Valtioneuvoston selontekoa sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen käsitellään eduskunnassa 24.11.2010. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitää kansanedustaja Pentti Oinonen.
HUOLEHDITAAN OMISTAMME ENSIN
Valtioneuvoston selonteossa sotilasosastojen asettamisesta korkeaan valmiuteen pistää silmään se, että Suomi on ainut maa liki kymmenestä EU:n taisteluosastoon osallistuvista maista, jolla on peräti kaksi osastoa valmiudessa samaan aikaan.
Tätä kahden osaston valmiudessa oloa ei ole selonteossa kuitenkaan perusteltu millään tavalla. Lieneekö syynä hallituksen jo aiemmin asettama tavoite nostaa Suomen sotilaallisen kriisinhallinnan vuotuiset menot 150 miljoonaan euroon.
Se, onko tällaisessa tavoitteessa yhtään mitään järkeä eurooppalaisten sekä satojen tuhansien suomalaisten omien talousongelmien keskellä, jää jokaisen itsensä arvioitavaksi. Perussuomalaisten mielestä ei ole. Eikä varsinkaan tilanteessa, jossa tositoimiin jouduttaessa kyseisiä operaatiorahoja ei ole olemassakaan. Lisää lainarahaa lisäbudjetilla, siinä ovat Suomen eväät sotaoperaatioiden rahoittamiseksi.
VAHVUUTEMME SIVIILIKRIISINHALLINNASSA
Perussuomalaisten mielestä Suomen vahvuus ja tulevaisuus on siviilikriisinhallinnassa ja YK:n mallin mukaan toimivissa rauhanturvajoukoissa, ei hampaisiin asti aseistetuissa, kaukaisia nukkehallituksia suojelevissa sotilasoperaatioissa.
On syytä muistuttaa arvoisia edustajia ja Suomen kansaa siitä, että aina kun suomalaiset osallistuvat sotilaallisesti johonkin operaatioon, se on sodanjulistus jollekin toiselle osapuolelle.
Sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävänä voi paperilla olla toimiminen kahden osapuolen välissä rauhaa valvovana puolueettomana osapuolena. Käytännössä kyse on kuitenkin poliittisesta päätöksestä, jossa vaikuttavat Euroopan Unionin omat tavoitteet niin taloudellisessa, sotilaallisessa kuin geopoliittisessakin mielessä.
EU:N BYROKRATIA
Euroopan Unionin byrokraattinen päätöksentekoprosessi asettaa oman haasteensa joukkojen nopealle käytölle.
Ensin poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea päättää, että EU:n tulee toimia ja valitaan lähtijäosasto. Sen jälkeen Euroopan neuvosto päättää osaltaan operaatiosta sekä kriisinhallinnan konseptista, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. Periaatteessa päätöksentekoprosessiin menee 15 päivää, todennäköisemmin viikko tai kaksi pidempään, jos ei kuukausia.
Vaan mahtaako EU sitten kuitenkaan käyttää kalliita sotilasosastojaan, kun tosipaikka tulee? Uskomme että ei. Todennäköisempää nimittäin on, että EU:n tiikeri paljastuukin koiranpennuksi heti, kun Kiina, Venäjä tai Yhdysvallat pyytää EU:ta joukkoineen pysyttelemään poissa heidän takapihaltaan.
KUUNNELKAA PERUSSUOMALAISIA
Lopuksi toistan sen mitä presidentti Halonen kehotti muita puolueita tekemään jokunen aika sitten: Kuunnelkaa Perussuomalaisia.
Me emme vastusta sotilaallista kriisinhallintaa vastustamisen takia. Me vastustamme sitä siksi, ettei se ole meidän käsityksemme Suomen kansainvälisestä roolista 2000-luvulla. Sotilasosaston pitäminen valmiudessa ei myöskään vastaa meidän tavoitteita maamme rajallisten taloudellisten resurssien kohdentamisesta. Sotilaallisen kriisinhallinnan menot ovat suoraan pois esimerkiksi maamme omasta puolustuksesta.
Perussuomalaisten viesti hallitukselle on: Huolehditaan omistamme ensin. Suomen kansainvälinen maine meni jo 90-luvun leipäjonojen myötä, eikä se näillä meidän liituraitaministereiden sotaleikeillä siitä parane.
HUOLEHDITAAN OMISTAMME ENSIN
Valtioneuvoston selonteossa sotilasosastojen asettamisesta korkeaan valmiuteen pistää silmään se, että Suomi on ainut maa liki kymmenestä EU:n taisteluosastoon osallistuvista maista, jolla on peräti kaksi osastoa valmiudessa samaan aikaan.
Tätä kahden osaston valmiudessa oloa ei ole selonteossa kuitenkaan perusteltu millään tavalla. Lieneekö syynä hallituksen jo aiemmin asettama tavoite nostaa Suomen sotilaallisen kriisinhallinnan vuotuiset menot 150 miljoonaan euroon.
Se, onko tällaisessa tavoitteessa yhtään mitään järkeä eurooppalaisten sekä satojen tuhansien suomalaisten omien talousongelmien keskellä, jää jokaisen itsensä arvioitavaksi. Perussuomalaisten mielestä ei ole. Eikä varsinkaan tilanteessa, jossa tositoimiin jouduttaessa kyseisiä operaatiorahoja ei ole olemassakaan. Lisää lainarahaa lisäbudjetilla, siinä ovat Suomen eväät sotaoperaatioiden rahoittamiseksi.
VAHVUUTEMME SIVIILIKRIISINHALLINNASSA
Perussuomalaisten mielestä Suomen vahvuus ja tulevaisuus on siviilikriisinhallinnassa ja YK:n mallin mukaan toimivissa rauhanturvajoukoissa, ei hampaisiin asti aseistetuissa, kaukaisia nukkehallituksia suojelevissa sotilasoperaatioissa.
On syytä muistuttaa arvoisia edustajia ja Suomen kansaa siitä, että aina kun suomalaiset osallistuvat sotilaallisesti johonkin operaatioon, se on sodanjulistus jollekin toiselle osapuolelle.
Sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävänä voi paperilla olla toimiminen kahden osapuolen välissä rauhaa valvovana puolueettomana osapuolena. Käytännössä kyse on kuitenkin poliittisesta päätöksestä, jossa vaikuttavat Euroopan Unionin omat tavoitteet niin taloudellisessa, sotilaallisessa kuin geopoliittisessakin mielessä.
EU:N BYROKRATIA
Euroopan Unionin byrokraattinen päätöksentekoprosessi asettaa oman haasteensa joukkojen nopealle käytölle.
Ensin poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea päättää, että EU:n tulee toimia ja valitaan lähtijäosasto. Sen jälkeen Euroopan neuvosto päättää osaltaan operaatiosta sekä kriisinhallinnan konseptista, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. Periaatteessa päätöksentekoprosessiin menee 15 päivää, todennäköisemmin viikko tai kaksi pidempään, jos ei kuukausia.
Vaan mahtaako EU sitten kuitenkaan käyttää kalliita sotilasosastojaan, kun tosipaikka tulee? Uskomme että ei. Todennäköisempää nimittäin on, että EU:n tiikeri paljastuukin koiranpennuksi heti, kun Kiina, Venäjä tai Yhdysvallat pyytää EU:ta joukkoineen pysyttelemään poissa heidän takapihaltaan.
KUUNNELKAA PERUSSUOMALAISIA
Lopuksi toistan sen mitä presidentti Halonen kehotti muita puolueita tekemään jokunen aika sitten: Kuunnelkaa Perussuomalaisia.
Me emme vastusta sotilaallista kriisinhallintaa vastustamisen takia. Me vastustamme sitä siksi, ettei se ole meidän käsityksemme Suomen kansainvälisestä roolista 2000-luvulla. Sotilasosaston pitäminen valmiudessa ei myöskään vastaa meidän tavoitteita maamme rajallisten taloudellisten resurssien kohdentamisesta. Sotilaallisen kriisinhallinnan menot ovat suoraan pois esimerkiksi maamme omasta puolustuksesta.
Perussuomalaisten viesti hallitukselle on: Huolehditaan omistamme ensin. Suomen kansainvälinen maine meni jo 90-luvun leipäjonojen myötä, eikä se näillä meidän liituraitaministereiden sotaleikeillä siitä parane.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.