies ekonomi paikasta, saadaan alanvaihto. Yleissivistys=Ruotsin osaaminen ei riitä yleissivistykseksi, ei edes Ruotsissa. Atk-osaaminen=saa osa ainakin tänne tekstejä, miten käynee kun ohjelmat on enkuksi ;-)
Laajennettu kielitaito=tulee pää vetävän käteen kun ruotsin ulkopuolella , ei pärjäää ruotsilla.?Kommunikointikyvyt=Sama ongelma ei riitä snapsilaulut ja salon ympäri kiertäminen, suureen maailmaan.

Tuo Talouselämän juttu sopii erinomaisesti myös "netti svekojen" huoneentauluksi.

Talouselämä: "Laajennettu kielitaito
Valtakieliä (englanti, saksa, ranska, espanja) opiskellaan yleisemmin ja enemmän kuin nyt. Toisen kotimaisen kielen opiskelupakko on peruskoulussa voinut vuonna 2020 vaihtua jo jonkun toisen valtakielen pakko-opiskeluksi."

Tätähän nettifennot ovat työkseen yrittäneet takoa nettisvekojen ja pakkoruotsittajien päähän: pakkoruotsi pois ja tilalle kielten valinnaisuus. Mutta täällä on paljon nettisvekoja, jotka eivät näytä tajuavan siitä yhtään mitään. Eikä Talouselämä tarkoita, että jokaiseen päähän pitäisi sulloa englantia, saksaa, ranskaa, espanjaa, kiinaa, ruotsia, viroa ... suomen kielen lisäksi. Riittää hyvin, kun yhteen päähän mahtuu englanti ja kiina, toiseen päähän saksa ja ranska, kolmanteen espanja ja englanti jne. Kielellisesti lahjakkaat, mutta vaikkapa matematiikassa "heikkolahjaiset", voivat opiskella viittä, kuutta kieltä.

Nettifennot ovat oikein hyvin ymmärtäneet, ettei kansainvälinen ura aukene kahden pikku kielen, suomen ja ruotsin, osaamisella. Sen sijaan jo englanti, kansainvälinen avainkieli ainakin toistaiseksi, hyvin osattuna vapauttaa niin nettifennon kuin nettisvekonkin käyttämään esiintymistaitoaan, jota on äidinkielen tunneilla opittu, ainakin jos opettajana on ollut Riitta Uosukaisen tapainen äidinkielenopettaja.

väittelykilpailut voisivat olla hyvä tapa kehittää työelämässä tarvittavaa argumentointitaitoa,
osaamista olla rakentavasti eri mieltä ja puolustaa näkemyksiään...
aito ja nöyristelemätön, ongelmanratkaisuihin pystyvä vuoropuhelu.
Ei jurnutusta eikä lipomista...
Suu pitää osata avata oikeissa paikoissa...

ne jotka tietävät yhteiskunnallisten tapahtumien syitä ja seurauksia, kehityskulkuja ja historian lainalaisuuksia, erottuvat edukseen ikäluokkiensa yhä kasvavasta tyhjäpäälaumasta>>

Juuri tällä tavalla esim. Sampo Terho ja Wille Rydman toimivat kielivapauden lisäämiseksi..
Perinteiset poiitikot taas ovat jääneet lipomaan RKP:n mustaa ydintä..
Täyttä asiaa tuo artikkeli, nimenomaan RKP:stä ei löydy muita nuoria toivoja
kuin Stefan "telinevoimistelu" Wallin..

Kiitos vinkistä, Ankdam. Tuo juttu pitää myös viedä ruotsinkielisten koulujen oppilaiden ja vanhempien tietoon. Sieltähän eniten pyritään vain ylityselämän huippuasemiin.

Jutussa painotetaan kommunikointitaitojen merkitystä, mm yrityksen johdon ja henkilöstön ja asiakkaiden välillä. Suomessa tuossa kohtaa ilman muuta suomen kielen osaaminen on tärkein työväline ja
Seuraavaksi tärkein työväline on englanti, koska se auttaa kommunikoinnissa monikielistyvässä Suomessa ja uskomailla. Ruotsin osaamisen merkitys sitä vastoin marginalisoituu.

Jutussa mainittiin että ulkomainen työkokemus on jatkossa oleellinen osa entistä useampien työuraa.
Tuossa kohtaa korostuu taas kielitaidon merkitys, niin että suomenkielisten vieraiden kielten osaaminen ei rajoitu vain ruotsiin, vaan kannattaa kunnolla opetella iso maailmankieli, jolla pärjää maailmanlaajuisesti.

Yleissivistyksen kohdalla törmätään taas kielitaidon merkitykseen. Ison maailmankielen osaaminen takaa sen että pystyy seuraamaan uutisvirtaa maailmanlaajuisesti ja nauttimaan kulttuurista missä tahansa. Ja pystyy hankkimaan lisäkoulutusta helpommin.

Hyvä yleissivistys takaa myös sen, että ymmärtää yhteiskunnan kehitystä ja näkee oman ja kansakuntansa arvon ja pystyy itsenäisesti hakemaan tietoa niin, ettei jää yksipuolisen tarkoitushakuisen poliittisen propagandan armoille.

Hyvä yleissivistys ja ammattitaito ja kielitaito ovat tärkeitä kaikille. Ne takaavat työllistymisen, ne ovat pohja vankalle itseluottamukselle ja omanarvon tunnolle, niin että ihminen voi ylpeänä ja tyytyväisenä tehdä sitä työtä, mitä on saatavissa ja sen kautta kehittää omaa elämäänsä eteenpäin.