Äänioikeutetuista viime kunnallisvaaleissa on yrittäjiä vain neljä prosenttia, maa- ja metsätalousyrittäjiä oli vielä vähemmän eli 2 %, eläkeläisiä oli 26 %, ylempiä ja alempia toimihenkilöitä 30 % ja työntekijöitä 19 %. Vaan mikä oli vaalien tulos? Valtiollisissa vaaleissa äänestäjien sosioekonominen asema lienee sama. Joten miten on mahdollista että maa- ja metsätalousyrittäjien puolue kepu on päähallituspuolue yrittäjien puolueen kokoomuksen ohella?
Tilastokeskuksen tutkijan mukaan maatalousväestö puolittuu nykyisin noin kymmenen vuoden välein, ja ruotsinkielisten osuus on tasaisesti pienentynyt. Työelämän muuttuminen on johtanut yhteiskunnan toimihenkilöistymiseen. Tuotantotyö teollisuudessa on vähentynyt, eikä korvaavaa kasvua ole ollut myöskään rakennustoiminnassa tai liikenteessä.
18 vuotta täyttänyt äänioikeutettu väestö sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 1970 ja 2008. Prosenttia.
1970 / 2008
Kaikki 100 / 100
Maa- ja metsätalousyrittäjät 12 / 2
Yrittäjät 4 / 4
Ylemmät toimihenkilöt 6 / 11
Alemmat toimihenkilöt 18 / 19
Työntekijät 34 / 19
Opiskelijat 21 / 9
Eläkeläiset 5 / 26
Muut 0 / 10
Lähde: Kunnallisvaalit 2008 ja työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus.
Palvelualoilla on tapahtunut nopea muutos työntekijöistä toimihenkilöiksi. Sairaaloista, sosiaalipalveluista, opetuksesta ja kaupasta ovat työtekijänimikkeet lähes kadonneet, ja tilalle on tullut ylempiä ja alempia toimihenkilöitä.
Opiskelijoiden osuus aikuisväestöstä on pudonnut selvästi, ja siihen on ainakin kaksi syytä. Vuonna 1970 suuret ikäluokat olivat opiskeluvaiheessa, mutta tuolloin opiskelijat eivät yleensä olleet töissä lukukausien aikana.
Eläkeläisten osuus on vuodesta 1970 viisinkertaistunut. Se johtuu ikärakenteen muutoksesta ja eläkkeelle menon aikaistumisesta. Nykyisin joka neljäs äänioikeutettu on eläkeläinen, kun vuonna 1970 vain joka kahdeskymmenes oli eläkkeellä. Eläkeläiset eivät ole järjestäytyneet merkittävässä määrin omaksi puolueekseen, vaan he hakevat poliittisen kotinsa vanhojen tottumustensa perusteella.
Maatalousyrittäjät ovat miltei kadonneet äänestäjäkunnasta, mutta eivät poliittisesta elämästä.
---
Maalaisliitossa (nykyinen kepu) tiedettiin, että hullusti käy, elleivät kaupunkien ylemmät ja alemmat toimihenkilöt ryhdy äänestämään maa- ja metsätalousyrittäjien puoluetta. Niinpä Maalaisliiton nimi muutettiin Keskustapuolueeksi ja puolue ryhtyi muuttamaan imagoaan keski-puolueeksi, poliittisella kartalla oikeiston ja vasemmiston keskelle. Profiloituminen onnistui erittäin hyvin kun maa- ja metsätalousyrittäjät, joita on vain 2 % äänestäjistä, ovat olleet hallitusvastuussa Vanhasen hallituksissa ja saivat eduskuntaan viime vaaleissa 51 kansanedustajaa ja pääministerin salkun.
Kokoomus toteuttaa eduskunnassa ja hallituksessa EK:n (Elinkeinoelämän keskusliitto) tavoitteita työnantajien rahoittamana (TT-säätiö) ja siis työnantajien vaatimusten mukaisesti. Kokoomus profiloitui viime eduskuntavaaleissa "työntekijäpuolueeksi" työnantajapuolueen sijaan keräten ääniä ylemmiltä ja alemmilta toimihenkilöiltä. Näin yrittäjät, joita on vain 4 % äänestäjäkunnasta saivat viime vaaleissa eduskuntaan myös 51 kansanedustajaa ja valtiovarainministerin paikan.
Meno Suomessa on ollut kahden päähallituspuolueen kepun ja kokoomuksen intressiryhmien etujen mukaista. Maataloustukiaiset ovat laman aikana lähes 3 miljardia, verottomana. Tukiaiset eivät ole tarveharkintaisia. Maataloustukiaisia kepun intressiryhmälle, joita on vain 2 % äänestäjäkunnasta, jaetaan 200 eri tukimuodon perusteella.
Työ- ja elinkeinoministeriön budjetti on tänä vuonna 57,5 % viime vuotista suurempi, eli 4,22 miljardia euroa. Pelkästään yritysten kansainvälistymiseen ja innovaatioihin on budjetoitu 787,28 miljoonaa euroa. Työllisyyteen ja yrittäjyyteen on budjetoitu 2,41 miljardia euroa eli yli 2000 miljoonaa euroa.
Yritystukiaisia saaneilla yrityksillä ei ole työllistämisvelvoitetta eikä tukiaisia tarvitse maksaa takaisin kun tuotanto siirretään halpatyövoiman maihin. Myöskään irtisanomispaketteja työntekijöille ei tarvitse antaa kuten esim. Saksassa.
Päähallituspuolueet, kepu ja kok, joilla on ollut 102 kansanedustajaa 200:sta (ennen Ylipaavalniemen loikkausta) ovat noudattaneet tarkkaa omia intressiryhmiään suosivaa veropolitiikkaa. Kokoomuksen mukaan rikkaita ei kannata verottaa niiden vähäisen lukumäärän vuoksi (yrittäjiä on 4 % äänestäjäkunnasta). Kepun maataloustukiaiset ovat verottomia. Sen lisäksi että rikkaiden varallisuusvero poistettiin kokonaan, hallitusohjelmaan otettiin myös perheyrittäjien perintöveron poistaminen. Omaisuustulosta peritään 28 %:n tasavero, kun taas sosiaalietuudet, eläkkeet ja palkat ovat progressiivisesti verotettuja. Kokoomuslaiset, rikkaat miljönäärit, muuntavat ansiotulonsa pääomatuloksi ja maksavatvain 28 %:n tasaveron eikä lainkaan kunnallisveroa.
Tilastokeskuksen tutkijan mukaan maatalousväestö puolittuu nykyisin noin kymmenen vuoden välein, ja ruotsinkielisten osuus on tasaisesti pienentynyt. Työelämän muuttuminen on johtanut yhteiskunnan toimihenkilöistymiseen. Tuotantotyö teollisuudessa on vähentynyt, eikä korvaavaa kasvua ole ollut myöskään rakennustoiminnassa tai liikenteessä.
18 vuotta täyttänyt äänioikeutettu väestö sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 1970 ja 2008. Prosenttia.
1970 / 2008
Kaikki 100 / 100
Maa- ja metsätalousyrittäjät 12 / 2
Yrittäjät 4 / 4
Ylemmät toimihenkilöt 6 / 11
Alemmat toimihenkilöt 18 / 19
Työntekijät 34 / 19
Opiskelijat 21 / 9
Eläkeläiset 5 / 26
Muut 0 / 10
Lähde: Kunnallisvaalit 2008 ja työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus.
Palvelualoilla on tapahtunut nopea muutos työntekijöistä toimihenkilöiksi. Sairaaloista, sosiaalipalveluista, opetuksesta ja kaupasta ovat työtekijänimikkeet lähes kadonneet, ja tilalle on tullut ylempiä ja alempia toimihenkilöitä.
Opiskelijoiden osuus aikuisväestöstä on pudonnut selvästi, ja siihen on ainakin kaksi syytä. Vuonna 1970 suuret ikäluokat olivat opiskeluvaiheessa, mutta tuolloin opiskelijat eivät yleensä olleet töissä lukukausien aikana.
Eläkeläisten osuus on vuodesta 1970 viisinkertaistunut. Se johtuu ikärakenteen muutoksesta ja eläkkeelle menon aikaistumisesta. Nykyisin joka neljäs äänioikeutettu on eläkeläinen, kun vuonna 1970 vain joka kahdeskymmenes oli eläkkeellä. Eläkeläiset eivät ole järjestäytyneet merkittävässä määrin omaksi puolueekseen, vaan he hakevat poliittisen kotinsa vanhojen tottumustensa perusteella.
Maatalousyrittäjät ovat miltei kadonneet äänestäjäkunnasta, mutta eivät poliittisesta elämästä.
---
Maalaisliitossa (nykyinen kepu) tiedettiin, että hullusti käy, elleivät kaupunkien ylemmät ja alemmat toimihenkilöt ryhdy äänestämään maa- ja metsätalousyrittäjien puoluetta. Niinpä Maalaisliiton nimi muutettiin Keskustapuolueeksi ja puolue ryhtyi muuttamaan imagoaan keski-puolueeksi, poliittisella kartalla oikeiston ja vasemmiston keskelle. Profiloituminen onnistui erittäin hyvin kun maa- ja metsätalousyrittäjät, joita on vain 2 % äänestäjistä, ovat olleet hallitusvastuussa Vanhasen hallituksissa ja saivat eduskuntaan viime vaaleissa 51 kansanedustajaa ja pääministerin salkun.
Kokoomus toteuttaa eduskunnassa ja hallituksessa EK:n (Elinkeinoelämän keskusliitto) tavoitteita työnantajien rahoittamana (TT-säätiö) ja siis työnantajien vaatimusten mukaisesti. Kokoomus profiloitui viime eduskuntavaaleissa "työntekijäpuolueeksi" työnantajapuolueen sijaan keräten ääniä ylemmiltä ja alemmilta toimihenkilöiltä. Näin yrittäjät, joita on vain 4 % äänestäjäkunnasta saivat viime vaaleissa eduskuntaan myös 51 kansanedustajaa ja valtiovarainministerin paikan.
Meno Suomessa on ollut kahden päähallituspuolueen kepun ja kokoomuksen intressiryhmien etujen mukaista. Maataloustukiaiset ovat laman aikana lähes 3 miljardia, verottomana. Tukiaiset eivät ole tarveharkintaisia. Maataloustukiaisia kepun intressiryhmälle, joita on vain 2 % äänestäjäkunnasta, jaetaan 200 eri tukimuodon perusteella.
Työ- ja elinkeinoministeriön budjetti on tänä vuonna 57,5 % viime vuotista suurempi, eli 4,22 miljardia euroa. Pelkästään yritysten kansainvälistymiseen ja innovaatioihin on budjetoitu 787,28 miljoonaa euroa. Työllisyyteen ja yrittäjyyteen on budjetoitu 2,41 miljardia euroa eli yli 2000 miljoonaa euroa.
Yritystukiaisia saaneilla yrityksillä ei ole työllistämisvelvoitetta eikä tukiaisia tarvitse maksaa takaisin kun tuotanto siirretään halpatyövoiman maihin. Myöskään irtisanomispaketteja työntekijöille ei tarvitse antaa kuten esim. Saksassa.
Päähallituspuolueet, kepu ja kok, joilla on ollut 102 kansanedustajaa 200:sta (ennen Ylipaavalniemen loikkausta) ovat noudattaneet tarkkaa omia intressiryhmiään suosivaa veropolitiikkaa. Kokoomuksen mukaan rikkaita ei kannata verottaa niiden vähäisen lukumäärän vuoksi (yrittäjiä on 4 % äänestäjäkunnasta). Kepun maataloustukiaiset ovat verottomia. Sen lisäksi että rikkaiden varallisuusvero poistettiin kokonaan, hallitusohjelmaan otettiin myös perheyrittäjien perintöveron poistaminen. Omaisuustulosta peritään 28 %:n tasavero, kun taas sosiaalietuudet, eläkkeet ja palkat ovat progressiivisesti verotettuja. Kokoomuslaiset, rikkaat miljönäärit, muuntavat ansiotulonsa pääomatuloksi ja maksavatvain 28 %:n tasaveron eikä lainkaan kunnallisveroa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.