Meillä on kaksi uroskoiraa, joista vanhempi on selkeä pomo, reilu 3v ja reilu 1v. Mitään tappeluita ei ole koskaan ollut. Kun nuorempi oli pentu koirat söivät luut rauhassa ja erikseen. Rauhassa syövät vieläkin, mutta monesti vanhempi jää odottamaan, että nuorempi on syönyt ensin ja menee sitten syömään nuoremman jämät ja sitten oman kuppinsa ja luunsa sieltä. Miksi? Nuorempi ei koskaan mene vanhemman kupille, eikä vanhempi nuoremman kupille ilman lupaani. Kun vanhempi odottaa, että nuorempi on luunsa syönyt, niin hän makaa ihan rauhassa, saattaa melkein nukkuakin, kun nuorempi järsii kauan. Koko tilanteessa ei siis ole minkäänlaista kisaa.
Syömisjärjestyksestä
laumassa.
25
371
Vastaukset
- perheen isä
Eikö kuitenkin tuossa ikäjakautumassa voisi lähinnä olla kyse vanhemman koiran etuoikeudesta johonkin tai sen tapaisesta, joka on muodustunut siitä, kun on ollut jo ennen nuorempaa. Onhan jo aijemmin ennen uutta koiraa ollut kaikki luut ja kilkkeet sen. Ei kai koira jakamista ymmärrä tuossa tilanteessa tai sitä käsitettä, vaan pitää kaikkea lähinnä omanaan.
- perheen isä
"Mitään tappeluita ei ole koskaan ollut."
"Rauhassa syövät vieläkin,"
"nuorempi on syönyt ensin ja menee sitten syömään nuoremman jämät ja sitten oman kuppinsa ja luunsa"
"Kun vanhempi odottaa, että nuorempi on luunsa syönyt,"
"Koko tilanteessa ei siis ole minkäänlaista kisaa."....En kyllä näe tässä mitään pomokäytöstä. Ei pomo odota se ottaa ja hallitsee. Tämä on enempi minusta tälläistä "narttumaista" ehkä pehmeää käytöstä, jota joissain uroksissa on.
Minulla oli hyvin roteva ja järkälemäinen rotikka, joka näytti ulos päin tosi äijältä, mutta oli pehmeä kuin villasukka. Hoiti kissoja ja pyrki kerrankin, kun oli pentue, niin menemään emän paikalle. Välillä myös karkasi sinne ja makasi niiden joukossa ja hoiti niitä nuollen. Kissoja taas, oli ne sitten minkä ikäisiä vain, niin hoiti ja puolusti, kuten emä pentujaan.
Luonne tällä oli myös varsin kova, kun sitä tarvittiin, tai muita uroksia tuli iholle. Täyden kympin koira tottelevaisuudessa arkielämässä ja muuten. Teki kaikki tarvittavat asiat kympillä ja hyvin, mutta vain siksi, että tilanne olisi ohi ja pääsisi "mussukoita" hoitamaan. - ap
syömisellä, että koira osoittaisi pomouttaa. Kerroin vain taustatiedoksi sen, että vanhempi koira on ja on aina ollut selkeä pomo. Nuorempi on aina ollut ahne ruoalle, vanhempi ei. Molemmat tietävät, että toiset kupille ei mennä, eivät ota vaikka toinen jättäisi jonkun luun tai herkkuvälipalan matolle. Koirien eleistä päätellen kallistuisin ite melkein siihen, että vanhempi odottamisellaan osoittaa toiselle ylempää asemaansa. Kuulisin mielelläni mielipiteitä lisää?
Tuntematta ja näkemättä,mutta minusta kuulostaa vahvasti siltä,että vanhempi koira rauhoittelee tilannetta.
Yleensähän nuot luunsyönnit on sellaisia "jännäjuttuja" koissuille.
Eli kyseessä fiksu,koirankielen osaava koira ja haluaa välttää konflikteja.
Välttämättä ei sillä ole tekemistä pehmyyden/kovuuden kanssa,tai edes missä asemassa koira on,vaan voi siis ihan olla pelkkää tilanteen rauhoittelua.Syystä tai toisesta.- ap
molossi kirjoitti:
Tuntematta ja näkemättä,mutta minusta kuulostaa vahvasti siltä,että vanhempi koira rauhoittelee tilannetta.
Yleensähän nuot luunsyönnit on sellaisia "jännäjuttuja" koissuille.
Eli kyseessä fiksu,koirankielen osaava koira ja haluaa välttää konflikteja.
Välttämättä ei sillä ole tekemistä pehmyyden/kovuuden kanssa,tai edes missä asemassa koira on,vaan voi siis ihan olla pelkkää tilanteen rauhoittelua.Syystä tai toisesta.tuntuu ihan loogiselta, vaikka syy ihmetyttää, mutta joo-o... Kaiken muun syövät yhtäaikaa ja välillä kylki kylkeä vasten eli ainoa missä jotakin "tapahtuu" on tämä luunsyönti. Seuraillaan tilannetta. Ja ihan aina näin ei siis ole. Minusta joskus näyttää ja tuntuu siltäkin, että vanhemmalla ei yksinkertaisesti ole nälkä ja se ei niin paljon tykkää noista luista kuin nuorempi. Nielettekö näinkin yksinkertaista selitystä? Sillä aina se ei mene ottamaan noita nuoremman jämiä eikä omallekkaan kupilleen.
ap kirjoitti:
tuntuu ihan loogiselta, vaikka syy ihmetyttää, mutta joo-o... Kaiken muun syövät yhtäaikaa ja välillä kylki kylkeä vasten eli ainoa missä jotakin "tapahtuu" on tämä luunsyönti. Seuraillaan tilannetta. Ja ihan aina näin ei siis ole. Minusta joskus näyttää ja tuntuu siltäkin, että vanhemmalla ei yksinkertaisesti ole nälkä ja se ei niin paljon tykkää noista luista kuin nuorempi. Nielettekö näinkin yksinkertaista selitystä? Sillä aina se ei mene ottamaan noita nuoremman jämiä eikä omallekkaan kupilleen.
Ruuan syönti ei välttämättä yleensäkään aiheuta niin suurta draamaa,kuin raaka luu.
Ei tartte kuin nähdä alle luovarin pennut(jotka suht sovussa syö samalta kepolta),kun niille antaa (ekakertaakin) raan verisen luu.Voi sitä säpinää,sähinää,jännitystä,ja vaikka mitä :D
Voihan se olla niinkin,ettei vanhempaa luu erityisemmin kiinnosta.Onhan niitä koirissa monenmoisia persoonia.
Ja poikkeamiakin :D
Tuo,ettei aina mene ottamaan,voi sekin kuitenkin myös olla rauhoittelua,jännää tilannetta varten.
Syytä on vaikea sanoa,mutta voipi vaan olla kysessä ihan koira,joka osaa ja haluaa käyttää voimakkaasti rauhoittamista.ihan arvostettava ominaisuus ja kertoo hyvästä koirankielestä :)
Mutta viimekädessä tarttis aina nähdä kokonaiseleet ja tuntea koiran käytöstä ylipäätään.Niistä aina saa enemmän osviittaa.- ap
molossi kirjoitti:
Ruuan syönti ei välttämättä yleensäkään aiheuta niin suurta draamaa,kuin raaka luu.
Ei tartte kuin nähdä alle luovarin pennut(jotka suht sovussa syö samalta kepolta),kun niille antaa (ekakertaakin) raan verisen luu.Voi sitä säpinää,sähinää,jännitystä,ja vaikka mitä :D
Voihan se olla niinkin,ettei vanhempaa luu erityisemmin kiinnosta.Onhan niitä koirissa monenmoisia persoonia.
Ja poikkeamiakin :D
Tuo,ettei aina mene ottamaan,voi sekin kuitenkin myös olla rauhoittelua,jännää tilannetta varten.
Syytä on vaikea sanoa,mutta voipi vaan olla kysessä ihan koira,joka osaa ja haluaa käyttää voimakkaasti rauhoittamista.ihan arvostettava ominaisuus ja kertoo hyvästä koirankielestä :)
Mutta viimekädessä tarttis aina nähdä kokonaiseleet ja tuntea koiran käytöstä ylipäätään.Niistä aina saa enemmän osviittaa.kanssa. Eritoten silloin, kun toinen koira on arempi ja epävarma jostain syystä. Tämä meidän vanhempi tekee niin valtavan taitavasti itsestään vaarattoman tuntuisen, kääntää päätään, katsettaan, laskee korvia alas, menee maahan makuulle, ym ja lähes järjestään nämä vastaantulijat lopulta uskaltavatkin tulla nuuhkimaan. Omistajat ovat aina ihmeissään, että miten voi olla mahdollista, kun heidän pikku-fifi ei koskaan uskalla tulla sieltä omistajan selän takaa pois, saati että leikkisi isomman koiran kanssa. Ja tämän meidän koiran kanssa leikkivät, jos pääsevät vapaaksi. Koira ei myöskään esim. helpolla provosoidu vaikka millainen huutaja ärjyjä tulisi vastaan.
Tämä on koira on niin mahottoman rento, kun odottaa, että nuorempi on syönyt luunsa. Siksi vähän on vaikea niellä tuota lepyttely-teoriaa, mutta ymmärrän kyllä sen pointin. Mielenkiintoinen asia, jännä nähdä miten tässä edetään. - perheen isä
molossi kirjoitti:
Ruuan syönti ei välttämättä yleensäkään aiheuta niin suurta draamaa,kuin raaka luu.
Ei tartte kuin nähdä alle luovarin pennut(jotka suht sovussa syö samalta kepolta),kun niille antaa (ekakertaakin) raan verisen luu.Voi sitä säpinää,sähinää,jännitystä,ja vaikka mitä :D
Voihan se olla niinkin,ettei vanhempaa luu erityisemmin kiinnosta.Onhan niitä koirissa monenmoisia persoonia.
Ja poikkeamiakin :D
Tuo,ettei aina mene ottamaan,voi sekin kuitenkin myös olla rauhoittelua,jännää tilannetta varten.
Syytä on vaikea sanoa,mutta voipi vaan olla kysessä ihan koira,joka osaa ja haluaa käyttää voimakkaasti rauhoittamista.ihan arvostettava ominaisuus ja kertoo hyvästä koirankielestä :)
Mutta viimekädessä tarttis aina nähdä kokonaiseleet ja tuntea koiran käytöstä ylipäätään.Niistä aina saa enemmän osviittaa."..kun niille antaa (ekakertaakin) raan verisen luu.Voi sitä säpinää,sähinää,jännitystä,ja vaikka mitä :D"..
Täysin tosi tilanne. Tämä raakaluu juttu yllättää usein monen omistajankin aluksi. Siksi kai parasta onkin antaa sen syödä aivanrauhassa alkuun sitä. Kipinät lähtee silmistä koiralta kun jonkin aikaa sitä nakertaa. Turha sörkkiminen tässä alkutilanteessa johtaa vain usein turhiin kommervenkkeihin.
Se on jännä ilmiö. On itsekkin tullut oltua napit vastakkain jonkun koiran kanssa tässä asiassa vuosien saatossa. - pennut syövät
ap kirjoitti:
kanssa. Eritoten silloin, kun toinen koira on arempi ja epävarma jostain syystä. Tämä meidän vanhempi tekee niin valtavan taitavasti itsestään vaarattoman tuntuisen, kääntää päätään, katsettaan, laskee korvia alas, menee maahan makuulle, ym ja lähes järjestään nämä vastaantulijat lopulta uskaltavatkin tulla nuuhkimaan. Omistajat ovat aina ihmeissään, että miten voi olla mahdollista, kun heidän pikku-fifi ei koskaan uskalla tulla sieltä omistajan selän takaa pois, saati että leikkisi isomman koiran kanssa. Ja tämän meidän koiran kanssa leikkivät, jos pääsevät vapaaksi. Koira ei myöskään esim. helpolla provosoidu vaikka millainen huutaja ärjyjä tulisi vastaan.
Tämä on koira on niin mahottoman rento, kun odottaa, että nuorempi on syönyt luunsa. Siksi vähän on vaikea niellä tuota lepyttely-teoriaa, mutta ymmärrän kyllä sen pointin. Mielenkiintoinen asia, jännä nähdä miten tässä edetään.ensin eli vanhempi koira pitää nuorempaa pentuna ja kaitsee sitä. Lisäksi kun antaa pennun syödä luu rauhassa luottamus koirien välillä kasvaa ja luulla voi jopa leikkiä ilman riitoja. Meillä ainakin on niin että vanhempi antaa pennun syödä luut ja välillä jopa leikkivät keskenään luilla. Sitten jos pennulta jää jotain mitä ei ole saanut pienemmäksi sen vanhempi syö.
- ap
pennut syövät kirjoitti:
ensin eli vanhempi koira pitää nuorempaa pentuna ja kaitsee sitä. Lisäksi kun antaa pennun syödä luu rauhassa luottamus koirien välillä kasvaa ja luulla voi jopa leikkiä ilman riitoja. Meillä ainakin on niin että vanhempi antaa pennun syödä luut ja välillä jopa leikkivät keskenään luilla. Sitten jos pennulta jää jotain mitä ei ole saanut pienemmäksi sen vanhempi syö.
Aika usein itse asiassa meilläkin nuo luut mitä nuoremi jättää ovat sitä kovinta ydintä ja nuorempi järsii ja järsii, mutta lopulta näyttää kyllästyvän ja jättää sen kovan ytimen. Vanhempi sitten syö tuon kovan osan :) Ja tosiaan vanhempi ei ole niin ahne ruoalle, saattaa joskus jopa irvistäen, äkkiä kääntyä pois kupiltaan oli siellä sitten luita tai muuta ruokaa, jos se ei maistu. Eli ei tuo miltään kisailulta ja sen tarvitsemalta liennyttelyltä oikein vaikuta...
pennut syövät kirjoitti:
ensin eli vanhempi koira pitää nuorempaa pentuna ja kaitsee sitä. Lisäksi kun antaa pennun syödä luu rauhassa luottamus koirien välillä kasvaa ja luulla voi jopa leikkiä ilman riitoja. Meillä ainakin on niin että vanhempi antaa pennun syödä luut ja välillä jopa leikkivät keskenään luilla. Sitten jos pennulta jää jotain mitä ei ole saanut pienemmäksi sen vanhempi syö.
Enpä ole kyllä huomannut moista.Edes alle luovutusikäisten kanssa.Jos mutsin päästäis muksujen ruokakepon liki,niin kyllä ahneuksissaan sekin vetäisi ruokia ensin :D
Jos luista puhutaan,niin yleistä kyllä on enemmänkin,että se oma osa otetaan oitis käyttöön.Eri asia,jos oikein ei kiinnosta koko homma tai koira herkästi käyttää rauhoittavia eleitä.
Susilaumasta olen joskus kyllä lukenut,että pennut ruokitaan ensin.Siis pelkästään lukenut.ap kirjoitti:
kanssa. Eritoten silloin, kun toinen koira on arempi ja epävarma jostain syystä. Tämä meidän vanhempi tekee niin valtavan taitavasti itsestään vaarattoman tuntuisen, kääntää päätään, katsettaan, laskee korvia alas, menee maahan makuulle, ym ja lähes järjestään nämä vastaantulijat lopulta uskaltavatkin tulla nuuhkimaan. Omistajat ovat aina ihmeissään, että miten voi olla mahdollista, kun heidän pikku-fifi ei koskaan uskalla tulla sieltä omistajan selän takaa pois, saati että leikkisi isomman koiran kanssa. Ja tämän meidän koiran kanssa leikkivät, jos pääsevät vapaaksi. Koira ei myöskään esim. helpolla provosoidu vaikka millainen huutaja ärjyjä tulisi vastaan.
Tämä on koira on niin mahottoman rento, kun odottaa, että nuorempi on syönyt luunsa. Siksi vähän on vaikea niellä tuota lepyttely-teoriaa, mutta ymmärrän kyllä sen pointin. Mielenkiintoinen asia, jännä nähdä miten tässä edetään.Siis lepyttely ei ole sama asia,kuin rauhoittavien signaalien käyttö.Lepyttelyssä niitä käytetään,mutta sama asia se ei ole,kun niitä käytetään muutenkin ;)
Eli ei sen koiran tarvi tuossa tilanteessa mitenkään lepytellä,vaan se vaistomaisesti,syystä tai toisesta (voi riittää ihan sekin,että tyypillisesti niitä muutenkin helpolla käyttää sen mielestä sopivissa kohdin) käyttää niitä,koska sen mielestä tilanne "vaatii".
Ja rento siinä täytyy ollakkin,jos rauhoittavia eleitä käyttää,jos ei olisi,niin tulisi ristiriitatilanne ;D- perheen isä
molossi kirjoitti:
Enpä ole kyllä huomannut moista.Edes alle luovutusikäisten kanssa.Jos mutsin päästäis muksujen ruokakepon liki,niin kyllä ahneuksissaan sekin vetäisi ruokia ensin :D
Jos luista puhutaan,niin yleistä kyllä on enemmänkin,että se oma osa otetaan oitis käyttöön.Eri asia,jos oikein ei kiinnosta koko homma tai koira herkästi käyttää rauhoittavia eleitä.
Susilaumasta olen joskus kyllä lukenut,että pennut ruokitaan ensin.Siis pelkästään lukenut."Enpä ole kyllä huomannut moista."...en ole minäkään, millään rodulla, jos puhutaan raakaluusta.
Mutta näitä solmuluilla voi hyvinkin onnistua, kun niistä ei muuhun ole kuin leikkiin.
"Susilaumasta olen joskus kyllä lukenut,että pennut ruokitaan ensin."..taitaa toteutua vain emän osalta. perheen isä kirjoitti:
"Enpä ole kyllä huomannut moista."...en ole minäkään, millään rodulla, jos puhutaan raakaluusta.
Mutta näitä solmuluilla voi hyvinkin onnistua, kun niistä ei muuhun ole kuin leikkiin.
"Susilaumasta olen joskus kyllä lukenut,että pennut ruokitaan ensin."..taitaa toteutua vain emän osalta.Juu raakaluista.Meillä kyllä kierii lattialla myös noita jo kunnolla räävittyjä putkiluita,ja niitä jyystetään välillä ohimennen,ihan sovussa.
Solmuluita en enää anna,korkeintaan joskus valvonnan alla.Meillä kun ahneus on perisyntinä kaikilla ollut ja sitten nilputtaa sen ensin hetkessä löllöksi,ja sitten yrittävät vetää sen kiduksiinsa ja tukehtua.Samoin possunkorvien kanssa, *kele vieköön :/- ap
molossi kirjoitti:
Siis lepyttely ei ole sama asia,kuin rauhoittavien signaalien käyttö.Lepyttelyssä niitä käytetään,mutta sama asia se ei ole,kun niitä käytetään muutenkin ;)
Eli ei sen koiran tarvi tuossa tilanteessa mitenkään lepytellä,vaan se vaistomaisesti,syystä tai toisesta (voi riittää ihan sekin,että tyypillisesti niitä muutenkin helpolla käyttää sen mielestä sopivissa kohdin) käyttää niitä,koska sen mielestä tilanne "vaatii".
Ja rento siinä täytyy ollakkin,jos rauhoittavia eleitä käyttää,jos ei olisi,niin tulisi ristiriitatilanne ;DMenee siis kupilleen, kun ruoka laitetaan esille, mutta välillä syö ja välillä ei. Koira on hitusen nirso ja näyttää kyllä eleillään ja ilmeillään (tuo irvistys ja äkkikäännös pois kupilta), että nyt ei ruoka maitakkaan. Saattaa tehä näin, vaikka nuorempi ei olisi kotonakaan, silloinhan ei voi olla kyse liennyttelystä, jää rauhassa makaamaan ja ruoka jää kuppiin. Joskus taas menee kupilleen ja alkaa syödä heti ja syö kaikki. Eihän tämä mikään ongelma ole, mutta mielenkiinnosta vaan...
- perheen isä
ap kirjoitti:
Menee siis kupilleen, kun ruoka laitetaan esille, mutta välillä syö ja välillä ei. Koira on hitusen nirso ja näyttää kyllä eleillään ja ilmeillään (tuo irvistys ja äkkikäännös pois kupilta), että nyt ei ruoka maitakkaan. Saattaa tehä näin, vaikka nuorempi ei olisi kotonakaan, silloinhan ei voi olla kyse liennyttelystä, jää rauhassa makaamaan ja ruoka jää kuppiin. Joskus taas menee kupilleen ja alkaa syödä heti ja syö kaikki. Eihän tämä mikään ongelma ole, mutta mielenkiinnosta vaan...
Jos ruoka ei maistu. Maistuu varmasti seuraavilla kerroilla...=O
- ap jankkaaja :)
perheen isä kirjoitti:
Jos ruoka ei maistu. Maistuu varmasti seuraavilla kerroilla...=O
Meillä on raakaruokinta ja koira paastoaa välillä pari-kolme päivää, omasta halustaan siis, en pidä koirille paastopäiviä väkisin. En olekkaan sitä osannut tarkkailla, liittyiskö aina alkavaan paastokauteen tuo luiden syömättä jättö, täytyypä ruveta siltä kantilta seuraamaan. Mutta koira tosiaan on jonkin verran nirso, nirsoilua sanotaan olevan rodussakin.
- perheen isä
ap jankkaaja :) kirjoitti:
Meillä on raakaruokinta ja koira paastoaa välillä pari-kolme päivää, omasta halustaan siis, en pidä koirille paastopäiviä väkisin. En olekkaan sitä osannut tarkkailla, liittyiskö aina alkavaan paastokauteen tuo luiden syömättä jättö, täytyypä ruveta siltä kantilta seuraamaan. Mutta koira tosiaan on jonkin verran nirso, nirsoilua sanotaan olevan rodussakin.
"koira paastoaa välillä pari-kolme päivää"...kuulostaa turhan pitkältä ajalta. Toiset paastoaa 1krt/vko, joskin ei omasta halustaan. Seuraisin jonkun verran mahantoimintaa/säännöllisyyttä/ruokamäärää/laadun sopivuutta. Kuulostaa minusta "mahapuruilta" ennemminkin. Mutta mistä näitä tietää. Juoko koirasi riittävästi?
Jos koira on tyytyväinen paastoonsa, niin harvemmin jättää luutaan syömättä. Tämä kun on yksi kylläisyyden ja voinnin mitta. (luun syönti) varsinkin, jos toinen koira sitä tekee. tiedä sitten. - ap
perheen isä kirjoitti:
"koira paastoaa välillä pari-kolme päivää"...kuulostaa turhan pitkältä ajalta. Toiset paastoaa 1krt/vko, joskin ei omasta halustaan. Seuraisin jonkun verran mahantoimintaa/säännöllisyyttä/ruokamäärää/laadun sopivuutta. Kuulostaa minusta "mahapuruilta" ennemminkin. Mutta mistä näitä tietää. Juoko koirasi riittävästi?
Jos koira on tyytyväinen paastoonsa, niin harvemmin jättää luutaan syömättä. Tämä kun on yksi kylläisyyden ja voinnin mitta. (luun syönti) varsinkin, jos toinen koira sitä tekee. tiedä sitten.Kaikki muutenkin ok. Paastoaa tosiaan 2-3 pv lähes aina, kun paastoaa. Ja paastoaa 2-3 kk välein.
Tuli vielä sellainenkin mieleen, että onhan noissa luusatseissa eroja, jos tietyt luut maistuvat ja haisevat herran suussa pahalle... Nyt kun mietin, niin 99% varmuudella sanoisin, että jos jättää syömättä, niin kyseessä on aina naudan luu. - perheen isä
ap kirjoitti:
Kaikki muutenkin ok. Paastoaa tosiaan 2-3 pv lähes aina, kun paastoaa. Ja paastoaa 2-3 kk välein.
Tuli vielä sellainenkin mieleen, että onhan noissa luusatseissa eroja, jos tietyt luut maistuvat ja haisevat herran suussa pahalle... Nyt kun mietin, niin 99% varmuudella sanoisin, että jos jättää syömättä, niin kyseessä on aina naudan luu.No jos 2-3pv/ 2-3kk aikana nin ei paha.
". Nyt kun mietin, niin 99% varmuudella sanoisin, että jos jättää syömättä, niin kyseessä on aina naudan luu."..jos koiralle on tarjolla broilerinkauluja, siipiä ym. naudanluun sijaan niin ei taida olla epäselvää minkä valitsee. Omasta mielestä kuitenkin siinä on iso ero ja merkitys. siivet sun muut härpäkkeet on lähinnä lisuke tai välipala. Ydinluulla on kokonaan toisenlainen merkitys. Luulla on myös yksi tärkeä asia muiden ohella. Sosiaalinen merkitys. Luuta nakerretaan, kun kaikki on hyvin ja kaikki kokoporukka tyytyväisiä. Koiramaailman karkki tai jälkiruoka. Meillä sen syönti ajoittuu lähinnä iltaan, kun päiväaskareet on tehty ja vietetään rauhallista iltaa, ennen nukkumaan menoa. Jos ymmärrät mitä tällä haen. Rauhallisuuden ja rauhoittumisen aika.
Päivälläkin pentuaikaan luun nakertelua tapahtuu aina ruoan jälkeen ja sitten "päikkärit". ap kirjoitti:
Menee siis kupilleen, kun ruoka laitetaan esille, mutta välillä syö ja välillä ei. Koira on hitusen nirso ja näyttää kyllä eleillään ja ilmeillään (tuo irvistys ja äkkikäännös pois kupilta), että nyt ei ruoka maitakkaan. Saattaa tehä näin, vaikka nuorempi ei olisi kotonakaan, silloinhan ei voi olla kyse liennyttelystä, jää rauhassa makaamaan ja ruoka jää kuppiin. Joskus taas menee kupilleen ja alkaa syödä heti ja syö kaikki. Eihän tämä mikään ongelma ole, mutta mielenkiinnosta vaan...
No tuo nyt kertoo lähinnä taas joko siitä,että koira A.syö elääkseen,ei elä syödäkseen, tai B.ruoka ei ole sen mielestä riittävän hyvää tai C.joskus voi olla jotain terveyshäikkääkin,varsinkin jos jättää usein myös syömättä kokonaan.
Mene ja tiedä,kun ei kaveria ylipäätään tunne.- perheen isä
molossi kirjoitti:
No tuo nyt kertoo lähinnä taas joko siitä,että koira A.syö elääkseen,ei elä syödäkseen, tai B.ruoka ei ole sen mielestä riittävän hyvää tai C.joskus voi olla jotain terveyshäikkääkin,varsinkin jos jättää usein myös syömättä kokonaan.
Mene ja tiedä,kun ei kaveria ylipäätään tunne.Omalla kohdalla tätä nirppausta tai ruoa skippausta teki tämä samainen rotikka. oli aika nipo luillekkin, mutta muut koiran ei ole kyllä koskaan ollut syömättä, ellei ole ollut kipeä. Tuo nirppa rotikka aloitti sen n.3-4 vuotiaana ja menehtyi syöpään 8.vuotiaana. Vaivat alkoi n.5-6 votiaana vatsaoireilla.Tämä ei kuitenkaan ole koko selitys tuolle, mutta jos koiran energian kulutus on päivittäin sama, eikä ota tilalle mitään, niin on hieman luonnoton tilanne. Varsinkin, jos on syönyt samaa ruokaa hyvin aikaisemmin. voisiko tuossa ap. asiassa olla kyse liian vahvasta ruoasta...tai liikunnan määrän vaihtelusta?
- ap
perheen isä kirjoitti:
Omalla kohdalla tätä nirppausta tai ruoa skippausta teki tämä samainen rotikka. oli aika nipo luillekkin, mutta muut koiran ei ole kyllä koskaan ollut syömättä, ellei ole ollut kipeä. Tuo nirppa rotikka aloitti sen n.3-4 vuotiaana ja menehtyi syöpään 8.vuotiaana. Vaivat alkoi n.5-6 votiaana vatsaoireilla.Tämä ei kuitenkaan ole koko selitys tuolle, mutta jos koiran energian kulutus on päivittäin sama, eikä ota tilalle mitään, niin on hieman luonnoton tilanne. Varsinkin, jos on syönyt samaa ruokaa hyvin aikaisemmin. voisiko tuossa ap. asiassa olla kyse liian vahvasta ruoasta...tai liikunnan määrän vaihtelusta?
aika vakiot, tietysti pientä vaihtelua joskus. Mutta voihan se olla siitäkin, sekä tuo pieni nirsous.
Mikä syöpä koirallasi oli, vatsanalueen ? Mielenkiinnosta vain kysyn ja että osaisin huomioida kaiken. - perheen isä
ap kirjoitti:
aika vakiot, tietysti pientä vaihtelua joskus. Mutta voihan se olla siitäkin, sekä tuo pieni nirsous.
Mikä syöpä koirallasi oli, vatsanalueen ? Mielenkiinnosta vain kysyn ja että osaisin huomioida kaiken.suolistosyöpä ja levisi. Ei avattu.
- ...
Mitä ihmeen tekemistä domonanssilla olisi asian kanssa?
Dominanssi, eli se kumpi on etuoikeutettu, tulee esiin silloin kun on kilpailutilanne jostain.
Koirasi eivät joudu tappelemaan ruuasta.
Jos haluat jostain perverssistä syystä nähdä kumpi koiristasi on pomo, eli etuoikeutettu, niin älä anna viikkoon ruokaa, sitten lyö yksi kuppi sapuskaa lattialle ja silloin näet kumpi koiristasi on dominanssitilanteessa toisen "pomo", eli kumpi ruuan syö.
Meillä toinen koira myös jättäytyy taka-alalle toisen syödessä, koska sillä ei ole mikään polttava tarve päästä samaan tilaan häsläävän lajitoverin kanssa, kun se tykkää syödä rauhassa, toinen taas kimpoilee ajellen kuppinsa kanssa ympäri tilaa. Silti ilman minkäänlaisia kokeilujakin olisi itsestään selvää kumpi koirista voittaisi jos alkaisivat tappelemaan ruuasta, eli kyllä se sivuun normaaleissa ruokailuajoissa jättäytyvä söisi kortilla olevan sapuskan, sen verran terävämpi ja puolustuskyvykkäämpi se on.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
No nytkö tuli lähtö Orpolle?
Pieniä oli Marinin aamupalasilakat joulukaloiksi vrt. Orpon 35 miljoonan euron kähmintä johonkin Vapaavuoren urheiluhall2412064- 1881627
Kauhavan häiriköijistä
Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä461272Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad50982- 40789
- 14780
Miksi Lapset kiusaa yöllä
Miksi Lapset kiusaa yöllä ihmisiä? Miksi vanhemmat antaa tämän tapahtua? Eikö ne huomaa ettei lapset ole kotona vai eivä30761Sama ransetti taas!
Keikkui tällä kertaa Honkavaaran tien varressa muutaman sadan metrin päässä Louhenkoskelta.. Otin rekisterin ylös ja ver21750Viimeinen lankafest
Käykää viimeisessä lanka festissä. Ensivuonna sitä ei enää ole. Rahat on loppu. Harmi .24735Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..46637