Olen selaillut netin keskusteluja narsistin uhreista ja löytänyt hyvin paljon yhtäläisyyksiä mieheeni. Olen löytänyt kuitenkin myös epäkohtia.
Mieheni käyttäytyy hyvin narsistille omaisella tavalla, en jaksa alkaa listaamaan mutta kun luette noita netistä löytyviä narsistikeskusteluja niin sieltä löytyy. Uusimman jutun voin mainita ja se kuuluu näin: "valehtelen sinulle vain joistain omista asioistani, koska ne ovat minun asioitani, eikä ne kuulu kenellekään muulle eikä muiden tarvitse niitä tietää." Sain hänet ensimmäisen kerran valheesta kiinni ja vastaus oli tuo. Narsismia vai jotain muuta?
Käytöksessä on kuitenkin poikkeuksia. Meillä saattaa olla jopa puoli vuotta aivan normaali parisuhde, jossa molemmat otetaan huomioon yhtä lailla ja tehdään asioita kummankin mieliksi. Joskus taas tämä narsistisuus räjähtää käsiin ja mies on hirviö. Tätä tapahtuu muutaman kerran (alle 10) vuodessa. Tiedän, että miehelläni on ollut huono lapsuus äidin ja isäpuolen kanssa. Hänellä oli kuitenkin rakastava isä ja mummo. Mieheni sanoi että tietää, ettei ole ehjä ihminen, ja että hänellä on ongelmia mutta jos hän ei harjoita toimintaansa (narsismia) hän masentuu eikä nää sitä parempana vaihtoehtona. Hän sanoi, ettei voi tarjota enempää kuin on ja että rakastaa minua mutta tietää että aiheuttaa ongelmia. Hän ei ole koskaan ollut väkivaltainen, liian mustasukkainen eikä omistushaluinen. Hän kehottaa minua tapaamaan ystäviäni ja tekemään omia juttujani. Ja kuitenkin aina suuttuessaan hänestä kuoriutuu narsistinen hirviö, kylmä ja tunteeton. Hänelle tulee pakottava tarve siirtää ongelma itsestään muihin.
Onko mieheni siis umpinarsisti vai omaako hän kenties jonkun muun häiriön?
Mieheni käyttäytyy hyvin narsistille omaisella tavalla, en jaksa alkaa listaamaan mutta kun luette noita netistä löytyviä narsistikeskusteluja niin sieltä löytyy. Uusimman jutun voin mainita ja se kuuluu näin: "valehtelen sinulle vain joistain omista asioistani, koska ne ovat minun asioitani, eikä ne kuulu kenellekään muulle eikä muiden tarvitse niitä tietää." Sain hänet ensimmäisen kerran valheesta kiinni ja vastaus oli tuo. Narsismia vai jotain muuta?
Käytöksessä on kuitenkin poikkeuksia. Meillä saattaa olla jopa puoli vuotta aivan normaali parisuhde, jossa molemmat otetaan huomioon yhtä lailla ja tehdään asioita kummankin mieliksi. Joskus taas tämä narsistisuus räjähtää käsiin ja mies on hirviö. Tätä tapahtuu muutaman kerran (alle 10) vuodessa. Tiedän, että miehelläni on ollut huono lapsuus äidin ja isäpuolen kanssa. Hänellä oli kuitenkin rakastava isä ja mummo. Mieheni sanoi että tietää, ettei ole ehjä ihminen, ja että hänellä on ongelmia mutta jos hän ei harjoita toimintaansa (narsismia) hän masentuu eikä nää sitä parempana vaihtoehtona. Hän sanoi, ettei voi tarjota enempää kuin on ja että rakastaa minua mutta tietää että aiheuttaa ongelmia. Hän ei ole koskaan ollut väkivaltainen, liian mustasukkainen eikä omistushaluinen. Hän kehottaa minua tapaamaan ystäviäni ja tekemään omia juttujani. Ja kuitenkin aina suuttuessaan hänestä kuoriutuu narsistinen hirviö, kylmä ja tunteeton. Hänelle tulee pakottava tarve siirtää ongelma itsestään muihin.
Onko mieheni siis umpinarsisti vai omaako hän kenties jonkun muun häiriön?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Mielialan muuttuessa tulee narsistiset taipumukset esiin.
Pakkohoitoon.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9489357
Sadisteille kuuluisi perustaa oma keskustelupalstansa. Siellä saisit jakaa kokemuksiasi vertaistukena.
Ensimmäinen mikä minulle tuli tuosta mieleen on se, että jos ihmisellä on narsistinen persoonallisuushäiriö niin narsismi on hänessä muutenkin näkyvissä kaiken aikaa, ei niin että hän olisi alle 10 kertaa vuodessa narsisti. Tosin esim. suhteen alussa kun hurmausvaihe on päällä narsisti pystyy peittämään sen jos toinen ei tiedä narsismista juuri mitään mutta usein narsistille ominaisesti hurmaus/koukutusvaiheessakin käyttäytyy narsistille ominaisella tavalla, esim. on epänormaalin kiire sitoa toinen itseensä niin että toiselle ei tunnu jäävän aikaa rauhassa harkita, haluaako narsistin kanssa vakavaa suhdetta vai ei jne. Palvonta koukutusvaiheessa voi tuntua myös usein kiusallisen liioitellulta jne. Suhteessakin narsisti voi peittää narsistisia ominaisuuksiaan syyllistämällä sitä toista OMISTA "pahoista" teioistaan niin että sen toisen mielessä hämärtyy se, että tekikö se jotain "pahaa" vai ei, usein syyllistää toista sanomalla esim. että jos sinä vain rakastaisit minua tarpeeksi niin toimisin toisin, jos sinä olisit toisenlainen (parempi) niin toimisin toisin.
Ajoittainen kylmyys ja tunteettomuus voi luullakseni johtua monesta muustakin asiasta, esim mainitsemistasi hänen lapsuudenkokemuksistaan, kuin narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Olisiko terapiaan hakeutuminen viisasta hänelle, teille yhdessä?
Tämä ihan maallikon mielipiteenä.
Ei kuulosta narskulta...
Tällä hetkellä tapailen erästä narsistimiestä, enkä ehdi edes tänne kirjoittelemaan, kun tyyppi hengittää mustasukkaisena jatkuvasti niskaan!!!
Onneksi ongelmiin on aina ratkaisu. Tässä tapauksessa kengän kuvan painaminen persuksiin lienee toimivin vaihtoehto.
Mitä tulee aloittajan ongelmaan. Teidän ongelmat on ratkaistavissa muilla tavoin. Esim. kommunikoimalla...
Terapiassa tai vain kaksin. Joskus toki tuntemattomalle on helpompi avautua.
Narsisti ei koskaan tunnusta että hänen sielunelämässään on jotain vialla, eikä narsistin kanssa voi elää vuosia kärsimättä koska on koko ajan syyllistetty jostain. Teillä on vielä toivoa !