Ostin veneeni vuosi sitten ja viime kesänä ihmettelin tankkaamisen vaikeutta =aina kuohuu yli. Maksiminopeus on litra minuutissa. Tutkin menoputkea ja siinä ihmeellinen mutka ylöspäin, onkohan se tarpellinen esim. myrskyssä ? Vai onko kyseessä poistoilman poistovika. Tankki on 2x90litraa ja täyttöputki noin 50cm.
Miten usein te putsaatte löpötankin pohjan ?
Miten usein te putsaatte löpötankin pohjan ?
Vastaukset 19
Vanhimmat
se ihmeellinen" mutka" ylös päin ei varmasti ole tarpeellinen.muuta vaan täyttöputki suoraksi tankkiin.50 cm halkaisija on varmasti riittävä.muista kuitenkin tehdä riittävän kokoinen huohotus putki tankille.itselläni toimii ainakin näin,saa täysillä lasketella menovettä tankkiin.
mullakaan ei ole mitään mutkaa, suora putki viistosti alas tankkiin. Ja hyvin pelaa. Muuten olen sitä mieltä, että 50 cm halkaisijassa on lievähköä liioittelua...
Litra minuutissa tankkaat siis 180 litraista tankkiasi n. 3 tuntia??? No, varmaankin tarkoitit kuvaannollisesti hidasta tankkausta.
Minulla on n. 50 mm letkua parisen metriä tankkiin, ja voin laskea tankkauspistoolista täysillä, kunnes tankki alkaa täyttyä, jolloin kuohuu takuuvarmasti ylös. Kuohuminen johtunee suurelta osin pitkähköstä letkusta. Niinpä hidastankin hieman tankkausvauhtia ja saan tankin lähes täyteen ennen ylikuohumista, jolloin ei välttämättä tarvitse jäädä odottelemaan kuohan lasehtimista.
Mitään ylöspäin suuntautuvia mutkia letkussa ei mielestäni tarvita. Jokainen mutka letkussa aiheuttaa polttoöljyn kuohumista, varsinkin poimupintaisissa uretaani tms. letkuissa.
Tankissa pitäisi aina olla pohjahana, josta voisi laskea aina keväällä, ennen kuin paattia liikutetaan yhtään, tankkiin kertyneen veden ja moskan pois. Se kyllä riittää puhdistukseksi. Ellei pohjahanaa ole, pitäisi päästä ujuttamaan lappoletku tankkiin täyttöputken kautta, mutta valitettavasti usein on välillä mutkaa.
Tankin pohjalle kertyvä vesi ja moska tekee sen, että sopivassa tilanteessa, merenkäynnistä ja kallistumasta riippuen, tämä moska työntyy suodattimeen ja tukkii sen. Toivottavasti sinulla on kuitenkin sellainen suodatin, jonka yhteydessä on lasinen vedenerotin - sitä tarkkailemalla voi välttyä tältä riskiltä. Moskan tyhjennys vedenerottimesta vaatii kuitenkin aina jälkeenpäin ilmauspuuhat, ja siihen saattaa kulua sen verran aikaa, ettei sitä ainakaan mielellään tee, jos tuuli ja aallot painavat paattia pois väylältä.
Täyttöputken turhaan mutkaan oletkin jo saanut vastauksia.
Moottoriveneissä, joissa konetta käytetään aina ajettaessa, moskan kertyminen tankkiin ei ole ongelma. Paluukierto on kymmenkertainen koneen ottaamaan polttoainemäärään verrattuna. Syy on se että polttoainejärjestelmä jäähdytetään polttoaineella. Omassa koneessani, VOLVO AQAD41 200 hv, on paluuvirtaus noin 300 l/h matkavauhdilla ajettaessa! Kaikki moska ja vesi on taatusti suodattimissa/vedenerottimissa, jotka tästä syystä vaihdetaan ja putsataan perusteellisesti muutaman kerran kesän aikana. Myöskin vaativat ko. laitteet päivittäistä tarkkailua. Tankista ei jokavuotisessa "varmuustarkastuksessa" ole koskaan löytynyt mitään. Kuriositeettina mainittakkoon että viime kesänä löysin vedenerottimesta 2 erässä noin tusinan pieniä kärpäsiä, oli jollain merihuoltoasemalla unohtunut hyttysverkko ilmaputkesta.
Oman veneeni 20 hv moottoria käytän yleensä noin 8 hv teholla, kulutus siten alle 2 l/h. 250 litran tankkaukseni riittää viiden vuorokauden yhtäjaksoiseen ajoon. Paluuvirtauksena on vain vuotoöljy sumuttimista, niinkuin monissa muissakin vanhoissa asennuksissa. Mutta ei kesäkaudella näitä vesiongelmia synny, talvesta ne johtuvat. Monestakin syystä on mahdoton tankata aivan piripintaan ennen telakointia. Kokemukseni mukaan 125 litran tankkiin saattaa syntyä talven aikana desilitran verran kondenssivettä. Dieselöljyssä myös "kasvaa" ihmeellistä moskaa, joka poistuu sen veden ja pienen dieselöljytilkan mukana. On varmasti halvempaa ja turvallisempaa valuttaa se hanasta kippoon kuin täyttää sillä suodattimia.
Useimmat veneilijät ovat myös polttonestejärjestelmänsä kesäaikaisen huollon suhteen huomattavasti leväperäisempiä kuin Katsastusmies. Heitä kehotin poistamaan moskat tankista keväällä. Jos moskaa ei ole, sittenhän kaikki on hyvin.
En mielestäni vähätellyt tankin tarkastuksen välttämättömyyttä! Avaan istekin manusluukun joka kevät todetakseni ettei tankissa ole edes sitä kondenssivettä. Sen lisäksi suurin määrä moskaa jää ns. karkeasuodattimen sakka/vesikuppiin josta se lasketaan hanasta pois. Korostan kaikille kippareille heidän venettään katsastaessani, että kannattaa investoida kunnolliseen esisuodattimeen. Hyvin harvoihin tankkeihin saa hanan asennettua alle! Omassa esisuodattimesssani on jopa vedenpinnan varoitusvalo. Niin pientä vesitippaa ei ole ettei se tuhoaisi Volvon dieselpumppua läpimennessään.
Onkos joku kokeillut Bilteman öljynvaihtopumppua (Sitä säiliöllistä)PA-tankin pohjamoskien imutoitiin? Siinähän on aika pitkä ja hoikka imuletku, josta vieläpä näkee läpi, että meneekö vettä, öljyä vai paskaa..
Bilteman öljynvaihtopumppu sopii erinomaisesti myös löpötankin putsaukseen. Ei haittaa vaikka välillä haukkaa ilmaa, koska aina voi pumpata lisää alipainetta. Tankki tulee putsatuksi tosi hyvin, samaten vanhat öljyt lähtee erinomaisesti pois.
Olen muiden kirjoittajien kanssa samaa mieltä siitä, että ylimääräinen mutka ei auta ja on turha.
Toinen asia on tämä löpö- ja bensatankkien erot. Jos oikein tarkkoja oltaisiin, niin bensakoneen muutos dieseliksi vaatisi muutoksia myös polttoainejärjestelmään. Muuten voi olla, että dieselin tuoma turvallisuus korkeamman syttymispisteensä takia on mainosmiesten harhaa. Luulen, että moni veneveistämö puhumattakaan dieselöijistä ei ole tästä tietoinen.
Bensatankin tulee olla mahdollisimman tiivis, jolloin haihtuva polttoaine tyhjässä säiliössä muodostaa liian rikkaan seoksen syttyäkseen. Jos bensatankissa on taas ilmavuoto, joka voi ohentaa seosta räjähdysalueelle, seurauksena voi olla koko aluksen kannen siirtyminen merivoimien kalustosta ilmavoimien arsenaaliin. Siinä sivussa veneessä olijatkin voivat suorittaa PPL:n ja saada siivet selkäänsä, joten kalustoa seuraa käyttöhenkilökunta.
Dieseleissä on juuri päinvastainen tilanne. Löpön hitaampi haihtuminen ei kyllästä tyhjässä säiliössä olevaa ilmaa, jolloin on olemassa riski, että säiliössä oleva kaasu jää syttymisalueella edellä kuvatuin seurauksin. Tämä on huomioitava erityisesti lämpimällä kelillä taikka säiliön sijaitessa esim. moottorin läheisyydessä. Dieseleissä tulisi siis periaatteessa huolehtia tankin tuuletuksesta, jolloin seos pysyy niin laihana, että se ei voi räjähtää.
Kyllä se löpön "itse"syttyminen on vähän niin ja näin verrattuna bensiiniin. Löpö vaatii melkoisen lämmön ennenkuin kyseinen kaasu leimahtaa koitappa kesällä jossain pienessä astiassa.
Löpöön voisi todellakin normaalisti vaikka sammuttaa tulitikun. Tilanne muuttuu olennaisesti, jos nestefaasissa oleva löpö pääsee höyrystymään kriittiselle alueelle. Näin voi tapahtua esim. kuumalla ilmalla.
En suosittele silloin tulitikun sammuttamista kyseisessä säiliössä. Tilanne saattaa muuttua vaaralliseksi esim. tankattaessa, jos jostakin syystä täyttöaukon ja tankkausletkun välillä on potentiaalieroa.
Ilma-aluksissa säiliöiden tuuletus huomioidaan ja tankkauksessa on yleensä maadotusjohto kytkettynä.
Nyt en kyllä ymmärrä mitä noilla eroilla tarkoitat ja tiiviydellä. Oli tankissa sitten bensaa tai löpöa kyllä molenpien tankkien täytyy olla yhtä pitäviä että jos sieltä otetaan polttoainetta niin kyllä sinne on ilmaa päästävä tilalle joten ei kumpika tankki voi olla suljettu , tietääkseni vain formuloissa on suljetut polttoainetankit mutt sekin vain ettei "loiskuisi" kaarteissa
Oikein suunniteltu ja oikein toimiva järjestelmä toimii kuvaamallani tavalla. Toinen asia on, että kaikki järjestelmät eivät toimi oikein. Se on sitä kuuluisaa "laatua"...
Bensatankin tulisi olla hienokseltaan alipaineinen, koska sinne ei saisi päästä ilmaa. Nykyaikaisissa autoissa on muuten jo järjestelmiä, jotka alipaineistavat PA-säiliön esim. kolareiden varalta. Tietysti sitä markkinoidaan ympräistöarvoilla, mutta se on usein sivuseikka.
Säiliön tiiviys on itsestäänselvyys. Nyt on kuitenkin puhe huohotuksesta. Siksi formuloissa on suljetut säiliöt. Loiskuntaa estetään kenno- tai vaahtotäytteellä. Tiettävästi formuloissa käytetään turvallisuussyistä vielä typpeäkin täyteaineena.
Taidat puhella musta tuntuu juttuja jos väität löpön olevan vaarallista bensiinille tarkoitetussa tankissa.
Tässä olisi faktaa:
Bensa:
Leimahduspiste:
-46 °C
Syttymisrajat:
1,4 - 7,6 %
Itsesyttymislämpötila:
yli 340 °C
Löpö:
Leimahduspiste:
vähintään 56 °C
tyypilliset arvot 70 - 85 °C
Syttymisrajat:
1 - 6 %
Itsesyttymislämpötila:
noin 250 °C
Eikö olisi parempi olla hiljaa asioista mistä ei tiedä mitään
Voisitko stilisoida?
Kerropa se auto merkki joka käyttää alipaineistettua tankkia.
Ja ei näytä nuo sivistys sanatkaan olla aivan hallussa. Vaikka niukin naukin ymmärsin mitä haluat.
On parin kesän takaista kokemusta aivan sairaasta kuohumisesta löpöä tankatessa. Epäilin ensiksi löpön laatua ja yritin toisella huoltsikalla ja samoin tuloksin. Tällä jälkimmäisellä epäiltiin ilmausputken tukkeutumista. Rantsussa tsekkasun putken ja aivan oikein. Alaspäin olevassa mutkassa oli löpöä ilmalukkona. Löpön poiston jälkeen homma toimi. Toinen salakavalampi homma voi olla ilmausputken läpivientihelassa, mikäli siinä on tiheä verkko. Verkko om useimmiten messinkilangasta tehty, ja henkäily voi messingin hapettuessa käydä pikkuhiljaa melko astmaattiseksi.