Kaikkihan sen tietävät: viranomaisten tekstistä ei meinaa saada kukaan mitään tolkkua Suomessa.
Päätösten, tiedotteiden ja lomakkeiden kieli on pahimmillaan käsittämätöntä.
-Mikä on projektisalkku? Ja mikä ihme on KuntaIT? Tässä on hyvin abstrakteja ei-yleiskielisiä sanoja, joiden välisiä suhteita rakennetaan, pohtii virkatekstien tutkija Vesa Heikkinen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (Kotus).
Heikkinen silmäili muutamaa STT:n hänelle tuomaa viranomaistiedotetta. Hänen mukaansa perusongelma on se, ettei virkatekstistä käy ilmi, kuka tekee mitä ja miten asia vaikuttaa tavalliseen ihmiseen.
-Abstraktit oliot tekevät jotain joillekin toisille abstrakteille olioille. Missä on virkakielen ihminen? Heikkinen ihmettelee.
Kotus vaatii, että viranomaiset alkavat viimein käyttää nykyistä selkeämpää kieltä, kuten vuoden 2004 hallintolaki edellyttää. Kielen kohentaminen olisi kirjattava hallitusohjelmaan.
-Ihmisten yhdenvertaisuus ja aktiivinen kansalaisuus vaativat hyvää kieltä. Esimerkiksi laki ei voi olla kaikille sama, jos lakitekstiä ei ymmärrä, sanoi keskuksen johtaja Pirkko Nuolijärvi vetoomuksen luovutustilaisuudessa eduskunnassa perjantaina.
Lomakkeita joudutaan täyttämään porukalla
Kotuksen mukaan huono virkakieli koskee valtavaa määrää tekstiä. Suomessa tehdään hallinnollisia päätöksiä vuosittain jopa 30 miljoonaa, ja julkisella puolella on käytössä ainakin 4000 lomaketta.
Esimerkiksi moni vanhus tai huonosti suomea osaava maahanmuuttaja tarvitsee apua saadakseen kaavakkeen täytettyä.
-Jotain on pielessä, jos lomakkeita joudutaan täyttämään ryhmätyönä, sanoi kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.).
Vesa Heikkisen mukaan viranomaisten pitää ottaa itse vastuu siitä, millaista tekstiä he kirjoittavat. Kielenhuoltajaa ei voi aina huutaa apuun korjaamaan kankeuksia.
-Asennemuutos olisi kaikkein tärkein. Ajatellaan, että kaikkihan nyt suomea ymmärtää. Niin ei ole.
Pelkkä tiedottaminen ei riitä, vaan asiat pitää pystyä selittämään kansalaisille. Kehno tiedote ei takaa vallankäytön avoimuutta.
-Tekstejä on hirveästi saatavilla, mutta jos niitä ei ymmärretä, voiko puhua avoimuudesta, Heikkinen kysyy.
STT
Päätösten, tiedotteiden ja lomakkeiden kieli on pahimmillaan käsittämätöntä.
-Mikä on projektisalkku? Ja mikä ihme on KuntaIT? Tässä on hyvin abstrakteja ei-yleiskielisiä sanoja, joiden välisiä suhteita rakennetaan, pohtii virkatekstien tutkija Vesa Heikkinen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (Kotus).
Heikkinen silmäili muutamaa STT:n hänelle tuomaa viranomaistiedotetta. Hänen mukaansa perusongelma on se, ettei virkatekstistä käy ilmi, kuka tekee mitä ja miten asia vaikuttaa tavalliseen ihmiseen.
-Abstraktit oliot tekevät jotain joillekin toisille abstrakteille olioille. Missä on virkakielen ihminen? Heikkinen ihmettelee.
Kotus vaatii, että viranomaiset alkavat viimein käyttää nykyistä selkeämpää kieltä, kuten vuoden 2004 hallintolaki edellyttää. Kielen kohentaminen olisi kirjattava hallitusohjelmaan.
-Ihmisten yhdenvertaisuus ja aktiivinen kansalaisuus vaativat hyvää kieltä. Esimerkiksi laki ei voi olla kaikille sama, jos lakitekstiä ei ymmärrä, sanoi keskuksen johtaja Pirkko Nuolijärvi vetoomuksen luovutustilaisuudessa eduskunnassa perjantaina.
Lomakkeita joudutaan täyttämään porukalla
Kotuksen mukaan huono virkakieli koskee valtavaa määrää tekstiä. Suomessa tehdään hallinnollisia päätöksiä vuosittain jopa 30 miljoonaa, ja julkisella puolella on käytössä ainakin 4000 lomaketta.
Esimerkiksi moni vanhus tai huonosti suomea osaava maahanmuuttaja tarvitsee apua saadakseen kaavakkeen täytettyä.
-Jotain on pielessä, jos lomakkeita joudutaan täyttämään ryhmätyönä, sanoi kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.).
Vesa Heikkisen mukaan viranomaisten pitää ottaa itse vastuu siitä, millaista tekstiä he kirjoittavat. Kielenhuoltajaa ei voi aina huutaa apuun korjaamaan kankeuksia.
-Asennemuutos olisi kaikkein tärkein. Ajatellaan, että kaikkihan nyt suomea ymmärtää. Niin ei ole.
Pelkkä tiedottaminen ei riitä, vaan asiat pitää pystyä selittämään kansalaisille. Kehno tiedote ei takaa vallankäytön avoimuutta.
-Tekstejä on hirveästi saatavilla, mutta jos niitä ei ymmärretä, voiko puhua avoimuudesta, Heikkinen kysyy.
STT
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.