12 miljoonaa €

Ulkomaan velkaa otetaan tänä vuonna erittäin, erittäin, erittäin paljon eli yli 13 miljardia euroa. 13 x 1000 miljoonaa euroa. Se on noin 400 % enemmän kuin viime vuonna.

Valtion budjetin loppusumma on tänä vuonna 50,19 miljardia euroa, joka on noin viisi miljardia euroa enemmän kuin viime vuonna. Valtion verotulot ovat tänä vuonna noin kahdeksan miljardia euroa pienemmät kuin viime vuoden budjetissa. Tänä vuonna veroja ja veroluonteisia tuloja on budjetin mukaan 30,98 miljardia euroa kun viime lamavuonna niitä oli 38,88 miljardia euroa eli 20,3 % enemmän.

Vaikka Suomi elää velaksi, niin hallitus päätti poistaa työnantajien kela-maksut, mikä teki miljardin euron loven verokertymään. Hallitusohjelmassa on kohta, jonka mukaan perheyritysten perintövero pitäisi kokonaan poistaa, vaikka varallisuusvero on jo kokonaan poistettu. Perheyritysten perintöveron poisto ei kuitenkaan onnistunut perustuslain vastaisena.
Pääomatulojen verotus on matalaa, eli pääomatuloista kerätään vain 28 %:n tasavero.
Myyntivoittojen ja osinkojen verotus on matalaa. Kun osinkoverotusta alennettiin, yritykset jakoivat ennätyssuuret osingot.

Maatalousyrittäjät saavat 2,8 miljardin euron verottomat tukiaiset lamavuosina. Palkkatulo, sosiaalietuudet ja eläkkeet ovat sen sijaan progressiivisesti verotettuja. Suomalaiset miljonäärit muuntavat ansiotulonsa pääomatuloiksi ja maksavat vain 28 %:n tasaveron - eivät lainkaan kunnallisveroa.

Kepun veronkannon kriteerin lausui entinen pääministeri Matti Vanhanen, joka totesi, että myös rikkaita pitäisi verottaa "talvisodan hengen mukaisesti" seuraavat viisi vuotta.

Kokoomuksen veronkannon kriteeriä ovat peräänkuuluttaneet sekä kansanedustaja Ben Zyzckowitz että valtiovarainministeri Jyrki Katainen, joiden mukaan rikkaita on liian vähän verotettavaksi.

Päähallituspuolueet , kepu ja kok, eivät hyväksy veronkannon kriteeriksi veronmaksukykyä ja siis oikeudenmukaisuutta. Joten Suomen verotulot eivät riitä hyvinvointivaltion palveluihin. Niinpä hallitus leikkaa sosiaaliturvasta, nostaa arvonlisäveroa, energiaveroa, karkkiveroa, alkoholiveroa... ja tinkii terveydenhuoltopalveluista ja vanhusten palveluista, jotta rikkaat (kepun ja kokoomuksen intressiryhmät) saavat pitää nollaveronsa ja verohelpotuksensa.

Kokoomuksen ja kepun kovaan linjaan kuuluu, että valtion verorahoja käytetään hävittäjiin, kriisinhallintaan, yritysten tukiaisiin (tänä vuonna 4,22 miljardia euroa, työ- ja elinkeinoministeriö), maataloustukiaisiin (2,8 miljardia euroa, maa- ja metsätalousministeriö) - samalla kun esim. terveyspalveluita ulkoistetaan kovalla kiireellä pienituloisten ulottumattomiin.

Kansainvälistä kuuluisuutta saanut ja maailman parasta reuman hoitoa tarjonnut Heinolan Reumasairaala lopetettiin. Sairaala Orton ja Reumasäätiön sairaala kilpailivat Kelan lähetteistä saadakseen maksavia potilaita. Orton voitti. Kokoomuslainen Karhuvaara toimi Ortonin hallituksessa ja ajoi alas Reumasairaalaa yhdessä kokoomuslaisen ministeri Risikon kanssa. Heikki Teittinen on Orton-konsernin toimitusjohtaja. Teittinen on Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n jäsenliiton hallituksen jäsen.

Nykyinen hallitus lopettaa kahdeksan hätäkeskuksen toiminnan tarpeettomana ja siten että keski-Suomeen ja Lappiin ei jää yhtään hätäkeskusta. Kokoomuslaisten ministereiden, kuten ministeri Holmlundin, äänestyspiireistä hätäkeskukset sen sijaan löytyvät.

Suomessa rahaa ei löydy yhteiskunnallisten ongelmien hoitoon, leipäjonojen tai asunnottomuuden poistoon. Noin 150.000 suomalaista kääntyy vuosittain toimeentulo- ja terveysongelmissaan kirkon diakoniatyön puoleen. Suomessa köyhissä perheissä on 155.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta ja nuorta. Kouluampumiset ovat seurausta syrjäytymisestä ja nuorten mielenterveysongelmaisten hoidon puutteesta.

Puutteellista perusturvaa paikataan Suomessa hyväntekeväisyysjärjestöjen leipäjonoissa. Myös hallitus paikkaa heikkoa sosiaaliturvaa tilaamalla EU-ruokapaketteja miljoona kiloa enemmän ensi vuodelle.

Puoluetoiminnan tukemiseen on budjetoitu tälle vuodelle 36 miljoonaa euroa. Pelkästään valtioneuvoston kanslian hallintomenot ovat 35,93 miljoonaa euroa. Eduskunnan budjetti on 122 miljoonaa euroa, josta kansanedustajat 20,72 miljoonaa euroa ja muut menot 3,89 miljoonaa euroa. Eikö laman aikana pitäisi tinkiä myös kansanedustajien ja ministereiden - ei pelkästään edustamansa kansalaisten menoista.