US:ssä oli hyvä Vesa Hackin (kok) puheenvuoro otsikolla "Ruotsin opiskelusta kannattaisi tehdä vapaaehtoista". Tiina Lindfors kertoi Turun Sanomien kolumnissaan aiemin "häpeävänsä kaikkia, jotka ovat adoptoineet sanahirviön pakkoruotsi”. Vesa Hack osoitti puheenvuorossaan pakkoruotsin pohjautuvan kestämättömiin perusteisiin.
Tiina Lindfors totesi kolumnissaan TS:ssa ”Koulunkäynti on edelleen maailmassa suuri etuoikeus. Samoin oman maansa historian tuntemus sekä pysyvien kulttuuriarvojen ja perustuslakien kunnioitus.”
Tähän Vesa Haclin vastasi:
"Tästä olen samaa mieltä. Koulunkäynti on todella suuri etuoikeus ja kunnia. En kuitenkaan rinnasta koulunkäynnin merkitystä pakollisen ruotsin kielen merkitykseen. Mitä tulee Suomen historiaan, on ruotsi ollut pakollinen oppiaine vasta 70-luvulta, kun Keskusta ja Rkp tekivät poliittiset lehmänkaupat. Rkp sai pakkoruotsin ja Keskusta lisää maataloustukiaisia. Sikäli en näe pakkoruotsia kovin kiinteänä tai pysyvänä osana Suomen historiaa".
Kannattaa lukea puheenvuoro kokonaisuudessaan.
http://vesahack.puheenvuoro.uusisuomi.fi/52817-ruotsin-opiskelusta-kannattaisi-tehda-vapaaehtoista
Tiina Lindfors totesi kolumnissaan TS:ssa ”Koulunkäynti on edelleen maailmassa suuri etuoikeus. Samoin oman maansa historian tuntemus sekä pysyvien kulttuuriarvojen ja perustuslakien kunnioitus.”
Tähän Vesa Haclin vastasi:
"Tästä olen samaa mieltä. Koulunkäynti on todella suuri etuoikeus ja kunnia. En kuitenkaan rinnasta koulunkäynnin merkitystä pakollisen ruotsin kielen merkitykseen. Mitä tulee Suomen historiaan, on ruotsi ollut pakollinen oppiaine vasta 70-luvulta, kun Keskusta ja Rkp tekivät poliittiset lehmänkaupat. Rkp sai pakkoruotsin ja Keskusta lisää maataloustukiaisia. Sikäli en näe pakkoruotsia kovin kiinteänä tai pysyvänä osana Suomen historiaa".
Kannattaa lukea puheenvuoro kokonaisuudessaan.
http://vesahack.puheenvuoro.uusisuomi.fi/52817-ruotsin-opiskelusta-kannattaisi-tehda-vapaaehtoista
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos historiaamme katsoo, kyllä se oli ruotsi, joka oli se ensimmäinen, kansan parissa luettu ja kirjoitettu kieli. Jossain vaiheessa sitten kehiteltiin suomenkielstäkin kirjakieli ja se nostettiin maamme toiseksi kieleksi. Joten, kannattaa LUKEA sitä historiaa, eikä ketoa asioita, talalaisittain kuulopuheilta, omien tarkoitusperien mukaiseíksi muunneltuina.
Ruotsinkielinen kirjallisuus on hyvin nuorta. Se alkoi kehittyä vasta 1800-luvulla, kuten suomenkielinenkin kirjallisuus.
Kansan luku- ja kirjoitustaito 1800-luvulla kehittyi vähitellen, joten myös kansa alkoi enevästi lukemaan omalla kilellään kirjoitettua tekstiä.
On tyypillistä, että korkemmat yhteiskuntaluokat pitivät myös ruotsin kieltä niin sivistymättömänä, että ne puhuivat, lukivat ja kirjoittivat muilla hienommilla kielillä kuten latinaksi, ranskaksi ja saksaksi.
Suomenruotsalainen nk sivistyneistö heräsi suht. myöhään valistamaan ruotsinkilistä rahvastaan, joskus 1900-luvun taitteessa. Sitä ennen rahvasta oli pidetty sivistyksellisessä pimennossa.
pakkoruotsiin kuuluu? Nyt katsomme mitä kieliä tarvitsemme välttämättä. Höpötä ruotsiasi museossa, jos se kiinnostaa. Minä en.
Kansa ei osannut lukea koska ruotsinkieliset olivat estäneet suomenkielisten koulujen perustamisen ja maa toimi ruotsinkielellä. Vuoteen 1860 asti ruotsinkieliset tahot estivät suomenkielisen kirjallisuuden painamisen.
Ruotsinkieli ei ollut sen kehittyneempää kuin suomen kielikään. Vanha testamentti käännettiin ruotsiksi vaivaiset 20 vuotta ennen kuin suomeksi.
Tais latina olla tärkeämpi kieli opinnollisissa, hallinnollisissa ja kirkollisissa asioissa aina 1700-luvulle asti kunnes Ruotsi menetti suurvalta-asemansa.
kuluneilla kliseillä (siis se pakkoruotsin puolesta). Jos nyt yritän sanoa kohteliaasti, niin tanssijan olisi ollut itsensä kannalta parempi, kun ei olisi avautunut asiassa julkisesti. Mutta demokratiassa jokainen saa nolata itsensä haluamallaan tavalla. Sitten on myös kestettävä.
lyttäsi täysin aivotonta svekojöötiä suoltaneen Lindforsin.Onko tämä Lindfors muuten suomen vai ruotsinkielinen, koska hänen fanaattisuutensa ruotsin kieltä kohtaan selittyisi helposti jos hän olisi
ruotsinkielinen, mutta voihan hän olla vain samaan svekojen puolesta aivopesty kuten Lipponenkin, ettei
hän osaa ajatella omilla aivoillaan vaan nielee svekopropagandaa sellaisenaan.
Tiina Lindforsista, että on koreografi/tanssija ja lesbo.
On tehnyt joskus televisiolle lesboudesta kertovan tanssi koreografian jossa tanssi itse pääosan ja tanssin juoni oli semmonen, että kaipaili kovasti toisen naisen syliä.
Pakkoruotsista on päästävä eroon!