Pakkoruotsille vain tunnesyitä
Turun Sanomat 27.11 2010 02:31:49
Kaksikielisyyden unelman ei tulisi kirjoittajan mukaan perustua pakottamiselle. Pakkoruotsi kuulu hänen mielestään historiaan.
Vilkkaassa kielikeskustelussa kaikki asialliset perustelut pakkoruotsin puolesta on kumottu. Niin kauan kuin näkökulma pidetään kategorisena, ja todistellaan, että jokaisen suomalaisen on osattava ruotsia, ollaan toivottomassa umpikujassa.
Ihmisten yksilöllisyyden tunnustaen ruotsin kielen opiskelun puolesta voidaan kyllä esittää hyviä perusteluja, koska monen kansalaisen elämässä ruotsin kielestä varmasti on ollut hyötyä. Kuitenkaan se, että jonkun elämässä ruotsi on ollut tarpeellista, ei tarkoita sitä, että kaikki elävät saman elämän.
Miksi pakkoruotsi on Suomen nykyjohdolle pyhempää kuin edes uskonto tai asevelvollisuus, jotka jo kauan sitten on siirretty yksilönvapauden piiriin? Järkisyiden puuttuessa on etsittävä tunnepitoisia selityksiä. Pakkoruotsin kannattajilla on unelma kaksikielisestä Suomen kansasta. Unelmaan yhdistyy suuria toiveita ja lämpimiä tunteita, joita unelmaa jakamattoman ihmisen on vaikea käsittää.
Kaksikielisyyden unelma ei suomalaisessa arkitodellisuudessa ole ollut totta kuin muutamilla paikkakunnilla. Edes opetuksen eri tasoilla vaadittu pakkoruotsi ei ole tehnyt maastamme kaksikielistä. Tämä johtuu siitä, että suurin osa kansasta ei jaa kaksikielisyyden unelmaa, vaan heidät on pakotettu toteuttamaan sitä vastentahtoisesti.
Aina kun kaksikielisyyden unelman takaa paljastuu yksikielinen todellisuus, on reaktio sama. Tarvitaan enemmän opetusta, vielä lisää pakkoa ja vielä nuorempana. Tälläkin hetkellä ajetaan pakkoruotsin aloittamista kouluissa aikaisemmin. Ilmeisesti koska lapset eivät vielä osaisi suhtautua aineeseen kriittisesti.
Tämä asenne kääntyy todellisuudessa kaksikielisyyden unelmaa vastaan; pakko herättää ärtymystä, kielteisyyttä ja kaksikielisyyden karsastamista.
Vain maamme ruotsinkieliset ovat yleisesti ottaen kaksikielisiä, suomenkieliset ovat pääosin yksikielisiä. Jos kaikki olisimme kaksikielisiä, niin mitään nykymuotoista ruotsin pakko-opetustahan ei edes tarvittaisi.
Kaksikielisyyden unelman kääntöpuoli ja pakkoruotsin keskeinen tunnesyy on pelko. Maailma muuttuu kovaa vauhtia globaalimmaksi ja osa Suomen ruotsinkielisistä tuntuu huolehtivan jo koko olemassaolonsa puolesta. Muutos herättää aina ahdistusta ja pelkotiloja. Eikö mikään pysy samana tai ole pyhää, miten käy rakastamieni asioiden jos tulevaisuuden nuoriso ei välitä niistä?
Tarvitaan pelon ylittävää tulevaisuudenuskoa, jolla pelkotilat voidaan voittaa. Kun väistämättömän muutoksen aiheuttama kauhu lakkaa ohjaamasta ruotsinkielisiä etujärjestöjä, niissä oivalletaan, etteivät pakkolait ja mielikuvitukseen perustunut kaksikielisyys koskaan olleet ruotsinkielisyyden todellinen turva Suomessa.
Ruotsinkielisen elämäntavan turva ovat ruotsinkieliset itse, heidän omaperäiset kulttuuritekonsa ja yhteiskunnallinen rakennustyönsä. Kaikki se ponnistelu tieteissä, taloudessa ja taiteissa, jonka ruotsinkieliset ovat tehneet, vaatimatta keneltäkään mitään. Se on ollut kaksikielisyyden todellista rikkautta.
Tällä hetkellä kaksikielisyyden painotus on päinvastainen; se on muilta vaatimista, muiden velvoittamista ja omiin unelmiin ja identiteettiin pakottamista. Ei ihme, jos tällainen kielteinen kaksikielisyys innostaa yhä harvempia.
Jos kyettäisiin voittamaan se pelkotila, että koko ruotsinkielisyys häviää, niin kaksikielisyys muuttuisi sävyltään toiseksi. Tämä olisi kaikkien etu, mutta kaikkein eniten kaksikielisyyttä vaalivien. Pakkolainsäädännön kadottua oivallettaisiin hyvin nopeasti, ettei mitään hyvää ja arvokasta kadonnut ja, että kaikki kaksikielisyyden myönteiset puolet jatkuisivat kuten ennenkin, tai kehittyisivät myönteisessä ilmapiirissä entisestään.
Vain pelon voittaminen erottaa meidät pakkoruotsin lakkautuksesta ja uudenlaisesta, iloon pohjaavasta kaksikielisyydestä.
Sampo Terho, Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja
http://www.ts.fi/online/mielipiteet/lukijoilta/177326.html
Turun Sanomat 27.11 2010 02:31:49
Kaksikielisyyden unelman ei tulisi kirjoittajan mukaan perustua pakottamiselle. Pakkoruotsi kuulu hänen mielestään historiaan.
Vilkkaassa kielikeskustelussa kaikki asialliset perustelut pakkoruotsin puolesta on kumottu. Niin kauan kuin näkökulma pidetään kategorisena, ja todistellaan, että jokaisen suomalaisen on osattava ruotsia, ollaan toivottomassa umpikujassa.
Ihmisten yksilöllisyyden tunnustaen ruotsin kielen opiskelun puolesta voidaan kyllä esittää hyviä perusteluja, koska monen kansalaisen elämässä ruotsin kielestä varmasti on ollut hyötyä. Kuitenkaan se, että jonkun elämässä ruotsi on ollut tarpeellista, ei tarkoita sitä, että kaikki elävät saman elämän.
Miksi pakkoruotsi on Suomen nykyjohdolle pyhempää kuin edes uskonto tai asevelvollisuus, jotka jo kauan sitten on siirretty yksilönvapauden piiriin? Järkisyiden puuttuessa on etsittävä tunnepitoisia selityksiä. Pakkoruotsin kannattajilla on unelma kaksikielisestä Suomen kansasta. Unelmaan yhdistyy suuria toiveita ja lämpimiä tunteita, joita unelmaa jakamattoman ihmisen on vaikea käsittää.
Kaksikielisyyden unelma ei suomalaisessa arkitodellisuudessa ole ollut totta kuin muutamilla paikkakunnilla. Edes opetuksen eri tasoilla vaadittu pakkoruotsi ei ole tehnyt maastamme kaksikielistä. Tämä johtuu siitä, että suurin osa kansasta ei jaa kaksikielisyyden unelmaa, vaan heidät on pakotettu toteuttamaan sitä vastentahtoisesti.
Aina kun kaksikielisyyden unelman takaa paljastuu yksikielinen todellisuus, on reaktio sama. Tarvitaan enemmän opetusta, vielä lisää pakkoa ja vielä nuorempana. Tälläkin hetkellä ajetaan pakkoruotsin aloittamista kouluissa aikaisemmin. Ilmeisesti koska lapset eivät vielä osaisi suhtautua aineeseen kriittisesti.
Tämä asenne kääntyy todellisuudessa kaksikielisyyden unelmaa vastaan; pakko herättää ärtymystä, kielteisyyttä ja kaksikielisyyden karsastamista.
Vain maamme ruotsinkieliset ovat yleisesti ottaen kaksikielisiä, suomenkieliset ovat pääosin yksikielisiä. Jos kaikki olisimme kaksikielisiä, niin mitään nykymuotoista ruotsin pakko-opetustahan ei edes tarvittaisi.
Kaksikielisyyden unelman kääntöpuoli ja pakkoruotsin keskeinen tunnesyy on pelko. Maailma muuttuu kovaa vauhtia globaalimmaksi ja osa Suomen ruotsinkielisistä tuntuu huolehtivan jo koko olemassaolonsa puolesta. Muutos herättää aina ahdistusta ja pelkotiloja. Eikö mikään pysy samana tai ole pyhää, miten käy rakastamieni asioiden jos tulevaisuuden nuoriso ei välitä niistä?
Tarvitaan pelon ylittävää tulevaisuudenuskoa, jolla pelkotilat voidaan voittaa. Kun väistämättömän muutoksen aiheuttama kauhu lakkaa ohjaamasta ruotsinkielisiä etujärjestöjä, niissä oivalletaan, etteivät pakkolait ja mielikuvitukseen perustunut kaksikielisyys koskaan olleet ruotsinkielisyyden todellinen turva Suomessa.
Ruotsinkielisen elämäntavan turva ovat ruotsinkieliset itse, heidän omaperäiset kulttuuritekonsa ja yhteiskunnallinen rakennustyönsä. Kaikki se ponnistelu tieteissä, taloudessa ja taiteissa, jonka ruotsinkieliset ovat tehneet, vaatimatta keneltäkään mitään. Se on ollut kaksikielisyyden todellista rikkautta.
Tällä hetkellä kaksikielisyyden painotus on päinvastainen; se on muilta vaatimista, muiden velvoittamista ja omiin unelmiin ja identiteettiin pakottamista. Ei ihme, jos tällainen kielteinen kaksikielisyys innostaa yhä harvempia.
Jos kyettäisiin voittamaan se pelkotila, että koko ruotsinkielisyys häviää, niin kaksikielisyys muuttuisi sävyltään toiseksi. Tämä olisi kaikkien etu, mutta kaikkein eniten kaksikielisyyttä vaalivien. Pakkolainsäädännön kadottua oivallettaisiin hyvin nopeasti, ettei mitään hyvää ja arvokasta kadonnut ja, että kaikki kaksikielisyyden myönteiset puolet jatkuisivat kuten ennenkin, tai kehittyisivät myönteisessä ilmapiirissä entisestään.
Vain pelon voittaminen erottaa meidät pakkoruotsin lakkautuksesta ja uudenlaisesta, iloon pohjaavasta kaksikielisyydestä.
Sampo Terho, Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja
http://www.ts.fi/online/mielipiteet/lukijoilta/177326.html
Vastaukset 30
Vanhimmat
Hyvä Sampo! Tuskin tämän parempaa seuraajaa Talalle olisi voitu löytää.
paperilehdessäkin? Sunnuntainumerossa? Jos oli, niin hieno juttu kerrassaan!
Olen positiivisesti yllättynyt, kun Turun Sanomat sallivat muutakin kuin vain pakkruotsia puoltavia kirjoituksia.
kohdan "kaksikielisyyden unelma" ja sokaistui onnesta... Siksi kirjoitus pääsi läpi...
TS julkaisi vain muutetun tekstin, alkuperäinen löytyy Terhon kotisivulta.
Ehdottomasti huipputeksti.
Parasta on, että tämä selittää täysin sen, miten pakollisen ruotsin kannattajat käyttäytyvät ja keskustelevat toisten ohi sivuuttaen kaikki argumentit.
Tyyli tekstissä on niin analyyttinen, selkeä mutta myös kunnioittava, että uskon sen avautuvan myös pakollisen ruotsin kannattajille ainakin jossain määrin.
Sampo Terho on koko viime vuoden ottanut teksti tekstiltä paikkansa suomalaisuuden syvällisenä ymmärtäjänä ja kuvaajana ja erityisesti kielikysymyksen viileänä analysoijana, joka pyrkii ojentamaan kättä kielirajan yli.
Sampo Terho = good cop
Heikki Tala = bad cop
Terho sanoi mainiosti, että pakkoruotsi on päättäjillemme pyhempää kuin uskonto ja maanpuolustus!
Oikeastaan voisi tarkentaa, että keinotekoinen kaksikielisyys on se pyhä lehmä, johon ei saaa koskea. Pakkoruotsituksella yritetään pitää elossa tuota lehmää.
Muuten. Miksi SL:n puheenjohtajan kirjoitus on lukijoiden mielipideosastolla? Mielestäni se kuuluu kolumniksi tai artikkeliksi lehteen.
"Muuten. Miksi SL:n puheenjohtajan kirjoitus on lukijoiden mielipideosastolla? Mielestäni se kuuluu kolumniksi tai artikkeliksi lehteen."
Koska Turun 5,3% ruotsinkielistä voisivat suuttua...
.
kun tajuaa olleensa koko ajan ulkomaalainen ja ulkopuolinen tässä maassa jossa suomenkielisiä murteita on puhuttu jo lähtien 4000 eKr.
Eihän siinä voi tehdä mitään muuta kuin alkaa kirkumaan hysteerisesti
.
Sampo Terho on kyllä siinä oikeassa, että ruotsinkieliset ovat kaksikielisiä, koska hallitsevat suomenruotsin ja ruotsin kielen.
...se on silkkaa tekoälyllistä huttua, täynnä ennakkoluulojen vääristämää "logiikkaa". Hurrit eivät mosuiesta suuttu. Ne ovat aika tottuneita noihin hurrivtseihin joita jotkut ottavat todesta. Se on itse asiassa välillä hupaisaa nähdä miten pieleen kirjoitukset menee kun on tarpeeksi ahdasmielinen.
Tämä kirjoitus on siitä oiva esimerkki.
Tämän jälkeen voidaan keskustella vapaasta kielivalinnasta ilman että täytyy jäädä jumiin siihen, ettei mikään argumentaatio kelpaa pakon kannattajalle. Nyt se voidaan ohittaa sanomalla, että javisst minä ymmärrän tunnetason kiintymyksen suomenruotsalaiseen unelmaan kaksikielisyydestä...
Terhon kirjoitus on selvästi tuonut mukaan uusia fanittajia vapaalle kielivalinnalle, tässä lainaus kommenttiosastosta:
"Terhon kirjoituksessa minua miellytti sovitteleva asenne. Hän totesi oikeudenmukaisesti, ettei suomenruotsalaisen kulttuurin asemaa ja saavutuksia ole mitään syytä kyseenalaistaa. En minäkään mitenkään häpeä seuraavani televisiosta Strömsötä, enkä epäröi tunnustaa, että minulla on hyviä ystäviä, jotka ovat äidinkieleltään ruotsalaisia suomalaisia. Huomionarvoista sen sijaan on, että kaikki suomenruotsalaiset ystäväni ovat pakkoruotsia vastaan. Tämän vuoksi olenkin toivonut, että myös RKP jossain vaiheessa alkaisi kuunnella näitä suomenruotsalalaisia. Pakkoruotsi pilaa aivan turhaan ruotsinkielisten maineen."
Tämän kirjoittajan hengenheimolaiset ja ystävät ovat se ryhmä, joka mahdollistaa pakollisenruotsin poistamisen mahdollisimman pian. Toivottavasti nämä äänenpainot näkyvät myös keskusteluillassa.
Monet surut väittävät vastustavansa pakkoruotsia, mutta äänestävät uskollisesti RKP:tä ja sen svekojohtajia!
Ei kai RKP muuta linjaansa, jos kiltisti 80% suruista kuitenkin sitä äänestää. Jos surut olisivat tosissaan, niin he äänestäisivät pakkkoruotsia vastustavia henkilöitä RKP:n johtoon.
Toisaalta se on vaikeaa, koska sellaisia ei päästetä edes ehdolle svekopuolueeseen....
"Monet surut väittävät vastustavansa pakkoruotsia, mutta äänestävät uskollisesti RKP:tä ja sen svekojohtajia!"
Monet haluavat miellyttää suomenkielisiä ja siksi väittävät kannattavansa kielivapautta. Mitä he sitten sanovat turvallisessa ruotsalaisessa seurassa?
Äänestävät kuitenkin pakkoruotsin puolesta.
Voisipa tämä viitoittaa asialliseen kielikeskusteluun huomenna.
Keskustelusta tulee varmasti mielenkiintoinen.
http://atuubi.yle.fi/ohjelmat/a2_teema
estävät suomalaisia muuttamasta asiointikielensä englanniksi? Ettei vain olisi tunnesyyt? ...niin ja kenties se ettei kaikki osaa englantia riittävän hyvin.
Onko tarkoituksenne todella jakaa tämä maa kahtia, niin että tulisi olemaan vähemmistö joka puhuu maan molempia kieliä ja todennäköisesti lisäksi useampia muitakin kieliä kuin valtaväestö ja jolla menee huomattavan hyvin ja jota nyt jo kadehditaan?
Vastapuolena olisi valtaväestö, tässä tapauksessa häviäjät, jotka eivät lainkaan tuntisi osaa kotimaastaan, jotka kattavaa tietoa kotimaastaan hankkiakseen tulee tarvitsemaan tulkkausta ja käännöspalveluja eivätkä lainkaan tunne 6 % maanmiehistään eikä heidän kulttuuriaan.
Poistamalla oman ruotsin kielen taitonne, vaikka kuinka vaatimattoman, te annatte meille ruotsin- lue! kaksikielisille mahtavan etulyöntiaseman. Todellinen ongelma teidän kannaltanne on ja tulee olemaan se että me olemme kaksikielisiä ja te ette ole. Ongelmanne ei suinkaan ole se että teidän on peruskoulussa opiskeltava vähän ruotsia vaan teidän tavoitteena on poistaa ruotsin kieli Suomesta ja muuttaa se tarpeettomaksi ettei teiltä sitä voitaisi sitä taitoa vaatia. Toiveajattelua!! Niinhän ei tule koskaan tapahtumaan.
Ruotsi on Suomen toiseksi puhutuin kieli.
"Poistamalla oman ruotsin kielen taitonne, vaikka kuinka vaatimattoman, te annatte meille ruotsin- lue! kaksikielisille mahtavan etulyöntiaseman."
Kaada ittelles vaan! Jos ne kerran on niin hyvät ne edut ruotsin kielen osaamisesta, miksi ette halua pitää niitä itse? Naurettava selitys sulla!
"Ruotsi on Suomen toiseksi puhutuin kieli. "
Suomi on Pohjoismaiden toiseksi puhutuin kieli. Silti kohdellaan kuin hylkiötä.
"Kaada ittelles vaan! Jos ne kerran on niin hyvät ne edut ruotsin kielen osaamisesta, miksi ette halua pitää niitä itse? Naurettava selitys sulla! "
Pidetäänhän me ja meillä onkin hyvät edut ruotsin kielen osaamisesta. Siitähän tässä kaikessa on kyse, te nettifennot työnnätte nettiin sitä iänikuista ETUoikeustuubaanne ja kuitenkin kaikki samat "edut" ovat itsennekin ulottuvilla kunhan vain osaisitte kahta kieltä kuten me. Te vain haluaisitte saada samat "edut" vähemmällä.
Minun elämänkatsomukseeni ei kuulu kateus ja ajattelu että jokin mitä sinulla on, olisi minulta pois.
Elämä on.
Suomi on kaksikielinen maa ja ruotsi on Suomen toiseksi puhutuin kieli.
ruotsia ei puhuta kohta enää kuin vanhainkotien vessoissa, venäjän kieli raikuu kilvan savon murteen kanssa kun tehdään businesta!
Ei maa kahtia repeä, koska ruotsinkielisiä on liian vähän.
Ruotsinkielisistä vain yksi prosentti ei osaa suomea.
Ruotsinkielisten kulttuuri ei mitenkään poikkea suomenkielisten kulttuurista.
Ruotsinkieliset tarrautuvat pakkoruotsiin, koska kun pakkoruotsi poistetaan, menee Rkp:n valta ja samalla ruotsinkielisten mahdollisuus öykkäröidä.
Kielivähemmistön tulee ymmärtää olevana kielivähemmistö, eikä leikkiä 1800-lukua.
- "Ei maa kahtia repeä, koska ruotsinkielisiä on liian vähän."
Svensk Finland kattaa nimen omaan sen tärkeimmän ja liiketaloudellisesti merkittävimmän osan Suomea. Siellä missä me asumme olisi hyvä osata ruotsia, sen taidon perään nimittäin kysellään.
-"Ruotsinkielisistä vain yksi prosentti ei osaa suomea."
Entä sitten? Minä en ainakaan aio ryhtyä säälistä puhumaan viranomaisten kanssa suomea. En minä ole opetellut suomea siksi ettei teidän tarvitsisi opetella ruotsia.
-"Ruotsinkielisten kulttuuri ei mitenkään poikkea suomenkielisten kulttuurista."
Olet väärässä, meidän kulttuureilla on suuria eroja ja poikkeavat monin tavoin. Keskimäärin meillä on esim paljon enemmän sosiaalista elämää kuin teillä.
Ankdam: "Svensk Finland kattaa nimen omaan sen tärkeimmän ja liiketaloudellisesti merkittävimmän osan Suomea. --- Minä en ainakaan aio ryhtyä säälistä puhumaan viranomaisten kanssa suomea. En minä ole opetellut suomea siksi ettei teidän tarvitsisi opetella ruotsia. --- meillä on esim paljon enemmän sosiaalista elämää kuin teillä."
Useimmilla suomalaisilla ei ole mitään suomenruotsalaisia vastaan, mutta tuollainen teksti saattaa muuttaa positiivisimmankin fennon asenteen...
"Svensk Finland kattaa nimen omaan sen tärkeimmän ja liiketaloudellisesti merkittävimmän osan Suomea. Siellä missä me asumme olisi hyvä osata ruotsia, sen taidon perään nimittäin kysellään."
Svensk Finland on todellisuudessa hyvin pieni rannikkokaistale Suomessa, jonka taloudellinen painoarvo
on olematon verrattuna suuriin suomenkielisiin alueisiin, joten älä nyt sentään noin käsittämätöntä
pajunköyttä ala syöttämään, sillä sitä enemmistö kansasta usko enää 2000-luvulla mitkään yksikieliset
surualueet kuten Närpiö eivät kilpaile kärjistetysti sanoen suomenkielisten alueiden kanssa muusta kuin tomaatinviljelystä.
"Minä en ainakaan aio ryhtyä säälistä puhumaan viranomaisten kanssa suomea. En minä ole opetellut suomea siksi ettei teidän tarvitsisi opetella ruotsia."
Muualla maailmassa vähemmistöt opettelevat enemmistön kielen tämä on tapana myös Keski-Euroopassa, mutta Suomessa näköjään on niin kieroutunut käsitys vähemmistöjen oikeuksista, että
enemmistö pakotetaan opettelemaan viiden prosentin vähemmistön kieltä pakolla kouluissa.
"Olet väärässä, meidän kulttuureilla on suuria eroja ja poikkeavat monin tavoin. Keskimäärin meillä on esim paljon enemmän sosiaalista elämää kuin teillä."
Perusteluja kehiin miksi surut olisivat sosiaalisempia kuin suomenkieliset nyt ei riitä vain toteaminen.
Hyvä Sampo, juuri tällaista järjen ääntä Suomi tarvitsee.
Tämä kirjoitus ja sen sanoma pitäisikin nyt saada vielä laajempaan levitykseen.
Niin hyvä avaus, että olen tyytyväisyydessäni kerrankin melkein sanaton.
Tämäkö sitten on persujen suuri lupaus ja lahja maaimalle?
"Kaksikielisyyden unelman ei tulisi kirjoittajan mukaan perustua pakottamiselle"
Mikä unelma? Jos alkuun tulee lisää tällaisia tuulesta temmattuja väitteitä, asioomina, niin tiedämme kaikki kuinka tyhjänpäiväinen fiksultakin kuullostava kirjoitus on.
"Pakkoruotsi kuulu hänen mielestään historiaan."
Se on tälläkin hetkellä elävää tosdellisuutta, eikä varsinkaan kuulu historiaan kun se ei ole kuin alle 40 v.
"Vilkkaassa kielikeskustelussa kaikki asialliset perustelut pakkoruotsin puolesta on kumottu"
Ei suinkaan. Suorastaan naurettava väite. Sen sijaan asiallinen keskustelija voisi perustella miksi hyvät perustelut vastaan painavat enemmän kuin hyvät perustelut puolesta
"Niin kauan kuin näkökulma pidetään kategorisena, ja todistellaan, että jokaisen suomalaisen on osattava ruotsia, ollaan toivottomassa umpikujassa."
Olemmeko olleet "toivottomassa umpikujassa 40 vuotta? Miten olemme siis kehittyneet yhdeksi maailman vauraimmista ja tasa-arvosimmista maaksi jos oleme "toivottomassa umpikujassa". Älyvapaata liioittelua.
"
Ihmisten yksilöllisyyden tunnustaen ruotsin kielen opiskelun puolesta voidaan kyllä esittää hyviä perusteluja, koska monen kansalaisen elämässä ruotsin kielestä varmasti on ollut hyötyä. Kuitenkaan se, että jonkun elämässä ruotsi on ollut tarpeellista, ei tarkoita sitä, että kaikki elävät saman elämän."
Sama pätee melkein jokaiseen pakolliseen kouluaineeseen ehkä äidinkieltä lukuunottamatta. Mutta niin kauan kuin Terho ei keksi meille kristallipalloa niin yksilön on varudutava laajaalaisesti. Tästä ei saada pätevää perustelua sille mitkä pitäsi ja mitkä ei pitäisi olla pakollisisa aineita. Toimivia perusteliuja toki löytyy. Tämä ei ole yksi.
"Miksi pakkoruotsi on Suomen nykyjohdolle pyhempää kuin edes uskonto tai asevelvollisuus, jotka jo kauan sitten on siirretty yksilönvapauden piiriin?"
Typerä paikkansapitämätön väite. Kyse ei ole pyyhyydestä tietenkään.
"Tämä johtuu siitä, että suurin osa kansasta ei jaa kaksikielisyyden unelmaa, vaan heidät on pakotettu toteuttamaan sitä vastentahtoisesti."
Typerä väite. Ei pakollisuus te asioista vastenmieleisä. Muutenhan matematiikka ja liikunta olisi kaikkien mielestä vastenmielisiä ja oppimistulokset heikkoja, jolloin oppimistulosten parantamiseksi ne olisi tehty aikoja sitten valinnaisksi. Todellisuus on kuitenkin se että juuri valinnaisuus heikentää opiimistuloksia.
"Aina kun kaksikielisyyden unelman takaa paljastuu yksikielinen todellisuus, on reaktio sama. Tarvitaan enemmän opetusta, vielä lisää pakkoa ja vielä nuorempana. "
Typerä väite koska mitään lisäyksiä ei ole tehty 40 vuoteen.
"Tälläkin hetkellä ajetaan pakkoruotsin aloittamista kouluissa aikaisemmin."
Väärin. Tällä hetkellä pohditaan sitä mietn kieltenopetusta ylipäätään saataisiin varhaisemmin liikkeelle. Syy on se että kieltenoppimisen herkkyysvaihe on laikki- ja alakuoluikä. Ei tämä mitenkään liity erityisesti toisen kotimaisen pakollisuuteen. Se on eri kysymys.
"Tämä asenne kääntyy todellisuudessa kaksikielisyyden unelmaa vastaan; pakko herättää ärtymystä, kielteisyyttä ja kaksikielisyyden karsastamista. "
Aika uskottava arvio jätkältä joka on puheenjohtajana ruotsinvastustajien kaappaamassa liitossa.
"Vain maamme ruotsinkieliset ovat yleisesti ottaen kaksikielisiä, suomenkieliset ovat pääosin yksikielisiä. Jos kaikki olisimme kaksikielisiä, niin mitään nykymuotoista ruotsin pakko-opetustahan ei edes tarvittaisi."
Taas väärin. Ilman pakkosuomea ei tilanne olisi tämä. Ja jos pakkoruotsi tomisi paremmin loputkin olisi kaksikielisempiä. Minunkin on ollut PAKKO opetella Suomea. ja PAKKO motivoi kummasti.
"Kun väistämättömän muutoksen aiheuttama kauhu lakkaa ohjaamasta ruotsinkielisiä etujärjestöjä"
Pakkoruotsi on suomenkielisten poliitikkojen ratkaisu joka koskee suomenkielisiä lapsia.
"Tällä hetkellä kaksikielisyyden painotus on päinvastainen; se on muilta vaatimista, muiden velvoittamista ja omiin unelmiin ja identiteettiin pakottamista."
Ktllä minusta tuntuu että minä vosin kirjoittaa ruotsiksi. En minä tunne että te VELVOITATTE minua kirjoittamaan suomeksi. Ja jos minä velvoittaisin suomenkielisiä niin silloinhan ne kirjoittaisivat minulle ruotsiksi. terhokin. Mutta ei minulla ole haluja tai edes kykyjä velvoittaa, ja sehän näkyy jo siitä että sapo kirjoitta suomeksi. Kummallisia väitteitä.
"kauhu lakkaa ohjaamasta ruotsinkielisiä etujärjestöjä, niissä oivalletaan, etteivät pakkolait ja mielikuvitukseen perustunut kaksikielisyys koskaan olleet ruotsinkielisyyden todellinen turva Suomessa."
Odotan innolla hetkeä jolloin Sampokin tajuaisi tämän. Kyllä ruotsinkielisyyden turva on ja pysyy meissä hurreissa ja kaksikielisissä. Ei siihen vastahakoisia Sampoja tarvita.
ST: "Tämä johtuu siitä, että suurin osa kansasta ei jaa kaksikielisyyden unelmaa, vaan heidät on pakotettu toteuttamaan sitä vastentahtoisesti."
rautaako?: "Typerä väite. Ei pakollisuus te asioista vastenmieleisä. Muutenhan matematiikka ja liikunta olisi kaikkien mielestä vastenmielisiä ja oppimistulokset heikkoja, jolloin oppimistulosten parantamiseksi ne olisi tehty aikoja sitten valinnaisksi. Todellisuus on kuitenkin se että juuri valinnaisuus heikentää opiimistuloksia."
Puhut ohi.
Pakollisuus vaatii hyvät perusteet. Meillä ei ole hyviä perusteita edes kahdelle vieraalle kielelle saatika sille, että toisen niistä on oltava ruotsi. Sellainen on vastenmielistä. Mutta siitäkään ei nyt ollut puhe.
Sampon tekstissä mainitaan kaksikielisyys, johon suomenkielisten on vastentahtoisesti osallistuttava. Suomenkieliset suomalaiset ovat harvoin kaksikielisiä ja jos ovat, usein muilla kieliyhdistelmillä kuin suomi ruotsi. Nykyinen kaksikielisyys perustuu nimenomaan unelmalle. Suomalaiset eivät pidä sitä unelmaa vastenmielisenä (saahan muilla olla unelmia) mutta heidät on vedetty mukaan vastentahtoisesti.
Ilahduin muutama kuukausi sitten ruotsinkielisestä ajankohtaisohjelmasta, jossa viulisti ja kapellimesari Jan Söderblomia haastateltiin ruotsin asemasta. JS sanoi suoraan, että ruotsinkielisillä on unelmakuva (drömbild) Suomesta, jossa kaikki oppivat ruotsia ja puhuvat iloisesti ruotsia. JS arveli, että joku pitää mielellään kiinni vastakkainasettelusta, joka syntyy, kun tämä unelmakuva ei olekaan totta. Toimittaja kysyi suoraan, tarvitseeko RKP näitä uhkakuvia säilyäkseen. JS ei sanonut kyllä - asia jäi soimaan ilmassa.
Muuten pedagogisesti sekä matematiikan että liikunnan opetus kaipaa kehittämistä ja erityisesti erilaisten lasten huomioimista. Niin myös kieltenopetus ja erityisesti sen määrittely, montako pakollista kieltä koulussa on. Ruotsin malli on tässä hyvä, sillä se huomioi hyvin maahanmuuttajat ja oppimisvaikeuksia omaavat.
Jos hän tarvitsee jonkun toisen selittelemään noinkin pitkäpiimäisesti että mitä huttua hän oiekin tarkoittaa. Ehkä hänen kirjoituksensa perustuu johonkin netti fennojen ihmeelliseen evankeliumiin jonka vain muutamat tuntevat. Muut eivät oikein pysy kärryillä, ja ihmekös tuo jos kärryillä pysyminen vaati sivutoklkulla kummallisia sepityksiä.
"Pakollisuus vaatii hyvät perusteet."
Ei vaadi. Se on lasten ja nuorten koulutuksessa normi, ja hyvästä syystä. Mutta koska et osaa ajatella kokonaisuutta kun yksi asia sumentaa aivosi niin silloin käy noin. Jos ei osaa ajatella kuin yhtä ainoaa asiaa ja sitäkin ahtaasta näkökulmasta, ja on liian kauan on aivopessyt itsensä johonkin tiettyyn moodiin niin silloin ei huomaa jos joku puhuu aiheesta laajemmin. Minä osoitin Sammon väitteen typeräski koska sama väite ei toimi laajemmassa mittakaavassa.
"Nykyinen kaksikielisyys perustuu nimenomaan unelmalle."
Puhu pukille. Se perustuu 300.000 hurriin, joille pyritään takaamaan tasa-puoliset edellytykset muihin syntypeäisiin nähden.
"Suomalaiset eivät pidä sitä unelmaa vastenmielisenä (saahan muilla olla unelmia) mutta heidät on vedetty mukaan vastentahtoisesti. "
En rakasta veroja mutta ymmärrän että jonkun on nekin maksettava. Eli teen sen vastentahtoisesti. Eikä kukaan ulkopulinen ole suomalaisia mihinkään vetänyt. Suuri suomenkielinen poliitikkojemn enemmikstö on kerta toisensa jälkeen ollut sitä mieltä että heidän suomenkieliset lapsensa edellytykset paranevat tästä järjestelmästä. Oma juttune itseänne varten. Älä syytä syyttömiä.
"JS sanoi suoraan, että ruotsinkielisillä on unelmakuva (drömbild) Suomesta, jossa kaikki oppivat ruotsia ja puhuvat iloisesti ruotsia."
Ei minulla ainakaan mitään sellaisia unelmia ole, enkä tunne sellaisia. En edes usko että se on JS:n unelma, mutta hän kai luulle että se olisi monen hurrin unelma. Kielitaitoisena en tarvitse moisia unelmia. PAKKO teki tehtävänsä.
"JS ei sanonut kyllä"
No eipä tietenkään. Sekin on silkka ennakkoluuloa, johon jotkut tiedon puutteessa lankeavat.
"Muuten pedagogisesti sekä matematiikan että liikunnan opetus kaipaa kehittämistä ja erityisesti erilaisten lasten huomioimista."
Totta kai. Hyvin harva tarvitsee murtolukujen sievistämissääntöjä, derivoimisen perusteita, funktioteorian alkeita ja paljon muuta mitä jo peruskoulussa opetetaan. Luultavasti harvempi kuin ruotsia tarvitsevat. Perusongelma on kuitenkin se että me emme tiedä kuka tarvitsee ja mitä. Siksi pakotamme jokaiselle aika laajan kirjon. Ei se sen kummallisempaa ole, edes toisen kotimaisen suhteen.
"Ruotsin malli on tässä hyvä, sillä se huomioi hyvin maahanmuuttajat ja oppimisvaikeuksia omaavat. "
Jos nyt emme sentään kopiois Ruotsia ainakaan tässä asiassa. Niilähän oli vielä hiljattain ongelmana että peruskuolun saattoi läpäist likimain lukutaidottomana. Siis ihan syntyperäisetkin. Yksi heidän ongelmansa on juuri liian laaja valinnaisuus ja siitä syntyvä illuusio että "varmasti riittää jos mä jossakin vaiheesa opin jotain näistä kaikista". Toinen on se että vasta hiljattain ryhdyttiin antamaan todistuksia jo alakoulussa!
Mutta kieltenopetusta kannattaisi ehdottomasti aikaistaa ja laajentaa. Muita alakolulussa opiskeltavia asioita voisi siirtää myöhemmäksi kun nuori omaksuu viikossa sen mikä ei vuodessakaan tule alakouluikäisille. Tästä syntyy toki opettajapula mutta siltäkin osin ruotsi on helpompi ratkaista kuin esim ranska tai saksa, tai jopa englanti. Venäjästä puhumattakaan.