Pannuhuone takapihalla?

lämpökeskuksia paljon käytössä maaseudulla. Jos laitos on asiallisesti tehty, niin se voi olla hyväkin ratkaisu. Laita pari valokuvaa näkyville, sisältä ja ulkoa.

Pitäisi nähdä ja kirjoitti:

lämpökeskuksia paljon käytössä maaseudulla. Jos laitos on asiallisesti tehty, niin se voi olla hyväkin ratkaisu. Laita pari valokuvaa näkyville, sisältä ja ulkoa.

Niin, no taloa ei ole vielä ostettu, käyty vain pari kertaa katsomassa joten kuvia ei tuosta ole.

Osaan suurinpiirtein selittää sen kuitenkin:

Ulkopuolelta se on vaan sinertävä kontti, jossa on ovi ja piippu. Sisäpuolella oli etualalla heti pannu, ja kaivo josta lähtee tuo tiilistä muurattu kanaali taloon jossa putket menee. Taka-alalla oli öljysäiliö omassa "huoneessaan".

Öljysäiliöhuoneessa en käynyt, mutta tuossa pannun vieressä oli lisäksi sulaketaulu ja patteri.

Putket tuli suoraan tiilikanaalista kaivoon ja nousi siitä ylös ja meni kattilan ylä- ja alapäähän. Yläpäästä lähtevässä putkessa oli kiertopumppu. Tuosta vähän ennen kaivoon sukeltamista oli otettu vielä haarat patterille. Lisäksi tuossa pannun päältä lähtevässä putkessa oli joku paineenpoistoventtiili ja joku säiliö.

Kattilan merkki oli muistaakseni Högfors MINOR. Oilonin polttimella.


Sisäpuolella putket tuli vanhan puukattilan yläpäästä ja alapäästä lähteviin putkiin hetikohta kattilan jälkeen. Sitten siellä sisäpuolisessa pannuhuoneessa on putkea pirusti eri suuntiin ja se vanha käyttövesivaraaja.


Tietysti sinällään hyvä jotta jos syttyy palamaan niin ei pala koko talo... Varsinkin jos laittaa joskus esim. hakelämmityksen, jos öljyn hinta nousee, nekun tuppaa olemaan kai aika paloherkkiä jos sähköt menee.

keskuslämmitys kirjoitti:

Niin, no taloa ei ole vielä ostettu, käyty vain pari kertaa katsomassa joten kuvia ei tuosta ole.

Osaan suurinpiirtein selittää sen kuitenkin:

Ulkopuolelta se on vaan sinertävä kontti, jossa on ovi ja piippu. Sisäpuolella oli etualalla heti pannu, ja kaivo josta lähtee tuo tiilistä muurattu kanaali taloon jossa putket menee. Taka-alalla oli öljysäiliö omassa "huoneessaan".

Öljysäiliöhuoneessa en käynyt, mutta tuossa pannun vieressä oli lisäksi sulaketaulu ja patteri.

Putket tuli suoraan tiilikanaalista kaivoon ja nousi siitä ylös ja meni kattilan ylä- ja alapäähän. Yläpäästä lähtevässä putkessa oli kiertopumppu. Tuosta vähän ennen kaivoon sukeltamista oli otettu vielä haarat patterille. Lisäksi tuossa pannun päältä lähtevässä putkessa oli joku paineenpoistoventtiili ja joku säiliö.

Kattilan merkki oli muistaakseni Högfors MINOR. Oilonin polttimella.


Sisäpuolella putket tuli vanhan puukattilan yläpäästä ja alapäästä lähteviin putkiin hetikohta kattilan jälkeen. Sitten siellä sisäpuolisessa pannuhuoneessa on putkea pirusti eri suuntiin ja se vanha käyttövesivaraaja.


Tietysti sinällään hyvä jotta jos syttyy palamaan niin ei pala koko talo... Varsinkin jos laittaa joskus esim. hakelämmityksen, jos öljyn hinta nousee, nekun tuppaa olemaan kai aika paloherkkiä jos sähköt menee.

Lue lisää

kattila, niin lämpökeskus on vanha, tai ainakin kattila on yli 30 vuotta vanha valurautakattila. Tuntuu vähän liian vanhalta tänä päivänä. Paineenpoistoventtiili = varoventtiili ja säiliö = paisunta-astia. Vaihtamalla kattialn voisi siitä saada hyvänkin. Esimerkiksi pelletti tai hakelämpökeskuksen jos niin haluaa.

Luulenpa kirjoitti:

kattila, niin lämpökeskus on vanha, tai ainakin kattila on yli 30 vuotta vanha valurautakattila. Tuntuu vähän liian vanhalta tänä päivänä. Paineenpoistoventtiili = varoventtiili ja säiliö = paisunta-astia. Vaihtamalla kattialn voisi siitä saada hyvänkin. Esimerkiksi pelletti tai hakelämpökeskuksen jos niin haluaa.

Lue lisää

Olemaatta mikään öljykattiloiden ammattilainen niin kuvauksestasi päätellen tuollaine ulkokattila ja kanaatit saattavat tuhlata lämpöä hyvin jopa kolmanneksen ja sitten vielä nuo varaatkin olla mitä tahansa. Jos talo muutoin miellyttää niin ota laskelmiin mukaan tuon lämmityksen uudistaminen ja smaala jollakin muulla polttoaineella. Tuo ilmoitettu öljymääräkin voi olla jotakin muuta kun tuntuu vähän pieneltä kuvaamaasi tilaan ja lämpöjärjestelmään nähden. Kannattaisi ottaa joku "kattilamies arvioimaan nykyinen tilanne. Nyt kannattaisi katsoa sulaako maa/lumi pakkasella kanaalin päällä, mutta ei missään tapauksessa ole taloudellinen ratkaisu nyt ja tulevaisuudessa.
Hake ja pelletti ovat hyviä vaihtoehtoja jos sitä suuntaa ajattelee ja maalämpökin jotakin investointihalukkuudesta riippuen. Kuitenkin jos ostat talon nykytiedoilla niin jälkikäteen kauppoja on vaikeampaa korjailla, vaan pitää huomioida ostohinnassa.

Ei tää mikään "keksintö" välttämättä ole. Tuolla lähiseudulla on tehdastekoinen lämpöyksikkö omakotitalossa. Pellitetty kontti sisältää 3000 litran öljysäiliön, polttimon terösuuneineen ja lämminvesikierukoineen. Asennettu seinän viereen ja putket sisään. Valmistaja on IISTERÄS. Paljonkin käytössä maassame... Tuossapa aluksi keskustelukanava.

http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/kysyniinvastaamme/viestit/29781.htm

lämpokeskus..... kirjoitti:

Ei tää mikään "keksintö" välttämättä ole. Tuolla lähiseudulla on tehdastekoinen lämpöyksikkö omakotitalossa. Pellitetty kontti sisältää 3000 litran öljysäiliön, polttimon terösuuneineen ja lämminvesikierukoineen. Asennettu seinän viereen ja putket sisään. Valmistaja on IISTERÄS. Paljonkin käytössä maassame... Tuossapa aluksi keskustelukanava.

http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/kysyniinvastaamme/viestit/29781.htm

Lue lisää

Juu, tuollaiselta se suurinpiirtein vaikuttaa, valmistajaa en tiedä, mutta sellainen pellitetty kontti, öljysäiliö ja kattila, lämminvesikierukasta en tiedä...

Kyselin sähköpostilla tarkemmin tuosta, ja kuulemma kanaali ei pidä sulana maata ja öljyäkään ei ole mennyt enempää kuin 3500 litraa. Kyselin myös tuosta sisäpannuhuoneesta, mikä funktio sillä on ja sain tällaisen vastauksen:

"Talon kattilahuoneeseen tulee lämpö öljylämpökeskuksesta pihalta kanaalia pitkin, joka on kytketty vanhan puukattilan rinnalle. Tälle kierrolle on öljykattilan vieressä kiertovesipumppu. Talon kattilahuone toimii kuten puukattila-aikaankin, nyt puukattilaa vaan lämmitetään öljykattilasta tulevan kuuman veden avulla. Puukattila on käyttökuntoinen, ja sillä on lämmitetty kesäisin käyttövedet, öljykattila ollut päällä vain talvella.

Puukattila toimii kesällä / pienillä pakkasilla parhaiten koksilla tai vastaavalla, koska puun poltossa lämmön noustua ja vetoluukun sulkeuduttua puut alkavat valuttamaan pikeä, joka on vaikea puhdistaa. Kovilla pakkasilla puukattilaa lämmitettäessä voi käyttää puuta, koska silloin veto ei sulkeudu kokonaan.

Talolla on siis puukattilan lisäksi varaaja käyttövedelle, sen latauskierron pumppu ja termostaatti. Tämän lisäksi on patteriverkoston shunttiventtiili (automix) ja kiertovesipumppu. Talolla on myös venttiili järjestelmän vedenpaineen lisäämiseksi heti öljykattilalle lähtevän kanaalin alussa. Öljylämmitys asennettu vuonna 1972. Tällöin on poistettu myös vanha avopaisunta-astia käytöstä. Uusi paisunta-astia on öljykattilan vieressä. "


Elikkä tarkoittaa kai käytännössä sitä että kaikki vimpaimet on sisällä mutta lämpö tulee ulkoa... Eikös tuo 3500 litraa kuitenkin ole melko kohtuullinen öljymäärä, joten voisi olettaa että toimii kohtuullisella hyötysuhteella. Ja kesällä kai veden voi lämmittää puulla taikka mieluummim koksilla? Mitä tuo koksi on?


Talo ollaan kyllä tosissaan ostamassa, joten pitää perehtyä tähän sittemmin vähän tarkemmin...

keskuslämmitys kirjoitti:

Juu, tuollaiselta se suurinpiirtein vaikuttaa, valmistajaa en tiedä, mutta sellainen pellitetty kontti, öljysäiliö ja kattila, lämminvesikierukasta en tiedä...

Kyselin sähköpostilla tarkemmin tuosta, ja kuulemma kanaali ei pidä sulana maata ja öljyäkään ei ole mennyt enempää kuin 3500 litraa. Kyselin myös tuosta sisäpannuhuoneesta, mikä funktio sillä on ja sain tällaisen vastauksen:

"Talon kattilahuoneeseen tulee lämpö öljylämpökeskuksesta pihalta kanaalia pitkin, joka on kytketty vanhan puukattilan rinnalle. Tälle kierrolle on öljykattilan vieressä kiertovesipumppu. Talon kattilahuone toimii kuten puukattila-aikaankin, nyt puukattilaa vaan lämmitetään öljykattilasta tulevan kuuman veden avulla. Puukattila on käyttökuntoinen, ja sillä on lämmitetty kesäisin käyttövedet, öljykattila ollut päällä vain talvella.

Puukattila toimii kesällä / pienillä pakkasilla parhaiten koksilla tai vastaavalla, koska puun poltossa lämmön noustua ja vetoluukun sulkeuduttua puut alkavat valuttamaan pikeä, joka on vaikea puhdistaa. Kovilla pakkasilla puukattilaa lämmitettäessä voi käyttää puuta, koska silloin veto ei sulkeudu kokonaan.

Talolla on siis puukattilan lisäksi varaaja käyttövedelle, sen latauskierron pumppu ja termostaatti. Tämän lisäksi on patteriverkoston shunttiventtiili (automix) ja kiertovesipumppu. Talolla on myös venttiili järjestelmän vedenpaineen lisäämiseksi heti öljykattilalle lähtevän kanaalin alussa. Öljylämmitys asennettu vuonna 1972. Tällöin on poistettu myös vanha avopaisunta-astia käytöstä. Uusi paisunta-astia on öljykattilan vieressä. "


Elikkä tarkoittaa kai käytännössä sitä että kaikki vimpaimet on sisällä mutta lämpö tulee ulkoa... Eikös tuo 3500 litraa kuitenkin ole melko kohtuullinen öljymäärä, joten voisi olettaa että toimii kohtuullisella hyötysuhteella. Ja kesällä kai veden voi lämmittää puulla taikka mieluummim koksilla? Mitä tuo koksi on?


Talo ollaan kyllä tosissaan ostamassa, joten pitää perehtyä tähän sittemmin vähän tarkemmin...

Lue lisää

Kontissa oleva öljykattila ei lämmitä, tai ei pitäisi lämmittää, talon puu / koksi kattilaa, vaan varaajaa ja taon lämmityverkkoa. Koksikattila otetaan käyttöön, kun ei lämmitetä sitä öljykattilaa. Silloin yksi tai kaksi koksi / puukattilan venttileistä avataan, ja lämmitys voidaan aloittaa. Kai nyt sitten varoventtiilit ja / tai avoin paisunta-astia on olemassa siihen koksi / puu kattilaankin ? Muuten sitä ei saa käyttää. Sama koskee varaajaa, jos siinä on sähkövastus. Aina lämmönlähteessä tulee olla varoventtiili, aina. Kyllä laitos voi olla vielä hyvinkin toimiva. Ei näin näkemättä voi kaikkea tietää, eikä neuvoa. Missä tämä paikka on ?
Koksi muuten on eräs hiililajike, tarkoitettu nimenomaan lämmitykseen.

Peruslämpö kirjoitti:

Kontissa oleva öljykattila ei lämmitä, tai ei pitäisi lämmittää, talon puu / koksi kattilaa, vaan varaajaa ja taon lämmityverkkoa. Koksikattila otetaan käyttöön, kun ei lämmitetä sitä öljykattilaa. Silloin yksi tai kaksi koksi / puukattilan venttileistä avataan, ja lämmitys voidaan aloittaa. Kai nyt sitten varoventtiilit ja / tai avoin paisunta-astia on olemassa siihen koksi / puu kattilaankin ? Muuten sitä ei saa käyttää. Sama koskee varaajaa, jos siinä on sähkövastus. Aina lämmönlähteessä tulee olla varoventtiili, aina. Kyllä laitos voi olla vielä hyvinkin toimiva. Ei näin näkemättä voi kaikkea tietää, eikä neuvoa. Missä tämä paikka on ?
Koksi muuten on eräs hiililajike, tarkoitettu nimenomaan lämmitykseen.

Lue lisää

ämä artikkeli käsittelee polttoainetta. Koksi on myös kylä Valjalassa, Virossa.
Koksia.

Koksi on kivihiilestä kuivatislaamalla valmistettua hiiltä, joka on kivihiiltä puhtaampaa ja lämpöarvoltaan parempaa polttoainetta. Kivihiilen laatu vaihtelee myös paljon, mutta koksin valmistuksella saadaan laatueroja tasoitettua helpottaen muun muassa kulutuslaskelmia. Koksin aikakausi alkoi teräksen massatuotannon myötä ja höyrylaivojen ja höyryveturien polttoaineena se oli välttämätön riittävän toimintasäteen saavuttamiseksi. Kivihiiltä voitiin käyttää vain lyhyillä matkoilla.

Tärkein koksin käyttömuoto nykypäivänä ovat metallurgiset pelkistysreaktiot, varsinkin raudan valmistus. Koksin sisältämä hiili toimii pelkistimenä. Masuunissa tapahtuvassa pelkistymisreaktiossa koksin sisältämä hiili riistää metallioksideista hapen hapettuen itse ensin hiilimonoksidiksi ja edelleen hiilidioksidiksi ja pelkistäen oksidit vapaiksi metalleiksi.

Hiiltä se on kirjoitti:

ämä artikkeli käsittelee polttoainetta. Koksi on myös kylä Valjalassa, Virossa.
Koksia.

Koksi on kivihiilestä kuivatislaamalla valmistettua hiiltä, joka on kivihiiltä puhtaampaa ja lämpöarvoltaan parempaa polttoainetta. Kivihiilen laatu vaihtelee myös paljon, mutta koksin valmistuksella saadaan laatueroja tasoitettua helpottaen muun muassa kulutuslaskelmia. Koksin aikakausi alkoi teräksen massatuotannon myötä ja höyrylaivojen ja höyryveturien polttoaineena se oli välttämätön riittävän toimintasäteen saavuttamiseksi. Kivihiiltä voitiin käyttää vain lyhyillä matkoilla.

Tärkein koksin käyttömuoto nykypäivänä ovat metallurgiset pelkistysreaktiot, varsinkin raudan valmistus. Koksin sisältämä hiili toimii pelkistimenä. Masuunissa tapahtuvassa pelkistymisreaktiossa koksin sisältämä hiili riistää metallioksideista hapen hapettuen itse ensin hiilimonoksidiksi ja edelleen hiilidioksidiksi ja pelkistäen oksidit vapaiksi metalleiksi.

Lue lisää

Ota huomioon öljyvuodot. Pihamaalta tai talon alta voi löytyä ikäviä yllätyksiä. En ostaisi öljylämmitettyä taloa.