Olen nähnyt sen "Aulis Merenkulkijan" veneen viimekesänä moneen kertaan. Oli pitkään ankkurissa heinäkuussa Långstenin kupeessa. Näyttävä ja erikoikoinen linjoiltaan. Varmasti sisätilaa on saatu niillä ratkaisuilla hyvin. Lieneekö sitten merikelpoisuudesta jotenkin menetetty? Ei ole suunniteltu tosiaankaan miksikään rällästysveneeksi kilpa-ajoon! Ei siitä tiennyt, että moottori kävi, niin hiljainen oli. Vasta jäähdytyshöyry pakoputkesta paljasti asian. Erikoinen sekin ratkaisu, että nykyään marinoidaan moottori ja pakojärjestelmä raakajäähdytteiseksi. On siinä tietysti etuja keveys, yksinkertaisuus ja vähemmän sijoitettavaksi putkia säätimineen.
Juttelinkin Aulis-ukon kanssa Rosalan laiturissa hetken. Iso, sosiaalinen ja hauska äijä, joka on todella salailevan ylpeä paatistaan.
Vaatii varmasti luonnetta tammi-, helmi-, maaliskuun asua laituriin jäiden saartamassa veneessä. Utö, kotilaiturina voisi purjehduskautta olla lähes kuukausi aikaisemmin ja saman pitempään, kuin Espoossa.
Tuohon toiseen asiaan jota täällä jatkuvasti nälvitään. Betonivene on suolaisten vesien rannoilla melko yleinen. Niitä näkee Välimerellä paljon. Ensikertainen vilkaisee ja luulee siinä kelluvan lasikuitu-guttabergaa. On se kuitenkin sulavalinjainen ja pinnaltaan sliipattu ferrobetoni.
Sisiliassa telakalla käydessäni taisi olla työnalla nyt syksyllä viisi purjealusta betonista ja kaksi teräksstä. Ne kuitenkin valmistetaan 365 vuorokautta vedessä oleviksi, joten lasikuitu ei enää kaikkia ostajia kiinnosta.
Nykytekniikalla se betoni kuitujäykistein ja onteloimalla saadaan jllättävän kestäväksi. Tänne kirjoittaville mölöille saa antaa moukarin ja tunnin aikaa saada reikä kylkeen. Ei taida pujuilta onnistua! Paino ei ole enää mikään kysymys yli 36 jalkaisissa veneissä, joita käytetään ja pidetään vedessä muunkin, kuin näyttelyn vuoksi klubin laiturissa.
Itselläni on osaomistuksessa Sisiliassa kuitubetoninen purjehtija (en tiedä mitä kuitua se on, mutta metalliverkkoa voitiin jättää paljon pois valmistuksessa). Se oli nyt lokakuussa kuivalla tarkastuksessa, kun saksalaisosakaalta oli päässyt ankkurista irti kivikkoon myrskyssä. Mitään kaameaa ei ollut pohjassa. Raapuuksia, sormenpään kokoisia painaumia ja karheaksi mennyttä pintaa. Kolmen päivän työ ja samalla tehtiin aikaistettu muukin pohjatyö maaleineen, läpivientien tarkastuksineen ja peräisinhuoltoineen.
Kirjoitan tämän, kun lueskelin kaikkea tätä sontaa ja toisten aliarvioimista ja muusta kyllästyttävästä. Ei ole palstalla kai muita kuin joskusn Saimaalla soutuveneellä saareen vietyjä! Tietämys merenkulusta, veneen käsittelystä, rantautumisesta ja vierasvenesataman käyttäytymisestä on suurimmalla osalla huuhtoutunut helvettiin! Kirjoitetaan ja vittuillaan asioita kokeneile ja fiksummille. Ruotsia osaavat, lukekaapa vaikka heikäläisiä båt-sidoja! On meinaan eroa ja tasossa korkea kynnys.
Juttelinkin Aulis-ukon kanssa Rosalan laiturissa hetken. Iso, sosiaalinen ja hauska äijä, joka on todella salailevan ylpeä paatistaan.
Vaatii varmasti luonnetta tammi-, helmi-, maaliskuun asua laituriin jäiden saartamassa veneessä. Utö, kotilaiturina voisi purjehduskautta olla lähes kuukausi aikaisemmin ja saman pitempään, kuin Espoossa.
Tuohon toiseen asiaan jota täällä jatkuvasti nälvitään. Betonivene on suolaisten vesien rannoilla melko yleinen. Niitä näkee Välimerellä paljon. Ensikertainen vilkaisee ja luulee siinä kelluvan lasikuitu-guttabergaa. On se kuitenkin sulavalinjainen ja pinnaltaan sliipattu ferrobetoni.
Sisiliassa telakalla käydessäni taisi olla työnalla nyt syksyllä viisi purjealusta betonista ja kaksi teräksstä. Ne kuitenkin valmistetaan 365 vuorokautta vedessä oleviksi, joten lasikuitu ei enää kaikkia ostajia kiinnosta.
Nykytekniikalla se betoni kuitujäykistein ja onteloimalla saadaan jllättävän kestäväksi. Tänne kirjoittaville mölöille saa antaa moukarin ja tunnin aikaa saada reikä kylkeen. Ei taida pujuilta onnistua! Paino ei ole enää mikään kysymys yli 36 jalkaisissa veneissä, joita käytetään ja pidetään vedessä muunkin, kuin näyttelyn vuoksi klubin laiturissa.
Itselläni on osaomistuksessa Sisiliassa kuitubetoninen purjehtija (en tiedä mitä kuitua se on, mutta metalliverkkoa voitiin jättää paljon pois valmistuksessa). Se oli nyt lokakuussa kuivalla tarkastuksessa, kun saksalaisosakaalta oli päässyt ankkurista irti kivikkoon myrskyssä. Mitään kaameaa ei ollut pohjassa. Raapuuksia, sormenpään kokoisia painaumia ja karheaksi mennyttä pintaa. Kolmen päivän työ ja samalla tehtiin aikaistettu muukin pohjatyö maaleineen, läpivientien tarkastuksineen ja peräisinhuoltoineen.
Kirjoitan tämän, kun lueskelin kaikkea tätä sontaa ja toisten aliarvioimista ja muusta kyllästyttävästä. Ei ole palstalla kai muita kuin joskusn Saimaalla soutuveneellä saareen vietyjä! Tietämys merenkulusta, veneen käsittelystä, rantautumisesta ja vierasvenesataman käyttäytymisestä on suurimmalla osalla huuhtoutunut helvettiin! Kirjoitetaan ja vittuillaan asioita kokeneile ja fiksummille. Ruotsia osaavat, lukekaapa vaikka heikäläisiä båt-sidoja! On meinaan eroa ja tasossa korkea kynnys.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei nämä kuule ymmärrä tämäntasoisista kirjoituksista mitään! Ne laskee vain solmujaan ja siitä kuinka saatanasti heidän Hontansa huutaa kesäillassa ympyrää vierassatamassa. Näille on suunsoitto jo kolmannessa polvessa verissä ja jokin potkurimerkki ainut tulevaisuuden näkymä!
Hyvä, että sinulta tuli asiallista kirjoitustasi tänne pöhköjen miehittämään saittiin betoniveneistä.
Aulis Merenkulkija edustaa minusta sellaista keski-ikäisen miehen unelmaa -tai jotenkin riisuttua vapautta, jota me luultavasti kaikki haluaisimme.
Ainut mitä ihmettelen on, että miksei hän aja talveksi vaikka Ruotsin länsirannikolle tai Tanskaan halpoihin vierasvenesatamiin, joissa on muitakin veneihmisiä.
Minkälainen osaomistus sinulla on? Onko sidottu käyttöoikeus jotenkin kiertävään aikajaotukseen, vai sijoitettuun pääomaan?
Vaimolleni ja minulle on tarjottu osakeyhtiömuotoista veneratkaisua Mallorcalta. Omistaisimme 1/4 osakkeista ja saisimme vuodessa noin kolme kuukautta purjehdusoikeutta. Kuluista vuodessa maksaisimme noin 4300 euroa (yht. 17200 €!), jota pidän paljona Espanjassa! Siihen kuuluisi yksi telakointi kone- ja purjehuolloin, pohjatyöt ja vartioitu satamalaiturin pätkä.
Osakeyhtiön pääomaa ei ole vielä saatu selville, kun veneen varustelutasostakin on erimielisyyttä. Kaksi meistä olisi suomalaisita ja kaksi ruotsalaista pariskuntaa. Meille kelpaisi perusvarustelu ja sellaiseen sakkiin menisimme muutenkin. Nyt ruotsalaiset haluavat ilmastoinnista alkaen kaikkea elektronikkakrääsää vaivoiksi. Ne, kuten tiedetään eivät kestä suolailmaa kahta vuotta kauemmin. Veneen hintahaarukka on nyt 120 - 160 tuhatta ranskalaisvalmisteisestä veneestä.
Heinä-, elo-, ja syyskuussa emme haluaisikaan purjehdusvuoroa. Silloin kaikki on paahtavan kuumaa ja pelkästään kansi hehkuu mielettömästi myöhään yöhön. Kakki Välimerellä silloin purjehtineet sen tietää. Uimassa käynnnit vilvoitteluun saa aikaan sen, että illalla iho kesii suolahiutaleita lakanoille.
Siksi haluaisimme kiinteäksi käyttöajaksemme tammi -maaliskuun. Sekin on yksi pieni neuvottelun auki oleva asia perustettavassa yhtiössä. Kukaan meistä skandinaaveista ei halua kesähellettä.
Meitä on varoitettu osallisutmasta espanjalaisten, ranskalaisten tai italialaisten kanssa kimppaan. Jopa kuulemma venäläiset ovat rehellisempiä ja yhteistyöhalukkaimpia.
Kirjoita [email protected]
jooo .... on tasokasta.... laitan eston päälle sähköpostiini ...... puolessa tunnissa tuli neljä mallilla "ime homo munaa, tullaan opettaan tapoja..... jne....
Vieläkään ei toimi sun sähkärisi?
Taas paljastuit ! Se moka ei (ehkä) ollut se, että Koivisto betonoitiin, vaan se että kaikki muu meni päin vittua
Päin vittua menee nykynuorten käsitykset oikeasta ja väärästä, ammattitöistä ja mokista, kuten nimimerkki "alokieH" antoi ymmärtää. Asiasta tai aiheesta ei tyyppi mitään tiedä, ei Koivistosta eikä sen betonilla säilyttämisen hienouksista, mutta pienessä kaljassa täytyy heittää surkean "vittumiehenkin" mielipide tuleen. Ja tietysti oikein Heikolan "paljastusherjana"?
seuraaja/lukija joka on kiertänyt Euroopan ja Välimeren muutamaan kertaan mutta ei tänne kovin usein viitsi kirjoitella noiden paskanjauhajien ja joka paikan välittäjä asiantuntijoiden takia.
Kirjoitat kyllä asiaa noista typeryksistä.
Nimimerkit "Pärre Talintehtaalta" ja "MuuallakinVeneillyt" sanoisin teistä, että olette itse varsinaisia arkkityyppejä ihmisistä jotka kirjoittelee tänne suomi24 palstalle. Solvaatte toisia siitä mitä juurikin itse olette.
...kun kalikka kolahteli. Pärre ja muuallakin veneillyt kirjoittivat sentään hyvin positiivisesti, tämä nääinnoon vain tuli siinä solvatuksi. Tulipa siis todettua, että sonnan kirjoittajat ja aliarvioijat tunnistavat kuin tunnistavatkin itsensä täällä.
Miut on viety Saimaan saareen jo puol vuotiaana. Osataan täällä ainaskii navikoija (kilipailut), muute kolisee ja äkkijä. Ja kekseljäitäkin ollaan, ku Savosta tullan ja köyhi ollaan. Välillä merilleki mennää. Ja vietkii on pietty paremmassa kunnossa ku työ mer-elijät (laitooin tuo viiva jo että ymmätäsitte). Vuo on noita kuahari juppiloita tiäläkii nykyää. Kaiken mualiman seitkytä jalaksia Prinsessoja ja Fountaineja. Siinä männöö laituri ja venneet rikki ku hyö niillä kaahaa. Hienova on tuo venneessä asuminen. Nous kyllä etelänmiehen arvostus. Hyvvee Jouluu!