Puutalopaketti vai hirsitalopaketti (massiivi, lamelli)? Jos unohdetaan tunneasiat, niin kumpiko vaihtoehto olisi järkevämpi ratkaisu asumiseen? Onko näillä kahdella vaihtoehdolla oikeasti KÄYTÄNNÖN eroja lopullisessa hinnassa ja energiankulutuksessa samantyyppisellä rakennussysteemillä tehtynä? Toivoisin oikeasti ammattilaisten vastauksia (tai molemmista asuntomuodoista kokemuksia omaavien vastauksia)!
Valinnan vaikeus!
B
33
1156
Vastaukset
- rasti ruutuun
Haluatko asua pullotalossa vai villasukat jalassa karkeasti asia esitettynä? Molemmissa hyvät ja huonot puolensa.
Massiivi tai rankorakenne, ei mielellään näiden kahden yhdistelmää eli hirrellä vuorattu rankorakenne tms.
Järkevää on ostaa työmaaparakki ja asua siinä lopun ikänsä.
Yleensä talon pitää "näyttää" kuinka helvetin hyvin menee jne. mutta lopulta tontilla seisoo mauton, järettömän hintainen lastulevyunelma kaikkine mahdollisine muumitalovirityksineen mitkä saa arkkitehdin aukomaan ranteensa.
Ykköskriteeriksi nostaisin omat mielipiteet ja makuasiat, järkevässä talossa on järkevä asua mutta mitä sillä on väliä jos mesta ei tunnu omalta?
Jos "järkevän" talon haluat, hanki tällainen passiivitalo tai vastaava.
Itse etsin jotain 100 vuotiasta vanhaa hirsitaloa mitä ei rakennemääräykset koske. Itselle se ykkösasia. Jos ei löydy, tehdään uusi mutta käsityönä.
Omasta mielestä hirren yksi parhaita ominaisuuksia on lämmönvarauskyky ja se hengittävyys. Toiselle traumojen aiheuttaja mutta ne on niitä makuasioita joita yleensä perustellaan "järjellä".- 157
Eikö kaavoitus aseta rajoituksia vai eikö tonttia ole vielä hankittu?
- B
157 kirjoitti:
Eikö kaavoitus aseta rajoituksia vai eikö tonttia ole vielä hankittu?
Ei aseta, ranta-aemakaava ja molemmat käy!
- 8+6 = ?
B kirjoitti:
Ei aseta, ranta-aemakaava ja molemmat käy!
Yleensä ihmisille on selvää kumman haluaa, jotkut ovat jopa jyrkästi puolesta ja vastaan.
Kompromissi. Hirsipaneloitu talo puupohjaisilla materiaaleilla (sellu&paperi jne). Ei falskaa mutta on hengittävä.
Hirsi ei tahdo täyttää nykyisiä määräyksiä ja vaatii useimmiten lisäeristyksen eikä se sen jälkeen ole omasta mielestä hirsitalo. Omasta mielestä jopa hiukan kyseenalainen rak.tapa koska kosteuskäyttäytymistä ei tunneta jokaisesta lisäeristyksen toteutustavasta. Sellaista arpomisen makua että tehdäämpä näin ja katsotaan 20vuoden kuluttua miten kävi?
Lamellilla saadaan riittävä vahvuus aikaiseksi mutta siinä alkaa olemaan liikaa liimapintaa joten taas herättää kysymyksiä nämä kosteustekniset asiat.
Jos itse haluaisin hirsitalon, massiivihirsi jonka eristäisin minimaalisesti ja vain ulkopuolelta ettei lämmönvarauskykyä menetetä ja kompensoisin eristevaatimuksia ala- ja yläpohjassa, ikkunoissa jne.
Sehän siinä on hauskinta että oli rakenne mikä tahansa, työn laatu ja toteutus on omasta mielstä se ratkaisevin asia. Puoli metriä vahvalla seinällä ei ole mitään merkitystä muualla kuin arkkitehdin piirustuspöydällä jos eristeet on hutiloimalla asennettu tms. Vastaavasti viisituumainen hirsi sellaisenaan on parempi hyvin tehtynä kuin se hutiloitu puolimetrinen. Sen jälkeen asujasta riippuen määräytyy energiakustannukset oli rakenne mikä tahansa.
Rantatontilla laittaisin hirsitalonkin pintaan painumisen jälkeen (tai liukukiinnikkeillä) tuulensuojalevyn, koolaukset ja verhoilun tuulen takia.
Mikä on hyvä ja mikä huono, yleensä riippuu siitä minkä kukin ihminen omistaa. Mielipiteet määräytyy sen mukaan. - hirrestä
No ei meijän hirsisessä mökissä jalat palele. Lautalattia maavaraisella pohjalla. Niin ja seinät höylättyä hirttä.
Väliseinätkin on hirrestä. Se hiukan halkeilee uutena. Aito on aitoa. Talvella on lämmin, kun takan lämmittää.
Suosittelen. - Henna P
B kirjoitti:
Ei aseta, ranta-aemakaava ja molemmat käy!
Samanlaisia eipäs-juupas- ajatuksia meilläkin ollut. Veli , rak. inssi, rakensi viisi vuotta sitten talon, joka
näytti ulkoapäin hirsitalolta. Sisäpinnoissa on panelia, levyä maalattuna ja tapetoituna. Minusta siinä
ei ole mitään muuta vikaa kuin että se olisi meille ehkä hieman liian pieni.
Lämmityksen perustana on iso varaava takka jokin Muh:n lämmöntalteenotto.
Saimme hyvän tarjouksen täystoimituksesta talvitarjouskset vielä päälle ja keväällä se sitten alkaa. Veljen perheen tyytyväisyys ja "se koko talon henki" on sellaista mistä me pidetään. Oltiin aika paljon talkoissa heillä ja vastavuoroisuutta erilaisissa jutuissa on nyt sitten tulossa. - talon hönkä
Henna P kirjoitti:
Samanlaisia eipäs-juupas- ajatuksia meilläkin ollut. Veli , rak. inssi, rakensi viisi vuotta sitten talon, joka
näytti ulkoapäin hirsitalolta. Sisäpinnoissa on panelia, levyä maalattuna ja tapetoituna. Minusta siinä
ei ole mitään muuta vikaa kuin että se olisi meille ehkä hieman liian pieni.
Lämmityksen perustana on iso varaava takka jokin Muh:n lämmöntalteenotto.
Saimme hyvän tarjouksen täystoimituksesta talvitarjouskset vielä päälle ja keväällä se sitten alkaa. Veljen perheen tyytyväisyys ja "se koko talon henki" on sellaista mistä me pidetään. Oltiin aika paljon talkoissa heillä ja vastavuoroisuutta erilaisissa jutuissa on nyt sitten tulossa.Look a like hirsitalon "vika" on siinä ettei siinä ole massiivihirren lämmönvarauskykyä. Toimii tavallaan takan tavoin yhtenä havainnollistavana esimerkkinä. Olipa erikoista ettei inssi ollut passiivitalojen tms. kannalla?
Suomessa ei saisi energialämpötaloudellisesti rakentaa kuin tiilitaloja joissa tiilivuoraus on myös sisäpuolella eli ei ns. tiilivuorattu tiilitalo. Toinen vaihtoehto on hirsitalo (ilman sisäpuolista lisälämmöneritystä).
"Tervein" rakennus on vastaavasti esim. vanha hirsitalo joka lähes kirjaimellisesti tuo korvausilman hiukan joka paikasta ja poistaa uunien kautta ns. käytetyn ilman pois. Tämän päivän mittapuun mukaan luokiteltavissa lähes asuinkelvottomaksi ja suurenluokan energianhaaskaajaksi. Tosi asiassa ns. lämpöhukasta huolimatta energiakustannukset mitattiin ne päästöissä tai kulutuksessa, hakkaa modernin rakenteen mennen tullen.
Sama asia kuin esim. vanha volvo, kuluttaa ja savuttaa mutta kestää yhden ihmisen eliniän. Moderni auto kuluttaa ja saastuttaa huomattavasti vähemmän mutta käyttöikä on murto-osa esimerkin volvosta ja uusien teollinen valmistaminen kuluttaa energiavaroja ja saastuttaa teollisen valmistuksen myötä huomattavasti enemmän kuin se savuttava amazon tai pv ja tuottaa kertakäyttökulttuurin tavoin jätettä huom. enemmän.
Tai sitten asiat on niin kuin ne halutaan nähdä. Kummalla puolella aitaa sattuu seisomaan..
Joka tapauksessa, hirsitalon sisäpuolinen lisälämmöneristys on verrattavissa amerikan tapaan muurata savuhormi rakennuksen ulkopuolelle. Siis lämpöä varaava massa on ulkona koska ilmanala suosii ettei lämmitetä rakennusta liikaa tulisijoa käytettäessä. Suomessa taas vastaavasti hormiin sitoutunut lämpö otetaan hyvin mielellään talteen koska ilman-ala on siperiatyyppinen osan aikaa vuodesta. Siinä mielessä sisäp.eristys hirsirakennuksen ollessa kyseessä, on omasta mielestä jopa typerää eikä mielestäni pienennä energiakustannuksia. - kirotusvire
talon hönkä kirjoitti:
Look a like hirsitalon "vika" on siinä ettei siinä ole massiivihirren lämmönvarauskykyä. Toimii tavallaan takan tavoin yhtenä havainnollistavana esimerkkinä. Olipa erikoista ettei inssi ollut passiivitalojen tms. kannalla?
Suomessa ei saisi energialämpötaloudellisesti rakentaa kuin tiilitaloja joissa tiilivuoraus on myös sisäpuolella eli ei ns. tiilivuorattu tiilitalo. Toinen vaihtoehto on hirsitalo (ilman sisäpuolista lisälämmöneritystä).
"Tervein" rakennus on vastaavasti esim. vanha hirsitalo joka lähes kirjaimellisesti tuo korvausilman hiukan joka paikasta ja poistaa uunien kautta ns. käytetyn ilman pois. Tämän päivän mittapuun mukaan luokiteltavissa lähes asuinkelvottomaksi ja suurenluokan energianhaaskaajaksi. Tosi asiassa ns. lämpöhukasta huolimatta energiakustannukset mitattiin ne päästöissä tai kulutuksessa, hakkaa modernin rakenteen mennen tullen.
Sama asia kuin esim. vanha volvo, kuluttaa ja savuttaa mutta kestää yhden ihmisen eliniän. Moderni auto kuluttaa ja saastuttaa huomattavasti vähemmän mutta käyttöikä on murto-osa esimerkin volvosta ja uusien teollinen valmistaminen kuluttaa energiavaroja ja saastuttaa teollisen valmistuksen myötä huomattavasti enemmän kuin se savuttava amazon tai pv ja tuottaa kertakäyttökulttuurin tavoin jätettä huom. enemmän.
Tai sitten asiat on niin kuin ne halutaan nähdä. Kummalla puolella aitaa sattuu seisomaan..
Joka tapauksessa, hirsitalon sisäpuolinen lisälämmöneristys on verrattavissa amerikan tapaan muurata savuhormi rakennuksen ulkopuolelle. Siis lämpöä varaava massa on ulkona koska ilmanala suosii ettei lämmitetä rakennusta liikaa tulisijoa käytettäessä. Suomessa taas vastaavasti hormiin sitoutunut lämpö otetaan hyvin mielellään talteen koska ilman-ala on siperiatyyppinen osan aikaa vuodesta. Siinä mielessä sisäp.eristys hirsirakennuksen ollessa kyseessä, on omasta mielestä jopa typerää eikä mielestäni pienennä energiakustannuksia.Suomessa ei saisi energialämpötaloudellisesti rakentaa kuin tiilitaloja joissa tiilivuoraus on myös sisäpuolella eli ei ns. tiilivuorattu tiilitalo.
.. eli ei ns. ulkoa tiilellä verhoiltu kappaletavarasta rakennettu talo. - 13 + 20 = ?
kirotusvire kirjoitti:
Suomessa ei saisi energialämpötaloudellisesti rakentaa kuin tiilitaloja joissa tiilivuoraus on myös sisäpuolella eli ei ns. tiilivuorattu tiilitalo.
.. eli ei ns. ulkoa tiilellä verhoiltu kappaletavarasta rakennettu talo.Mitenhän ne tulevaisuudessa siirtää/kengittää näitä look a like hirsisysteemejä? Vai "korjataanko" ne samalla tavalla kuin betonilaatikot jotka tehtiin 50-60 luvulla väliaikaisiksi asunnoiksi jälleenrakennuskauden alussa. Betonikerrostaloja on kerran tullut "korjattua" eli asennettua peltiprofiilia pintaan että romahtamispisteessä horjuva paska näyttää hyvältä. Joissakin kohteissa parannettiin jopa lämmöneristystäkin parvekeseinillä mutta kaikki muu oli lähinnä kosmetiikkaa tai estetiikkaa.
Hirsitöllejä on tullut siirrettyä kokonaisena tai purettuna ja kengitettyä joko kokonaisena tai purettuna mutta kaikki teollisesti työstetyt herättää hiukan kysymyksiä. Aika jättää jälkensä, vahinkoja sattuu aina ja varsinkin hälläväliä asujia on aina ollut ja aina tulee olemaan. Se on nähty että salvaustavat vaihtuu lähes vuosittain ja jokaisella on omat profiilit jne. jne. Miten 50:nen vuoden päästä vaihdetaan mihinkään tölliin yhtään hirttä kun mitallistettua profiloitua massiivihirttä tai liimapuuta ei todellakaan ole rautakaupan hyllyssä tai metsässä pystyssä? Tuli nurkkaan ja tehdään uus?
- haaveista totta
Olemme kääntymässä lämpöeristetyn hirsitalon kannalle asuntoamme valitessa. Tosin vielä on aika jokunen
kuukausi miettiä, mutta saimme tarjouksen "hengittävästä ja painumattomasta " lämpöeristetystä hirsitalosta.
Olemme tutkineet erilaisia alan kirjoja ja tuntuu kaikkien asiantuntevien tutkijoiden ja mittareiden olevan
puutalon puolella.
Kokemuksia on lähipiiristä ja heillä on 150 m2 talossa varaava takka, lämpöilmapumppu sekä kolme pientä
suorasähköpatteria. Nämä lähinnä siksi, että ovat pidemmän aikaa pois. 4 vuoden aikana sähköpatterit
ovat olleet pari kertaa päällä. Seinän U-arvo on 0.16
Toimittajakin on valittu, mutta kolmesta toimitustavasta vielä arvuutellaan. a) perustoimitus, vanha sateelta
suojaan juttu b) täydellinen puuosatoimitus tai c) avaimet käteen toimitus. Perustan salaojaputkista hormin hattuun asti. Eka tietää töitä ja juoksemista mitä pidemmälle mennään sitä enemmän käy lompsan
päälle. Mutta avaimet-käteen on 980 € / m2 ja se houkuttaa. Jospa pitäisimme ensi kesänä kerrankin kun-
non loman!- Hengittäväliimapuu?
Toistaisitko seinärakenteen ja niiden eri osat vahvuuksineen?
Asiantuntijoiden vai tuotevalmistajan asiantuntijoiden tietojen perusteella? - Älvsby-huussi
Satkulla saa ns. mökkivermeet. Halvinta törkyä mitä löytyy oli kyseessä keittiön kaapit tai ikkunat. Tuplahinta lähentelee jo hiukan totuutta keskitason laatuvaatimuksilla.
- haaveista totta
Hengittäväliimapuu? kirjoitti:
Toistaisitko seinärakenteen ja niiden eri osat vahvuuksineen?
Asiantuntijoiden vai tuotevalmistajan asiantuntijoiden tietojen perusteella?Koska mainostaa ei saa en vielä kerro toimittajista mitään, ei tosin kysyttykään.
Seinärakenne on ulkoa sisälle 70 mm hirsi, paperi, 225 mm villatila ( ristiinkoolaus ) villana selluvilla, höyrysulku paperi. Pintoina osin panelia, osin levyä tapetoituna. Märkätilat harkoista. Lattiat vajaa puolet laattaa loput parkettia. Pintakatemateriaali sanoivat että saa valita muotopelti tai tiili.
Lämpimyydestä kun kyse villaaa) rossipohjassa 450 mm, b) seinissä se 225 mm ja c )katossa vino-osassa 450 mm ja ylimpänä tasaisella osalla kasvaa 800 mm:iin.
Talo tehdään ns. kurkihirsiperiaatteella / kattovasoilla, joiden paino seinän kohdalla tulee kokonaan pys-
tykoolauksen varaan. Tehtaan seinärakenne on painumaton, myös hirsi, näin sisäseinät ja pinnat voi tehdä ilman eri liukukoolauksia. Ensimmäiset näin toimitetut talot ovat olleet pystyssä reilut 10 vuotta
Todennäköisesti otamme talon ns. avaimet-käteen-periaatteella. Pystytysporukka tuli atomivoimalan
työmaalla tutuksi ja ovat kovia alan ammattilaisia.
Kuten eräs sanoi, että erikoinen porukka, kun alkaa heti aamusta hommiin ! - perusteella.
haaveista totta kirjoitti:
Koska mainostaa ei saa en vielä kerro toimittajista mitään, ei tosin kysyttykään.
Seinärakenne on ulkoa sisälle 70 mm hirsi, paperi, 225 mm villatila ( ristiinkoolaus ) villana selluvilla, höyrysulku paperi. Pintoina osin panelia, osin levyä tapetoituna. Märkätilat harkoista. Lattiat vajaa puolet laattaa loput parkettia. Pintakatemateriaali sanoivat että saa valita muotopelti tai tiili.
Lämpimyydestä kun kyse villaaa) rossipohjassa 450 mm, b) seinissä se 225 mm ja c )katossa vino-osassa 450 mm ja ylimpänä tasaisella osalla kasvaa 800 mm:iin.
Talo tehdään ns. kurkihirsiperiaatteella / kattovasoilla, joiden paino seinän kohdalla tulee kokonaan pys-
tykoolauksen varaan. Tehtaan seinärakenne on painumaton, myös hirsi, näin sisäseinät ja pinnat voi tehdä ilman eri liukukoolauksia. Ensimmäiset näin toimitetut talot ovat olleet pystyssä reilut 10 vuotta
Todennäköisesti otamme talon ns. avaimet-käteen-periaatteella. Pystytysporukka tuli atomivoimalan
työmaalla tutuksi ja ovat kovia alan ammattilaisia.
Kuten eräs sanoi, että erikoinen porukka, kun alkaa heti aamusta hommiin !Kiitos vastauksesta. Hintaa en enää ihmettele. Huomattavasti normaalia vahvempi ulkoverhous, hirttä 70mm:n päre ei ole nähnytkään. Oikeaoppinen toteutustapa sellujen ja papereiden suhteen siitä pisteitä. Tarkasti on u-arvot laskettu.
Kysymys: Miksi rankorakenteiseen taloon on päädytty valitsemaan noinkin vahva verhoilu?
Vai tuli atomivoimalan työmaalla pystytysporukka tutuksi? Olivatko siivoajina vai raudoittajan apulaisina? Aamulla heti töihin kun parakissa ei ole lämmitystä..Mihin päin maailmaa työporukka siirtyy kun ensimmäiset ongelmat tulevat ajankohtaiseksi? Korvaukset?
Minkä helvetin takia panelin takana on paperi suoraan pystyrungon ja panelin välissä? Ei jos vaan kun kyseinen verhousmateriaali kastuu ensimmäisen kerran, takana oleva paperi on homeessa hyvin lyhyen ajan jälkeen. Toki tilanne on pelastettavissa pinnoittamalla "hengittävä" rakenne kosteuden kestäväksi mutta seuraavaksi sisäpuolinen kastepiste lahottaa panelin koska kosteus ei pääse poistumaan.
Kurkihirsiperiaate tarkoittaa että hirsiset päätykolmiot painuu kurkihirren päälle kohdistetusta kattorakenteiden painosta.
Pystykoolauksia kutsutaan muilla rakennuksilla kuin ydinvoimalatyömaalla pystyparruiksi. Pystyparruihin vastaavasti asennetaan vaakakoolaus.
Mitä merkitystä sellulla on alapohjassa jos pinnassa on laattaa ja parkettia. Hengittävyys?
Lämpimyydestä kun on kyse kerrotko kuinka ilmatiivis seinärakenne on ilman tuulensuojalevyjä ja "kiitos" painumattoman rakenteen, hirreksi kutsutut panelit ulkopinnoissa haristuu (ilman laskeutumisominaisuutta joka normaalisti tiivistää hirsirakenteen) ja vuotavat varauksistaan eli tässä tapauksessa pontistaan. - edelliseen.
perusteella. kirjoitti:
Kiitos vastauksesta. Hintaa en enää ihmettele. Huomattavasti normaalia vahvempi ulkoverhous, hirttä 70mm:n päre ei ole nähnytkään. Oikeaoppinen toteutustapa sellujen ja papereiden suhteen siitä pisteitä. Tarkasti on u-arvot laskettu.
Kysymys: Miksi rankorakenteiseen taloon on päädytty valitsemaan noinkin vahva verhoilu?
Vai tuli atomivoimalan työmaalla pystytysporukka tutuksi? Olivatko siivoajina vai raudoittajan apulaisina? Aamulla heti töihin kun parakissa ei ole lämmitystä..Mihin päin maailmaa työporukka siirtyy kun ensimmäiset ongelmat tulevat ajankohtaiseksi? Korvaukset?
Minkä helvetin takia panelin takana on paperi suoraan pystyrungon ja panelin välissä? Ei jos vaan kun kyseinen verhousmateriaali kastuu ensimmäisen kerran, takana oleva paperi on homeessa hyvin lyhyen ajan jälkeen. Toki tilanne on pelastettavissa pinnoittamalla "hengittävä" rakenne kosteuden kestäväksi mutta seuraavaksi sisäpuolinen kastepiste lahottaa panelin koska kosteus ei pääse poistumaan.
Kurkihirsiperiaate tarkoittaa että hirsiset päätykolmiot painuu kurkihirren päälle kohdistetusta kattorakenteiden painosta.
Pystykoolauksia kutsutaan muilla rakennuksilla kuin ydinvoimalatyömaalla pystyparruiksi. Pystyparruihin vastaavasti asennetaan vaakakoolaus.
Mitä merkitystä sellulla on alapohjassa jos pinnassa on laattaa ja parkettia. Hengittävyys?
Lämpimyydestä kun on kyse kerrotko kuinka ilmatiivis seinärakenne on ilman tuulensuojalevyjä ja "kiitos" painumattoman rakenteen, hirreksi kutsutut panelit ulkopinnoissa haristuu (ilman laskeutumisominaisuutta joka normaalisti tiivistää hirsirakenteen) ja vuotavat varauksistaan eli tässä tapauksessa pontistaan.Negatiivinen sävy ei ollut kettuilua vaan varoitus koska kyseessä on toivoakseni vasta suunnitelma, ei lukkoon lyöty kauppa? Kyseinen toteutustapa on lähinnä tikittävä pommi mikäli toteutustapa on esitetyn kaltainen. Ei toimi kosteusteknisesti vaan muodostaa todennäköisesti myöhemmin kosteusongelmien kuodossa laho/homeongelmia.
Jos päädyttä kyseiseen pakettiin (pystyrunkorakenne hirsijäljitelmäverhoilulla), pientä lisäkustannusta vastaan vaatikaa pystyrungon ulkopuolelle tuulensuojalevy, pystykoolaus jonka päälle asennetaan vasta vaakaverhoilu jolla jäljitellään hirren ulkonäköä.
Lisäksi pystytystyön suorittajan tulee liittyä valmistajan myöntämän takuun piiriin, eikä "hirsitalon" pystytysporukat yleensä ole teollisen rakentamisen osaajia.
Neuvona haaveiden saavuttamiseksi. 10:nen vuoden käyttökokemukset kyseisestä rakenteellisesta toteutustavasta on varsin lyhyt. - taas mennään
Tämä avaimet käteen -systeemi, jonka hintataso on alle puolet tunnettujen valmistajien puuosatoimituksista, vaikuttaa hyvin luotettavalta ja pätevältä.
- tik-tak-tik-tak-tik
taas mennään kirjoitti:
Tämä avaimet käteen -systeemi, jonka hintataso on alle puolet tunnettujen valmistajien puuosatoimituksista, vaikuttaa hyvin luotettavalta ja pätevältä.
Tämä avaimet käteen -systeemi, jonka hintataso on alle puolet tunnettujen valmistajien puuosatoimituksista, vaikuttaa hyvin luotettavalta ja pätevältä vaikka puuosatoimitus ei sisällä puoltakaan tunnettujen valmistajien puuosatoimituksista.
- lämmin olla pitää
edelliseen. kirjoitti:
Negatiivinen sävy ei ollut kettuilua vaan varoitus koska kyseessä on toivoakseni vasta suunnitelma, ei lukkoon lyöty kauppa? Kyseinen toteutustapa on lähinnä tikittävä pommi mikäli toteutustapa on esitetyn kaltainen. Ei toimi kosteusteknisesti vaan muodostaa todennäköisesti myöhemmin kosteusongelmien kuodossa laho/homeongelmia.
Jos päädyttä kyseiseen pakettiin (pystyrunkorakenne hirsijäljitelmäverhoilulla), pientä lisäkustannusta vastaan vaatikaa pystyrungon ulkopuolelle tuulensuojalevy, pystykoolaus jonka päälle asennetaan vasta vaakaverhoilu jolla jäljitellään hirren ulkonäköä.
Lisäksi pystytystyön suorittajan tulee liittyä valmistajan myöntämän takuun piiriin, eikä "hirsitalon" pystytysporukat yleensä ole teollisen rakentamisen osaajia.
Neuvona haaveiden saavuttamiseksi. 10:nen vuoden käyttökokemukset kyseisestä rakenteellisesta toteutustavasta on varsin lyhyt.Täällä näyttää olevan tosi viisasta porukkaa. Tietääkseni täällä Suomessa on tehty
eristyksiä sisäpuolelle satoja vuosia ilman ongelmia. Ongelmia saadaan huonolla
toki työllä ja huonolla suojauksella.
Rakennuspuolen alalla 20 v olleena tiedän että edellä mainittu rakenne on hengittävä
ja lämmin, myös pakkasella. 70 mm ulkovuorella haetaan nopeaa rungon pystytystä
jonka jälkeen katto saman tien päälle ja ollaan sateelta suojassa. Ja homma käy ! - hengittävyys
perusteella. kirjoitti:
Kiitos vastauksesta. Hintaa en enää ihmettele. Huomattavasti normaalia vahvempi ulkoverhous, hirttä 70mm:n päre ei ole nähnytkään. Oikeaoppinen toteutustapa sellujen ja papereiden suhteen siitä pisteitä. Tarkasti on u-arvot laskettu.
Kysymys: Miksi rankorakenteiseen taloon on päädytty valitsemaan noinkin vahva verhoilu?
Vai tuli atomivoimalan työmaalla pystytysporukka tutuksi? Olivatko siivoajina vai raudoittajan apulaisina? Aamulla heti töihin kun parakissa ei ole lämmitystä..Mihin päin maailmaa työporukka siirtyy kun ensimmäiset ongelmat tulevat ajankohtaiseksi? Korvaukset?
Minkä helvetin takia panelin takana on paperi suoraan pystyrungon ja panelin välissä? Ei jos vaan kun kyseinen verhousmateriaali kastuu ensimmäisen kerran, takana oleva paperi on homeessa hyvin lyhyen ajan jälkeen. Toki tilanne on pelastettavissa pinnoittamalla "hengittävä" rakenne kosteuden kestäväksi mutta seuraavaksi sisäpuolinen kastepiste lahottaa panelin koska kosteus ei pääse poistumaan.
Kurkihirsiperiaate tarkoittaa että hirsiset päätykolmiot painuu kurkihirren päälle kohdistetusta kattorakenteiden painosta.
Pystykoolauksia kutsutaan muilla rakennuksilla kuin ydinvoimalatyömaalla pystyparruiksi. Pystyparruihin vastaavasti asennetaan vaakakoolaus.
Mitä merkitystä sellulla on alapohjassa jos pinnassa on laattaa ja parkettia. Hengittävyys?
Lämpimyydestä kun on kyse kerrotko kuinka ilmatiivis seinärakenne on ilman tuulensuojalevyjä ja "kiitos" painumattoman rakenteen, hirreksi kutsutut panelit ulkopinnoissa haristuu (ilman laskeutumisominaisuutta joka normaalisti tiivistää hirsirakenteen) ja vuotavat varauksistaan eli tässä tapauksessa pontistaan.En ole nähnyt missään koskaan taloa, joka olisi alkanut homehtumaan/lahoamaan keskeltä seinää.
Kyllä se home / laho lähtee aina alhaalta päin liikkeelle. Syynä sitten kosteus / märkyys tai
rossin ilmankierron poisto. Niin kuin vanhaan aikaan esim. kouluissa laitettiin energiasyistä
kissanluukut umpeen.
Muutama vuosi, niin koulu suljettiin homeen vuoksi.
Se mitä tuossa yllä kerrottiin seinärakenteesta varmaankin on viimeinen talo maailmassa joka
homehtuu! - Lautapoikana?
lämmin olla pitää kirjoitti:
Täällä näyttää olevan tosi viisasta porukkaa. Tietääkseni täällä Suomessa on tehty
eristyksiä sisäpuolelle satoja vuosia ilman ongelmia. Ongelmia saadaan huonolla
toki työllä ja huonolla suojauksella.
Rakennuspuolen alalla 20 v olleena tiedän että edellä mainittu rakenne on hengittävä
ja lämmin, myös pakkasella. 70 mm ulkovuorella haetaan nopeaa rungon pystytystä
jonka jälkeen katto saman tien päälle ja ollaan sateelta suojassa. Ja homma käy !Rungon pystytys ei ole riippuvainen verhoilumateriaalin vahvuudesta. Rakennuksen hinta ja käyttöikä huomioden päivä pari sinne tänne on pientä jos sillä poistetaan epävarmuustekijät ja varsinkin ennakoitavat ongelmat tulevaisuutta ajatellen.
Satoja vuosia sitten Suomessa asuttiin maakuopassa. Sisäpuoliset eristykset ovat olleet pääasiassa pinkopahvi tai puukuitulevy hirsirakenteen ollessa kyseessä. Lisäyksenä edelliseen vanhan rakennuskannan lisäerityksistä on erittäin negatiivisia kokemuksia, tunnetaan termillä peruspilatut. Homma kävi suit sait sukkelaan ja muutaman vuoden kuluttua pihaan ajoi kaivinkone terveystarkastajien määrätessä kiinteistön purettavaksi aiheutuneiden terveysongelmien takia.
Hengittävä ja lämmin rakenne varmasti on, sitä ei ole kukaan epäillyt mutta kosteusteknisesti kyseenalainen rakenne.
Kyseessä oli neuvo kauppaa harkitsevalle, ei pätemistarpeen esille tuomista. - tulee kantaa.
hengittävyys kirjoitti:
En ole nähnyt missään koskaan taloa, joka olisi alkanut homehtumaan/lahoamaan keskeltä seinää.
Kyllä se home / laho lähtee aina alhaalta päin liikkeelle. Syynä sitten kosteus / märkyys tai
rossin ilmankierron poisto. Niin kuin vanhaan aikaan esim. kouluissa laitettiin energiasyistä
kissanluukut umpeen.
Muutama vuosi, niin koulu suljettiin homeen vuoksi.
Se mitä tuossa yllä kerrottiin seinärakenteesta varmaankin on viimeinen talo maailmassa joka
homehtuu!Teoria ja käytäntö on yleensä kaksi eri maailmaa, se on ihan totta. Kuten myös se, että hyvin monet rintamamiestalot pilattiin sulkemalla talvella tuuletusaukot unohtamatta keväällä niitä aukaista. Kallista lämmitysenergian säästämistä mutta valitettavan yleistä.
Hometta löytyy tapauskohtaisesti joko ylhäältä, keskeltä tai alhaalta. Ihminen se nousee p#rse edellä puuhun, ei home. Siinä meni kuitenkin oikein että aiheuttaja on kosteus.
Mainittu seinärakenne hengittää ja toimii täydellisesti mutta toteutustapa muodostaa ongelman. Ongelma on siinä että paperi on suoraan kiinteästi yhteydessä liian ohueen vuoraukseen. Vuoraus kastuessaan esim. sateella, kastelee se takana olevan paperin koska ilmarakoa ei ole. Vuoraus itsessään siirtää siihen sitoutuneen kosteuden aikanaan ulos, mutta paperi kiinteän pinnan "alla" ei kosteusteknisesti toimi toivotulla tavalla vaan kuivuu LIIAN HITAASTI. Siis paperikin kuivuu mutta liian hitaasti ja kosteusrasitus on "liian pitkä". Imukyky on ainevahvuuteen nähden suuri joten kosteusprosentti on alallisesti huomattavasti suurempi kuin esim. mainitussa puuverhoilussa. Jos paperia ei olisi, sellu sitoisi kosteuden itseensä mutta huomattavasti tasaisemmin eli kosteusmäärä alallisesti olisi kosteusteknisesti kuivumista ajatellen huomattavasti edullisempi.
En osaa asiaa esittää tuon paremmin tyhmänä kirvesmiehenä mutta esimerkki löytyy valitettavasti vanhempien hankkimasta kesänviettopaikasta ja sen varastorakennuksesta. Rankorakenne eli pystyparru jonka ulkopintaan on asennettu pahvi ja pahvin päälle suoraan paneli (??????). Varastoa ei ole eristetty eikä verhoiltu sisäpinnoilta joten ilmiön toteaminen on valitettavan helppoa. Kovien sateiden jälkeen sisäpuolelta tarkastellessa pahvit ovat osittain kirjaimellisesti märät. Vaikka eristeitä ei siis ole, pahvit on joka tapauksessa homeessa vaikka pahvit pääsee kuivumaan sisäpuoleltakin.
Pitääkö tuosta nyt käydä kuvia ottamassa? - hyväsuomiosa98765678
hengittävyys kirjoitti:
En ole nähnyt missään koskaan taloa, joka olisi alkanut homehtumaan/lahoamaan keskeltä seinää.
Kyllä se home / laho lähtee aina alhaalta päin liikkeelle. Syynä sitten kosteus / märkyys tai
rossin ilmankierron poisto. Niin kuin vanhaan aikaan esim. kouluissa laitettiin energiasyistä
kissanluukut umpeen.
Muutama vuosi, niin koulu suljettiin homeen vuoksi.
Se mitä tuossa yllä kerrottiin seinärakenteesta varmaankin on viimeinen talo maailmassa joka
homehtuu!En ole nähnyt missään koskaan taloa, joka olisi alkanut homehtumaan/lahoamaan keskeltä seinää.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Odota muutama vuosi. Uudet hirsirakennuksien lämmöneristysvaatimukset tulee varmaan 2012. Sen jälkeen home keskellä seinää tulee hyvin tutuksi osassa eri toteutustavoista (ei siis kaikissa). Sarjassamme seuraava tyyppitalo homeelle.
Fiksuimmat puhuvat kastepisteestä kun rakenne ei kykene sitomaan ja luovuttamaan siihen muodostunutta kosteutta syystä tai toisesta (syitä on useita).
Esim. Jos sisäpuolinen eristevahvuus kasvaa liian suureksi, kosteus ei kykene kulkeutumaan rakenteen läpi vaan muodostaa kastepisteen joka vastaavasti muodostaa homeen kasvulle loistavat olosuhteet.
Onneksi määräykset vedettiin ainakin toistaiseksi takaisin koska siinä olisi käynyt kuten jätevesipönttöjen kanssa. Suuria "pakko" investointeja yksityishenkilöille ja lopputuloksena toimimaton pönttö takapihalla jota ei edes valtio korvaa.... - olleena tiedän että
lämmin olla pitää kirjoitti:
Täällä näyttää olevan tosi viisasta porukkaa. Tietääkseni täällä Suomessa on tehty
eristyksiä sisäpuolelle satoja vuosia ilman ongelmia. Ongelmia saadaan huonolla
toki työllä ja huonolla suojauksella.
Rakennuspuolen alalla 20 v olleena tiedän että edellä mainittu rakenne on hengittävä
ja lämmin, myös pakkasella. 70 mm ulkovuorella haetaan nopeaa rungon pystytystä
jonka jälkeen katto saman tien päälle ja ollaan sateelta suojassa. Ja homma käy !60 v sitten armaassa pohjolassa osa väestöstä asui vielä savupirtissä. Miten oli mahdollisesti sisäpuolinen lisäeritys toteutettu satoja vuosia sitten pohjolan perukoilla kun aikalaistemme työkalupakista löytyi kirveeksi kutsuttava ja thats it? Mammutinpaskaa varmaan heiteltiin seinille eristeiksi pimeiden iltojen iloksi ja ajankuluksi? Ei meinaa satoja vuosia sitten ollu suuremmin rakennusteollisuutta olemassa saati edes minkäänlaista sahaa. Noilla tietomäärillä olet ollut raksalla 20 vee siivoojana tai naulojen repijänä.
- srtyjhsryj
haaveista totta kirjoitti:
Koska mainostaa ei saa en vielä kerro toimittajista mitään, ei tosin kysyttykään.
Seinärakenne on ulkoa sisälle 70 mm hirsi, paperi, 225 mm villatila ( ristiinkoolaus ) villana selluvilla, höyrysulku paperi. Pintoina osin panelia, osin levyä tapetoituna. Märkätilat harkoista. Lattiat vajaa puolet laattaa loput parkettia. Pintakatemateriaali sanoivat että saa valita muotopelti tai tiili.
Lämpimyydestä kun kyse villaaa) rossipohjassa 450 mm, b) seinissä se 225 mm ja c )katossa vino-osassa 450 mm ja ylimpänä tasaisella osalla kasvaa 800 mm:iin.
Talo tehdään ns. kurkihirsiperiaatteella / kattovasoilla, joiden paino seinän kohdalla tulee kokonaan pys-
tykoolauksen varaan. Tehtaan seinärakenne on painumaton, myös hirsi, näin sisäseinät ja pinnat voi tehdä ilman eri liukukoolauksia. Ensimmäiset näin toimitetut talot ovat olleet pystyssä reilut 10 vuotta
Todennäköisesti otamme talon ns. avaimet-käteen-periaatteella. Pystytysporukka tuli atomivoimalan
työmaalla tutuksi ja ovat kovia alan ammattilaisia.
Kuten eräs sanoi, että erikoinen porukka, kun alkaa heti aamusta hommiin !Toivottavasti ette asioineet Rantasalmen kanssa...tosin onhan se ollut jo jonkin aikaa nurin joten muusta tomittajasta lienee kyse. Em. firmakin laski paljon sen varaan että nämä ns. lämpöhirsitalot olisi liiketoimintaa mullistava ajatus mutta toisin kävi.
- atomivoimaa
perusteella. kirjoitti:
Kiitos vastauksesta. Hintaa en enää ihmettele. Huomattavasti normaalia vahvempi ulkoverhous, hirttä 70mm:n päre ei ole nähnytkään. Oikeaoppinen toteutustapa sellujen ja papereiden suhteen siitä pisteitä. Tarkasti on u-arvot laskettu.
Kysymys: Miksi rankorakenteiseen taloon on päädytty valitsemaan noinkin vahva verhoilu?
Vai tuli atomivoimalan työmaalla pystytysporukka tutuksi? Olivatko siivoajina vai raudoittajan apulaisina? Aamulla heti töihin kun parakissa ei ole lämmitystä..Mihin päin maailmaa työporukka siirtyy kun ensimmäiset ongelmat tulevat ajankohtaiseksi? Korvaukset?
Minkä helvetin takia panelin takana on paperi suoraan pystyrungon ja panelin välissä? Ei jos vaan kun kyseinen verhousmateriaali kastuu ensimmäisen kerran, takana oleva paperi on homeessa hyvin lyhyen ajan jälkeen. Toki tilanne on pelastettavissa pinnoittamalla "hengittävä" rakenne kosteuden kestäväksi mutta seuraavaksi sisäpuolinen kastepiste lahottaa panelin koska kosteus ei pääse poistumaan.
Kurkihirsiperiaate tarkoittaa että hirsiset päätykolmiot painuu kurkihirren päälle kohdistetusta kattorakenteiden painosta.
Pystykoolauksia kutsutaan muilla rakennuksilla kuin ydinvoimalatyömaalla pystyparruiksi. Pystyparruihin vastaavasti asennetaan vaakakoolaus.
Mitä merkitystä sellulla on alapohjassa jos pinnassa on laattaa ja parkettia. Hengittävyys?
Lämpimyydestä kun on kyse kerrotko kuinka ilmatiivis seinärakenne on ilman tuulensuojalevyjä ja "kiitos" painumattoman rakenteen, hirreksi kutsutut panelit ulkopinnoissa haristuu (ilman laskeutumisominaisuutta joka normaalisti tiivistää hirsirakenteen) ja vuotavat varauksistaan eli tässä tapauksessa pontistaan.antama väärä kuva Olkiluodon atomivoimalan projektista. Ruohonjuuritason timpurit raudottajat .....
olisivat tehneet 4-5 atomivoimalaa tuossa ajassa, joka meni herrojen riitelyyn ja tietämättömyyteen.
Media levitti juuri mentaliteettiä, että työt eivät edisty. Ollaan myöhässä niin ja niin monta vuotta. - Toisenlainen kokemus
tulee kantaa. kirjoitti:
Teoria ja käytäntö on yleensä kaksi eri maailmaa, se on ihan totta. Kuten myös se, että hyvin monet rintamamiestalot pilattiin sulkemalla talvella tuuletusaukot unohtamatta keväällä niitä aukaista. Kallista lämmitysenergian säästämistä mutta valitettavan yleistä.
Hometta löytyy tapauskohtaisesti joko ylhäältä, keskeltä tai alhaalta. Ihminen se nousee p#rse edellä puuhun, ei home. Siinä meni kuitenkin oikein että aiheuttaja on kosteus.
Mainittu seinärakenne hengittää ja toimii täydellisesti mutta toteutustapa muodostaa ongelman. Ongelma on siinä että paperi on suoraan kiinteästi yhteydessä liian ohueen vuoraukseen. Vuoraus kastuessaan esim. sateella, kastelee se takana olevan paperin koska ilmarakoa ei ole. Vuoraus itsessään siirtää siihen sitoutuneen kosteuden aikanaan ulos, mutta paperi kiinteän pinnan "alla" ei kosteusteknisesti toimi toivotulla tavalla vaan kuivuu LIIAN HITAASTI. Siis paperikin kuivuu mutta liian hitaasti ja kosteusrasitus on "liian pitkä". Imukyky on ainevahvuuteen nähden suuri joten kosteusprosentti on alallisesti huomattavasti suurempi kuin esim. mainitussa puuverhoilussa. Jos paperia ei olisi, sellu sitoisi kosteuden itseensä mutta huomattavasti tasaisemmin eli kosteusmäärä alallisesti olisi kosteusteknisesti kuivumista ajatellen huomattavasti edullisempi.
En osaa asiaa esittää tuon paremmin tyhmänä kirvesmiehenä mutta esimerkki löytyy valitettavasti vanhempien hankkimasta kesänviettopaikasta ja sen varastorakennuksesta. Rankorakenne eli pystyparru jonka ulkopintaan on asennettu pahvi ja pahvin päälle suoraan paneli (??????). Varastoa ei ole eristetty eikä verhoiltu sisäpinnoilta joten ilmiön toteaminen on valitettavan helppoa. Kovien sateiden jälkeen sisäpuolelta tarkastellessa pahvit ovat osittain kirjaimellisesti märät. Vaikka eristeitä ei siis ole, pahvit on joka tapauksessa homeessa vaikka pahvit pääsee kuivumaan sisäpuoleltakin.
Pitääkö tuosta nyt käydä kuvia ottamassa?Joskus 60 luvulla oli yhtenä yleisenä rakennustapana tehdä näin (ulkoa sisälle): Ulkoverhouslauta (pysty rimoituksella), tuulensuojapaperi, 10 villa kakkosnelosen runkoon, paperi, sisälevytys.
Juuri tehtiin remonttia yhteen tuollaiseen edelliskesänä. Ei hometta, ei märkyyttä niin missään. - tapa?
Toisenlainen kokemus kirjoitti:
Joskus 60 luvulla oli yhtenä yleisenä rakennustapana tehdä näin (ulkoa sisälle): Ulkoverhouslauta (pysty rimoituksella), tuulensuojapaperi, 10 villa kakkosnelosen runkoon, paperi, sisälevytys.
Juuri tehtiin remonttia yhteen tuollaiseen edelliskesänä. Ei hometta, ei märkyyttä niin missään.No ompa tosi yleinen tapa kun never ever ei vastaavaa ole tullut vastaan ja ammatikseni kierrän vanhoja rakennuksia fiksailemassa? Tai no, eihän tuo vanha ole, ehkä juuri siitä syystä? Kerrotko vielä käytetyn eristemateriaalin? Hiukan epäilyttää kokoa asia koska hygroskooppisia eristeitä rankorakenteeseen purun tms. lisäksi ei tietääkseni tuolla aikakaudella tunnettu? Epäilen myös vaakakoolauksen olemassa ajalle epätyypillisenä oloa mutta saatan olla väärässäkin? Lisäksi kysymyksiä herättää sisäpuolinen levytys mitä mahtanee olla koska pohjalla on vain paperi? Hiukan tarkempia tietoja?
Uudisrakentamisen puolella tapa on vastaavasti itsellekkin tuttu. Sillä erolla että kakkoskakkosten pintaan lyötiin tuul.suojalevy, pystykoolaus ja vaakaverhoilu.
Hirsirakentamisessa vastaavasti pysyrimalaudoituksia kiinnitettynä suoraan hirren pintaan on jopa ollut yleinen tapa. Monesti välissä se tervapaperi. Viime keväänä viimeksi tuli kohde vastaan kyseisellä tavalla toteutettuna eikä rakenteissa ilmennyt minkäänlaisia vaurioita. Täydellisen kova hirsi rispaantuneen (maalaamattoman) laudoituksen takana. Tervapaperi on ohut lisu eikä ole verrattavissa pahviin koska kosteudenimukyky alallisesti on ihan eri tasolla. Massiivipuuhun kiinteästi kiinnitetty vuoraus toimii siis kosteusteknisesti ihan täydellisesti. Kyseessähän on tavallaan yksi ja sama massiivirakenne.
Osittain näiden eristysmääräysten ansiosta (tai syystä) markkinoilla on ollut jo kauan esim. näitä ns. lämpöhirsiä joissa on puupohjainen eriste ulko- ja sisäpuolisen"hirren" välissä. Kosteusteknisesti jälleen kerran toimiva ratkaisu.
Pahvi kiinteästi asennettuna ulkoverhouksen takana toimii jos verhoilumateriaalin vahvuus on riittävä jolloin pahviin asti ei kosteutta pääse määrällisesti mainittavia määriä koska ulkoverhoilu sitoo itseensä suurimman osan kosteudesta vahvuutensa ansiosta.
"Paras" vastaan tullut rintamiestalon ulkopuolinen lisäeristys oli seuraavanlainen: Vanha ulkoverhoilu pois, pystykoolaus (lasivilla) ja vaakaverhoilu. Mieleen jäi sen takia koska kostuneet villat roikkui verhoilun alaosasta näkyvillä 10-40cm??? Voin sanoa ettei ollut mikään silmänilo.. - Paula @ Jere
Taitaa olla meillä tarjous samasta paikasta 146 m2 54.000 € täydellinen toimitus. Jotain pientä eroa on pa-
pereiden mukaan seinärakenteessa. Voihan kyseessä olla myös lukuvirhe.
Antoivat tarjouksen myös "avaimet-käteen" siten, että hintaan ei kuulunut tontti, ei liittymismaksut, mutta siitä eteenpäin kaikki. 150.000 €, mikäli yhtään rastia ei poisteta.
Sisustuksessa oli rasti-ruutun-periaatteella esim. kaapit ja kodinkoneet. Ne olivat keskihintaisia merkkituot-
teita jotka voi jättää toimituksesta pois, jos haluaa parempaa tai vaatimattomampaa.
Iso varaava takka alakerrassa ja pienempi yläkerrassa. Tiilikate, ikkunat viimeisen VTT-kisan 2. Seinän U- 0.17
Haluaisimme haapa-hirsipanelista keittiö/olohuone-tilan. Vielä emme saaneet siitä hintaeroa. On mahdollista että hankimme haavan itse ja mäntyhirsipaneli vähennetään hinnasta.
Samoin makkareiden levyt/tapetit saamme hankkia itse.
Kovin helppoa on ollut asioida ja tuntuu, että kaikki onnistuu. Koko ajan myyjäkin kysyi, olimmeko kärryil-
lä ja merkinnät tehtiin kumpaankin paperiin. Tämä oli huomaavaista ja kohteliasta.
Lopullinen hinta määräytyy sitten, kun kaikki täsmentyy. Mutta hinta ei kuitenkaan nouse ja se on tärkeetä.
Ei olisi ensimmäinen kerta, kun meidän hankinta löytyisi "parin rivin" lehti-ilmoituksesta. - Lycka till
Paula @ Jere kirjoitti:
Taitaa olla meillä tarjous samasta paikasta 146 m2 54.000 € täydellinen toimitus. Jotain pientä eroa on pa-
pereiden mukaan seinärakenteessa. Voihan kyseessä olla myös lukuvirhe.
Antoivat tarjouksen myös "avaimet-käteen" siten, että hintaan ei kuulunut tontti, ei liittymismaksut, mutta siitä eteenpäin kaikki. 150.000 €, mikäli yhtään rastia ei poisteta.
Sisustuksessa oli rasti-ruutun-periaatteella esim. kaapit ja kodinkoneet. Ne olivat keskihintaisia merkkituot-
teita jotka voi jättää toimituksesta pois, jos haluaa parempaa tai vaatimattomampaa.
Iso varaava takka alakerrassa ja pienempi yläkerrassa. Tiilikate, ikkunat viimeisen VTT-kisan 2. Seinän U- 0.17
Haluaisimme haapa-hirsipanelista keittiö/olohuone-tilan. Vielä emme saaneet siitä hintaeroa. On mahdollista että hankimme haavan itse ja mäntyhirsipaneli vähennetään hinnasta.
Samoin makkareiden levyt/tapetit saamme hankkia itse.
Kovin helppoa on ollut asioida ja tuntuu, että kaikki onnistuu. Koko ajan myyjäkin kysyi, olimmeko kärryil-
lä ja merkinnät tehtiin kumpaankin paperiin. Tämä oli huomaavaista ja kohteliasta.
Lopullinen hinta määräytyy sitten, kun kaikki täsmentyy. Mutta hinta ei kuitenkaan nouse ja se on tärkeetä.
Ei olisi ensimmäinen kerta, kun meidän hankinta löytyisi "parin rivin" lehti-ilmoituksesta.Lukuvirhe tosiaan. Tämä on hirsitalot-palsta, ei talopaketit.
Toivottavasti lukuvirhe jos pystyrunkoon on läpsäisty vain vahvahko paneli.
Hiukan kuin se osta silmälasit 5:llä eurolla. Lopulta poistut kaupasta kolmensadan lasien kanssa.
Kait ilmastointi on hiukan fiksummin toteutettu kuin älvsby-huussissa, reikä seinässä?
On erikoinen firma kun asentavat lvit, sähköt, viemäröinnit, vedet jne. jne. jne. ilman korvausta? Homma haiskahtaa siinä vaiheessa kun satasella myydään kahdensadan what ever.
Kunhan kiusaan kun hirsipalstalla kaupataan kappaletavarasta rakennettavaa taloa. Sonni kun myydään yleensä sonnina eikä lehmänä. Voi tulla ongelmia lypsämisen kanssa.. - missäviipyy..
Paula @ Jere kirjoitti:
Taitaa olla meillä tarjous samasta paikasta 146 m2 54.000 € täydellinen toimitus. Jotain pientä eroa on pa-
pereiden mukaan seinärakenteessa. Voihan kyseessä olla myös lukuvirhe.
Antoivat tarjouksen myös "avaimet-käteen" siten, että hintaan ei kuulunut tontti, ei liittymismaksut, mutta siitä eteenpäin kaikki. 150.000 €, mikäli yhtään rastia ei poisteta.
Sisustuksessa oli rasti-ruutun-periaatteella esim. kaapit ja kodinkoneet. Ne olivat keskihintaisia merkkituot-
teita jotka voi jättää toimituksesta pois, jos haluaa parempaa tai vaatimattomampaa.
Iso varaava takka alakerrassa ja pienempi yläkerrassa. Tiilikate, ikkunat viimeisen VTT-kisan 2. Seinän U- 0.17
Haluaisimme haapa-hirsipanelista keittiö/olohuone-tilan. Vielä emme saaneet siitä hintaeroa. On mahdollista että hankimme haavan itse ja mäntyhirsipaneli vähennetään hinnasta.
Samoin makkareiden levyt/tapetit saamme hankkia itse.
Kovin helppoa on ollut asioida ja tuntuu, että kaikki onnistuu. Koko ajan myyjäkin kysyi, olimmeko kärryil-
lä ja merkinnät tehtiin kumpaankin paperiin. Tämä oli huomaavaista ja kohteliasta.
Lopullinen hinta määräytyy sitten, kun kaikki täsmentyy. Mutta hinta ei kuitenkaan nouse ja se on tärkeetä.
Ei olisi ensimmäinen kerta, kun meidän hankinta löytyisi "parin rivin" lehti-ilmoituksesta."parin rivin" lehti-ilmoituksissa on se vaara olemassa että niitä käsitellään yleensä käräjillä. Just toi vastaava Älli-cheapshit on siitä oikein surullisen kuuluisa.
Siitä vaan mutta mutta jälleenmyytiarvo on myös yksi huomioitava asia. Älleistä ei pääse eroon noin vaan.
Jos mainostus käydään keskustelupalstalla, ei vahvasti mene. - Jaakko 44
missäviipyy.. kirjoitti:
"parin rivin" lehti-ilmoituksissa on se vaara olemassa että niitä käsitellään yleensä käräjillä. Just toi vastaava Älli-cheapshit on siitä oikein surullisen kuuluisa.
Siitä vaan mutta mutta jälleenmyytiarvo on myös yksi huomioitava asia. Älleistä ei pääse eroon noin vaan.
Jos mainostus käydään keskustelupalstalla, ei vahvasti mene.Siellä kysyttiin mielipiteitä ja omakohtaisia tai lähipiirin k o k e m u k s i a. Ja kun joku tai jotkut
"kehtaavat" puoltaa puutaloa / lämpöeristettyä hirsitaloa. On vikaa heti siinä ja tässä.
Se vaan on fakta, että liimapuuhirsitalot ovat kylmiä. Kulmat falskaa kylmää ja sukat pyörii jaloissa.
Ja näyttää sisältäkin ihan puulta! - jos häiritsee
Jaakko 44 kirjoitti:
Siellä kysyttiin mielipiteitä ja omakohtaisia tai lähipiirin k o k e m u k s i a. Ja kun joku tai jotkut
"kehtaavat" puoltaa puutaloa / lämpöeristettyä hirsitaloa. On vikaa heti siinä ja tässä.
Se vaan on fakta, että liimapuuhirsitalot ovat kylmiä. Kulmat falskaa kylmää ja sukat pyörii jaloissa.
Ja näyttää sisältäkin ihan puulta!Ei riitä että lukee avauksen, pitäisi vielä ymmärää lukemansa. Mitä muuta nuo vastaukset on kuin palautetta esitettyihin kysymyksiin?
Joku tai jotkut kehtaa puoltaa puutaloa/lämpöeristettyä hirsitaloa niin heti on vikaa siinä ja tässä. Jatkat valituslinjaa sanomalla että liimapuun kylmyys on fakta. Get it? Syyllistyt omille kintuille kusemiseen.
Se nyt on paskapuhetta että liimapuut on aina kylmiä. Elämättömän rakenteen takia ei vääntyile eikä irvistele kuin "täyshirsi" oli se sitten työstetty millä tavalla tahansa.
Mutta se on faktaa että liimapuu on liimapuuta eikä hirttä. Niputettu hukkapätkistä liimaamalla lankkua toisiinsa ja sitä myydän sitten "hengittävänä" hirtenä.
Tiivis on mutta ruma ja hyvin kaukana alkuperäisestä eli massiivihirrestä mutta ne on sitten makuasioita eikä ominaisuuksia. Look a like hirsitalo, ei enempää eikä vähempää. Hankkii se joka katsoo sen soveltuvan itselle parhaiten oli perustelut järki tai tunneperäisiä. Yleensä hankinnat perustellaan ylistävässä sävyssä sen mukaan mitä on tullut hankittua vaikka pää märkänis. Kaikissa on hyvät ja huonot puolensa, jokainen valitkoon makunsa mukaan mikä eniten itseä miellyttää tai mihin rahat riittää. - ei palele
jos häiritsee kirjoitti:
Ei riitä että lukee avauksen, pitäisi vielä ymmärää lukemansa. Mitä muuta nuo vastaukset on kuin palautetta esitettyihin kysymyksiin?
Joku tai jotkut kehtaa puoltaa puutaloa/lämpöeristettyä hirsitaloa niin heti on vikaa siinä ja tässä. Jatkat valituslinjaa sanomalla että liimapuun kylmyys on fakta. Get it? Syyllistyt omille kintuille kusemiseen.
Se nyt on paskapuhetta että liimapuut on aina kylmiä. Elämättömän rakenteen takia ei vääntyile eikä irvistele kuin "täyshirsi" oli se sitten työstetty millä tavalla tahansa.
Mutta se on faktaa että liimapuu on liimapuuta eikä hirttä. Niputettu hukkapätkistä liimaamalla lankkua toisiinsa ja sitä myydän sitten "hengittävänä" hirtenä.
Tiivis on mutta ruma ja hyvin kaukana alkuperäisestä eli massiivihirrestä mutta ne on sitten makuasioita eikä ominaisuuksia. Look a like hirsitalo, ei enempää eikä vähempää. Hankkii se joka katsoo sen soveltuvan itselle parhaiten oli perustelut järki tai tunneperäisiä. Yleensä hankinnat perustellaan ylistävässä sävyssä sen mukaan mitä on tullut hankittua vaikka pää märkänis. Kaikissa on hyvät ja huonot puolensa, jokainen valitkoon makunsa mukaan mikä eniten itseä miellyttää tai mihin rahat riittää.hirsitaloa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Orpo räyhää: kansan on muututtava
Orpon mukaan kansa ei elä kokoomuksen kanssa samassa todellisuudessa, ja sen vuoksi kansan on muututtava. Kas kun ei san2382699- 1011134
Nainen, nyt esitän muutaman skenaarion
Asumme yhdessä ja seurustelemme. 1. On ilta ja olet sohvalla makoilemassa ja räpläät kännykkääsi. Makuuhuoneesta kuulu1221098Kristillinen kaste toimitetaan upottamalla veteen - pään valelukaste ei kelpaa
Kristillinen upotuskaste perustuu juutalaiseen puhdistautumiseen, jossa upottaudutaan veden alle kokonaan. Paavali verta1531002Oikea kaste on syntisten kaste
Oikea kaste on syntisten kaste. Vain syntisiä tulee kastaa. Itsensä uskoviksi ja vanhurskaiksi julistaneita ei tule ka58995Upotuskaste on raamatullisin kaste
Jokainen raamattua lukenut tietää sen. Päivänselvä asia. Vauvalle annettu kaste ei löydy raamatusta.717917- 63841
- 41807
Perussuomalaisten kansanedustajalta erittäin raju puheenvuoro eduskunnassa massamaahanmuuttoa vastaa
https://www.is.fi/politiikka/art-2000012019924.html Hyvä, että perussuomalaiset tuo Suomen kansalle tätä vihervasemmisto238805- 121769