Suomalaista sosiaaliturvaa paikataan leipäjonoilla. Hyväntekeväisyysjärjestöt ja seurakunnat jakavat kauppojen vanhentumassa olevaa ruokaa EU-ruokapakettien lisäksi köyhille suomalaisille. Lapsiperheet ja yksinhuoltajat ovat uusi suuri ryhmä köyhien ruoka-avun piirissä työttömien, opiskelijoiden ja eläkeläisten lisäksi.
Pätkätyöläisten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, eikä pätkätyöläisen vaatimaton palkka riitä suomalaiseen elintasoon tai asumiseen. Myös pätkätyöläiset maksavat progressiivisen veron (toisin kuin ansiotulonsa pääomatuloksi muuntavat rikkaat) ja menettävät toimeentuloturvan.
Helmikuussa voimaantuleva takuueläke kuuluu noin 100.000 pienen eläkkeen saajalle, joiden eläke on pienempi kuin 685 euroa, mutta mutta mutta... asumis- ynnä muut tuet otetaan pois, pois, pois.
Näin lähes puolet takuueläkeläisistä pysyvät yhtä köyhinä kuin ennen takuueläkettä.
Kelan tutkimusosastolta tutkija Markku Laatu kirjoitti Helsingin Sanomien sunnuntaidebatissa suomalaisen sosiaaliturvan monimutkaisuudesta. Laatun mukaan sosiaaliturvan sekavuus säästää tukimenoja ja elättää asiantuntijoiden armeijaa.
Vaikeaselkoinen ja työläs järjestelmä lisää sosiaaliturvan alikäyttöä, kun ihmiset eivät osaa tai jaksa hakea heille kuuluvia etuuksia. Sen sijaan turvaa haetaan kolmannelta sektorilta, esimerkiksi leipäjonoista. Samalla yhteiskunta säästää sosiaalimenoissa.
Laatu toteaa, että päättäjät kyllä tietävät, että hankalasti lähestyttävä jäjestelmä vaatii uhreja. Heitä ovat ennen kaikkea asiakkaat, joiden asiointivalmiudet ja omien oikeuksien tuntemus ovat heikoimmat ja usein myös sosiaaliturvariippuvuus kaikkein suurin.
---
Eipä ole kunnissa sosiaaliturvaa tarvitsevien neuvojia - kuten on maatalousneuvojia. Pienistäkin maalaiskunnista löytyy kolme-neljä maatalousneuvojaa, jotka auttavat tukiaisten hakemisessa. Verottomat vajaan kolmen miljardin maataloustukiaiset eivät ole tarveharkintaisia kuten sosiaaliturva.
Eipä ole vanhusten ja sairaiden omaishoitajilla palkkaturvaa (noin 400 euron kk-palkkio vaihtelee kunnittain) tai lomittajia kuten on maatalousyrittäjillä.
---
Kelan Tutkija Laatu jatkaa: "Mutkikas järjestelmä luo tarvetta palveluneuvojille, asiamiehille, juristeille, etuuksien takaiainperijöille, tutkijoille ja muille asiantuntijoille. Sosiaaliturvaviidakkoon on avautunut markkinoita myö yksityisille konsultti-, asioimisapu- ja sosiaalipalveluja tarjoaville yrityksille".
"Pelin politiikassa" unohtuvat niin sosiaaliturvan kokonaisuus kuin vähäväkisempien intressitkin - kuten perusturvaetuuksia saavien toimeentulotukiriippuvuuden vähentäminen. Kapulakieli, sektoroitunut palvelujärjestelmä ja pilkuntarkka virkamiesmentaliteetti ovat yhä voimissaan."
Kelan kyselyn mukaan
- kansalaisille kuuluvia etuuksia jätetään hakematta, koska etuuksien hakeminen on liian tyhölästä tai vaikeaa.
Yli puolet vastaajista (etuuspäätöksen saaneista) oli myös sitä mieltä, että kelan etuuksien myöntämisperusteet ovat niin monimutkaisia, että etuuden hakijan on vaikea hahmottaa omia oikeuksiaan.
Sata-komitean ehdotukset eivät tilannetta paljoa paranna.
Pätkätyöläisten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, eikä pätkätyöläisen vaatimaton palkka riitä suomalaiseen elintasoon tai asumiseen. Myös pätkätyöläiset maksavat progressiivisen veron (toisin kuin ansiotulonsa pääomatuloksi muuntavat rikkaat) ja menettävät toimeentuloturvan.
Helmikuussa voimaantuleva takuueläke kuuluu noin 100.000 pienen eläkkeen saajalle, joiden eläke on pienempi kuin 685 euroa, mutta mutta mutta... asumis- ynnä muut tuet otetaan pois, pois, pois.
Näin lähes puolet takuueläkeläisistä pysyvät yhtä köyhinä kuin ennen takuueläkettä.
Kelan tutkimusosastolta tutkija Markku Laatu kirjoitti Helsingin Sanomien sunnuntaidebatissa suomalaisen sosiaaliturvan monimutkaisuudesta. Laatun mukaan sosiaaliturvan sekavuus säästää tukimenoja ja elättää asiantuntijoiden armeijaa.
Vaikeaselkoinen ja työläs järjestelmä lisää sosiaaliturvan alikäyttöä, kun ihmiset eivät osaa tai jaksa hakea heille kuuluvia etuuksia. Sen sijaan turvaa haetaan kolmannelta sektorilta, esimerkiksi leipäjonoista. Samalla yhteiskunta säästää sosiaalimenoissa.
Laatu toteaa, että päättäjät kyllä tietävät, että hankalasti lähestyttävä jäjestelmä vaatii uhreja. Heitä ovat ennen kaikkea asiakkaat, joiden asiointivalmiudet ja omien oikeuksien tuntemus ovat heikoimmat ja usein myös sosiaaliturvariippuvuus kaikkein suurin.
---
Eipä ole kunnissa sosiaaliturvaa tarvitsevien neuvojia - kuten on maatalousneuvojia. Pienistäkin maalaiskunnista löytyy kolme-neljä maatalousneuvojaa, jotka auttavat tukiaisten hakemisessa. Verottomat vajaan kolmen miljardin maataloustukiaiset eivät ole tarveharkintaisia kuten sosiaaliturva.
Eipä ole vanhusten ja sairaiden omaishoitajilla palkkaturvaa (noin 400 euron kk-palkkio vaihtelee kunnittain) tai lomittajia kuten on maatalousyrittäjillä.
---
Kelan Tutkija Laatu jatkaa: "Mutkikas järjestelmä luo tarvetta palveluneuvojille, asiamiehille, juristeille, etuuksien takaiainperijöille, tutkijoille ja muille asiantuntijoille. Sosiaaliturvaviidakkoon on avautunut markkinoita myö yksityisille konsultti-, asioimisapu- ja sosiaalipalveluja tarjoaville yrityksille".
"Pelin politiikassa" unohtuvat niin sosiaaliturvan kokonaisuus kuin vähäväkisempien intressitkin - kuten perusturvaetuuksia saavien toimeentulotukiriippuvuuden vähentäminen. Kapulakieli, sektoroitunut palvelujärjestelmä ja pilkuntarkka virkamiesmentaliteetti ovat yhä voimissaan."
Kelan kyselyn mukaan
- kansalaisille kuuluvia etuuksia jätetään hakematta, koska etuuksien hakeminen on liian tyhölästä tai vaikeaa.
Yli puolet vastaajista (etuuspäätöksen saaneista) oli myös sitä mieltä, että kelan etuuksien myöntämisperusteet ovat niin monimutkaisia, että etuuden hakijan on vaikea hahmottaa omia oikeuksiaan.
Sata-komitean ehdotukset eivät tilannetta paljoa paranna.
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Ministeriölle tuimat moitteet sosiaaliturvan muutoksenhausta" otsikoi STT uutisen suomalaisen sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan työskentelystä viime keväänä.
Toukokuun loppuun mennessä piti sosiaali ja terveysministeriön tehdä yksityiskohtainen suunnitelma toimista, joilla ruuhka puretaan.
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta käsittelee asiat kohtuuttoman hitaasti, katsoi apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen. Keskimääräinen käsittelyaika oli jo lähes puolitoista vuotta, mikä on Puumalaisen mukaan vastoin perustuslakia.
Apulaisoikeuskansleri syytti sosiaali- ja terveysministeriötä vitkastelusta asian korjaamisessa.
Muutoksenhakulautakunta ottaa kantaa Kelan ja työpaikkakassojen antamiin päätöksiin.
Tästä vitkuttelusta, kun köyhät odottavat jopa puolitoista vuotta vähäisiä saataviaan, palkittiin sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä, kepu, (KMS:lta vaalirahaa 5.000 euroa ottanut) Kelan pääjohtajuudella.
"Sata-komitean ehdotukset eivät tilannetta paljon paranna". Eivätkä ole parantaneet. Mutta Sata-komitean puheenjohtaja Liisa Hyssälän oma tilanne on parantunut Kelan pääjohtajuudella.