Käytetäänkö Ada-kieltä nykyisin missään ammattimaisesti? Vaikuttaisi hyvältä tollaseen laitteistonläheiseen hommaan. Työkalutkin löytyy Linuxiin ja koodin pitäisi olla jopa nopeaa. Vaikuttaa silti harvinaiselta?
Ada-käyttäjiä?
löytyykö?
10657
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kaippa sitä käytetään. Ei vain ole niin laajalle levinnyt kuin noi yleisimmät.
Tämmöisen löysin
http://www.seas.gwu.edu/~mfeldman/ada-project-summary.html
ps. käytetäänhän niitä cobolia ja fotraniakin
kiitos! Listassa on siis lentokoneita, metroja, avaruusrakettaja ja -laitteita, ydinvoimaloita ja eniten US military tavaraa ohjuksista helikoptereihin. No Suomessa kysyntä taitaa olla aika pientä... mutta jos se kelpaa noille kelpaa se minullekin ;) Jos ei muuta niin voihan sillä aina brassailla, heh. Ei se tosin taida mikään ihan helppo kieli olla opetella, ainakaan kunnolla, vaikuttaa senverran laajalta. Onneksi ilmaiset työkalut löytyy Linuxiin.
Se on militääritarkoituksiin kehitetty kieli ja jossain täydellistä toimintavarmuutta vaativissa sovelluksissa sitä varmaan käytetäänkin tyyliin rakettien ja satelliittien ohjausjärjestelmät. Se on vaan todella vahvasti tyypitetty kieli ja todella verboosi, josta syystä sillä ei ole kovin mukava ohjelmoida ellei halua tehdä koodia todella pitkän kaavan kautta eli siilä tavalla että joka rivi suurin piirtein formaalisti todistetaan toimivaksi.
että sillä on kuitenkin nopeampi saada toimivaa koodia kuin esim. C:llä ja bugien määrä jää paljon vähäisemmäksi. Johtuneeko sitten juuri noista ominaisuuksista? On se kuitenkin oliokieli ja kai ihan nykyaikainen, taidanpa tutustua tarkemmin. Nimittäin toimintavarmuus ja bugittomuus kyllä houkuttelee. Voihan sitä sitten kysellä hommia vaikka ydinvoimaloista ;) Tosin yhtään Ada-koodaria etsivää työpaikkailmoa en muista nähneeni, kaikki on vaan sitä Java/C :aa.
Kiitti kommenteista!
Kokeile toki jos kiinnostaa, ei uuden kielen opettelussa varmasti aika mene hukkaan. Oppiipahan näkemään asioita eri kanteilta ja sitten tarpeen tullen on yksi ase enemmän arsenaalissa.
Sillä on nopeampi ylläpitää isompaa ohjelmistoa, jota et tunne hyvin, koska aiempien speksien vastaisia muutoksia on vaikeampi saada virheellisesti menemään läpi.
Ohjelmia ei voi todistaa oikeiksi, mutta niistä voi todistaa, ettei niissä ole joitain vikoja. Ehkä. Todistusyritykseen voi tukehtua.
Adaa ei ole käytetty, koska suomalaiset eivät sitä osaa. Softplan mainosti tätä viime vuosituhannella.
Eivätkä ohjelmoijat yleensä ymmärrä, mikä on hidasta ja mikä nopeaa koodia. Kehittyneemmillä kielillä saa helposti aikaiseksi hidasta koodia, kun koodaaja ei tajua mitä tuli tehtyä. Alkeellisimmilla kielillä jumikohta pitää koodata pitkään itse.
Näissä nykyajan läskikielissä on aikamoiset aloituskustannukset organisaatiolle.
Sanomasi oli varsin outo. Yritin löytää kohtaa josta paljastuisi, kenen suulla puhut. Koodarina tiedän, ettet ole ohjelmoijana millään kielellä, missään.
Koko juttu on MUTU pohjaista, luulen sinun olevan M-Kar jolle tuo on tyypillistä.
Täytyihän sitä käydä vilkaisemassa satunnaista esimerkkikoodia:
http://cs.fit.edu/~ryan/ada/programs/factor/main-adb.html
Ja kyllä sen näkee, että mm. Pascal perustuu tuohon kieleen. Todella mielenkiintoisen näköisiä silmukoita A'Range rakenteineen ja harvassa kielessä voi käyttää ö-kirjainta funktion nimissä.
Aika nätti oli Ada ;)
http://www.iltalehti.fi/pinnalla/201611282200033112_iq.shtml
Ota ja opettele PHP, HTML, MySQL ja tee Englanti - Suomi sanakirja/kääntäjä. Ja tietysti verkkoon niin että jokainen voi lisätä uusija hakusanoja, joita sitten sinä valvot päästetäänkö tietokantaan vai ei.
Minä itse rustaan juuri semmosta, huvikseni, voitas vaihdella sanastoja keskenämme.
Affiliate-Julkaisia
Linux Mint 18 Sarah
Xfce 64-bit