Onko enää hoitomuotona potilaan valvottamista vuorokauden ajan? Tämä auttoi masennukseen ainakin muutamaksi päiväksi. Luonnollisesti potilas tarvitsee tukea, sillä kiusaus päiväuniin voi olla kova.
Potilaan valvottaminen
subbort.
8408
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olen ollut päiväsiraalahoidossa,en osastolla.
Mutta minulle ainakin valvominen yöllä (kun uni ei tullut) aiheutti päivällä suurta ahdistusta.
Puolitoista vuotta valvoin kaikki aamuyöt, kunnes sain ahdistukseen oman lääkkeensä Truxlin ja sain aamuyötkin nukuttua. Siitä alkoi uusi elämä. En siis suosittele valvomista ominpäinkään.
Yö on nukkumista varten ja päivät hereilläoloa varten. Jumala loi pimeän yöksi ja valoisan ajan päiväksi. Niillä myöskin on oma tarkoituksensa. Jumala loi myöskin ihmiselle käpylisäkkeen, joka silmien kautta saa valoa ja hormonitoiminta pelaa.
jumala loi myös helvetin jonne kaikki epäonnistuneet ihmiset joutuva. hieno juttu.
En nyt just kyllä muista missä sanotaan että epäonnistujat joutuvat helvettiin, voisitko muistuttaa tästä kohdasta. Olen ihan ymmärtänyt että helvettiin menevät ihmiset jotka eivät halua katua syntejään.
tulkaa täydellisiksi, niin kuin teidän taivaallinen isänne. ei siinä paljoa pyydetä.
Pitäisiköhän nyt ottaa ja lukea uudestaan mitä siellä sanottiin? Ei varmaan todellakaan sanota. että joudutte helvettiin, jos ette tule jumalankaltaisiksi. Lähempänä helvettiä lienevät ne, jotka korottavat itsensä jumaliksi, eivätkä "epäonnistuneet" ihmiset, joita varten juuri on luvattuna armo ja pelastus... Näitä ei vastaanoteta minkään täydellisyyden myötä tai muita ihmisen ansioita vastaan vaan Jumalan armosta ja rakkaudesta.
Jos nyt helvettiä ja viimeistä tuomiota haluaa joku välttämättä kaivella, niin Jeesuksen kuvaukset löytyvät Matteuksen evankeliumista (25.luku):
"32 Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista.
33 Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen.
34 Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti.
35 Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne.
36 Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.'
37 "Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa?
38 Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut?
39 Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?'
40 Kuningas vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.'
41 "Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen.
42 Minun oli nälkä, mutta te ette antaneet minulle ruokaa. Minun oli jano, mutta te ette antaneet minulle juotavaa.
43 Minä olin koditon, mutta te ette ottaneet minua luoksenne. Minä olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua. Minä olin sairas ja vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa.'
44 "Silloin nämäkin kysyvät: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi, kodittomana tai alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?'
45 Silloin hän vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.'"
Pelastus tapahtuu kristinuskon mukaan lopulta armosta eikä ihmisen teoista. Tämän katkelma kuitenkin korostaa rakkauden merkitystä. Ihmisen "täydellisyyden" tai jumalankaltaisuuden merkitystä se ei korosta.
sitähän se on, pitää luopua synnistä=tulla täydelliseksi. elää kaikkien sääntöjen ja määräysten mukaan ja pelätä koko ajan, ettei vain lankea syntiin. yritin ja epäonnistuin, en osannut kaidalla tiellä kulkea, nyt mennään leveää tietä helvettiin.
Minusta se ei mene noin, enkä kannata sellaista sääntö- ja määräysuskonnollisuutta, joka perustuu pelkoon. Tiedän kyllä mistä puhut, ja aika hyvin sellaista aika sairasta, lakihenkistä fundamentalismia ymmärtääkseni tuossa kuvaat. Mutta mielestäni se menee niin päin, että ensin tulevat Jumalan armo ja rakkaus, ja mahdollinen parannus synneistä on ennemmin niiden hedelmää, eikä ainakaan mikään ansio, jolla "pelastutaan". Tai vaatimus, jonka täyttämättä jättäminen johtaa siihen, että Jumala hylkää ihmisen ja tuomitsee helvettiin. Ihmisen rimpuilut paheidensa ja parannuksentekonsa kanssa eivät muuta Jumalan rakkautta ja armoa mihinkään. Ja täydellinen ja "synnitön" ei ole yhtään kukaan ihminen, eikä kukaan ole muutenkaan toista parempi ihminen, vaan kaikki ovat yhtä mittaamattoman arvokkaita Jumalalle. Offtopic mutta vastailin vielä.