vähemmän fiksujen seurassa.
Olen koiraihminen ja viihdyn niiden seurassa ja ne minun.
Nyt on tutkimuksin osoitettu että kissat on tyhmempiä kuin koirat. Kerrankin aiheellinen tutkimus.
Helpotti kun tiedän mikä on pannut kiertamään kissoja. Tyhmä mikä tyhmä.
Olen koiraihminen ja viihdyn niiden seurassa ja ne minun.
Nyt on tutkimuksin osoitettu että kissat on tyhmempiä kuin koirat. Kerrankin aiheellinen tutkimus.
Helpotti kun tiedän mikä on pannut kiertamään kissoja. Tyhmä mikä tyhmä.
Vastaukset 41
Vanhimmat
meillä on kissoja, - saan tuntea ylemmyyttä tyhmempieni seurassa ..:)
heh heh , pahus, ymmärsin!
tyhmempi kuin koira, joka ei sekään mikään maailman fiksuin otus ole.
kuin muija, eikä nalkuta.
voi olla näinkin, mutta kun sitä ei ole tutkittu, niin se ei ole totta!
kun sinä kaljoissasi kömmit kotiin. Kuuntelee vaan ei vastaa.
yhtä älykäs kuin koirasi. Kiva kuulla.
Mistä sait kuvan että minulla olisi koira?
Et uskaltanut nikilläsi laittaa provoa ,sillä sellainenhan tää on.
Oltiin kissan kanssa pikku ettonella kun aamuyöllä on painuttava auraamaan .
Lukasin sille sun tekstis ja se sai hervottoman hepulin ,kun se siitä tokeni niin pyys josko mä kysyisin yhtä juttua sulta.
Mikä saa älykkään ihmisen tuijottamaan koko ikänsä narunpäässä heiluvaa peräreikää?
kerrohan mä ja mun kisssa orotellaan.
eikä mikään provo,http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010112412754043_ul.shtml
Sano sille lipittäjälle, ettei sillä tätillä ole koiraa, kun se on niin matkustelevainen tyyppi.
Lukekaa tuota uutista yhressä.
Ei minulla ole nikkiä, täältä lumettomista puskista huutelen.
Minusta siinä kirjoitettiin jotenkin niin, että koiran aivot ovat aikojen kuluessa kasvaneet enemmän kuin kissojen. Sitä ei kerrottu, mikä oli lähtötilanne ja mikä on nykytilanne. Verrattiin jotakin sosiaalisuutta, joksi tulkittiin turha hötkyily ja mielistely. Minusta se ei ole sosiaalista vaan heikkoa itsetuntoa.
koira ei ole koskaan narun perässä. Mutta, on meillä ollut kissojakin, ja niitä pidän melkoisen älykkäinä ja vinkeinä elukkoina.
Nykyään kyllä meidän koira ei oikein muuta tee, kuin kyttää ruokaa ja nukkuu.
B-rapun koiraa pois vastauksestani, mutta ilman muuta se on kissani veroinen ja jos oikein laitetaan yläkanttiin niin pikkasen parempikin.
Voimaa sulle ystäväni,minä se painun lunta pöllyttämään.
fiksuimpia lienevät sellaiset, joilla ei ole koiria eikä kissoja. Kuulun siihen porukkaan ja ystäväpiiriini kuuluu kaltaisiani ynnä myös koiran- ja kissanomistajia. Viihdyn monien ihmisten seurassa. Ydinjoukko on sitten oma lukunsa.
ja se että kissa on omapäinen, se viis veisaa sinun mielipiteestäsi.
Siksi kartat eläintä joka toimii vaistojensa mukaan.
Kertoo sinusta, ei kissaeläimestä.
kaksi itsepäistä ei viihdy yhdessä.
jos kumpikin osaa kunniottaa toistaan.
Monelta puuttuu kyky, arvostaa
Koira on mielistelijä, kissa on älykkäämpi, tottelee jos hyötyy siitä tai huomaa että on pakko. Luonteeltaan alistajat tykkää koirista, ainakin osa koiranomistajista, kissaa ei pysty alistamaan.
Kirjoitit provon että saat kissaihmiset vastaasi ja samalla vastauksia:)
en loukkaannu jos sanot alistajaksi.
Luonnekysymys tuo eri eläimistä pitäminen ilmeisesti on.
Lapsuuteni olen katsellut kissoja, äitini oli kissaihminen, ei voinut sietää koiria.
Kun kissa kuoli, hän rakensi puulaatikon ja vuorasi sen kankaalla ja hautasi mirrinsä. Kissa toi kaikki saaliinsa äitini nähtäväksi, jäniksen pojat, hiiret, rotat, pikkulinnut, metsälintujen poikaset. Kalastaa ne ei osanneet.
En tee näillä vastauksilla mitään, tuo tutkimus oli vaan pisti kirjoittamaan.
kun tykkää kummastakin? On ollut kissoja ja koiria,yhtäaikaa ja erikseen.Ihania kummatkin,koiran kans liikuskellessa saa ihmeen hyviä ystäviä ja ollaan heti kuin samalla aaltopituudella koirat narun päässä.Eikä siinä ole karvoihin katsomista.Kissani aikoinaan halusi aina mukaan lenkille,mikäli ei ollut myyräjahdissa.Kulki ojanpohjia isojen liikenneväylien varrella,mutta seurata piti vain meitä,minua ja koiraa.
Ja nukkuivat yhdessä,minä keskessä. Ja kissa tuli kulkukissana taloon,varsinainen persoona omine tapoineen,halusi aina yöksi ulos ja aamulla vaaleanpunainen nenä vieläkin punaisempana istui rappujen kaiteella odottamassa,pääsiskös sisälle.
Valkoinen koira ja lohenpunainen raitapaita kissu ; )))
Vielä noista äitini kissoista, kun mainitsit tuon kulkukissan.Se oli jotenkin kummallista, kun kissa tuli vanhaksi ja kuoli , meille tuli uusi kissa, kulkukissa. Asuttiin maalla korvessa.
Kerran olin kuskina kun äitini vei kissan leikattavaksi. Mökissä, siellä korvessa asui mustalais pariskunta ja isäntä leikkasi kissoja. Ukko laittoi kissan sellaisen nutun hihaan, sen enempää en katsonut, mutta leikattua se tuli.
Sievä pari ne sinun lemmikit.
Meillä on ollut koiria ja kissoja. Molemmat ovat olleet rakkaita.
Nykyisin on vain kissa, se on oikea persoona, ymmärtää puheenkin silloin kun sille sopii.
Kissa on itsenäisempi ja vaivattomampi pitää, varsinkin täällä maalla kun voi vain avata oven ja laskea ulos. Sillä on luukku mistä pääsee eteiseen ja vintille.
Kyllä vanhempi kissa ymmärtää oikein hyvin puheen. Ainakin lyhyet lauseet. Mielistelijä kun ei ole, niin miettii itse tekeekö sen mitä toinen kehoittaa. Minusta sekin osoittaa fiksuutta, jota koiralta harvoin jos koskaan löytyy.
edelliselle kissalleni portaat,jotka ylettyi rappusilta ikkunalaudalle,kesäisin ikkuna oli raollaan ja se pääsi halutessaan sisälle.JOskus heräsi siihen kun se maukui ja suussa oli valtava vesimyyrä,ihan kuin olisi kertonut,hei mä toin saaliin!Sitten söi sen siinä,mutta jos pyyti linnun,söi vaivihkaa muualla,höyhenet suupielissä paljasti ; )))
kissa oppi aikoinaan, kun asuimme talossamme, jossa oli avattavat tuuletusikkunat kuhauttamaan keittiön ikkunan alalistaan.
Siitä se piti nostaa sisälle.
Joopa joo, en ole koskaan nähnyt kissaa sokealla oppaana. En ole myöskään kuullut kissojen etsivän huumeita jne.
mukaan kumpikin on älykäs, älykkyys esiintyy vain erilailla, joten siitä ei kannata sotia.
kotieläimen viisaus omistajastaan pätkääkään älykkäämpää?
Jos tekisi, ottaisin norsun olohuoneeseen.
...on yksi vähemmän kuin mitä itsekukin luulemme.
Oma nerouteni saa minut toisinaan itkemään - onnesta.
mutta kyllä mäyräkoira se on poikaa - aina joskus.
Op-Pohjolan TV-mainoksessa on koira, joka repii laskut. Sampo-pankin mainoksessa kököttää epämukavan näköisesti kisuli sohvassa. Kumpikin elukka markkeeraa asiakasta. Jos kerran tutkitusti on todettu,että kissa on koira tyhmempi, kannattaa säästää ja vakuuttaa Op-Pohjolassa, joka sentään pitää asiakastaan koiran veroisena. Eläimiä ihmisen symbolina käyttävät mainokset ovat vaarallisia. Niistä voi lukea nekin viestit, joita mainostaja ei ole halunnut asiakkaan ymmärtävän. Minä olen puolestani viihtynyt kaikenlaisessa seurassa - jopa täysin sekarotuisessa.
Mistähän johtuu, että en voi sietää koiria enkä kissoja. Viihdyn mieluummin ihmisten seurassa. Ne kun osaa panna hanttiinkin eikä loikuta jälessä ja tee kaikkea mitä pyydän ; ). Koirahan on kissaa tottelevampi, joten se viihtyy komennon alla. Ihminen taas pistää hanttiin ne vähemmän tyhmätkin jos komennellaan. Kissa kääntää kylkeään ja piupaut välittää ärhenteljöistä.
Oppii se kissakin tottelemaan, kun jaksaa opettaa. Sillä vain on se oma tahto niinkuin meillä muillakin.
Muistuipa mieleen.
1960 -luvulla meillä oli kissa, joka oli opetettu olemaan pyytämättä lintuja. Sitten loppukesästä huomasin, kun kissa makasi matalana pihalla ja harakat härnäsivät sitä lentelemällä läheltä yli. Sanoin kissalle, että noita sinä saat pyytää, mutta etpä saa kiinni.
Tunnin päästä tulin ulos ja portailla kissa häntä pystyssä roikotti harakkaa. Minä tietysti kehuin. Ja taas tunnin päästä oli toinen harakka pyydettynä. Ja aamulla kolmas. Sitten joko harakat oppivat tai loppuivat.
Kävin taannoin kylässä ja tiesin, että siellä on kissa. Poislähtiessä kysyin, että missä kissa. Oli toisessa huoneessa nukkumassa ja minä kiskittelin ovelta pari kertaa ja sanoin, että tulepas tänne niin minä rapsuttelen. Kissa tuli rapsuteltavaksi. Sitten ulko-ovella kissa olisi lähtenyt minun matkaani, mutta omistaja sanoi "älä lähde kun siellä ulkona on se koirakin". Kissa kiltisti kääntyi takaisin ja meni jatkamaan uniaan.
nämä eläintarinat. Sais tulla lisää!
Mulla on kissa jolla on kova hoivavietti kun minä venyttelen jäykkiä jäseniäni jumppamatolla.
Kissa kuulee unensakin läpi sen maton kahinan ja minun ähinän.
Kun pötkötän matolla kissa tulee kovalla naukunalla ,työntää päänsä olkani alle ja koittaa nostaa.
Se tajuaa että ruokkija on nyt heikossa hapessa ja vissiin pelkää ruokakupin tyhjenevän.
Synnyinkodissani oli kaikenkarvaisia elukoita. Koiraa meillä ei ollut, mutta kissoja useampikin. Yksi jalkavammainen harakkakin oli vuosia lemmikkinämme. Se oli pikkuveljeni leikkikaveri, kulki veljeni vanavedessä ja vaakkui auvo, auvo, veljeäni kutsuttiin auvoksi. Isäni vanhan kuorma-auton kopissa se vietti talvet ja keväisin äidillä oli tapana siistiä koppi ja hakea varastetut lusikat ja haarukat takaisin.
Söpö-kissamme hävisi kerran koko kesäksi ja olimme jo sitä mieltä, että menetimme kissan. Ensilumien aikana se palasi. Illalla katsoimme televisiota Söpö Istui sylissäni ja kehräsi. Yhtä äkkiä se tarttui hampaillaan käsivarteeni ja puri syvän haavan. Se oli mehtiintynyt kesän aikana, eikä enää hallinnut sylikissanroolia. Jouduimme käymään lääkärissä. Kissa heitettiin pihalle eikä enää koskaan palannut.
Aikuisena ei minulla ole ollut lemmikkejä. Pojillani oli akvaario tai on vieläkin sillä esikoinen vei se mukanaan.
olet kyllä melko itseriittoinen. Ehkäpä sinä täytät tilan niin,että sinne ei mikään muu eläin enää mahdu. Siis nelijalkainen ja voi olla, että pulaa on kaksijalkaisistakin.
kissa puri minua kotiuduttuaan reisusta, ja jouduin käymään kovoksi yltyneen kivun ja turvotuksen takia päivystävällä lääkärillä ,- kello oli ehkä n. 23.3 kun läksin ajelemaan 40 kilometrin päähän terveyskeskukseen. Seuraavana päivänä laitoin kissan kantokoriin ja vein sen eläinlääkäriin; leikkuutin pallerot pois kollilta, sekä laitatin matopiikit ja kissaruttopiikit - ihan mukava koti kolli siitä kehkeytyi..
P.s. pureman takia laitatin itselleni jäykkäkouristus piikin, sekä sain antibiotit tulehdukseen, aikanaan parani, mutta en olisi ikinä uskonut että kissa voi saada sellaista jälkeä, se on peto suuttuessaan..:/
minäkin,kun tää kotiini majoittunut kulkukissa iski kulmahampaansa käsivarteeni.Eräänä myöhäisenä iltana naapuri ulkoilutti omaa valkoista kissaansa taas talomme läheisyydessä,kissalla oli kulkunen ja tämän kuullessaan mun kissa lähti kuin ohjus.
Rouva oli oppinut ottamaan kissansa syliin "vaaran uhatessa" ja hänen mies antoi jo tappotuomion kissalleni.
Menin hätiin,komensin ehkä liian äänekkäästi ja samassa kissa hyökkäsi ja lipesi yön pimeyteen.Tilasin lääkärin ja sain jäykkäkouristuspiikin ja vuosiksi arvet ranteeseeni.
Kissakin katosi muutamaksi päiväksi kunnes oikeesti katuvan näköisenä palasi takaisin ja oli entistä ihanampi kulkurikolli ; )))
ps.sen kissan yli 20 vuotisesta elämäntarinoista tulisi värikäs kirja.
Minuakin naapurin kissa puri kerran käsivarteen, mutta onneksi lihaksen kohdalle. Mikä lienee aiheuttanut kohtauksen? Ei tullut reikää ihoon, hampaat vain painui lihan sisään koko matkalta. Hätistin sen ulos pakkaseen. Aamulla tuli sisälle nukkumaan. Luultavasti oli juossut lämpimikseen koko yön, 18 astetta oli pakkasta... Ei purrut toista kertaa.
Minä olen koira immeinen kans,en erityisemmin välitä kissoista.
Minulla oli muutaman vuoden tauko,työstä johtuen, ettei ollut koiraa,mutta heti kun koiran ottaminen mahdollistui,hankin sellaisen,nyt niitä on kaksi jo.
Kyllä tietysti koirat rajoittaa tavallaan vapautta,mutta antaa kaksinverroin takaisin kaiken,heidän välityksellä tutustuu ihmisiinkin paremmin,monet kun pitää koirista.