Pettymys sukupuoleen yllätti

nyt mennä aborttiin ja koittaa onnea uudelleen, jos vaikka poika tulis seuraavalla kerralla. On kyllä erikoista, täytyy sanoa.

Itsellä ei ole samanlaista tilannetta, koska en aio hankkia lapsia siinä pelossa, että tulee poika. Se olisi suuri pettymys. Sinä kuitenkin leikkiin ryhdyit ja tiesit, että kumpi vain voi tulla. Ole siis onnellinen tytöstäsi. Toisaalta toivon, että tämä on provo, tyttöjä kun muutenkin syrjitään

itselläni on viisi lasta kuudes tulossa,tiedän oho:))vanhin on jo aikuis iässä tyttö:)loput on sitten poikia,itse olen 39v.en koe itseäni millään tavalla vanhaksi kokemaan vielä äitinä oloa:)nuorin on 1,9v sen piti jäädä iltatähdeksi,mutta kun teki mieli vielä niin yhtä,tässä sit taas odotellaan:),älä soimaa itseäsi,varmaan monet tuntevat pettymystä,eivät sitä kerro,luulen et muutaman päivän päästä olet jo ihan toista mieltä,toki itsekkin kun sukupuoli on sanottu et poika,niin tullut semmoinen et hmmmm!mut asia on kyllä mennyt heti ohi,sit olen vaan ruvennut mietimään et ei tullu taaskaan prinsessaa:))no onhan minulla yksi prinsessa joka on jo 20v.:))tämän sukupuolta en vielä tiedä,nyt täytyy kyllä sanoa et molempi parempi,en osaa edes tyttöä odottaa kun neljä poikaa tullut peräkkäin,voihan sekin sekoittaa ajatukset kun tuliskin tyttö:))usko pois molemmat on yhtä hyviä ja molemissa on omat juttunsa,kuten jo alussa mainitsin et varmaan ole ainut joka on alussa pettynyt sinä vaan kerrot sen,uskon et mielesi vielä iloitsee kun saat terveen lapsen,kohta mietit kun lapsi on sylissäsi ettet vaihtaisi sitä mihinkään:))

Minusta teidän kannattaisi miettiä, mitä ihmettä oikein olette odottaneet pojalta verrattuna tyttölapsiin, jos kerran nimenomaan poika olisi ollut unelmien täyttymys.

Katsos kun ihmistä määrittävät monet eri asiat, joista oleellisin ei ole sukupuoli. Monet tytöt eivät ole lainkaan kiinnostuneita vaaleanpunaisesta väristä eivätkä nukkeleikeistä. Ethän sinäkään ole, jos kerran oikein käsitin. Tavaroita ja värejä ei tarvitse ostaa sukupuolen mukaan, vaan käytännöllisyyden ja kiinnostuksen mukaan. Ihminen ei ole yhtä kuin sukupuolensa, vaikka KARKEASTI voidaanko havaita joitakin eroja sukupuolten välillä.

Entä, mitä tunnet itseäsi kohtaan, jos kerran pojat ovat parempia? Arvostitko itseäsi tyttönä ja arvostatko itseäsi naisena? Tunnetko olevasi toista sukupuolta huonompi?

Minusta teidän kannattaisi nyt vain tajuta se, että olette rakentaneet mielikuvituksenne hahmoa STEREOTYYPPISESTÄ poikalapsesta, joka pitää tietyistä ulkoa päin pojille määritellyistä asioista ja käyttää sinisiä hämähäkkimiesvaatteita vain koska sellaisten ajatellaan sopivan pojille. Tosiasiassa lapset ovat yksilöllisiä, ja jos teille olisi tullut poika, hän olisi hyvin saattanut pitää punaisesta ja barbeista. Olisiko tämä poika mitä tavallisimmalla käytöksellään tuottanut teille pettymyksen?

Tiedän paljon pikkupoikia, joilla on kotonaan vain vanhentuneen käsityksen mukaan ostettuja ns. poikien lejuja ja jotka meile tullessaan peittelevät vanhat vauvanukkeni nukenvavunuihin ja työntävät niitä innoissaan pitkin markkia. Lapsuudessani myös vähän itseäni vanhempi isoeljeni leikki miellään kanssani barbeilla ja poneilla, vaikkei itse kyseisiä leluja omistanukaan. Minut suosikkileluihini taas barbien ohella kuului ehdottomasti veljeni autorata sekä pyssyt.

Onnea lapsen kanssa. Terveen lapsen saaminen on onnenpotku tässä maailmassa, jossa lähes joka kolmannella todetaan tärkeässä elämänvaiheessa fyysinen tai psyykkinen elämää vaikeuttava sairaus.

vähän kalskahtaa nyt siltä että et ole valmis äidiksi.....Koita nyt vaan sitten kärsiä, toivottavasti lapsesi on edes terve. Tai anna hänet adoptioon, moni lapseton pari voisi hyvinkin huolia sinun tyttösi. Ei jaksais näitä, s....tannan uusavuttiomia...

Me olemme mieheni kanssa olleet aina varmoja siitä ette meille tulee tyttö=)
Sanoisin että varmaan jo puoli vuotta ollaan mietitty tyttönimiä jne, poika ei ole yhtään mahtunut ajatuksiin=)
Että tavallaan ymmärrän hyvin sen miten jotain voi odottaa todella paljon.. Mieheni jo sanoi että hän saattaa kyllä pettyä jos tuleekin poika, koska hän odottaa pientä tyttöä.. On jo nähnyt uniakin pienestä vaaleatukkaisesta tytöstä=)

Ja no... Minulla on kolme veljeä, heistä kahdella on lapsia. Vanhemmalla veljellä 2 poikaa, nuoremmalla 1 poika. Miehelläni on 1 veli ja 1 sisko. Isälläni on pelkästään veljiä..
Joten kai todennäköisintä olisi että mekin saadaan poika kun aika miesvaltaista suvun lisääntyminen ollut, mutta olemme jostain syystä kuitenkin vakuuttuneita että saadaan tyttö=)
Ja jos tuleekin poika, niin... No tottakai sitä rakastaa sitten yhtä paljon kuitenkin, onhan se kuitenkin meidän lapsi=)

ajatukset ihan vain siihen, että se teidän mahdollinen tyttö on terve! Ultratkaan eivät ole 100% varmoja. Ymmärrän pienen pettymyksen, mutta jos se pääsee noin valtoimeksi, ettei tiedä miten siitä pääsee yli niin hei haloo! Itse olen läheltä seurannut, miten paljon voi mennä pieleen, kun vauva ei kehitykään niinkuin pitäisi. Siinä vaiheessa tyttö-poika asetelmat tuntuvat kyllä aivan naurettavilta.

Lopeta se itsesi soimaaminen ja ole onnellinen tyttärestä. Ei tyttö ole = vaaleanpunainen hörhelöpallero ja barbileikit. Itsehän sinä sen ympäristön luot, missä se lapsi kasvaa. Miksei tyttökin voisi olla kiinnostunut autoista ja koneista? Miksi poika ei voisi leikkiä barbeilla? Tiedän useammankin pikkupojan, joka tänä jouluna toivoo nukkea tai on halunnut ostaa hameen kaupasta. Tiedän myös pieniä prinsessoja, jotka kuumeisesti tahtovat kuorma-auton leikkeihinsä eikä ole vaaleanpunaista röyhelökolttua nähnytkään.

Itselläni oli vähän sama tilanne, mutta toisin päin. Olen aina halunnut itselleni tyttöä, mutta rakenneultrasta nähtiin selvästi tulossa oleva poika.

Raskauden edetessä en olisi enää osannut tyttöä odottaakaan, oli ihan itsestään selvää, että poikahan meille tulee. Meillä myös olisi ollut nimi tytölle jo valmiina, mutta se jäi sitten odottamaan myöhemmin mahdollisesti tulevaa tyttöä. Pojalle saatiin päätettyä nimi vasta n. viikkoa ennen ristiäisiä.

Itselleni olikin tavallaan tärkeää saada se sukupuoli selville rakenneultrassa juuri sitä varten, että osaan valmistautua siihen kumpi sieltä olisikaan tulossa. Ja maailman ihanin pieni poika meillä onkin, en vaihtaisi mihinkään!!

sinulle hyvä kasvunpaikka. Joudut miettimään omaa lapsuuttasi ja sitä miten sinua on/ei ole arvostettu tyttönä. Onko isäsi toivonut, että olisit ollut poika?

Olen seurannut lähipiirissä olevaa nuortaparia, joka pitkän ja hartaan odotuksen jälkeen saivat poikavauvan. Raskaus meni hyvin, mutta synnytyksessä oli ongelmia. Pojalla on vauvaiästä asti ollut autistisia piirteitä. Lapsi tulee tarvitsemaan apua joka suhtessa, mikään mitä pariskunta oli suunnitellut ei tule toteutumaan "normaalisti". Äiti on syvästi masentunut tilanteesta. Lapsi kasvattaa vanhempiaan, joskus jopa todella rankalla tavalla.

Anna lapsi adoptoitavaksi ja mene itse hoitoon!

Itsellä oli myöskin odotusaikana poikaolo ja kaikki merkit viittasivat poikaan (linea negra, mahan muoto yms. ) En varsinaisesti toivonut sukupuolta. Ajattelin, että ihan sama, kunhan on terve. Moni tuttuni on yrittänyt lasta jo vuosia ja heille on varmasti ihan sama olisiko lapsi tyttö vai poika. No kuitenkin, ei tiedetty ennen syntymää kumpaa odotetaan, mutta poikaolo oli vahva ja olin valmistautunut elämään pojan kanssa siis ajatuksissa. Meille syntyikin ihana pieni tytär, ensin olin vähän että mitä ihmettä. Hyvin pian syntymän jälkeen ja nyt vuoden jälkeen olen aina vain tyytyväisempi, että lapsi oli tyttö. Tytöt on ihania. Nyt jo toivoisin, että saataisiin vielä tytölle sisko.

Ihan ensinnäkin pääasia että lapsi syntyy terveenä. Ja ole onnellinen että saat vauvan, kaikkihan ei sitä saa vaikka kovasti tahtovat. Voit tietysti antaa kaikki tyttövauvasi adoptoitavaksi, tekisit monet pariskunnat onnelliseksi. Ja kuka sanoo että joku seuraavista lapsista ei olisi poika?!? Ja kuka on sanonut että tyttölapsille pitää pukea hörhelöitä tai vaaleanpunaista ja leikkiä rinssessoja?!? Mäkin leikin pienenä aina poikien kanssa autoilla ja pyssyillä =D Ymmärrän kyllä että unelmat ja haaveet jostakin miten sen on kuvitellut, ei toteudukaan, mutta hei. Eiköhän se ole aika sama onko se tyttö vai poika. Susta tulee kuitenkin ÄITI!

miten idiootti olet! Toivon todella että opit rakastamaan lastasi! Voi lapsi raukka, minulla kolme lasta ja kaikki poikia, en ikinä toivonut muuta kuin että lapset olisivat terveitä. Pistää niin vihaks, kuin tommosia ihmisiä edes on?????

>Minua ei voisi tällä hetkellä vähempää kiinnostaa barbileikit ja prinsessahörhelöt, vaaleanpunainen väri oksettaa.

Jos eivät ne kiinnosta sinua, niin miksi ihmeessä kiinnostaisivat tytärtäsikään? Samaa perimää... Itse leikin auvoisalla 70-luvulla ihan kaikilla leluilla ja paljon piti leikkiä poikien kanssa kun ei ikäisiäni tyttöjä seudulla edes ollut. Normaali heteronainen minusta tuli, mutta en ole kauhean kanamainen nainen - ei kuitenkaan haittaa minua.

Ehkä ne prinsessat ovat kiusanneet sinua koulussa tai sinulla on ollut kusipäitä siskoina, mutta koeta nyt ymmärtää että tyttäresi ei tarvitse olla mikään pissis joita vihaat(?)

...joskus lapsi saattaa syntyä vammaisena, tai muuten poikkeavana. Tämäkin on realisia, että se saattaa tulla kohdalle ja senkin todellisuuden kanssa täytyy elää.
...joskus vanhemmat joulutuvat taas luopumaan lapsestaan hänen ollessa pieni, joskus syntymätön kun kuolee, he kertovat sen olevan aisian josta ei koskaa mennä yli tai ohi, sen kanssa eletään.
Sinäkin saat vielä olla iloinen ja onnellinen äiti! Tytöt on ihania! Ja pojat!

Tuttu juttu, paitsi että toivoin kovasti tyttöä ja poika olikin tulossa. No, menihän siinä aikaa totutellessa ajatukseen ja vielä synnytyksessäkin ajattelin, että jospa ultra näyttikin väärin, mutta poikahan sieltä tuli ja kun sain sen pienen ihmisen rinnalleni, en olisi vaihtanut sitä enää mistään hinnasta tyttöön. Ymmärrän tunteesi mitä koet tällä hetkellä, mutta usko pois, se menee viimeistään siinä vaiheessa ohi kun saat pienokaisesi syliisi. Itseäni harmittaa ja hävettää kovasti näin jälkikäteen se, etten pystynyt täysin nauttimaan raskaudestani "pettymyksen" takia ja jos suinkin mahdollista, nauti raskaudestasi, on kuitenkin etuoikeus tulla raskaaksi ja synnyttää, kaikilla sitä mahdollisuutta ei kovasta halustaan huolimatta ole. Itse en voi tulla enää raskaaksi, joten pieni poikakultamme on meille arvokkainta tässä maailmassa. Kaikkea hyvää odotukseenne!

hyvä kuin poikakin. Minäkin toivoin poikaa. Nyt minulla on kaksi tytärtä, vanhempi jo 30-vuotias. Ovat minulle aivan yhtä rakkaita molemmat kuin poika, jota en sitten saanut. Tytötkin toivoivat pikkuveljeä, silloin aikoinaan. Vaan elämä on mitä on. Eikä lasta tarvitse pukea pinkkiin, se on vaan sellaista hapatusta. Kumpikaan tyttäristäni, ei edes pidä siitä väristä. Pääasia on että lapsi on terve ja saa rakkautta. Sukupuolella ei ole väliä. JA MINULLA ON NYT POIKIA, nimittäin lapsenlapsina, myös on TYTTÖ lapsenlapsi. Olen onnellinen ja rakastan edelleen tyttäriäni ja heidän lapsiaan, eikä olisi haitannut vaikka lapsenlapset olisivat kaikki olleet tyttöjä. Pääasia on, että ovat terveitä ihmisen alkuja. Nyt ei eletä Kiinassa!!!! jne. jne.

Hei.

Itse en ole mitenkään lapsirakas enkä oikein pidä edes vauvoista. Mutta kuitenkin kun sellainen nyt sinulle tulee niin muista että se sellainen sinun ikioma pieni söpöläinen, tavallaan samanlainen kuin nämä pienet hylkeenpoikaset täällä kaukaisella Suomenlahden saarellani. Se on ainutkertainen elävä olento ja muista, se on ihan sinun ikioma ainutkertainen mitä ei ole samanlaista tässä suuressa maailmassa.

Vaikka olenkin mies, niin monenlaista tuntemusta on elämäni varrella sattunut. En edes tiedä, kuinka monta naista/tyttöä olen saattanut raskaaksi pitkin maailmaa kun olen näitä maailamn meriä seilaillut. Olenpa kerran joutunut Brasiliassa vastoin tahtoani kätilöksikin kun eräässä sellaisessa vähemmän mukavassa hökkelikylässä eräs nuori tyttö synnytti pienen pojan. Siinä oli baari alakerrassa ja hotelli yläkerrassa joten voit arvata että millaista tuolla Belemin liepeillä lähellä Amazon-virtaa oikein on. Siinä sitten piti leikata napanuora lasinpalalla ja kuumentaa se ensin kynttilänliekillä. Ja se vadissa oleva pesuvesikin ei niin kovin puhdasta ollut.

Mutta sinä. Mieti. Sinä saat lapsen täällä turvallisessa Pohjolassa, siistissä sairaalassa ja vielä tiedät että kuka isä on. Tulevalla lapsella on toivon mukaan rakastavat vanhemmat ja kyllä sitä voi tytönkin kanssa leikkiä muutakin kuin jotain hörhelöitä ja prinsessaleikkejä. Jotkut tytöt osaavat täällä ajaa veneelläkin ihan pienenä yksin tuon lähes 20 kilometrin matkan Helsinkiin ja osaavat myös kalastaa ja tehdä taloustöitä. Tuo kaikki on vain kasvatuksesta ja kulttuurista kiinni ja sinähän olet se joka sille antaa nuo elämän alkeet. Ethän sinä voi edes tietää että millainen nainen sinun lapsestasi joskus tulee. Voi olla ties millainen talousjohtaja tai kuuluisa poliitikko tai vaikka laulaja. Että kyllä sitä rooleja löytyy tytöillekin.

Minulla on täällä saarella kolme nuorta naista. Kyllä on pakko myöntää että nämä "prinsessat" ovat välillä kaikkea muuta kuin jossain vaaleanpunaisissa hörhelöissä. Välillä ovat kyllä meikkaamassa ja tiukoissa farkuissa mutta kyllä he välillä tekevät haalariasuisena kunnon miehekkäitä ulkotöitäkin. Joten ole vain tyytyväinen elämääsi ja hanki muutaman vuoden päästä vaikka jokin kotieläin tytön seuraksi. Tai sitten voit tulla uudestaan raskaaksi ja eihän sitä tiedä vaikka silloin tulisi se pikkuveikka.

Joten onneksi olkoon elämällesi!

Huh huh. Anna tyttö adoptoitavaksi, saa varmasti perheen, jossa häntä ei koeta ällöttäväksi ja ahdistavaksi sukupuolensa takia.


Terveisin lapsettomuudesta kovasti kärsivä pari, joka rakastaisi lasta ehdoitta

Minulla on neljä poikaa, kerrotko vielä mitä erilaisia raskausoireita pojan odottajilla on verrattuna tyttöjen odottajiin ? Minulla kun on kaikki raskaudet olleet erilaisia, ensimmäistä odottaessa ei ollut mitään oireita, ainut että verenpaineet oli lopussa alhaalla. Seuraavalla kerralla ainut oire oli, että piti syödä heti kun nousin ylös ja viimeisellä kaksosia odottaessa en syönyt ensimmäisiin kuukausiin kuin muutaman lusikallisen päivässä, pahoinvointi oli niin hirveä.

luin mielenkiinnolla ajatuksiasi ja voin ymmärtää, että et ole kiinnostunut prinsessalässytyksestä.
itselläni ei valitettavasti ole lapsia, mutta toivoisin myös mielummin pojan, koska he ovat useimmiten rennompia ja mukavia.
sun "pettymyksessäsi" on kuitenkin myös hyvä puoli, tyttö on TEIDÄN lapsi ja te "muokatte" tytöstä reilun ihmisen. ehkä jopa säästyttä prinsessa toihuista, kun itse voitte päättää haluatteko lapsenkasvatuksesta marsipaanilässytystä tai mielenkiintoisen. ehkä ette välty vaalean punaisen väristä, mutta jos tyttö on muuten ok eikä mikään prinsessa niin voitte nauttia myös tytöstä.
onnea!

Valitettavasti lapsetkaan eivät voi valita vanhempiaan.
Itsekästä puhetta .
Uskomatonta!

Meillä kaks tyttöä eikä kummallaan koskaan ollut "prinsessahörhelöitä" eikä kauheesti vaaleanpunasta vaatettakaan. Punaista kyllä ym.. värejä on maailma täynnä jos se siitä on kiinni. Ei oo pakko pukea lasta niihin "määrättyihin" väreihin....

Sä olet täys pimiö. Säälin syntymätöntä tyttö lastasi jo tässä vaiheessa. Voi tietty olla että oot rölli.

Hyvä ihminen itseesi. Että vielä viittit täällä ruikuttaa. Nyt kyllä pisti niin vihaksi.
Tee abortti, jos tyttö ei miellytä. Älä vaan yritä uudelleen, kun ei koskaa voi tietää, että onko tuleva lapsi tyttö vai poika.
Jos lapsi on toivottu ja haluttu onko sillä väliä kumpi sieltä tulee tyttö tai poika, kunhan vaan olisi terve kaikin puolin.
Itselläni ikää on 40v Yhtään lasta ei ole, vaikka niitä on toivottu ja yritetty, lukemattomia kertoja. Tämän vuoden puolella onni on ollut osittain mukana. Kahdesti tullut raskaaksi ja molemmat myös päätynyt keskenmenoon.
HÄPEÄ!!!

Siis ihan oikeesti, ei tollasia ihmisiä voi olla.

Ota järki käteen ja niskasta kiinni. Joko valehtelet tai olet oikeasti täysi paska. Miltä tuntuisi jos äitisi kertoisi sinulle moisia itkeneen kun on sinua odottanut.

Kaikille oikeasti lapsia odottaville, lapsi on suuri lahja. Tyttö tai poika, vanhempiensa pyyteettömän rakkauden arvoinen.

Jutun aloittaja: kasva aikuiseksi.

Me tehtiin meijän Matildalle ekalla viikolla peniksen siirto kuoleelta turkkilaiselta mieheltä. Olihan se vähän aluksi hassun näköinen mutta nyt kaikki on ok. Meijän Matilda nykyjään Matti on nyt 17 ja sillä on isot tissit ja 25cm pippeli. ollaan ylpeitä, tosin sen kumppanit on aika outoja...

Ensimmäistä lasta odottaessanni 22 vuotta sitten, ehdottomasti halusin poikaa. Raskauden loppuvaiheessa aloin näkemään tyttö unia ja ehkä tyttö olisikin kiva - ajatus iskostui päähäni. Mieheni halusi tyttöä jo alunalkaen. Poika tuli. Toinen kierros 10 vuoden kuluttua...
Ei ollut enää väliä kumpi. Tyttö tuli. Hän ei leiki barbeilla. Joululahjaksi saadut barbit ovat avaamatta ja odottavat seuraavaa juhlijaa. Dinosaurukset ja eläinleikit ovat kiinnostaneet enemmän.
ja osaa tytötkin ajaa mopolla jos äitiinsä tulee.
Muista, lapsen persoona ratkaisee. ja molemmat sukupuolet varmasti yhtä rakkaita.

EI VOI OLLA TOTTA!!!! mitä vikaa tyttölapsessa on??? Ymmärrän kyllä että jompaa kumpaa odotetaan, mutta että pettymys on NOIN suuri! Eikös ne rtytöt nimenomaan niitä poikia tähän maailmaan synnytä! Itselläni on molempia 2kpl ja kyllä meidän perheessä tytöt on huomattavasti rauhallisempia ja helpompia ollut kasvattaa. Kun tyttösi syntyy niin sillä sukupuolella ei ole enää mitään väliä, rakastat lastasi ihan varmasti samallatavalla kuin olisit rakastanut poikalastakin. Se lapsi on sinun ja osa sinua eikä siitä muuksi muutu, sukupuolella ei ole mitään merkitystä. Tämä taas kertoo siitä että me emme voi itse elämää hallita, ei ainakaan ihan joka asiaa!

2 Tytön isä 63v. Toinen 35 ja nuorempi 16v. Onko lapsen teko liian helppoa kun haluat valita sukupuolenkin, aattelitko tehä joukkueen jääkiekkoilijoita mitä!!

on ihan sama kumpi sieltä tulee ja yhtä raskastettu pitää olla.vauvakin aistii sen onko se toivottu ja jos se
noin vaikeeta niin antakaa se hyvään perheeseen jotka eivät itse saa lapsia.

Todella tyhmää tuollainen että sukupuolen mukaan katsotataan onko se toivottu lapsi .No jossain lähi itämaissa poika on vauva on kunnia asemassa ja tyttö vauvoja tapetaan sen takia.Mutta ei luulisi että suomessa törmää tuolaiseen syrjintää kumpi on parempi vauva tyttö vai poika.

Kun saat vauvan syliisi huomaat ettei sukupuolella ole mitään merkitystä. Moni on varmasti ajatellut samoin, harvapa sitä tunnustaa. Kysyit miten pääset asian yli... aika auttaa, raskaudestasi on vielä puolet jäljellä.
Kasvat äidiksi lapsen myötä ja vielä ihmettelet näitä ajatuksiasi jälkeenpäin.

Kaikkee sitä kuulee...tosin luulen vaan et tää on ohimenevää..toivottavasti.
Kyllähän sitä itsekkin pieniä haaveita elätteli että kumpi on tulossa, kun ensimmäistä odotin niin toivoin tyttöä, mutta poikahan sieltä tulikin. Toisen kohdalla oli jo aivan sama kumpi tulee.Tytön sain ja nyt on sitten perheessä molemmat.
Ei tytön saaminen kyllä tarkoita että sun tarttis prinsessaa rueta siitä tekemään...
Eiköhän kaikkein tärkeintä ole että saat ylipäätään lapsen ,sillä sekään ei aina ole niin itsestäänselvää..ja että lapsi on terve. Noi kaks asiaa on mun mielestä niitä tärkeimpiä, sukupuolella ei ole mitään merkitystä.
Huomaat sen kun saat lapsen ensi kertaa syliisi!!

lapsi on lahja joka saadaan...

jos haluaa varmaan päälle ottaa ja saada pojan niin silloin adoptoidaan poikalapsi, mutta oikeesti tämä asia ei ole mikään valintakysymys...

olkaa onnellisia jos lapsi on terve ja toivotaan että lapsi ei joudu kärsimään äidin ahdistuksesta odotusaikana.

tämä ei oikeesti ole edes totta.

älä välitä epäasiallisuuksista... Tiedän tuon tunteen, olen kokenut sen. Toivoin poikaa koska en itse ole ollut prinsessa, vaan aina tykännyt autoleikeistä ja hävennyt nukkeani. No, tyttö tuli. Alkuun järkytyin tiedosta kun ei nimikään ollut käynyt mielessä, mutta se meni pian ohi. Keskityin hankkimaan neutraaleja vaatteita ja leluja. Nyt en voisi toivoa ihanempaa tyttöä! Ihan on äitiinsä tullut! Autoilla ja palikoilla leikkii, on leikkipuiston huimapäisin pimu ja peittoaa pojat mennen tullen. Moni ei usko tytöksi, joten nykyään vaaleanpunainen pipo on pakko pitää ettei tarvitse korjata luuloja :o) Tyttö ei nukkiehin koske, eikä pidä hametta vaikka yrittäisin, mutta muuten tuntuu että näin on parempi. Tyttö on lapsi ja elää itse täysin tietämättömänä sukupuolista.

Se mikä on totuus, vaikken sitä itse aikanaan uskonut; lapsi kasvattaa enemmän sinua kuin päinvastoin! Kun tyttö varttuu, huomaat itse hypisteleväsi juhlamekkoja ja hups, täysin uusi maailma on auennut! Se tulee itsestään, ei pakottamalla. Anna itsellesi ajatukset anteeksi ja unohda ne! Ajattele että olet raskaana ja odotat VAUVAA!

Suomessa ei varmaan kannata tappaa sitä lasta koska saa luultavasti aika pitkän kakun siitä toisin kuin vaikkapa intian suunnassa.Lisäksi voisin sanoa että kaikki tytöt ei tykkää barbeista eikä voi niitä ees sietää,on niitäkin jotka haluu olla merirosvoja sekä batgirlsejä ja pitää toiminnasta,nämä ovat aika henkilökohtaisia juttuja,tiedän pojankin joka pitää nukeista :).Varmaan poika on jotenkin helpompi kasvatettava,kokemuksesta voin sanoa että tytöt on kovempia luita kuin ne pojat,joka päivä yhta taistelua kun mitään ei anneta periksi.Meillä ainakin mielivärit on lähinnä musta,sininen ja punanen,possunpunasta ei ole viel näkynyt eikä niitä barbeja tosiaan.Kannattaa nyt vaan nauttia vauvan odotuksesta ja miettiä miten sen tytön kanssa selvii kun se saa sen oman tahdon,siinä sitä on muutaman pojan tahto yhessä päässä :).

Miksi halusitte tietää lapsen sukupuolen jo nyt? Jos kerran pakkomielle tytöstä, niin silloin sukupuolesta ei olisi pitänyt saada tietoa etukäteen. Synnyttyään poika olisi ollut teille yhtä rakas ja haluttu kuin tyttö.

että se voi tuntua siltä kuin toivoisia koiraa, ja saakin kissa! mutta ei se varmaan ihan niinkään ole.
koita jaksaa ja jos lapsen tleensäkin haluat, ei sukupuolella voi sitten enää olla väliä kun lapsi on syntynyt.
eikä kaikki tytöt kulje hörhelöissä ja leiki nukeilla.

" muinoin " työnantaja joka kirjoitti "vauvaonnittelut" korttiin: "Onnea, onnea, onnea vaan ! Tytöt tuo poikia tullessaan." ...ja niin siinä on nyt sitten käynytkin.

Joten: Onnea, onnea onnea vaan ! Tytöt tuo poikia tullessaan. Onnittelut myös minulta.

Pitäisi sano että olisi ollut parempi kypsentä ensin ennen aloittitte tekee lasta .Nykyaika ihmiset olevat liikka vihreä korvien takana vaikka olisivat jo yli 30 vuotiaat.
Toiseksi; vaikka tietät että olet pas.., teikälaiset EI KUULUU yhtää lapsia, en halua tiedä minkälaisia vanhemmat te olisitte.

Joo mee aborttiin poistaa tää ja älä enää koskaan rupea odottamaan, koska sulle voi tosiaan käydä niin että vasta seitsemäs olisi poikalapsi. Kyllä olisi kurjaa niillä 6 tyttölapsella, ku ÄITI HYLKII.
Parempi vaan elää ilman lapsia, OTA POIKAKOIRA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Hei!
Mekin haaveiltiin aina pojasta.....
Ensimmäisen vammaisen lapsen jälkeen me toivoimme vain tervettä lasta..............

Anteeks vaan, mutta en voi ymmärtää tuollaista! Onpa hyvät lähtökohdat lapsella elämään! Ehkä sillä on jokin tarkoitus että saatte tytön. HÄVETKÄÄ!!

mulle ainakin oli aivan sama asia kumpi tulee kunhan on terve lapsi, ehkä kannattaa tahdä abortti ettei lapsi kärsi tommoisesta äidistä joka tykkää vaan pojista, miten ededs ilkesit kirjoittaa tänne!!!!!!!!!!!

Minä olin ensimmäisessä raskaudessa varma että odotan poikaa.. Rakenneultrassa sukupuoli ei näkynyt. Kaikki sukulaiset hehkutti poikaa ja myös lapsen isä. Kun lapsi syntyi ja tyttö tuli tunsin että kaikki ovat sukulaisia myöten pettyneitä. Toinen lapsemme oli myös tyttö ja kolmas oli poika.

Emme missään vaiheessa yrittäneet että poika on pakko saada. Muistan vain oman pettymyksen muiden puolesta. Ja tämä tyttö mistä kaikki olivat varmoja että hän on poika tuli kunnon "äijä" leikkii autoilla, turtlesit, batman, hevisaurukset ovat parhaita. (vaikka emme "yrittäneet" hänestä mitään pojan korviketta tehdä!) Tuntuu välillä pahalta kun minun tyttöni ei välitä edes tyttöjen vaatteista niin paljon kuin poikien. Kesälläkin hän meni spiderman shortsit ja paidat päällä ulkona ja muut äidit/lapset katsoo pahasti kun tajuavat että kyseessä on tyttö. Keskimmäinen tyttömme on taas täysi prinsessa.

Vaikka tyttö tuntuu sinulle pettymykseltä et tiedä millainen hän on luonteeltaan ja olen varma että tulet rakastamaan häntä ja sanomaan että juuri tämä lapsi kuului meille!!

Kuules nyt.. ota itseäs niskasta kiinni se on kuitenkin sun OMA lapsesi olkoon nyt tyttö tai poika. Ensinnäkään sun ei tarvi käyttää sitä vaaleanpunaista väriä jos et halua.. se on ihan susta kiinni. Eikä sun tarvi leikkiä barbi leikkejä tai prinsessa hommeleita jos et halua. Lapsi se niillä leikkii ET SINÄ!

Tiedän miltä susta tuntuu kun itse mieheni kanssa odotimme poikaa ja ultrassa selvisikin sen olevan tyttö. Pettymys oli totta kai molemminpuolinen mutta siitä selvisimme kun tyttö syntyi. Se oli kaunein tyttö mitä maa päällään kantaa. (niinkuin jokainen vanhempi toteaa omasta lapsestansa)

Olemme näin ollen käyttäneet mitä mitäkin väriä lapsemme päällä ja hän on nyt 10kk vanha. Niin nopa sinistä ja välillä ihan auto potkareitakin ja silti tiedämme sen olevan tyttö. :) Rakastamme häntä valtavasti ja ainahan sitä voi sitten yrittää uudestaan sitä poikaa ja mahdollisesti paremmin tuloksin. :)

Lapsi on lahja joten pitäkää siitä hyvää huolta. Hän rakastaa teitä samalla tavalla kuin poikakin!

Tytöstäsi voi tulla poikamainen ja pojastasi olisi voinut tulla tyttömäinen. Tiedä sitten kumpi loppujenlopuksi olisi barbeilla leikknyt, jos kumpikaan!!

No mä olen käynyt terapiaryhmissä ja terapiassa koko ikäni senkin takia että en ollut poika äidilleni. Hän vihasi ja hakkasi minua ja pojat jätti rauhaan.
Olen kärsinyt hänen käsissään tosi paljon.
Isäni taas on pitänyt minua poikana ja sillä tavalla ylipäätään minulla oli oikeus olla olemassa. Siis tekemällä isän kanssa miehen töitä jo pienestä. Äiti ei koskaan ottanut minua mihinkään mukaan. Olin ilkeä ja paha. Setäni käytti minua seksuaalisesti hyväksi kun niin kauheasti tarvitsin rakkautta. Siinähän sitten menin vielä lisää rikki. Sen etten isältä enkä äidiltä saanut rakkautta enkä mitään positiivista teki minut uhriksi hyväksikäyttäjälle.
Äitini ei koskaan pyytänyt minulta anteeksi mitään mitä oli tehnyt ja miten oli minuun suhtautunut. Uskoi aina että minä olin paha.
Jos lapsi ei saa varauksetonta rakkautta niin on saalis kaiken maailman hyväksikäyttäjille jotka heti kyllä haistavat sopivan uhrin ja tarjoavat muka rakkautta.

Hae nyt ihmeessä itsellesi apua, jotta pystyt siunaamaan ja silittelemään, laulamaan tyttärellesi jo hänen ollessaan sisälläsi.
oletko itse saanut rakkautta ja hyväksyntää tyttönä???

en halua tuomita mutta kuulen heti korvissani sen vihanilmaukset, huudot ja itkut kaikista terapiaryhmistä kun ne tyttäret huutavat tuskaansa julki, kun eivät olleet poikia. Voihan perkele

On kyllä ollut liian helppoa jos vielä pitäisi saada mittatilausvauvakin... Kannattaisi miettiä omia arvoja ja miksi alkujaan hommaan ryhtyi, jos terve, oma lapsi ei ole onnen täyttymys.

...lapsella on oikeus vanhempiinsa eikä vanhemmilla lapseensa.
Et ole synnyttämässä nukkea vaan elävää pientä ihmistä. Kuulostaa vaan tuon kirjoituksesi peruusteella,että olet maalaillut tulevaisuuden valmiiksi lapsen sukupuolta myöten. Mitä elämää se sellainen on?Valmiiksi mietitty excel-taulukkoa apuna käyttäen? Jutteleppa neuvolassasi tuosta asiasta,jos et itsesi takia niin edes lapsen takia. Oletko myös ajatellut,että lapsellasi ei tule olemaan koliikkia?Se voi olla,että hänellä se on.Oletko myös ajatellut syöttää lapsellesi tiettyjä ruokia?Hän voi olla niille allerginen.Esimerkkejä riittäisi loputtomiin!Jospa nyt keskittyisit siihen,että sinulle syntyy tyttö.Tyttö,joka tarvitsee kaiken hyväksynnän ja rakkauden vanhemmiltaan.Älä polje lapsesi itsetuntoa jo tässä vaiheessa kun hän on vielä sisälläsi.Miltä tuntuisi jos omat vanhempasi ilmoittaisivat sinulle,että olit alusta alkaen heille suuri pettymys,koska olit tyttö?Nyt on jo korkea aika kasvaa vanhemmuuteen!Sen kasvun olisi pitänyt alkaa jo silloin kun edes haaveilit lapsesta!

Ole kiitollinen että yleensä saat lapsia !!! On paljon sellaisia jotka ei koskaan saa lasta. Mitä väliä on kumpi se on jos on terve. Olet tosiaan outo ihminen, ei tuollaisille ihmisille tarvitse mitään lapsia suoda !!!

tämä on niin huono ja itsekäs aloitus et täytyy olla provo...

Tervetuloa klubiin!!!

Voin sanoa, että mulla meni maku vaikka oli poika ja jo siinä vaiheessa kun vaimo ilmoitti olevansa raskaana. Justiin oli kaikki niin hyvin ja romantiikkaa riitti... mutta lapsiahan ei tehdä vaan saadaan... juu nii justiin...

Lohduttaudu sillä, että barbileikit on kaaaaaukana ja siinä vaiheessa olet jo niin kyrpiintynyt joka tapauksesas ettet välittäisi vaikka olisi poika ja se haluaisi spidermänejä.

Ja vaatteet ei tavitse olla vaaleanpunaista. Musta ja tumma sininen käy tytölle ja normaali mustapunainen.

Et ole outo. Naiset on raskaana just noin sekopäisiä. Munkin vaimo oli pettynyt pojasta mutta kun sai sen, niin sitten sanoi, että onneksi tuli poika. Siis täyttä sekopäisyyttä mutta näin on luonto määrännyt!

Eiköhän se siitä ku tyttö pulpahtaa maailmaan!! On ne niin ihania vaikka ois vaan tyttö!!
Itse neljän tytön äiti ja enkä vaihtais pois!!

ite kans ollaan mieheni kanssa suunniteltu lapsen tekoa, ja todellakin on POIKA toiveena! Ja siitäkin ollaan puhuttu että jos tuleekin tyttö niin mitä sitten tapahtuu... ongelmia on monelaisia..

Tsemppiä kuitenkin! Tiedä vaikka oikein ihastutkin kun vauveli syntyy :D

Muistan, kun olin rakastunut yhteen mieheen ja hän halusi niin poikaa, kun tyttö oli jo edellisen kanssa. Niin halusin sen takia synnyttä hänelle pojan ja mikään tyttö ei kelpais. Nyt ollaan erottu ja onneksi ei silloin lapsia hankittu. Nyt on toinen mies ja se sanoi että sille on ihan sama ketä on tulossa. Mulla on paljon kokemusta lastenhoidosta kun olen auttanut paljon kavereita lasten hoidossa, oli niitä tyttöjä ja poikia ja voin sanoa reheliisesti että tyttöjen kanssa on paljon mielenkiintoisempaa! Nyt olen raskaana ja rukoilen että se olisi tyttö!

Ajattele hyvä ihminen heitä, joille ei suoda kumpaakaan! Haaveilu tietyn merkkisestä lapsesta on ihan ok, mutta että jos pettyy noin pahasti kun toiveet ei toteudu, niin ohhoh! Oletkohan kypsä äidiksi ollenkaan! Nyt järkiinny ja ala nauttia odotuksestasi!

Lähes sama tilanne oli mulla mieheni kanssa, toivottiin poikaa(tosin ei ihan niin kipeesti ehkä, kun te) ja ultrissa selviskin että on tulossa tyttö. Me hyväksyttiin asia ja alettiin nauttia pienestä tytöstä, joka sekin on suuri ihme. Nyt rv 27, enkä rakasta tyttööni vaihtaisi mihinkään. En suostu kokeen syyllisyyttä että toivoin aluksi poikaa, tyttöni on tasan yhtä toivottu tapaus nyt, nimi on valmiina ja rakkautta hän tulee saamaan mielettömästi. Vaaleanpunainen väri ei ole välttämätön, kuten en poika lapsellenikaan pukis imeliä vaaleensinisiä rääsyjä päälle. Nättiä tyttömäisiä vaatteita vauvoille ja lapsille on muitakin, ilman sateenkaaren värejä, röyhelöitä tai kimalteita.

Sanon vaan sen, että älä ole itsekäs, sun tai miehes "toiveilla" ei oo mitään merkitystä lapseen nähden. Asettakaa tyttönne ny kaiken muun edelle. Me raskaana olevat naiset ollaan primadonnia, jotka vedetään pienistäkin asioista herneet sieraimiin ja muokkaillaan iso show käyntiin. Hei mitä hemmetin väliä sillä on kumpaa sukupuolta lapses edustaa, jos se on terve? Älä ikinä näytä lapselles, että olisit pettynyt häneen, tai ettei tämä ole toivottu tapaus. Lapsi aistii sen jo käyttäytymisestä. Jopa pieneen vauvaan saattaa vaikuttaa alitajusesti äidin suhtautuminen asioihin, niin että myöhemmin lapses joutuu kärsiin itsetunto-ongelmista, ja ties vaikka haluais vaihtaa myöhemmin sukupuoltaan sen takia, ettei vanhemmat hyväksyny tyttöä. Kasva ulos toiveistas ja opi nauttimaan rakkaasta lapsestas, joka kasvaa sisälläs. Ei terve vauva ole itsestäänselvyys. Se on helppo jäädä rypeen itsesääliin "mä olisin halunnu", "mä en oo tarpeeks hyvä äiti", mutta parempi ottaa itteensä niskasta kiinni, olla kypsä ja vastuuntuntoinen aikuinen ja antaa tollasen paskanjauhannan olla.

NAUTI RAKSAANAOLOSTAS!
NAUTI TYTÖSTÄS ja rakasta ehdoitta lastas.

Moikka
Yhtä asiaa ihmettelen miksi ylipäätänsä päätit itse tehdä lapsen kun et kuitenkaan pysty valitsemaan sukupuolta.Onnellinen tulisi olla terveestä lapsesta olipa hän sitten tyttö tai poika.Mieti minkälaisia asioita tunteesi ovat valinneet.parempi tapa olisi ollut adoptoida niin olisit voinut itse päättää että otat pojan. Lasta ei voi ostaa kaupan hyllyltä. Ajattele että lapsi on rakkauden hedelmä, ei sen vähempää.
Aika karskia tekstiä raskaana olevalta tulevalta äidiltä.
Hauraita kohtihan meillä kaikilla on ilmeisesti sinulla tämä lapsen sukupuoli
kaikesta huolimatta onnellista odotusta
Rakkautta elämääsi, rakasta lastasi

TEHÄN NYT VARSINAISIA SAIRAITA OLETTE - ETTE MITÄÄN LASTA TARVITSISIKAAN! KIINALAISILLA OLI TAPANA TAPPAA TYTTÖLAPSIA, MUTTA NÄIN SAIRASTA OTSIKKOA EI LUULISI TÄLLÄ VUOSITUHANNELLA ENÄÄ OLEVAN - HOITOON TEIDÄT PITÄISI VIEDÄ - VAIKKA OLISI TEKAISTUKIN JUTTU!

ensiksikin :DDDDDDDD Mistä SUNLAISIASI provoajia riittää???????

Menisit vaikka ulos,lenkille...ajatuksiasi "selvittämään", ÄLÄ tuo tollasta roinaa tänne, ihmiset vielä uskoo tollasen!! YÄKSSSSSSS!!!!

Kun olin "pieni", ei minua kiinnostanut nukkeleikit eli
ei tytöt ole automaattisesti kiinnostuneita nukkeleikeistä.
Eikö ole pääasia, että lapsi on terve!!!! ja että saa lapsen.
Kaikilla ei ole mahdollisuutta saada lapsia tai
on suuri mahdollisuus, ettei koskaan saa lasta.
Hakeudu terapiaan.

Täällä on joukossa todella ilkeitä viestejä... ei kannata ottaa niitä henkilökohtaisesti.
En usko, että olet huono ihminen, en missään nimessä... enkä lähtisi sanomaan, että olet huono äitikään.

Sinun kannattaa miettiä, mistä moinen pettymys johtuu ja miksi niin hirveästi halusit poikaa? Liittyykö siihen jotain asioita omasta lapsuudestasi vai onko sinulle luotu elämäsi aikana paineita poikalapsen saamisesta? Tottakai se on ihan ymmärrettävääkin, että koska olet kokoajan toivonut (ehkä sairaanloisenkin paljon), että se on poika, tieto tytöstä purkautuu kokonaisvaltaisena, itkuisena tunnetilana. Sinun ei kannata siitä soimata itseäsi, se on turhaa ajanhukkaa ja itsesi satuttamista. Mieti mielummin niitä asioita, minkä takia sinä olet tässä tilanteessa niiden ajatustesi kanssa... Se on paras asia, mitä voit tehdä itsesi ja tulevan ihanan tyttäresi vuoksi. Uskon, että kun olet selvittänyt pääsi ja ajatuksesi itsesi kanssa, olet paljon valmiimpi ottamaan vastaan sen mitä saat: ihanan tyttölapsen :)

Kaikkea hyvää teille!
Tyttölapset ovat ihania... Unohda ne pinkkitouhut ja barbileikit! itse olen nainen ja olen pienenä leikkinyt dinosauruksilla ja turtleksilla.

Jos kuule tekisit niin että antaisit tämän IHANAN pienen tytön toiseen kotiin, hänen synnyttyään ja alat käyttämään EHKÄISYÄ! Tuollainen ihminen EI TODELLAKAAN ansaitse lapsia!!!!!!!

olkaa vittu oikeesti ilosii et ees voitte saada esim minä ja useat muut ihmiset maailmassa ei saa siihen edes mahdollisuutta.. vittu te jaksatte valittaa joka vitun asiasta.. hyviä ihmisiä??

Mun yhdelle kaverille sanottiin viidessä ultrassa et hän odottaa tyttöä ja se on selkeä tyttö, no sit kun hän meni synnyttään niin sieltä tulikin poika joka oli heille yllätys.. Et varmasti sen sukupuolen sitten näkee kun vauva on syntynyt. Näinkin voi käydä.. Ajatus maailmasi kyllä muuttuu kun oma rakas pieni lapsi on sylissä vaikka nyt pettynyt olo onkin.. Voimia!!

Ehkä se vaan on niin, että sinä et ole kypsä äidiksi ja olet ylipäätään epäkypsä ihmisenä.

Vaikka tämä tuntuu pahalta niin sanon kuitenkin, että tee abortti ja steriloikaa ittenne että jatkossa ette saa lapsia, koska tuollaiset ihmiset voivat mun puolesta olla täysin ilman omia lapsia tai edes adoptiolapsia.

Ootte hirveän epäkypsiä ja ettekä sovellu vanhemmiksi, joten älkää hankkiko lapsia niin ei tarvi miettiä sitten, mihinkä olette lusikkanne torpanneet.

Normaali pari mietii näissä asioissa sitä, onko lapsi terve, onko talous siinä kunnossa että taataan lapselle hyvä elämä näiltäkin osin, onko elämäntilanne sellainen että lapsia on hyvä hankkia jne. mutta teillä on voivottelun kohteena se, että nyt tulisi tyttö perheeseen ja ei voi kun ihmetellä että mit...v.....ttua ihmisillä päässä liikkuu.

Voihan tämä ole tietty ns. trolli kirjoitus ja jos on niin unohtakaa tämä mun vastaus.

kauniit/komeat ihmiset ja suuret rakastajat saavat tarujen mukaan enemmän tyttölapsia

Tarkoitukseni ei ole nyt millään tavalla sanoa, että olisit paska. Päin vastoin, minusta sinulle/ teille on käynyt niin, että olette aika pahasti vieraantuneet todellisuudesta. Onneksi täällä oli hyvin asiallisia viestejä joiden sisältöä nyt en käy uudelleen kertomaan.

Se on muuten yllättävän normaalia olla jollakin tavalla vieraantunut. Teillä nyt sattuu olemaan tämmöinen.

Ei siitä kannata syyllistää itseään. Luulen, että se asia on vain hyvä sisäistää ja hyväksyä, sitten ymmärtää.

Tuttuakin tuossa kirjoituksessai! Minä taas en missään nimessä tahtonut poikaa. Meillä oli kotona jo 2 lasta ja tiesin, että tästä lapsesta tulisi ainokaiseni, eikä toista mahdollisuutta tulisi. Ensimmäinen raskaus meni kesken. Silloin tajusin, ettei lapsia oteta, kuin kaupan hyllyltä. Niitä tulee jos tulee! Toiseen raskauteen lähdin sillä asenteella, jos saisin edes terveen lapsen rakastaisin sitä olipa tyttö tai poika.
Sain pikkuruisen tytön! Joka oli kovin ruma syntyessään, mutta ikinä en ole rakastanut mitään niin paljon. Kun neuvolantäti sanoi, että lapsi on kuuro, itkin koko kotimatkan ja sanoin rakastavani lastani vaikka hän olisi kuuro mykkä ja sokea. Kaikki kestäisin, kunhan saisin pitää hänet! No lapsen kuurous oli väärä diagnoosi ja minun tunteet ovat rauhoittuneet noista ajoista. Silti lapsi on edelleen rakkain maailmassa! Olen niin kiitollinen terveestä lapsestani.

En tuomitse äitejä jotka haluavat pojan tai työn se on kai luonnollista, vaikka ehkä mahdoton pyyntö. En silti ymmärrä ettei ollenkaan haluta lapsia, jos se onkin väärää sukupuolta. Kyllä sitä lasta rakastaa kun se siinä sylissä hymyilee tai enimmäisen kerran sanoo äiti!

Kyllä likoilla poikia saa eikä värillä ole väliä, pistä turkoosia likan päälle ei missään sanota, että vaatteiden on oltava vaaleanpunaisia. Tuo paska äiti olotila menee ohi kun saat sen nyytin syliisi ja hamuamaan tissin päätä. Odota vain äläkä piehtaroi tuossa pettymyksen tunteessa.

Mínusta sil ei oo väliä onko lapsi poika vai tyttö ..itselläni niitä kaksi tyttöä ... vaan pääasia on että lapsi on kaikin puolin terve ...

Olen tosi surullinen syntymättömän lapsesi puolesta.Aikamoisen vaatimuksen ja taakan olet hänelle asettanut.Ehkä hän ei koskaan tule yltämään sinun vaatimuksiisi muiltakaan osin elämässään.Itse synnyin ei-toivottuna ja olen saanut kärsiä siitä.En pyytänyt lupaa tulla tähän maailmaan.Oman lapseni kohdalla aikoinaan toivoin vain,että hän syntyisi edes elävänä.Olisin huolinut vaikka vammaisenkin lapsen,kunhan vain saan pienen rakkaan syliin.Lapsen sukupuolella ei ole väliä,sekä tyttöjen että poikien pitää saada olla yhtä toivottuja.Toivottavasti et joudu maksamaan liian kallista hintaa lapsesi väärästä sukupuolesta...

Jos kirjoituksesi oli tosiaan totta, niin antakaa hyvät ihmiset lapsi adoptoitavaksi johonkin perheeseen, jossa pieni ihme saa osakseen ansaitsemansa kohtelun. Ei kenenkään pitäisi olla vanhemmilleen pettymys kun ei ole edes vielä syntynyt tähän maailmaan.

Voi, voi. Mieti vähän niitä satoja naisia, jotka eivät koskaan saa lasta vaikka haluaisivat. Kaikenlaisia valituksen aiheita, kyllä tänne kelpaa jos ei sulle käy!

Niin ottaa päähän tämmöiset kirjoitukset,
Näin lapsensa menettäneen ei voi vain ymmärtää, aina saa haluta.
Mutta jos lapsia ryhtyy tekemään ei voi vaan päättää ja olla varma kumpi sieltä nyt tulee.
Röyhelöä ja vaaleanpunaista ei ole pakko pukea. iloitkaa jos lapsi on terve! Miettikää sitä tuskaa kun odotin rv 20 alken että selviääkö lapseni synnyttyään vaiko ei.. taisteluiden jälkeen tyttäreni menehtyi syliini viikon ikäisenä.

Mutta kun lapsesi kun syliin saat, tuskin sukupuolella on enään väliä!(:

Säälin ennemminkin syntymätöntä lasta, jonka kantajaksi moinen urpo on osunut.

Antakaa lapsen edes syntyä ja adoptoikaa hänet vaikka parempaan perheeseen, jossa lasta rakastetaan ja kaivataan sukupuoleen katsomatta jos ette itse kykene siihen.

Hävetkää.

Minkähän ikäinen olet? Minun mielestäni pääasia on se, että tuleva lapsesi on terve! Ihan sama, kumpi sukupuoli on! Toi on älytöntä alkaa vollaamaan pojan perään! Avaa silmäsi ja ala nauttimaan lapsestasi, kun hän syntyy. Muista, että kaikki eivät saa lapsia, vaikka tahtoisivatkin!

kuinka paljon sitä vitutti sua ootellessaan!!!
Jumalahan sun pitäisi olla tuolla asenteella, eikä tuleva pienen ihmisen, vaikka vaan tyttö onkin, äiti.
Hemmetin itsekeskeinen olet ja ilmeisesti miehesi samaa kastia, vakka kantensa kera. Toiset eivät itsensä vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevista syistä johtuen saa lapsia vaikka naisivat missä asennossa ja kuinka usein ja te kitisette että sukupuoli on väärä, häpeisitte edes. Kiinaanhan teidän tulee muuttaa, sielä ajatusmallinne lapsen sukupuolen suhteen on linjassa poliittisen eliitin kanssa.

Olet tosiaan täysi paska. Koita vaikka terapialla päästä siitä irti, ennekuin kasvatat siitä lapsestakin samanlaisen paskan. Miten voi tuntea noin syviä antipatioita jotain VÄREJÄ kohtaan? Tyttö adoptioon ja piuhat poikki, ennenkuin päätät kokeilla hakea sitä voittoarpaa uudestaan.

Se annetaan jos saadaan, sitä ei oteta jostain kaupan hyllyltä ja osteta kuin tavaraa. Valitettavasti sukupuoli ei pysy nykyään enää yllätyksenä synnytyshetkeen asti.
On luonnollista että tunteet vaihtelevat, mutta olen ihan varma että kun lapsi on syntynyt, sillä ei ole enää mitään väliä kumpaa sukupuolta se on ja jos lapsi on ensimmäinen, voitte yrittää uudelleen, mutta se että valikoisimme sukupuolen, se ei ole reilua, ei normaalia eikä moraalisestikaan oikein.

Eli: Jos haluaa poikaa niin yhdyntäasento tulee olla sellainen jossa siittiöt eivät joudu uimaan pitkää matkaa koska pojat ovat huonompia uimareita kuin tytöt. Siittiöt määräävät nääs sukupuolen. ELI: Jos haluaa poikaa niin "takaapäin" ja jos haluaa tyttöä niin vaikka "seisaalleen". Aiheesta on paljon englanninkielisiä julkaisuja eli seuraavan kerran kannattaa tutustua aiheeseen tarkemmin. Uskon että ymmärrät että tyttökin on oikein kiva kunhan näet sen. Älä anna kuitenkaan adoptioon sillä tiedän yhden pariskunnan jotka eivät mielestäni olisi ansainneet lasta hirveään elämäntilanteeseen. Mies juo ainakin pari päivää viikossa. Tai kai se on sitten sallittua. Kyllä se siitä kunhan vähän mietit enemmän. Ei me eletä muslimimaassa tai kiinassa jossa poika- lapsi on paljon arvostetumpi.

Minäkin säälin lapsiasi ja miestäsi. Että voikin olla totta että tuommoisia ihmisiä on oikeasti olemassa.

että näin siis myös Suomessa, en olisi uskonut.

http://www.hs.fi/juttusarja/johannakorhonen/artikkeli/Naisten tuhoamisesta/1135262046623/?cmp=tm_etu_kolumni

Suomessa on paljon perheitä jotka osaavat iloita lapsesta kuin lapsesta, joten anna se lapsi adobtioon niin ei tarvitse katsella vaaleanpunaista tai leikkiä prinsessa leikkejä. Sen jälkeen sitten yrität uudestaan. Kyllä se poika vielä joskus tulee ja moni lapseton pari saa ihania tyttö vauvoja!

Kuule jos on lapsen mennyt tekemään kyllä se pitää jo siinä vaiheessa tietää se voi olla jompi kumpi tahansa. Olisit tyytyväinen että edes saat lapsen kaikki eivät saa vaikka kuinka yrittävät. Ainahan voitte yrittää uudelleen se on 50% mahdollisuus että tulee poika seuraavaksi. Ja tuskin jää ainoaksi lapseksi(varsinki jos tarkotus oli saada poika). Itse olisin ennemmin tyytäväinen siihen saa terveen lapsen ei niinkää merkitystä onko se tyttö vai poika.

Mulla oli sama tunne paitsi toisinpäin, eli ymmärrän ahdistuksesi. Odotin tyttöä ja sain myös raskausaikana (luojan kiitos) tietää, että odotankin poikaa. Luojan kiitos siksi että ehdin sopeutua asiaan, sillä jos se olisi tullut yllätyksenä niin olisin joutunut sopeutumaan vasta silloin kun lapsi on jo maailmassa.

Sopeutumisaikaa oli siis monta kuukautta. Aloin tietoisesti pyrkiä ajattelemaan kaikkea suloista pojasta tai poikasukupuolesta yleensä. Mielestäni pojille oli vain kauheita vaatteitakin mutta etsin ja löysin sööttejä kun oikein hain. Sitten niitä pesin ja lajittelin jne, mietin poikaa ihanana omana lapsenani, hoin itselleni ettei sukupuolella ole välttämättä merkitystä ja poika on yhtä hyvä kun tyttökin jne.

Sitten lapsi syntyi ja oli totisesti poika, oli iso pippeli jne. Petyin edelleen silti hieman, sillä alitajuisesti kai odotin edelleen tyttöä vaikka tiesin että poika tulee. Vielä kun poika oli muutaman kuukauden ikäinen, saatoin hätkähtää vaippaa vaihtaessani, että ai niin tämähän olikin poika.

Nyt poika on jo koululainen ja mulla on myöhemmin syntynyt tyttö.

Kerron sulle tämän, vaikka sydäntä kuristaa enkä ole koskaan kenellekään ihmiselle tästä kertonut. Sydäntä kuristaa sen vuoksi että saatoin ajatella häijyjä omasta rakkaasta pojastani, joka on superihana, niin kuin siskokin on. Koskaan hän ei saa tietää, mitä mielessä tuolloin liikkui.

Näin minulle kävi. Luulen, että tuo pettyminen vauvan sukupuoleen on paljon yleisempää kun myönnetään. Valtaosa ei varmasti pysty myöntämään edes itselleen, niin kipeää se tekee ja niin huonoksi siinä itsensä tuntee...

Lyhyestä virsi kaunis. Olet v**un idiootti!!

Ajattelisit sitä lasta. Nyky yhteiskunnassa tytöillä menee paremmin ja saavat tukea kun pojat syrjäytyvät yhteiskunnasta. Suurin osa mielisairaista ja masentuneista on poikia.
Eikä sitä tarvitse automaattisesti tytölle prinsessaleikkejä ja pinkkiä työntää. Se on vain klisee käsitys.

Jo on ihmisillä murheet!!! Ei näytä oikein paljon elämän potkineen päähän, jos jaksaa tälläisesta asiasta olla pettynyt. Varmaan tiesit, että 50% mahdollisuus on saada jompi kumpi. Saisit olla minun mielestäni onnellinen, että saat lapsen, joillekin niitä ei vain siunaannu, vaikka kuinka toivoisi ja kävisi kaiken maailman hoidoissa julkisesti/yksityisesti. On meitä moneen junaan ja jotkut on jäänyt asemalle....

itse odotan tällä hetkellä kaksosia, jotka ovat alkunsa saaneet lapsettomuus hoidoilla. toivoin et saisin edes yhden lapsen. olen odottanut raskaaksi tuloa jo 16 vuotta ja nyt tärppäs. ajattele niitä monia muita jotka eivät saa lapsia kaikista yrityksistä huolimatta. olisivat varmasti tyytyväisiä tulisi kumpi vain. on aika itsekästä ajatella tuolla tavalla, kun kaikki eivät todella saa edes sitä yhtä lasta. anna lapsi adoptoitavaksi, jos et sitä oikeasti halua tai toivo. olisit oikeasti tyytyväinen vaikka tulossa olisikin tyttölapsi. kauheaa edes lukea tälläista juttua täältä. mene itseesi ja ajattele kannattaako edes lapsia tehdä, jos on noin hirveä pettymys kun saatte tytön!!!!!!!!!! mieheni toivoi poikaa, koska tyttö hänellä ennestään jo on, mutta sanoi et kumpi vaan tulee niin yhtä iloinen on. nyt sattui sopivasti ja sieltä tulee molemmat. itselleni ei ollut alun alkaenkaan väliä kumpi tai kumpia tulee, kunhan edes raskaus onnistuu. ja nyt olen onneni kukkuloilla, että saan kaksi ihanaa lasta. luulisi sinunkin olevan vaikka poikaa halusittekin, olisitte ajatelleet ennen tekemistä et kumpivaan niin ollaan tyytyväisiä.
t: mielensä pahoittanut :(

sinulla on jotenkin sairas suhtautumistapa tähän raskaus asiaan.Lapsia ei niin vaan tehdäkkään,vaan niitä saadaan. Joten ei luulisi lapsen sukupuolella olevan väliä. Ajattele niin että,lapsi on lahja,joka voi jäädä jopa ainoaksi.

Niinpä ei sitä tiedä kumpi tulee...itse odotin vaan vauvaa joka oli terve tullut...toivoin vaan tervettä lasta...lapsi on vain lainaa jonka kasvatat elämälle...olet itsekäs...ole onnelinen jos saat terveen lapsen ..niin lapsi kasvaa..itselläni 2 poikaa ja iloinen heistä ollut aina...en odottanut poikaa ja tyttöä kummallakaan kertaa..ja tytärtä ei ole vieläkään ole joka ehkä olisi auttavampi kuin pojat on...äiti tyttö usein melk kavereita..pojat taas isälleen....niin se menee monessa perheessä..omani jo aikuisia...toivon että lopetat tytäresi molamisen ja keskityt nyt terveen lapsen saantiin..millainen äiti oik olet?? katso peiliin ja häpeä ..halauaisitko itse tuollasen äidin..käsi sydämelle?? etkai ole provo.huh

Susta ei ole mutsiksi koska et rakasta lasta sellaisenaan on se sitte tyttö tai poika! lapset eivät ole mitään leluja eivätkä arpakuponkeja että toivotaan että saadaan sellainen ja sellainen.. vitun idiootti!

Jos tuut saamaan lapsen joskus niin teen susta ilmoituksen lastensuojeluviranomaisille!!

sinua miettimään ja syvälliesti pohtimaan mistä tuo tyttökammo johtuu? selvästikin sinulla on joku pelko tai käsittelemättömiä asioita kenties omasta lapsuudestasi, joka tämän inhottavuuden aiheuttaa.

miksi vaaleanpunainen väri oksettaa?
miksi et halua ostella vauvatarvikkeita?
mikä barbileikeissä inhottaa?

onko sinua syrjitty lapsena perheessäsi koska olet tyttö?

Abortti hyvä nainen. Oot kyllä päästäs pipi täytyy sanoa.

Vaikka en itse ole mikään lapsirakas enkä todennäköisesti koskaan tee lapsia, niin tälläistä en voi ymmärtää! Katsotaan sitten kumpi on pahempi jos lapsesta tulisi jostain syystä syntyessään tai elämän varrella vaikeasti vammainen vai se, että se on tyttö! Ei millään pahalla mutta näin ajattelevat ihmiset ei ole itsekkään kasvanut vielä henkisesti aikuisen tasolle, eivätkä kyllä ole valmiita kasvattamaan lasta. Ansaitseeko näin ajattelevat ihmiset lasta.. En tiedä, mutta outoa on!!

Silloin kun ryhdytään tekemään lasta,on otettava huomioon muutama seikka,jos esim halutaan poika silloin on laitettava TYÖKALUPAKKI sängyn alle,tämä on varma konsti itse kokeiltu..

Itse toivoin niin kovasti tyttöä, että olin hetken aikaa aivan järkyttynyt kun esikoinen olikin poika - samoin kuin muutkin lapset :D Voin vakuuttaa sinulle, että se menee ohi. Otti aikansa rakastua uuteen tulokkaaseen mutta kun rakkaus tuli, se oli valtavan suurta ja ihanaa.
Nyt poika on viisitoista ja äitikin jo kasvanut aikuiseksi. Kävin muutama vuosi sitten kolmen vuoden terapian, joka kyllä auttoi ymmärtämään kyseistäkin tilannetta ja "tyttöinhoani". Suosittelen sinullekin lämpimästi terapiaa. En siis suinkaan ko. asian takia siihen ryhtynyt, mutta siihenkin asiaaan löytyi pitkän prosessin aikana vastaus. Rakastan poikiani enkä vaihtaisi heitä yhteenkään tyttöön!

On se vaan hyvä, ettei ihminen voi määrätä ihan kaikista asioista tässä elämässä.

Ei voi olla todellista... Idiottimaista ajattelua tosiaan. Hyvä kuitenkin, että itsekin huomasit! Tuliko mieleen olla kiitollinen, että ultrassa (ilmeisesti) näkyi TERVE lapsi?

Eikä ole mikään itsestäänselvyys, että prinsessahörhelöt kiinnostavat kaikkia tyttöjä. Ja mikä pakko sitä vaaleanpunaista on käyttää? Tytöt voi olla poikamaisia ja päinvastoin.

Koeta nyt tosiaan päästä yli tuosta, ja eiköhän se tapahdu viimeistään, kun oma ihana nyytti on sylissä!

Tavallaan ymmärrän sua ja tavallaan en. Itse salaa toivoin tyttöä ja täytyy myöntää että lievästi olin pettynyt, kun synnytyssalissa kaiken sen kärsimyksen jälkeen sainkin pojan. Aikaa myötä olen kuitenkin oppinut rakastamaan lastani, enkä päivääkään vaihtaisi pois. En myöskään tilaisuuden tullen vaihtaisi häntä tyttäreen. Toivottavasti vielä joku päivä toinenkin lapsi siunaantuisi. Silloinkin takuulla hieman pettyisin, jos seuraavakin muksu olisi poika, mutta minkäs teet. Ihania & rakkaita lapsia ne olisivat silti.

Ihmisen tarkkoihin mieltymyksiin esim. ko. tapauksessa syntymättömän lapsen sukupuolesta kytkeytyy tiukasti oman psykologinen historia. Ei ole mitenkään tavatonta tuntea vähemmän tai enemmän kiintymystä/halua toiseen sukupuoleen, vaikka olisikin kyse tulevasta lapsesta, koska tätä esiintyy ihmisten sosiaalisissa suhteissa valtoimenaan. Tietenkin kulttuurihistoria ja sen asettamat tavoitteet jälkikasvulle vaikuttavat yhä, mutta tulevana äitinä ja isänä kannattaa miettiä niitä asioita, jotka ovat lähinnä omaa ymmärrystä ja joita vain itse voi täysin ymmärtää - omaa lapsuuttaan ja omien vanhempiensa osuutta siihen. Onko kokenut olevasi tyttö- tai poikalapsena haluttu, tuettu, ymmärretty ja rakastettu. Mitkä olivat vanhempien roolit omassa perheessä ja ketä oikein haluaa miellyttää itse?

Voimia raskauteen ja toivottavasti löydät itsellesi aikaa ymmärtää tarkemmin äitiyttäsi ja omaa lapsuuttasi. Ole myös armollinen itsellesi ja anna itsellesi lupa yrittää edes onnistua tyttäresi äitinä.

lapsi voi olla jompi kumpi.... mutta ole onnellinen että tuleva lapsesi on terve ja siitä ole onnellinen että ylipäänsä voit saada lapsen, sitä onnea kun ei suoda kaikille..minä sain tytön 32v ja on ainut lapsi..koskaan en leikkinyt barbeilla enkä nukeilla(yhtään en ostanut) koska tyttäreni leikki ainoastaan nalleilla ja aina olen inhonnut punaista ja vaaleanpunaista.. tytäreni on tasapainoinen ja fiksu lapsi nyt elää murrkuiän alkua :D eikä mitään traumoja ole siitä saanut että ÄITI ei leikkinyt nukeilla.....joten älä ole huolestunut,,kun sinä sen nyytin saat kainaloosi niin olet mennyttä :D
mutta voihan siinä käydä myös niin että et koskaan tule lastasi näkemään elävänä.... mietippä sitä

Alalla on paljon miehiä jotka saavat vain poika lapsia. Olisit käyttänyt ammattilaista.

Sukulaiseni odotti myös tyttövauvaa ja hänen miehensä sanoi ettei halua tyttöä kahden tytön jälkeen vaan pojan maatalon jatkajaksi. Hän sai kuten halusi sillä tyttö kuoli alta parin viikon ikäisenä. Seuraava lapsi oli poika ja nyt hän on talon isäntä. En ole koskaan uskaltanut kysyä miltä nyt tuntuu.

kuuleppas nyt. kun lapsia lähtee tekemään niin on varauduttava mihin sieltä tulee, oli hän sitten tyttö taikka poika, terve taikka vammainen. Lapsi on kuitenkin aina lapsi, eikä SYYLLINEN siihen mitä vanhemmat odottavat. Itselläni on lapsi joka on luokiteltu vammaistukea saajaksi, vaikka sitä ei huomattukkaan ennen kuin lapsi täytti 4. olen itse 45 v. ja lapsi on nyt 5v. vaikka olen niin kutsutusti vanha ja väsynyt, lastani en ongelmista huolimatta vaihda mihinkään. jos sinusta IHAN oikeasti tuntuu että ET VOI RAKASTAA TYTTÖVAUVAASI, antakaa hänet adoptioon. se on parempi kuin se että välinpitämättömänä häntä katsoisit. adoptiovanhemmat voivat antaa sen hellyyden ja rakkauden mihin et ehkä itse kykene. teet samalla lapsellesi palveluksen. sitäpaitsi kuka määrää että tyttö pitäisi pukea vaaleanpunaiseen? leikkiä barbeilla? siihen menee ainakin 3 vuotta. toivon että pääsisit asian yli, mutta jos lapsen isäkin on sukupuolesta samaa mieltä niin toivon että ette olisi koskaan lapsia ees lähtenyt tekemään.

Ihme puhetta. Eikö olisi kaikkein tärkeintä että lapsi olisi terve ja saisi rakastavan kodin? Jos tuolla asenteella lapsia alkaa tehdä niin voi voi..olisi ehkä kannattanut jättää lapsi vaan haaveeksi.

Olisit onnellinen edes siitä että olet yleensäkin raskaana, kaikki kun eivät raskaaksi tule vaikka kuinka yrittäisivät. Ei ole väliä kumpi tulee kunhan on TERVE, kasva aikuiseksi.

jos kasvattaisit tyttölapsesi eri tavalla, kuin mitä yleisesti tehdään?
Eihän kukaan pakota sinua ostamaan lapsellesi juuri vaaleanpunaisia vaatteita. Ole valikoivampi tarjonnan suhteen.

Eikä vaaleanpunaista/sinistä pitäisi tyrkyttää kummallekaan sukupuolelle väkisin. Ihmettelen tätä suuresti, että miksei lasten anneta valita itse omat värimieltymyksensä.

Saa paha palkkansa, saa maistaa omaa lääkettään!

Meille tuli ensin tyttö ja sen jälkeen poika.

Tosin ei niitä poikia kaikki saa. Ystävälläni ja veljellänikin on neljä tyttöä.

Yrittivät molemmat varmaan sitä poikaa.

Mutta poika tai tyttö, yhtä rakaita ovat kaikki.

Olen itse adoptiojonossa ja minulle on tervetullut tyttö tai poika. Veljelleni syntyi juuri tyttö vauva, joka on maailman suloisin prinsessa.

Olisin ikionnellinen ihanasta tytöstä! Sovitaanko adoptiosta! t. lapsirakas

Surku tulevaa lasta.Lastenvalvojalla on asiaa Sinulle.Löytää varmasti hyvän kodin lapselle.
Oletko lomalla vai karannut jostain hoitolaitoksesta?
Ennen maailmassa potilaat steriloitiin,ehkä tuosta syystä.

Ehkä sinäkin pääset meidän kuolleen lapsen synnyttäneiden joukkoon, niin oppisit arvostamaan elävää lastasi ja pääsisit tuosta tytöstäsi. Jospa se annettaisiin jollekin meikäläisistä jotka toivomme lasta koko sydämestä, välittämättä sen sukupuolesta, kunha se vaan olisi ELOSSA....

No olisi sitten aivan hirveää jos lapsi olisi tyttö ja jotenkin vielä vammainen, meille kävi näin. Tyttö on kuitenkin meille ihan yhtä rakas kuin poikakin olisi ollut. Mitä vammaan tulee, lapsihan siitä eniten kärsii, me terveet aikuiset voimme aina olla vain tukena ja antaa rakastavan kodin lapsillemme sukupuolesta tai terveydentilasta riippumatta.

Mä voin kyllä jotnekin ymmärtää.
Meidän kummankaan suvussa ei ole tyttölapsia, joten niin minäkin kuvittelin aina odottavani poikaa.
Sitten kun se lääkäritäti sanoi, että tyttö tuli, niin älähdykseni oli aikamoinen!
Olin jo entiselle poikaystävälleni sanonut, että jos me saadaan lapsi ja se on tyttö, niin se on sitte mies, joka hoitaa.Todellakin vaaleanpunaiset hörhelöt saivat yökkäämään!

Ensimmäiset vaatteet, mitä ostin lapsellemme oli kovin unisexia mallia. Jotenkin en edes osannut kaupassa mennä sinne tyttöjen osastolle..Mutta kas kummaa. Tyttäremme on nyt 1½v enkä todellakaan osaisi kuvitella meille poikaa! Nyt sitä on aivan kauhuissaa, että jos meille joskus siunaantuu toinen lapsi, että jos se onkin poika!!Voi ällöö ja niitä munien pesemistä:O Kummasti vaatekaapin sisältö on vaaleanpunaistunut ja äitikin tiirailee kaikenmaailman prinsessakruunujen perään. Tosin tämä meidän neiti taitaa olla sitälajia naista, että se rypee tuolla lepikossa tukka sammalessa serkkupoikiensa kera:)
Tällästä tämä vaan on. Me ollaan hiukan pikkusieluisia, mutta elämä opettaa, usko pois:)

...mä voin ottaa sun lapsen, kun ite en voi lapsii saada. Lapset on lahja eikä itsestään selvyys, valitettavasti toiset luulee niit leluiks ja tilaustavaraks. :(

Itsekin olet ollut tyttölapsi! Kuinka ahdistavana koet sen???

Kannattaisiko vähän miettiä, että minkä takia se lapsi tuli laitettua alulle? Jonkun näyttelyesineenkö halusit vai mitä ihmettä oikein ajattelit? Onhan tytöissä ja pojissa eroja, mutta jokainen on kuitenkin ensisijaisesti omanlaisensa yksilö eikä sukupuolensa edustaja. Tässähän sen näkee, miten epäitsekkäitä lapsia hankkivat ihmiset on... ja lapsettomia vielä kehdataan haukkua itsekkäiksi!

Mä en aio ikinä tehdä lapsia, mutta tajuan sentään sen verran että kun lapsen saa, niin silloin ei ole omilla kuvitelmilla ja mieltymyksillä mitään merkitystä, vaan pääasia on että saa lapsesta kasvatettua järkevän ja terveellä itsetunnolla varustetun aikuisen. Jos lasta kiinnostaa ne barbit ja prinsessaleikit, niin et sinä voi alkaa niitä väheksymään. Vanhempien tehtävänä on tukea lapsensa kasvua ja antaa lapsen itse löytää oma persoonallisuutensa. Ei lapsen kuulu sopeutua vanhempiensa odotuksiin siitä, millainen hänen pitäisi olla.

Hieman oksettaa lukea edes tuommoista tekstiä. Eikö pääasia ole että lapsi on terve. Jotku eivät voi edes saada lapsia. Ei kannattais lasta edes ootella/yrittää, jos sukupuolella on noin iso merkitys. Kannattaa miettiä jatkossa jos haluatte lisää lapsia, että kannattaako niitä sitten tehdä. Hyvä että tiedät olevasi paska, säälittää jo ajatuskin että lapsi joutuu tuollaiseen perheeseen, ei toivottu lapsi. Luuletko oikeasti että tunteesi muuttuvat jossain vaiheessa? että sopeudut tilanteeseen oikeasti? Lapsihan on viaton. Sairasta.

Jos tämä ei ole provo, niin sitten teidän olisi syytä hakea jotain ammattiapua, ihan vaan tulevan syyttömän lapsen takia. Jos lapsen sukupuoli on noin tärkeä asia teille, niin miksi ette adoptoineet poikaa. Ei varmaan oolut yllätys, että voi tulla kumpi vaan.
Toisaalta, jos et ole aivan - en halua loukata, mutta en keksi muuta sanaa - outo niin luulisin sinun rakastuvan siihen pieneen tyttövauvaan, kun saat sen syliisi... Sitä ainakin toivon hartaasti lapsesi takia.

Minulla on pieni "pelko", että tulen saamaan tytön mieheni kanssa.
Nimet on jo keksitty..
En osaa kunnolla selittää sitä,mutta jotenkin ehkä "pelkään" tytön kasvattamista.
Olin itse aika hurja teininä ja tuntuu, että tytön kasvaminen aikuiseksi on paljon hurjempaa kuin pojan. Vertaan nyt itseäni veljiini..

Olen aina halunnut pojan, pienenäkin kotisleikeissä halusin aina, että on aina myös poikalapsia :D
Mutta kai sulatelemalla asia selkiintyy itselle?

Ehkä kuitenkin tuo alkuahdistus laantuu raskauden edettyä ja alat iloitsemaan lapsestasi.
Älä turhaan alleviivaa kumpi se on, teille tulee lapsi! :)
Muista, että lapsen voi kasvattaa samaan tapaan, oli se sitten tyttö tai poika ;)
Ota rauhallisesti ja pidä yllä kuitenkin iloa, että perheenne kasvaa :) Älä mieti yksityiskohtia ihan vielä, ennen kuin ollaan lähempänä synnytystä :)

Nykyäänhän lääketiede on tosi kehittynyttä niin tehän voitte vaihtaa lapsen sukupuolen heti sen synnyttyä. Jos homma ei onnistu suomessa niin menette vaikka venäjälle niin eiköhän sieltä löydy joku klinikka, jossa tehdään sukupuolenvaihdosleikkauksia huokeaan hintaan. Kätevää eikö...

Toinen vaihtoehto mikä tulee mieleen niin voittehan vaihtaa lapsen. Venäjältä löytyy varmaan joku perhe, joka toivoi tyttöä ja on samassa tilanteessa niin vaihdatte pennut päikseen... itse ainakin tekisin sun tilanteessa näin..

syntymättömän tyttäresi puolesta, että tulee olemaan vanhemmilleen pettymys. aika kapeanäköistä ajatella että tytön väri on pinkki ja leikit aina barbileikkejä... ei kukaan kiellä ostamasta tytölle muun värisiä vaatteita, ja esittämään tämän toiveen sukulaisillekkin. itse synnytin pojan, vaikka olisin tyttöä tavallaan toivonutkin, mutta lapsen syntymän hetkellä se oli se ja sama, kumpi sieltä tuli, pääasia että oli terve. Mutta apua, 8 vuotias poikani leikkii ( ja toivoi pukiltakin ) pet shopeilla ja vinks-keijuilla, olenko paska äiti, kun annan leikkiä ns tyttöjen leikkejä? koska itse en tykkää sodan ja taistelun räiskeestä...
ahdistaa tuo sinun kirjoituksesi sen takia, että on olemassa paljon pariskuntia jotka oikeasti haluavat lasta mutta eivät saa yrityksistä huolimatta. varmasti joku lapseton pariskunta voisi teidän tyttärenne avosylin ottaa vastaan.

Minä voin sanoa: PÄÄSEE YLI. Ai miten? Esimerkiksi tappamalla itsesi ja se hirveän tyttövauvan,jota "odotat".

Ja kohtu pois kunnan laskuun, jos tuo on totta..
Luultavasti kuitenkin tarua koko aloitus ja miehen kirjoittama....

Minä olen raskaana ja jos lapsi ei ole poika,annan hänet heti pois. Hänellä pitää olla myös vaaleat hiukset ja siniset silmät. Koko vaatimuslistaa en jaksa kirjoittaa kun se on niin helvetin pitkä!

Vitun vitun vittu ei ole kuin viiden lapsen äidillä.

Ohhoh, jopas avasin suuni aiheesta, josta ei vaan näköjään saa puhua. Taisikin osua monelle omaan nilkkaan... Kiitos kaikille asiallisille vastaajille, valitettavasti vaan niitä taitaa olla hyvin pieni murto-osa.

Kyllä vaan ihmettelen täällä kommenttejanne. Joku väittää, että haluaisin tappaa lapseni? Mistä ihmeestä sellainen käsitys on syntynyt? Ja että adoptioon pitäisi antaa, tai tehdä abortti, miksi kummassa? Eikö nimenomaan ole hyvä, että asia selvisi monta kuukautta ennen synnytystä, nyt siihen ainakin tietää valmistautua ja sopeutua.

Enkä muuten ole itse kirjoittanut tuota otsikkoa Suomi24:n etusivulle, että "emme halua tyttölasta". Niin en ole kirjoittanut enkä niin ajattele, kerroin vain ensireaktioni.

Moni kysyy, miksi edes rupesin yrittämään lasta, jos vain toinen sukupuoli on toivottu. En tietenkään ajatellut, että juu, en sitten ota vastaan muuta kuin poikalapsen. Tämä ultran jälkeinen tuntemus oli YLLÄTYS. Varmaan hormoneilla on osuutensa asiassa.

Olen luonteeltani muutenkin vähä ylireagoivaa tyyppiä, niin myös tällä kertaa. Ei ehkä olisi pitänyt tulla heti asiasta palstoille huutelemaan, vaan antaa ns. pölyn laskeutua. Kaksi päivää on nyt kulunut, oma pieni tyttönen tuntuu hetki hetkeltä paremmalta ajatukselta. Eikö SE olisi vasta huolestuttavaa, jos asiaa ei pystyisi käsittelemään?

Kyllä minä varmasti pientä tyttöäni varmasti rakastan, ensi hetkestä asti kun saan hänet syliini.

Koska ei tartte ostella mopoja eikä moottoripyöriä ja pojista voi tulla homoja niin sitten se vasta päähän ottaa. Itsellä jo 16v tyttö ja isänä ei ollut mitään väliä kumpi rulee ja ainakin itse olen onnistunut kasvatuksessani kun lapseni ei hillu kylillä ryyppämässä kun ohjeeni on että viinaa ei ole palkko juoda.

Nähdäkseni sinulla on kolme vaihtoehtoa
1. Kantasolu tutkimus. Tiede olisi kiitollinen lahjoituksesta
2. Angelina Jolie
3. Kiinaan myynti koska heillä alkavat tytöt loppua
Toivottavasti tästä oli apua

Sun kannattaa mennä aika kiireesti psykologin jutuille.

MAUTON PROVO! HÄPEÄ KURJA

Olen se ei toivottu tyttö olen nyt yli 70 v se syrjitty ja hyljitty lapsi.muista aina että se ei ole lapsen syy vain teidän. ei sinulla pitäs koskaan olla lapsia.säälin sitä viatonta tyttö parkaa.Ei se lapsi varmaan haluaisi koskaan syntyä teille jos se saisi itse valita vanhempansa.

Sairasta. Hakekaa apua. Tuollaisten ei pitäisi ruveta lapsentekopuuhiin ollenkaan. Hävetkää.

nyt kuulostaa jo siltä että et haluakkaan lasta enään.tuossa taitaa käydä huonosti eli voit jopa hylätä sen. et ole onnellinen kun saat lapsen?

En toivo että saisit vammaisen lapsen mutta !!!
Lapsi vois syntyä myös vammaisena , mitäs sitten sanoisit jos olisit odottanut sitä ihanaa poikaa, saisit vammaisen pojan, kuinka reagoisit siihen ?
Minun lähipiirissäni on vammainen lapsi, vanhemmat rakastaa lastaan kaikesta huolimatta, lapsi mukana joka paikassa, matkoillakin ulkomaita myöten.
Ota sinäkin järki käteen ja mieti niitä satoja ja tuhansia naisia jotka haluaisivat saada lapsen, olkoon vaikka tyttökin... he eivät ikäväkseen niitä lapsia saa, ja sinä ruikutat kuinka olet saamassa tytön, saisit kyllä nyt hävetä.
Jos luoja olisi ajatellut asiaa sinunkin kannaltasi oikein, olisit saanut jäädä lapsettomaksi.
Minäkin olisin halunnut lapsen..

sulla on selvästi tosi pahoja mielenterveysongelmia. Adoptoi vauvasi johonkin perheeseen missä rakastetaan myös tyttöjä :) minäkin voisin adoptoida mutta huono elämäntilanne tällä hetkellä =P

Taitaapa olla oma naiseus saanut joskus pahan kolauksen. Ei niitä tyttöjä tarvitse pukea vaalenpunaisiin. Oma lapsenlapseni (tyttö ) tykkää valtavasti sinisetä ja muu väri ei edes yhteen aikaan kelvannut. Mutta eipä mitään myös lapsenlapseni joka on poika tykkää vaaleanpunaisesta, ei ne värit mene sukupuolen mukaan ja kun lapsi on vielä pieni niin älä osta mitään vaalean punaista tai hempeää.Kun sinä saat oman lapsesi niin uskompa että sillä ei ole väliä onko se tyttö vai poika. Mutta jos se on niinsuuri kynnys, niin voithan luopua hänestä ja annat hänet niille jotka todella rakastavat häntä sellaisen kun hän on.Ja testatkaa seuraavan kerran siemenneste ettei tule pettymyksiä.

siten, että sinut pitäisi tunkea sinne mistä olet aikoinas tullutkin. Melkoisen sairas ajattelu tapa.
Ei kyllä pitäs edes suunnitella lapsen tekoa noilla krittreillä.

Ei lapsen persoonaa voi ennalta määrätä. Itselläni on 2v tyttö jonka ensimmäinen sana oli auto eikä barbit paljoa kiinnosta. Yhtälailla voi poika rakastaa vaaleanpunaista ja tykätä nukeista autojen sijaan. Jos tärkeintä on lapsen sukupuoli kannattaisi mennä itseensä. Itse sinä myös omat näkökantasi valitset: jos pidät tyttöperheitä ahdistavina sitä ne myös sinulle ovat.

Älä tee virhettä hylkäämällä pienen ihanan tyttösi. Koska odotus aika vaikuttaa jo kasvavavaan pikkuiseen.
Nauti odotuksestasi, itselläni on poika,tyttö, poika, tyttö yht.4 lasta. jokaista olen hartaasti odottanut, tiettämättä kumpi on tulossa. Älä ajattele aborttia, vaan keskustele lääkärin tai psykologin kanssa. ÄLÄ JÄÄ YKSIN, vaan hae apua itsellesi ja pikkuisellesi!
Rukoilen puolestasi...4,n lapsen äiti, 3,n ylisuloisen lapsenlapsen mamma.

...ongelmaa kyllikseen.Aikoinani sain ensimmäisen ja sitten toisen ja ikäeroa oli pitkästi yli kymmenen vuotta ja molemmat tyttöjä.Lapsieni välillä oli muutama keskenmeno ja työskentelin silloin myös kehitysvammalaitoksessa....et se siitäs sitten!

ettei lapsen tarvitse siitä kärsiä.
Ei ole pakko tytölle vaaleanpunaista hankkia senkin pöljä.

älä ota kasvattaaksesi sitä lasta. Jos ei prinsessa kelpaa perheeseen, niin anna olla! Maailma on ihan täynnä sairaita lapsia / aikuisia, joilla huonot vanhemmat muutenkin.

Ja kukahan sanoo että tyttölapsen kanssa saa ja voi leikkiä vaan barbeilla/nukeilla, ja pukea hälle päälle vaan vaaleanpunaisia rintsessahörhelöitä.

Täällä on sellanen tyttölapsi, joka ei rintsessahörhelöistä ole koskaan välittänyt, rymynnyt aina "poikien leikeissä" mukana ja ollut tyytyväinen elämäänsä.

Teille syntyvä lapsi on YKSILÖ, ei sukupuoli. Kuka ihme sen oikeasti määrää, että tytöille vaaleanpunaista ja pojille vaaleansinistä??? Jos itse teen lapsia, niin niille ei tule sinistä eikä punasta, vaan uteliaiden sukulaisten kiusaksi ihan vaikka oranssia ja vihreää.. :))))

Eikös se nyt ole pääasia että lapsi on terve? Jos tyttö on noin suuri pettymys kuin annat ymmärtää tee keskeytys ja pistä itseltäsi samalla piuhat poikki äläkä edes harkitse enää lisääntymistä!!! Asenne vammaisia olette.

HAKEUDU HOITOON VAIKKA PROVO OLISIKIN!

mitä väliä?etkö rakasta lastasi jos se on tyttö???kannattaiskohan tarkistuttaa pääkoppas??

....mene hoitoon...

nimim " 2:n tytön isä.."..

En jaksanut lukea kaikkia viestejä, mutta terveen lapsen saaminen on mielestäni aina hyvä juttu... Kaikki eivät saa lapsia lainkaan, tai jotkut syntyvät jollain tapaa "vajaina"...
Mikä pakko tyttö on pukea vaaleanpunaiseen - ja leikkiä prinsessaleikkejä? Itse olen aina inhonnut vaaleanpunaista - ja olen jo 4-kymppinen ;) Erilaisia nukkeja on kyllä joskus ollut aika kasa - ja muutama autokin ;)

Sinulla on varmaan vääriä ja ahtaita käsityksiä siitä mitä on olla tyttö tai nainen.

Muista tämä: TYTÖT JA NAISET OVAT IHAN YHTÄ AARVOKKAITA KUIN POJAT JA MIEHET.

Myös tytöt ja naiset ovat ihmisiä...

En voi muuta kuin todeta, että sinun arvoissasi, asenteissasia ja ajatusmaailmassasi on jotain ihan oikeasti pasti pielessä. Todella pahasti. Mene vaikka jonnekin terapiaan.

Tyttöys ei todellakaan merkitse pelkästään eikä ensisijaisesti eikä välttämättä ollenkaan "barbileikkejä ja prinsessahörhelöitä". Ja jos joku tyttölapsi tykkääkin tietynikäisenä piirrellä prinsessoja ja kissanpentuja, niin entä sitten? Mitä pahaa siinä muka on?

MENE HOITOON JONNEKIN! En parhaalla tahdollanikaan ja ymmärryksellänikään pysty pitämään sinua muuna kuin todella pahasti häiriintyneenä. Arvomaailmasi on oksettava - ei suinkaan vaaleanpunainen väri.

Ihan tosi, en usko että tuollaista kirjoittaa tuleva äiti. Kyllä se on vaan laitettu toimituksen puolesta, ärsyttääkseen ihmisiä. Joten se siitä.

Olet tyhmä kuin aasi. Tekstistäsi näki heti että ajattelet hyvin yksinkertaisesti, stereotyyppisesti ja suvaitsemattomasti. Pidät itsestäänselvyytenä että pojat ovat jotenkin arvokkaampia kuin tytöt. Ehkä sinun lapsuutesi oli pelkkää vaaleanpunaista höttöä, mutta missään ole todellakaan määrätty, että kaikkien tyttöjen lapsuus olisi sellainen kuin sinulla oli.

Oletko aina ollut noin tyhmä? Nyt viimeistään olisi aika alkaa ajatella. Kysyit, miten pääset asian yli. RYHDY AJATTELEMAAN MONIPUOLISEMMIN, EI-STEREOTYYPPISESTI JA SUVAITSEVAISESTI.

Suosittelen käyntiä psykiatrilla.
Tunne voi olla normaali, mutta ei tuossa mittakaavassa.
Tuo on suhteetonta.

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Naisten tuhoamisesta/1135262046623

Itse toivoisin tytön saavani ja myönnän, että ajatus, että saisin tulevaisuudessa vain poika lapsia ahdistaa. Olen sanonutkin ääneen, että jos tulen olemaan vain poikien äiti, tulen olemaan myös hyvin pettynyt. Mutta toisaalta sydämessäni uskon, että kun se lapsi syntyy ja saan ottaa sen ensi kertaa syliini, millään sukupuolella ei ole merkistystä, koska se on minun lapseni. Eli jaksamista, kyllä se lapsi kelpaa sellaisenaan, kun se tänne maailmaan tulee :)
Lisäksi ei kannata pelätä etukäteen barbileikkejä, itse olin pienenä tyttönä dinosaurus ja auto-fani ja pinkki kiinnosti vain vuoden teini-iässä eli ei sitä koskaan tiedä, millainen peppi pitkätossu sieltä syntyy ;)

Tiedän, että lähes poikkeuksetta nämä sukupuoleen liittyvät odotukset/pettymykset poistuvat sen jälkeen kun persoona sieltä syntyy. Se on persoona, joka valloittaa teidät vanhemmat aivan taatusti. Lapsen saaminen tapahtumana on jotain aivan erilaista, mihin on koskaan tottunut. Siihen tunteeseen ei myöskään kyllästy koskaan, nimim. neljä lasta. Tässä vaiheessa se on niin abstrakti juttu ja tämäntapaiset ajatukset ovat inhimillisiä. Kun vauva tulee konkreettisesti käsille, tilanne on siis toinen. Jos jostain syystä ikävät tunteet jatkusivat, hae ehdottomasti asian käsittelyyn heti apua. Senkin jälkeen on vielä toivoa. Ja vielä yksi käytännön vinkki: tyttöä ei tarvitse kasvattaa barbi- ja prinsessa-maailmassa ja perusväreilläkin pärjää hyvin.

Ei tuollainen kusipää mitään lasta tarvisekkaan.

Voi hyvänen aika, mitä keskenkasvuisia täällä kirjoittelee!! Enkä nyt tarkoita aloittajaa, vaan näitä kaikkitietäviä, jotka aloittajan pyynnöistä huolimatta kokevat asiakseen ilmoittaa, kuinka kelvoton ihminen aloitusviestin kirjoittaja on.

Mulla itselläni ei ole ollut aivan vastaavaa kokemusta, mutta en todellakaan usko, että olet ainoa ajatuksinesi. On kai jossain määrin luonnollistakin muodostaa jo varhaisessa vaiheessa käsitys lapsen sukupuolesta. Yhtähyvin tietysti toisinpäin.

Uskon kyllä, että pääset ennen pitkää yli tuosta "tyttökammostasi". Varmaan viimeistään syntymän jälkeen sinusta alkaa tuntua, että "totta kai meidän lapsi on tyttö" ja alat olla tyytyväinen asiaan. Mulla ei esikoista odottaessa ollut tietoa sukupuolesta, mutta jostain syystä kuvittelin vauvaa pojaksi. Synnytyksen jälkeen ei varmaan tuntiakakaan mennyt, kun olin jo niin iloinen, että meille tuli nimenomaan tyttö. Ja kyllä ne vaaleenpunasiet vaatteet alkoi tuntua niin herttaisilta..

Kyllä sinä varmaan pääset tästä yli. Iloista odotusaikaa!!

Uskompa että raskausajan hormooneilla on vaikutusta sinun tunne myllerrykseen... odota vain
kun saat pienokaisesi syliisi, usko vaan se saa sun silmäsi aukeamaan,
nauti ja keskity omaan hyvin vointiisi, juuri nyt, lataa akkujasi keräten voimia tulevaan synnytykseen , kenties vaikka yöllisiin valvomisiinkin...

Ostakaa pienelle prinsessalle neutraalia värejä leluihin ja vaatteisiin , tekstiileihin, perusvärit sopivat molemmille.

Olkaa onnellisia ennen kaikkea siitä että teillä on toisenne, siitä teille todellakin tulee vauva.

Erittäin monta perhettä on pettyneitä etteivät he voi saada vauvaa laisinkaan.
Moni kokee keskenmenon jopa useita, niin henkisesti kuin fyysisestikin rankat lapsettomuus hoidot sukulaisten ja tuttavien ihmettelyt ettekö te aijokaan hankkia lapsia olettepa itsekkäitä jne... ihmiset osaa olla julmia ja ennekaikkea ajattelemattomia,
moni äiti joutuu jopa synnyttämään kohtuunsa menehtyneen lapsen, tai kokemaan pienokaisen kätkytkoleman,
siinä jos missä on elämä on sitä että laitetaan elämän arvot tärkeysjärkestykseen ja osataan nauttia siitä mitä elämällä on annettavaa.

Älkää siis suunnitelkoo ja haaveilkoo niin paljon etukäteen ... eläkää ja nauttikaa tästä hetkestä

kirjatkaaa tuntemuksianne niin sinun kuin lapsen isänkin tuntemuksista vaikka vihkoseen ylös , jutelkaa ja laulakaa mahdollisimman paljon kohdussa uinuvalle lapsellenne, nauttikaa täysin rinnoin toisistanne vielä nyt teillä siihen mahdollisuus.

jälkikäteen voitte lukea ja nauraa kaikelle tällä ns. poikavauva buumille... yms. mieltäaskarruttaville jutskille. lisätkää siihen kuvia vauva masusta ja teistä ... tehkää retkiä ja hellikää ja huomioikaa toisianne...

ja ainahan sitä on mahdollista koettaa uudelleen josko tärppäis pikkuneidille seuraksi pikkuveli ;)

Tytötkin ovat ainutlaatuisia , persoonallisia ,ei kaikille tytöille todellakaan ole lempiväri se pinkki tai vaaleenpunainen , nukkeleikit ei saata kiinnostaa laisinkaan.

Itselläni tytär joka viihtynyt aina paremmin poikien parissa, autoilla rakennuspalikoilla leikkien, metsässä rymyten ja kiipeillen, palloa pelaillen ja itsekin olen aina ollut sellainen.

Onnea ja vielä kerran onnea sekä kaikkea hyvää teille tyttövauvelin tuleville vanhemmille.

Onni on hetki tässä ja nyt , kun tunnet oman pienokaisen liikkeet tiedät hänen on hyvä olla,
onni on kun kuulet ensimmäisen kerran hänen äänensä ,
onni on siinä kun ensikerran näet ja kosketat pientä tuhisevaa nyyttiä,
onni on siinä kun hän imee sinun rintaasi , te olette vain te kaksi lähekkäin ,
onni on kun tunnette pienen käden kädessänne , kun sormet tarttuvat sormeenn
onni on kun hän avaa pienent silmät yrittäen katsoa sinua,
onni on sitä että te vanhemmat rakastatte ja suojelette sitä rakasta pienokaistanne kaikella tavalla,
onni on sitä että lapsi kasvaa ja kehittyy ja te vanhemmat kasvatte lapsen mukana myös koko ajan. =)



Nauttikaa siis täysin rinnoin yhdessä siitä kahdenkeskesestä ajastanne sinä sekä miehesi, pian teitä onkin kolme ja se kolmas henkilö kaipaa paljon huomiotanne ja aikaa... mutta älkää unohtakoo pitää myös huolta tosistanne.

Mukavaa joulun odotusaikaa ja vauvanodotusta =)

Mä luulin taas aikoinani ihan viimeseenasti, että odotan tyttöä, ihan olin unesskin jo selvästi nähnyt piirteet ja nimikin oli valmiina. Mä oli niin sen tulevan tyttäreni äiti ja musta tuntui etten poikaa oikein osais ymmärtääkään. No poika tuli, ja heti tuli se olo, että näin sen piti mennäkin. Raskaus ja kaikki ne hormonit suurentaa asiat sunkin päässä. Älä välitä, luonto hoitaa asian sunkin kohdalla ja se sun tyttäres tulee olemaan juuri se ihana, joka ei ole yhtään niinkuin ne muut ahdistavat tyttöperheet :) Tsemppiä ja älä välitä noista mollaajista.

niin tulee poika lapsi ja mielellään ovulaation aikana. Tytön jälkeen tulee poika.
Meillä on tyttö ja poika. Kun tyttö tuli, ajattelimme että saamme prinsessan, Pyh. Pahempi tuo tyttömme on kuin veljensä. paljon rajumpia leikkejä, pihalla pomppii kuralammikoissa, leikkii sotaa poikien kanssa.

Itse olen haaveillut raskaudesta, lapsesta 20 vuotta. Olen muutaman kerran positiivisen tuloksen saanutkin, mutta sen myötä myös kokenut keskenmenon. Nyt olen pitkästä aikaa tullut jälleen raskaaksi ja toivon, että riskiaika menisi mahdollisimman nopeasti ohi ja uskaltaisin edes vähän iloita omasta olotilastani. Kumpaa toivon? aivan sama kumpi sieltä tulee! Toivon vaan, että saisin pitää tämän loppun asti ja saisin lapsen.
Meillä on erilaisia murheita ja sinun murheesi tuntuu kyllä erittäin oudolta.

Tiedän miten pääset yli tuosta pettymyksestäsi! Rukoile että raskautesi keskeytyy. Pyydä myös että et tulisi äidiksi tässä elämässä ollenkaan. Myöskin voisit pyytää että syntyisit seuraavassa elämässäsi tytöksi esim. Intiaan köyhään perheeseen. Saattaisit oppia jotain...

Siinäs näät kun et muistanu laittaa kirvestä sängyn alle...

mää haluaisin homon, mitenhän sellaisen saisi?

Että kuvaa hyvin nykyaikaisten ihmisten p mäistä luonnetta...kun on aina saatu mitä on haluttu...periaattella pappa maksaa...no nyt ei kai maksakaan.....taistele nyt sitten luontoa vastaan..aina jäät hopeelle.
Ei tän luonteinen ihminen tarvitse kumpaakaan sukupuolta olevaa lasta..ei ole äiti ainesta..piloille hemmoteltu kakara...

Ymmärrän, että jotkut toivovat poikaa, toiset tyttöä. Synnyin itse hartaasti toivottuna. Minua ei puettu hörhelöihin, enkä juuri koskaan leikkinyt barbeilla. Lapset ovat yksilöitä, ja jokaisen omat taipumukset merkitsevät paljon enemmän kuin sukupuolille asetetut kulttuuriset odotukset, ainakin Suomessa - onneksi.

Olen itse aina halunnut tyttöä, mutta välillä mietin vakavasti, millaista elämä poikalapsen kanssa olisi. Sukupuolen päättää luonto - tai korkeampi voima - ellei turvauduta eettisesti arveluttaviin kepulikonsteihin. Tapasin kerran miehen, joka selitti ensimmäisellä - ja onneksi ainoalla - tapaamisella, että haluaisi keinohedelmöityksellä pojan, jotta suku saisi perinteidenjatkajan. En ole ikinä kuullut mielettömämpää ja toivon todella, ettei yksikään nainen ole suostunut tämän miehen pojantekokoneeksi. Kun uusi ihminen syntyy, hän on ensisijaisesti vauva, joka tarvitsee kaiken hellyyden ja huolenpidon täysin riippumatta sukupuolestaan.

Tietysti jokainen toivoo tervettä lasta, mutta vaikka lapsella olisi vamma tai sairaus, hän opettaa vanhempiaan ja muuttaa heidän elämäänsä monin tavoin, joita vanhemmat eivät etukäteen osaa kuvitellakaan. On myös vanhempia, joiden vauva syntyy kuolleena tai kuolee aivan pienenä. Iloitse siis siitä, että ylipäätään odotat lasta - kun pikkuinen on sylissäsi, et edes mieti sukupuolta. Voihan perheeseenne sitä paitsi syntyä lisäksi poikakin.

Kyllä täytyy hämmästellä, miten joku ihminen voi olla noin kiittämätön, itsekäs ja ajattelematon! Jokainen terve lapsi on lahja, on se sitten tyttö tai poika!!!Se että ylipäätään saa lapsia, on asia, josta pitää olla TODELLA kiitollinen!Lueppa kuinka paljon on lapsettomuutta!!!Miltä tuntuu, ettei saa YHTÄKÄÄN lasta!Se että tollaisia miettii, on lapsen kannalta todella kurjaa, ja jos noin ajattelet, kun lapsi syntyy ja kasvaa, kyllä se tulee tietämään ettei ole toivottu! Kyllä todellakin vaikutat ihmiseltä, joka ei todellakaan ansaitse yhtäkään lasta!!Annappa lapsesi adoptioon, kyllä varmasti löytää vanhemmat jotka hänet haluaa! Itse olen 4kk pojan äiti, ja minulle ainakin oli ja tulee olemaankin aivan sama kumpaa sukupuolta olevia lapsia saan, kunhan ne ovat terveitä!!Millonhan tulee laki, ettei kaikenmaailman idiootit saa hankkia lapsia!

Olet itsekäs paska.

kertoo kaiken tästä saatanan ääliömäisestä suomi24:sta perkele laittaa nyt tuommosia keskustelunaiheita, vittu lähetäänkö vetämään turpaan tätä sakkia porukalla?!

sinunlaisesi ihmisen ei tarvitsisi lisääntyä...

Ole kiitollinen että sinulle on edes tulossa VAUVA.. meitä on monta jotka niitä vauvoja ei saa.. oli tyttö tai poika niin se on saman arvoinen ihminen kuin sinä itse..

lapsi pois kun se syntyy, siis adoptoi. On paljon sellaisia pariskuntia joille lapsensaanti on kuin lottovoitto ja lasta odotetaan todella paljon, sukupuolesta riippumatta. Kirjoituksestasi päätellen, et ole valmis saamaan lasta ja sinulla on jonkinlaisia henkisä ongelmia. Tee nyt ratkaisuja vielä kun voit ennen kuin lapsesi otetaan huostaan, koska et kyllä pysty tuollaisena tarjoamaan lapselle turvallista ja täysipainoista kotia.

EN KESTÄ!!
Näkyikö ultrassa edes se etä se kaamea pettymys olisi istunut avaruusaluksessa tai olisi ollut varustettu omalla lottokoneella??
Voi että kun sua on kohdeltu kaltoin.
Että keksii joku idiootti aiheita provoihin!!

Sinunlaisen ihmisen ei pitäis saada yhtään lasta! Kuinka joku voi sanoa, tuntea ja ajatella noin omasta pienestä ihmisalusta, todella julmaa. Mitä väliä onko lapsi tyttö tai poika, kunhan on terve. Sinäkö vaihtaisit tyttösi vaikka vammaiseen poikalapseen jos saisit mahdollisuuden?! Sinä et ansaitse tulla äidiksi. Ja arvaa moniko lapseton nainen, joka ei ole yrityksestään huolimatta tullut raskaaksi antaisi mitä vain tullakseen raskaaksi ja vaihtaisi paikkaa kanssasi. Toivoisi koko raskauden ajan että kaikki menisi hyvin!
Koskaan ei tiedä tuleeko keskenmeno tai kuoleeko lapsi synnytyksessä ja joskus myös äidille voi käydä niin tai molemmille. Olisiko se sulle helpotus?!! Häpeä!

Luin muuten juuri tänään seuraavanlaista uutisista:

Pretty women tend to give birth to girls
http://sify.com/news/pretty-women-tend-to-give-birth-to-girls-news-international-kl4q4gfaidg.html

London, Nov 30 (IANS) Beautiful women are more likely to have daughters than their plainer counterparts, says a new study.

Satoshi Kanazawa of the London School of Economics analysed data from a survey of 17,000 babies born in Britain in March 1958 and tracked them throughout their lives.

At the age of seven, their attractiveness was rated by their teachers. When they reached 45, they were asked about the gender of any children they had, the journal Reproductive Sciences reports.

Those rated as attractive were equally likely to have a son or daughter as their first child - but the unattractive sorts were more likely to have a son, according to the Daily Mail.

Put another way, the beautiful women were more likely to have daughters than those who were less blessed in the looks department.

Olet rehellinen ja se lienee hyvä pääsy jotta voisi tarkastella mikis tyttönä oleminen on hankalaa? Väestöliitolta, perheneuvolasta voisi saada apua ajatusten ja tunteiden selvittämiseen. Ihmisillä on vain lukkoja ja niihin löytynee luonnollinen selitys...kenties sinustakin haluttiin poikaa? Mini syntynyt tyttö kasvaa toiveiden mukaan "hyväksi jätkäksi" isän kaveriksi...tai saat itse käsiteltyä tuota tyttönä olemisen hankaluutta, kyllä se usein on sukupolvien ääni joka siellä sisällä puhuu. Suvun ylpeyksiä ovat olleet pojat, mutta nyky yhteiskunnassa näemme että kyllä tytötkin voi pitää suvun nimen ja olla vanhempien ylpeydenaihe, jos se nyt ylipäätänsä on ihmisen olemassa olon tarkoitus. Voi sille tytöllekin ostaa sinistä ja pukea poikamaisesti...odotukset taitavat hiukan jonkun tutkimuksen mukaan vaikuttaa tytön homonitoimintaan loppumetreillä niin että ehkä saatte rämäpään tytön. Onnea! Seuraavan kanssa voisitte tutustua hiukan miten tehdään poikia, siihenkin on kenties konsteja.Onko kokemuksia? Itse koen perheessäni yksinäisyyttä poikien/miesten maailmassa ja kadehdin tyttöjen äitejä.

On valitettavaa, että sinunlaisesi kusipäät voivat lisääntyä. Hyppää köyden jatkoksi

en luottaisi täysin rakenneultraan.. voi olla että saatkin pojan. Minulla kaksi poikaa ja näistä olen todella ylpeä. En itse kanssa olis tyttöjä halunnut just tämän syrjinnän vuoksi. Pojilla on elämässä helpompaa..

Mikään lapsi ei tarvitse noin itsekkäitä narsisti vanhempia. Toivottavasti teille ei suoda lasta kasvatettavaksi!

tytölle ottajia on.. parinkymmenen vuoden kuluttua Kiinassa on 100 miljoonaa poikamiestä ilman emäntäaihiota. Täältä tulevat hakemaan.

että se pippeli onkin ollut kun lapsi on syntynyt. Kuvakulma on ollut huono. En tiedä kuinka tarkkoja ne nykyään on. Olen varma, että kun saat pienen tyttövauvan syliin niin äidinrakkaus puhkeaa. Itse sain aikanaan tytön ja mun mielestä taas olin tuntenut ahdistavaksi poikavauva perheet. Päinvastoin kuin sulla. Ajatuksilleen ei voi mitään, mutta onnea kuitenkin.

Kertakaikkiaan sattui kuunnella moista itsekkyyttä vauvan sukupuolesta hei mitä väliä sillä on kunhan on terve itse en saanut koskaan lapsia niin että ole onnellinen tai anna lapsi jollekkin joka ei lasta saa ja rakastaa lapsia.

HÄPEÄ OLET SINÄ JA MIEHESI!
Lapsi on lahja ja laina.
Moni haluaa lasta, ei saa.
Moni vuosien yrittämisen jälkeen jos tulee raskaaksi, saa lapsosen VARMASTI ONNELLINEN oli tyttö/poika.
Joillekkin syntyy vammainen ja silti rakastaa lastaan.
JUMALA varmasti on huomioinut tarpeenne ja tulee varmasti elämässänne jatkossakin huomioimaan.
Toivon mukaan saat ansiosi mukaan mitä olet ansainnutkin.

Todella huolestuttavaa että ajattelet lapsen sukupuolta noin lapsellisesti. Voit saada pojan myöhemminkin. Kun lapsi on syntynyt huomaat miten siitä tulee rakas kun alat hoitamaan sitä, ehkä kadut näitä tämänhetkisiä ajatuksia sitten. Ei sukupuolella ole väliä, tärkeintä on että lapsi on terve.

Maailmassa paljon ihmisiä, jotka ei koskaan tule saamaan lasta. Ja joku kehtaa kirjoitella tuollaisia tekstejä! Kyllä pistää vihaksi. Ei tuollaista voi ihmisellä tulla edes mieleen. Lapsien teko ei teidän kohdalla todellakaan taida olla vielä ajankohtaista.
Antakaa lapsenne adoptoitavaksi, jotta saa vanhemmat jotka hän ansaitsee. Kasvakaa muutama vuosi ja harkitkaa uudelleen sen jälkeen..
Itselläni tytär, mutta kumpikin sukupuoli oli tervetullut. Niinkuin kaikilla terveillä, lapsia haluavilla ja hankkivilla yleensä..

Mene vitun typerä nauta johonkin hoitoon. Minulla käy todella sääliksi lapsi jota kannat.

Rehellisesti sanottuna ulkopuolisen korviin kuullostaisi siltä kuin et odottaisi lasta, vaan näyttelijää, joka sopii varmiiksi kirjoittamaanne rooliin. Olit varmaan ehtinyt luomaan liian selkeän kuvan siitä, millainen sinä, miehesi ja lapsesi kukin olisitte erikseen ja yhdessä perheenä. Jos mielikuvissasi olitte leikkineet perhettä aina poikalapsen kanssa, ei sinänsä ole mielestäni mitenkään ihmeellistä, että suret ikään kuin menettämääsi (vaikkakin kuviteltua) poikalasta ja teidän (kuviteltua) yhteistä tulevaisuuttanne. Hormoonitkin antavat varmasti oman mausteensa tähän soppaan, jolloin tunteet tuntuvat ehkä voimakkaampina kuin normaalisti.

Vinkkejä, miten pääset yli tästä tunteesta:
- Ihan ensimmäiseksi etsikää tyttölapsellenne nimiä, josta te molemmat pidätte ja johon voitte molemmat ihastua. Miettikää ja haaveilkaa yhdessä, minkälainen lapsi vaikkapa Mikaela, Essi tai Ronja on. Ei kaikkien tyttölastenkaan tarvitse olla todella tyttömäisiä tyttöjä!

- Toiseksi, unohda heti stereotyyppiset mielikuvat tulevan lapsenne suhteen. Vaikka odottaisitte poikavauvaa, sekin lapsi saattaisi kiinnostua barbileikeistä tai prinsessahörhelöistä viimeistään ikätoveriensa kanssa leikkiessä. Ei pikkutytötkään aina ole pelkkää vaaleanpunaista hahtuvaa! Vaikka itse tyttölapsena tykkäsin barbeista, tykkäsin myös todella paljon leikkiä autoilla, legoilla ja naapurin pojan aktionfiguureilla. Prinsessahörhelöistä en välittänyt, ja vaaleanpunaisestakin opin pitämään oikeastaan nuorena aikuisena.

- Kolmanneksi, muista oma velvollisuutenne vanhempana. Lapsi ei tule elämäänne täyttämään teidän valmiiksi suunnittelemaa roolia, vaan teidän tehtävänne on auttaa lastanne kasvamaan sellaiseksi pieneksi ihmiseksi kuin hän itse haluaa. Jos oma lapsesi todella haluaa leikkiä niillä barbeilla, anna hänelle lupa tehdä niin, vaikka se ei sopisikaan omaan suunnitelmaasi tai mielikuvaasi lapsesta tai vaikka se ei olekaan sitä, mitä sinä olisit halunnut lapsesi haluavan. Lapsesi on oma yksilönsä, jolla tulee aikanaan olemaan omat sinusta täysin riippumattomat halut ja tahdot.

- Neljänneksi, käy katselemassa avoimin mielin vauvan tarvikkeita. Vaikka saisitkin tytön, ei kukaan kiellä sinua pukemasta häntä siniseen tai vihreään potkupukuun, eikä kukaan pakota pukemaan vaaleanpunaiseen röyhelöön. Voithan suosia enemmän sukupuolineutraaleja vaatteita, leluja ja tarvikkeita, siis tummanvioletit, vihreät, keltaiset ja jossakin määrin sinisetkin menevät hyvin molemmille sukupuolille. Leluissakaan ei ole pakko hankkia sitä herkintä ja tyttömäisintä! Jos todella katselet tarvikkeita avoimin mielin, saatat hyvinkin huomaamattasi ihastua aikanaan johonkin, mikä on niin mahdottoman tyttömäistä.

- Viidenneksi, ole kiitollinen. Älä jää murehtimaan sitä, mitä menetit, vaan sitä, mitä saat sen sijaan. Itse naisena haluaisin ehkäpä jopa enemmän tyttölapsen kuin pojan, koska tytön kanssa meillä olisi ehkä hieman enemmän yhteistä ja itse naisena tytölle on helpompi myös opettaa ns. naiseksi kasvamista kuin pojalle näyttää itse miehenmallia. Muista olla joka hetki iloinen siitä, että ylipäätään odotat lasta. Tuttavapiirissäni (omat vanhemmat, sukulaiset, ystäväni, ystävien vanhemmat jne.) ei ole yhtäkään pariskuntaa, joille lasten hankinta olisi ollut mitenkään helppoa. Lähes kaikki tuntemistani pariskunnista, myös omat vanhemmat, ovat joutuneet joko vuositolkulla yrittämään lasta tai eivät ole vuosien yrittämisestä huolimatta saaneet lasta. On niin kivuliasta katsoa vierestä läheisen ystävän hiljalleen menettävän toivonsa lapsen saannin suhteen vuosien yrittämisen jälkeen aviomiehensä kanssa. Katsellessani sitä taistoa olen todellakin oppinut sen, että lapsia ei tehdä, vaan niitä saadaan ja niitäkin saa vain armosta.

- Kuudenneksi, älä murehdi liikaa asiaa. Kun vihdoin saat sen pienen nyytin syliisi, ei sillä juurikaan ole merkitystä, kumpaa sukupuolta on. Omaan lapseen ihastuminen on jo omalla hormoonituotannolla varmistettu. Jos kovasti poikaa haluaa, on lapsia mahdollista hankkia enemmänkin. Tosin takuutahan ei ole, että koskaan poikaa tulee. Vaikka tekisit puolitusinaa tyttöjä, ei elämäsi loppujen lopuksi kovin paljon erilaista ole kuin jos sinulla olisi puolitusinaa poikia. Ei meissä eri sukupuolen edustajissa niin suuria eroja ole.

Minulla itselläni on kolme lasta kaksi poikaa ja tytär, jonka menetin 6-vuotta sitten. Ensimmäistä lastani odottaessani 30-vuotta sitten toivoin tytärtä ja olin pettynyt kun sukupuoleksi todettiin poika,ajtuksissa mietin pystynkö olemaan hyvä äiti lapselleni kun hän syntyy. Kun sitten poikani putkahti mailmaan ja sain pienen avuttoman olennon syliin, tulvahti valtava suojelemisen halu lastani kohtaan, myöskin myöhemmin syntyneet toinen poika ja tytär, ovat ollet yhtä arvokkaita ja rakkaita kuin ensimmäinen
poikani. Kyllä mielestäni luonto on hoitanut äidin vaistot sinullekkin ja tulet huomaamaan, että tytär on varmasti yhtä rakas kuin toivomasi poikakin. Ei sinun tarvitse tulevaa tytätärtäsi pukea valean punaisiin unelmiin ja rimpsuihin jos et halua, kyllä lapselle löytyy muunkinlaisia vaatteita. Osta lapsellesi sellaisia vaatteita ja tarvikkeita kun sinusta itselläsi tunutuu hyvältä, ulkopuolisten arvostelut ja kommentit voit jättää huomioimatta. Äitinä varmasti teet parhaasi lapsesi eteen ja nauti lapsestasi, sillä elämä on liian lyhyt haikailuun, koskskaan ei tiedä mitä huominen tuo tulessaan, enhän tiennyt minäkään.

... On ihmisiä, jotka eivät välttämättä voi koskaan saada omia lapsia. Ei tyttöä eikä poikaakaan, joten tämä "teidän tilanne" on todella kohtuutonta, kiittämätöntä ja ymmärtämätöntä! Miettikääpä asiaa oikeasti siltä kantilta, jos te ette voisi saada omia lapsia... Ja todella koko sydämestänne haluaisitte lapsia... Silloin lapsen sukupuoli on sivuseikka! Lapsi on elämän suurin ja arvokkain lahja olipa se tyttö tai poika..

Mitä vittua ihan oikeesti on vikaa tyttälapsessa kysyy kauniin ja fiksun 7v tytön viikoonloppuisä. Vain kauniit ja komeat ihmiset ylipäätänsä saa edes tyttölapsia! Nyt äkkiä hakeutukaan jonnekin terapeutin pakeille, jos ihan aikuisten oikeesti teiltä meni fiilikset saada kyseessäolevaa tyttövauvaa. Haluakkaita pariskuntia varmaan on vauvan adoptoimaan, jotka eivät voi itse saada biologista lasta. Miettikääpä nyt tätä asiaan ihan oikeesti. Eka nussitaan ilman ehkäisyä ja sit, kun ei tukkaan poikaa, niin on masentavaa ja ihan perseestä. Suosittelen ehkäisyä ensikerralla. Ette ole valmiita vielä vanhemmiksi. Lapsenhankinta ei ole mitään kalusteiden tilaamista Ikeasta tai talon ostoa!!!!

Pakko ottaa kantaa sinun viestiin. Sattui todella paljon!! Niinpä minä kerron oman tarinani:

Meille syntyi vuonna 2008 ihana poikalapsi. Odotusaikana mietin sukupuolta tietysti kuten kaikki äidit. Esikoisemme on aivan ihana tyttö ja minä toivoin hiukan että saisimme toisen prinsessa. Silloin ajattelin, että olisi ihanaa kasvattaa kaksi tyttöä. Odotukseni eteni ja saimme ultrassa tietää, että vauva olikin poika. Mieheni oli aivat onnesta sekaisin ja minä sopeuduin ajatukseen heti. Odotus aika oli pitkä ja minä kärsin huonoista maksaarvoista. Silloin toivoin joka ilta, että vauvallamme on kaikki hyvin ja hän viihtyisi masussa mahdollisimman kauan. Lopulta poika syntyi 3 viikkoa ennen laskettua aikaa ja minä kun sain hänet syliin olin onnesta ihan sekaisin.

Pojasta tulikin välittömästi "äidin kultamuru" joka viihtyi rinnalla ja sylissä koko ajan. Pojan ollessa 5 kk ikäinen lääkäri alkoi epäillä pojallamme erittäin harvinaista lihassairautta joka valitettavasti vahvistui oikeaksi ja diagnoosiksi tuli SMA 1.

Meidän yhteinen aika jäi todella lyhyeen vauvamme menehtyi sairauteen 7 kk 11 pv ikäisenä.

Toivon todella että luettuasi minun viestin ymmärtäisit, että todellakin kaikista tarkein on saada terve lapsi. Unohda siis kaikki negatiiviset tunteet lastasi kohtaan ja herää todellisuuteen!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Mitäpä tähän enää lisäämään...

typerää voi olla olemassakaan!!!!

Onko todella mahdollista ettet osaa arvostaa sitä että yleensäkin saat lapsia ja olet terve? (luullakseni ainakin)
on aivan käsittämätöntä tuollainen

ja säälittäviä paskoja olette kun ette osaa vastuuta teoistanne kantaa

itselläni esikoinen tyttö, olen itse kovin "poikamainen", en ikinä, en koskaan edes kuvitellut että saisin tyttölapsen!!! sitä vaihtoehtoa ei ollut, kaikki vaaleanpunainen, liila, röyhelö ja prinsessa oli TOOOOOOSI ällöä *yöäk*. mutta, kuinkas kävikään kun rimpsessa syntyi, voi mikä yhteys meillä oli heti, hän oli niin kaunis ja hauras ja minun oma lapseni!!!

se väistyy kun lapsi on sylissä, tulet VARMASTI rakastamaan häntä, älä huoli. pääasia että elät ja käsittelet tuntemasi tunteet

Moi sinulle ole onnellinen että yleensä saat lapsen ja toivottavast terveen en sinun tähden mutta tämän pikkutytön jonka kuitenkin synnytät tähän maailmaan ,ajattele niitä jotka haluaisivat lapsen eivätkä saa !!!!!!normaalisti ajatellaan olkoon kumpi hyvänsä kunhan on terve ,saisit hävetä ajatuksiasi etkä hakea julkisesti tukea itsellesi ,,,,,????? !!!!

Itse olemme yrittäneet lasta 3 vuotta, yksi keskenmeno on jo takanapäin. Toisaalta ymmärrän mitä tarkoitat, vaikka alussa viestisi kalskahti korvaan pahasti! MItä mieltä miehesi on asiasta, onko hänkin pettynyt?

Rakastat lastasi varmasti jo koska kirjoitit että, lapsi ajattelee että äiti on idiootti! Voin kokemuksesta sanoa että suurempi pettymys on se ettemme saanut koskaan tietää mitä sukupuolta lapsemme oli koska raskaus keskeytyi. Ei tyttöä tarvitse pukea vaaleenpunaiseen tai leikkiä prinsessa leikkejä. Itse olin (ja olen vieläkin) pienenä prinsessa tyttö, joka leikki lapsena autoilla ja riehui ulkona poikien kanssa.

Uskon että kokemus vain vahvistaa sidettäsi lapseen, kun olet alku järkytykseltä selvinnyt. Ja eikös sitä sanota ettei koskaan voi olla 100% varma kumpi sieltä tulee ennenkuin lapsi on sylissä?!

JA PÄÄSET VARMASTI YLI TÄSTÄ :) ENNEMMIN TAI MYÖHEMMIN!

Hyvin osaat hahmottaa näin sivullisen silmin millaiselta kuulostat. Älä turhaan kanna huolta "pahoista" tunteistasi. Kyllä se siitä ajan kanssa. Kaikki tytöt eivät leiki barbeilla ja pukeudu hörhelöihin. Tätini perheessä vanhin on poika ja tyttö on enemmän jätkä kuin veljensä luonnetta myöten. Tulipa mieleen juttu 14 vuoden takaa. Työkaverillani vanhin lapsi oli poika ja toinenkin näytti pojalta ultrassa koko ajan äidin harmiksi. Synnytyksessä mukana ollut isä oli ottanut vastasyntyneen syliinsä ja todennut, että tulipa kaunis tyttö. Siinä oli äiti ponkaissut vieterin lailla ylös toteamaan ettei voi olla totta. Kyllä vaan. Pikkuinen prinsessahan sieltä oli tullut.

Luulenpa että kun tyttösi syntyy, et häntä antaisi pois mistään hinnasta, et ainakaan sitten kun olet häneen kunnolla tutustunut.

Olisit onnellinen, että edes voit saada lapsia.

Ehkä sitten, jos lapsi onkin vammainen tai vaikeasti sairas, huomaat, että terve lapsi sukupuolesta huolimatta on paras lahja vanhemmille. Sen jälkeen ei ehkä sukupuolellakaan ole merkitystä.

Ehkä miehesi toivoo poikaa, ja koet pettäväsi miehesi odotukset tuossa suhteessa.
Toivottavasti miehesi ei ajattele samalla tavalla.

Lapsia ei tehdä niitä saadaan. Ei sinunkaan tyttäresi pyytänyt saada tulla maailmaan,
jos olisi kysytty ei varmasti olisi halunnut syntyä sinulle, jos tietäisi, että on ei toivottu lapsi.

Toivottavasti toiveesi toteutuu ja saat keskenmenon. Mutta sekään ei takaa sinulle poikaa.

siis ihmiset rakkaat!!! tätä ajattelua on ja paljon. Ja se johtuu puhtaasti ihmisen eläimelliseksi muuttuneesta itsekkyydestä! Mua etöö että tollaiset ihmiset saa tai haluaakaan yleensä lapsia. Lapset ovat Lahja, iso lahja, suurin lahja jonka voi saada oli niitä sitten yksi tai kymmenen niin aina se on lahja. Ajattele sinä sukupuoleen pettynyt, jos isnun vanhempasi olisivat toivoneet sinusta poikaa ja kun sinä ett olisi sistä ollutkaan, he olisivat päätyneet aborttiin. Et olisi saanut tätä uskomatonta elämän lahjaa, joka kaikesta huolimatta on niin lyhyt mutta ihan mieletön juttu... täällä sä kehtaat kirjoitella kuinka sun oma pieni, sinun sydämesi alla kasvava elävä ihme, on sinulle pettymys. Menen Hoitoon ja anna lapsi ihmisille jotka osaavat rakastaa häntä ainutkertaisena ihmeenä, jollaista ei tule toista vaikka kuinka haluaisi.

Voi että! Noin minäkin luulin kauan sitten. Tytöt on ainakin yhtä ihania kuin pojat, joten ei kannata edes miettiä aborttia. Lapset on aina lahja Jumalalta. Ota vastaan iloiten - et tule pettymään. Mutta jos teet abortin, tulet katumaan ikuisesti. Missaat ihmeellisen lahjan.

Voihan joillakin olla pikkiriikkinen pettymys, jos toista tuntee odottavansa eikä se tulekaan, mutta ei siitä kenenkään pitäis julkisesti itkeä! On paljon perheitä, jotka kaipaavat lasta, eivätkä koskaan saa. Pelkäänpä, että uskaltaessasi ajatella noin, lapsi ei tule edes olemaan terve. Terve ihminen toivoo tervettä lasta. Sääli tietysti lasta, kun häntä ei rakasteta ja pidetään pettymyksenä, mutta paha eli tässä tapauksessa sinä saa aina palkkansa jollain tapaa. Kenties juuri niin, että menetät lapsen tai siinä on vielä enemmän puutteita ja stressin aiheita kuin sukupuoli... Ehkä maailma opettaa sinua niin, mene ja tiedä.

Sukupuoliroolikäsityksesi 2010-luvulla ovat myös päin persettä. Kuka käskee pukea pennun pinkkiin tai leikkiä barbeilla! Olitko itse sellainen? Miksi sellaiseksi tytön haluaisit yleensäkään rajoittaa? Olisit tutkituttanut itsesi ennen lisääntymistä! Lapsiraukka joutuu vain kärsimään pipipäävanhemmasta.

Mene hoitoon tai tee abortti, jos et muuten pääse asian yli. Tänne ei tarvita lisää lapsia, joista ei välitetä.

...muuta sanottavaa kuin:

http://www.hs.fi/juttusarja/johannakorhonen/artikkeli/Naisten tuhoamisesta/1135262046623/

Kasvakaa muutama vuosi ja harkitkaa sittenkin tarkoin, kannattaako hankkia lapsia.
Tuolla asenteella lapsenne saavat elinikäisen trauman. Antakaa odottamme lapsi adoptoitavaksi.
Jos pidätte hänet, tulette myös pitämään huolen siitä, että hän varmasti tietää miten epätoivottu hän on.

vastaavan tapauksen. Pariskunta toivoi tyttöä, mutta ultrassa selvisi, että poika on tulossa. Äiti oli erittäin pettynyt ja sinunkin tapaan itki asialle. Nyt lapsen synnyttyä on epäselvää jääkö kyseinen poika edes henkiin, koska sillä on joku vakava sairaus. Joten mieti hetki sitä, että mitäs jos lapsi ei olekaan terve. "Väärä"sukupuoli siinä vaiheessa tuntuu aika pieneltä vai mitä?

... itse tulevat vanhempansa. Ole siis iloinen, että tuo pikkuprisenssa on valinnut sinut, kaikista puutteistasi huolimatta. Ja entä jos tulokas onkin poika? Harmittelet loppuikäsi sitä, ettet nauttinut odotuksestasi. Valitettavasti elämä ei ole lelukauppa, missä valitaan se nukke jonka haluaa, ja joku muu vielä maksaa sen.

Toivon lapsellesi onnellisen elämän, vanhemmistaan huolimatta.

Toivottavasti tämä on trolli.

Kuole kituen ja pala helvetissä. Miesten kusipäisyyden vielä ymmärtää, mutta.. hyi vittu.

Sukupuolella ei olisi väliä. Tänään alkoivat taas menkat, reippaasti yli vuosi yritystä takana ja vikaakin löydetty (emme saa ehkä ikinä omaa lasta, ainakaan luomusti). Kyllä suoraan sanoen vituttaa lukea jonkun marinaa sukupuolesta: "meni maku koko raskaudesta". Missä maailmassa oikein elät, kun kehtaatkin valittaa tuollaisesta? Olisit nyt vaan todella kiitollinen siitä, että olet saamassa lapsen. Toivotavasti aikuistut roimasti ennen tyttösi syntymää.

Ole onnellinen, että odotat tervettä tyttölasta. Monelle muulle ei sitä onnea suoda.
Kyllä itsekin raskausaikana toivoin salaa, että voi olisipa vauva tyttö, mutta kun hän syntyi ja oli poika ei sillä ollut todellakaan merkitystä, Pääasia oli kymmenen pientä varvasta ja sormea ja maailman suloisin ja rakkain vauva. Samanlaisia pieniä riiviöitä lapset ovat välillä, oli sitten tyttö tai poika kyseessä.

Voi sinua! Tulee vain nyt sellainen tunne ettei sinun lapsuudessa ole ollut kaikki kohdallaan. Iloitse ihminen lapsestasi ja rakasta lastasi niinkuin äiti lastaan rakastaa. Poika tulee sitten aikanaan, mutta ei poikaakaan kannata hemmotella enempää kuin tyttöä...noo seuraamukset löytää edestään. Toivon sinulle kuitenkin mukavaa odotusta ja uskon että tulet rakastamaan pikkuprinsessaasi kun saat syliisi pienen nyytin. Onnea odotukseen.

no sehän on parasta että lapsi on terve
nyt kyllä vähän tuntuu ettei vanhemmat oo terveitä
ovatkohan ihan ok saamaan lasta,
vai vanhemmat vai lasta odotetaan
voi uros kissan v.... näitä sankaria

ei tyttölapsesta tarvii kasvattaa pinkkihörhelöö? se on oma ahdasmielisyytt jos ei ymmärrä, että lasta ei tarvii kasvattaa prinsessaksi, vaikka tyttö onkin, voit pukea lapsen silti poikamaisiin vaatteisiin ja ostaa leluautoja. se että lapsi on tyttö ei tarkoitta että siitä tulisi pinkkiprinsessaa

tuttuni odotti lasta ja toivoi kovasti tyttöä, kun on niin pettynyt lapsen isään. kävi ultrassa ja selvisi, että poika sieltä on tulossa. kertoi tämän ja oli hetken avoimesti pettynyt, kunnes sitten kielsi toivoneensa tyttöä. muutaman päivän kuluttua kielsi ultran tulokset, kai kuvitteli, että patologisena valehtelijana pystyy myös muuttamaan lapsen sukupuolta. ei pystynyt.

ei sinänsä liity asiaan, oikeastaan mitään en lapsista tiedä enkä voi sanoa. kaikkea hyvää sulle ja tulevalle lapsellesi.

Joopa joo mitä juttua...Tiedänpä tapauksen jossa tuleva äiti selitti koko odotusajan, että haluaa tytön ja ei todellakaan halua poikaa, sekä että kenties poikavauva saisi jopa jäädä synnärille...Tapahtuipa näin...Syntyi pieni poika, joka on pahasti monivammainen :( Eipä saanut tyttöä, eikä edes tervettä lasta...Ja eipä jäänyt poika laitokselle...Kannattaa miettiä mitä puhuu ja sitä mikä siinä lapsessa on tärkeintä...Itselläni on yksi lapsi, tyttö ja ennen raskautta, sen aikana ja sen jälkeenkin tärkeintä on ollut TERVE LAPSI !!!!! Jos ajatusmaailma on tuollainen ei ehkä kannattaisi tehdä lapsi lainkaan...Provo tai ei, ni HUH HUH !!!

Olen kahden tyttölapsen onnellinen äiti, ja en voisi kuvitella elämääni ilman heitä. Meille sukupuolella ei ollut mitään merkitystä eikä edes sillä onko lapsi terve vai ei toki toivoimme lapsen puolesta että kaikki olisi kunnossa. Raskausaika oli elämäni onnellisinta aikaa ja toivoisin, että sinä saat asiasi jäjestyksen ja voisit rueta nauttimaan tästä ajasta täysillä, sinun kannataa mennä ammattiauttajan juttusille ja hakea apua sieltä se olisi sinun omaksi parhaaksesi ja ehdottomasti sen pienen viattoman tyttövauvan parhaaksi sinun velvollisuus tulevana äitinä on tarjota teidän pienelle vauvallenne rakastava ja lämmin kasvuympäristö!!

Vähän ymmärrän sinua, en kokonaan enkä täysin. Eikö ole tärkeintä, että saa lapsen, jos haluaa ja tärkeää on myös hänen terveytensä.Mä odotin (luulin saavani) mielessäni aikoinani, 17 v sitten, koko ajan tyttöä (varmaan, koska ei ole veljeä (sisar on), enkä osannut mielestäni poikien leikkejä) ja olin varma, että tyttö tulee. Nimikin oli valmiina tytölle. Kultaiselle pojalle keksittiin pitkän yhteisen harkinnan jälkeen maailman parhaat etunimet. Kun rakas poikamme sitten syntyi, ensimmäinen ajatukseni oli: nyt on tapahtunut jokin "väärinkäsitys". Seuraavksi suuri rakkauden tunne häntä kohtaan meillä molemmilla, olemme naimisissa. Mutta poika on rakas ja ihana, niin olisi ollut tyttökin. (emme voineet saada toista lasta). Ei tyttöä ole pakko pukea vaaleanpunaisiin ja vauvat eivät leiki barbeilla eivätkä millään erikoisella, siinä vaiheessa hänellä on jo kavereita leikkimässä, kun barbiaika tulee.
Tsemppiä sinulle! Ethän voi tietää millainen pojasta olisi tullut ja millainen tytöstänne tulee. ??????Elämä on yllätyksiä täynnä.
Tyttö on yhtä hyvä kuin poikakin.Oma munnoni petty 50 v. sitten, kun olin tyttö. Isäni uhmasi Anoppia ja sanoi: tyttö on yhtä hyvä kuin poikakin.

Et ole vielä kokenut elämää. Mene peilin eteen ja sano ittelles: "Olen kiitollinen kaikesta minkä Luojani minulle annat!"
Minulta loppuu sanat!!!!!!!!!!!!!

Ehkä kannattaa ajatella että olet hyvin herkässä mielentilassa, raskaus tuo päähän tosi omituisia ajatuksia hormoonihöyryissä. Se on fakta, eikä vain sitä että olet "paska". Itellekin oli outoa ruveta tytön äidiksi, kun oli jo poika ennestään ja mistä olin hyvin kiitollinen silloin kun tyttömaailma tuntui vieraalta. Joko annat nyt ajan tehdä tehtävänsä, hankit neutraalit kapineet vauvalle ja koetat ajatella sit ennen kaikkea ihmisenä, tai sitten teet sen abortin mitä täällä heitellään kuin jotain hyvinkin helppoa tekoa.
Tunnut kyllä olevan hiukan keskenkasvuinen mutta kaipa se maailma näin vihdoin sullekin opettaa, ettei kaikkea voi saada tilauksesta. Älä sääli tytärtäsi, vaan yritä nyt valmistautua äidiksi. siinä sitä pullaa sullekin. Kaikki eivät voi saada lapsia syystä tai toisesta. olet onnekkaiden joukossa- äitiys on ihanaa :)

Olen sitä mieltä että kovemmat säännöt voisi olla niille jotka lapsia haluavat, saati hankkivat.

Jos testeistä ei selviä, voisi pitää muniaan valtiolle menetettyinä.

Testien ensimmäinen kysymys voisi olla: ymmärrätkö että lapsi ei ole mahdollisesti täsmälleen sellainen kun nyt tai tulevaisuudessa ehkä haluat?

Viestisi on valetta. UÄ:ssä lapsen sukupuollta ei kerrota, koska jotkut ääliöt voivat käyttäätyä juuri tuolla tavoin kuin kuvaamasi henkilö. Ei ole kiva jos jo kuudetta poikaa esim. odottava pariskunta ois jo halunnut tyttären ja hoitsu möläyttää lapsen olevan taas poitsu ...

Sitäpaitsi eihän alkuraskauden uä:n kuvaan voi luottaakaan. Poikakin voi näyttää tytöltä kun kivekset eivät ole välttämättä laskeutuneet vielä.

Luulisin että missään Suomessa ei ole lupaa kertoa vanhemmille lapsen sukupuolta. Ei ainakaan julkisella puolella. Yksityiset saattaavat mäheltää eri tyylillä ... pöllöä.

Vaimon raskausaikana vaimo odotti poikaa, ja mies tyttöä.
17 vuoden kuluttua huomasivat, että kummankin toive oli toteutunut.....

En valitettavasti pysty ymmärtämään sinua, en mitenkään. Itselläni on 22 v ihana tytär, asuu nyt muualla ja opiskelee, olen lähes koko ikäni ollut yksinhuoltaja...jouluna lähdemme yhdessä viettämään joulua aurinkoon ja lämpöön :)...22 v täynnä iloa, kunnioitusta ja ylpeyttä. Toivon, että sinun tyttäresi ei ikinä joutuu lukemaan sanojasi nettimaailmassa. Sinun parastasi ajattelen ehdotan että hakisit ammattiauttajan luo..

Olen varma että viimeistään vauvan synnyttyä opit rakastamaan lastasi vaikka nyt koet olevasi pettynyt. Oli lapsi sitten tyttö tai poika, hän varmasti hurmaa sinut pienokaisen epäröimättömällä luottamuksella ja ihailulla. Eikä kaikki tytöt välttämättä leiki prinsessaleikkejä. :)

Olet varmasti niin herkässä mielentilassa, että tuollainen asia tuntuu kauhealta, mutta uskon, että pettymys menee ohi ja olet todella onnellinen pienestä tytöstä, jos Luoja hänet teille suo. Rakastut häneen aivan varmasti!

Mistä teitä idiootteja oikein tulee?

Iteki oot tyttö. Vedä siis itses jojoon.

Olet kyllä sairas ihminen, toivon että kirjoituksesi oli vaan ärsyke mutta ei totta....jos olet todellakin tuota mieltä toivon että saat sairaan lapsen tai tulee keskenmeno...eihän tuollaista ihmistä kun sinä voi olla olemassa...olet hirviö, mitäpä miehesi tuumaa vai onko hänkin yhtä kipee....todellakin kirjoituksesi oli niin sairasta että sut pitäis saada hoitoon tai ainakin mulkun ulottumattomiin ettet enää ikinä tulisi raskaaksi....vitun idiootti...narsisti olet.....ja meitä on monta jotka ei koskaan tulla saamaan yhden ainutta lasta....vetele huora vittu päähän ja pakene vuorille....

Maailmassa on paljon ihmisia jotka eivat voi saada lapsia. Tiedan pariskunnan, joka on 15v yrittanyt saada kaikin konstein lasta. he olisivat onnellisia, jos voisitte vaikka taman tyton adoptoida heille. Olisivat ikionnellisia ja tytto saisi maailman rakastavimmat vanhemmat.. En vaan voi ymmartaa sun tekstia. Tuli surullinen olo sita lukiessa. Toivon enkeleita teidan tyttarenne matkaan ja paljon rakkautta. Toivottavasti saa niita molempia.

Et noi tyhmää ihmistä ei voi olla, menkää helvetti hoitoon. JOHTIMET poikki molemmilta hito VAMMASET.

Moni on heittänyt lapsensa kaivoon. Tällä haluan kertoa, että kyse on nyt vain kylmästi valintojen tekemisestä. Esimerkiksi lapsen adoptoiminen pois on varteenotettava vaihtoehto noin niinkuin lain puitteissa.

Et varmaan ole todellinen ihminen vaan ihan provosti vaan kirjoitellut. Itse en koskaan saanut kumpaakaan - kaikkien hoitojen jälkeen on vain elettävä ilman lasta. - Aika henkilökohtaisesta asiasta kirjoitat - itse en kehtaisi edes mielessäni ajatella moista. - Jäin lapsettomaksi hoitojenkin jälkeen. - Toivottavasti kaikki kääntyy vielä niin, että sulla sitten joskus se ensimmäinen on poika. Hyvää elämää sullekkin.

raskaus ja äitinä olo on maailman ihanin asia lapsen sukupuolesta riippumatta.. olen aivan varma että kun lapsi syntyy koet sellaisen rakkauden mitä et ikimaailmassa ole voinut edes kuvitella.. ei ole mitään suurempaa asiaa maailmassa kun äidin rakkaus ja halu suojella omaa lastaan, sen ymmärtää vasta kun lapsi syntyy..

Provo, ei kai kukaan voi tuolla lailla vielä nykyään ajatella. Eka lapsi oli itellä poika, 2 vuotta myöhemmin sain tytön voi sitä onnea. Poika itki mahakipuja 5 kk yhteen menoon, oli levoton ja riehakkaampi jo pienenä. Tytön syntyessä voi sitä onnea. Nukkui kiltisti yöt, nukkui kunnon päiväunet, rauhallinen ja söpö kuin syötävä karkki. Sori rakastan syvästi molempia kumpaakaan en ikinä vaihtaisi kehenkään. Kunhan saat lapsen syliisi huomaat kyllä rakastuvasi syvästi häneen, näin on luonto hormooneillaan asiaan vaikuttanut (ainakin aika monilla).

tytönkin kanssa voi harrastaa ihan samoja asioita kuin poika lapsenkin kanssa..esim jalkapalloa tai jotain...ja aina ei tarvitse olla vaaleanpunaista....sinisestäkin löytyy paljon väri vaihto egtoja jotka sopivat tytöillekkin :)

Teve tyttö on moninverroin parempi vaihtoehto kuin kehitysvammainen poika.

vaaleanpunainen ja prinsessaleikit? Millähän vuosikymmenellä oikein elät? Ja miksi roolitat lastasi etukäteen?

Ei voi enää muuta toivoa kun että tämä olisi vain provo. Jos ei, niin jälleen kerran sitä ihmettelee ketkä niitä lapsia saa maailmaan tuoda.... hohoijaa

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Naisten tuhoamisesta/1135262046623

Sukupuolella ei todellakaan ole väliä. Tietysti raskausaikana hormoonit ja muu tekevät ihmeitä ja olosi voi johtua niistäkin, ohi se menee jos olet normaali ja terve ihminen, omaa lasta rakastaa kaikesta huolimatta ja tyttö sekä poika ovat yhtä tärkeitä ja ihania. Sinulla ileisesti on vääristynyt maailmankuva sekä (mielenterveys horjuva) jos lapsestasi todellakin pohjimmiltaan noin ajattelet. Keskustele asiasta neuvolassa, pyydä apua, älä muhi asioita päässäsi. Lue myös oheinen linkki ja ajattele kaksi kertaa ennenkuin olet valmis hyljeksimään, pitämään huonompana, rakastamaan vähempi täysin viatonta pientä lasta jonka koko elämä ja kaikki tarpeet ovat sinun käsissäsi ja tämä lapsi tulee rakastamaan sinua koko sydämestäämn, olet hänen kaikkensa ja tuollaisella asenteella ---- en edes uskalla ajatella. Oikeassa on henkilö joka täällä kirjoitti että pinkki ja barbit ei kuulu tytöille ja sininen, autot ja sotilaat pojille; Oma pikkusisareni joka on 9v on mm. aina vihannut kaikkea punaista, hörhelöistä, söpöä jne. Et voi lokeroida tyttöjä ja poikia muotteihin sen mukaan mitä itse olet ja ajattelet. Jokainen on oma persoona kenellä on omat pitämiset asioista joihin sinä et tietenkään vaikuttaa mut et voi uskoa että kaikki on stereotypia hommaa, tai jos uskot taidat olla jotain 16v teini joka ei mistään mitään tiedä ja ei ole koko raskautta harkinnut loppuunasti saatikka lasta tosissaan halunnut. Ja mitä ihmettä tarkoitat kaikki raskauden merkit linea negra yms viittasivat poikaan?!?! Tiedoksi vaan että se ei viittaa yhtään mihinkään, tietenki säkällä voi arvata 50%/50% mahdollisuushan on mennä oikein. Että et taida olla perillä juurikaan mistään. Hanki ammattiapua!

Pitäisiköhän kyseisen ihmisen ottaa vaikka koira.. saa valita kummanko sukupuolen ottaa, eikä tarvitse pettyä. Itse olisin tyyyväinen kun saisin edes lapsia. Ikävä tosiasia että kun lasta ryhtyy yrittämään niin siinä on tasan puolet mahdollisuus tulla, niin tyttö kun poikakin..

No täytyypä toivoa että saat keskenmenon ja samalla menetät mahdollisuutesi saada lapsia.
Teistä ei ole vanhemmiksi, ei tytölle eikä pojalle.
Ei voi ymmärtää tuollaista ajatusmaailmaa...
Jotenkin tuli mieleen, että seksikumppaniako olet itsellesi väsäämässä kun sukupuoli on noin tärkeä...
Olet kuvottava...

Ei siitä enää yli pääse, vaikka kuinka haluaisit. Kyllä sitä olisi pitänyt etukäteen miettiä, kannattaako hankkiutua paksuksi.

Kun on kaksi lasta menettänyt (rv. 13 ja 18), niin ei sillä ollut mitään väliä, oliko tyttö vai poika tulossa. Oli vain onnellinen, kun TYTTÖ selvisi hengissä raskaudesta ja syntyi terveenä.

Kyllä käy sinun pientä syntymätöntä tyttöä sääliksi! Ettet edes häpeä.

Ei siitä kannata syylisyyttä tuntea, jos poikaa toivoo. En ole koskaan ymmärtänyt, kun tyttö/poikatoiveeseen vanhemmalle kommentoidaan, että pääasia kun lapsi on terve. Tottakai se on PÄÄASIA! Sehän on itsestään selvyys, että jokainen toivoo lapsestaan tervettä. Kuka nyt sairasta lasta haluaisi. Itse olen aina haaveillut tytöstä, mutta siksi se jäi. Aina ajattelin, että olen juuri sopivanlainen äiti tyttölapselle, enkä ikimaailmassa osaisi kasvattaa poikaa. Ensimmäistä lastamme odottaessani emme halunneet tietää sukupuolta ennalta, ja kun isä lapsen synnyttyä ylpeänä huudahti vauvan olevan poika, olin melko pettynyt. Ihanaa oli saada nyytti syliin mutta mietin, olisiko onnentunteeni ollut suurempi, jos hän olisi ollut tyttö. Joka tapauksessa tuo poika oli myös minulle tärkeä, ja tuli hyvin äkkiä minulle elämää tärkeämmäksi. Seuraavan kerran raskaaksi tultuani halusimme tietää sukupuolen ennalta, ja pippelihän siellä ultrassa näkyi komeasti... Olin aina haaveillut kolmesta lapsesta, ja jotenkin ajattelin, että vielä yksi mahdollisuus saada tyttö. Voit kuvitella tunteeni kolmatta odottaessani, kun tämäkin vauva paljastui pojaksi. Olihan tämä viimeinen mahdollisuuteni tyttöön. Olin niin pettynyt, että itkin ultran jälkeen, taisin jo itkeä sielläkin, ja olin tosi nolona. No mutta, nyt meillä on kolme ihanaa, erilaista poikaa, joita rakastan yli kaiken, enkä yhtäkään vaihtaisi tyttöön. Tottakai aina välillä mietiskelen, millaista meillä olisi, jos joku heistä olisi tyttö, tai olisi vielä neljäs, joka olisi tyttö...Mutta kyllä tämä lapsiluku saa riittää, ja tuovathan ne pojat mukanaan tyttöjä, ja niitä lapsenlapsia erityisesti sitten joskus odotan. Ehkäpä mummin sylissä on aikanaan se "oma" prinsessa.
Tarinan opetus on siis se, että useimmiten ihmiselle se oma lapsi on joka tapauksessa tärkeä ja rakas, on se kumpi vain. Tulet huomaamaan, hope so. Mutta älä pode syyllisyyttä asiasta, ja kuten edellä on kirjoítettu, voihan hän olla sellainen "poikatyttö"... Toivon sinulle käyvän samoin kuin minulle, että kasvat tilanteen mukana, ja opit rakastamaan tyttöäsi. Ja voihan niitä poikiakin teille vielä tulla, kai. Ja joskus toiset unelmat vain jäävät unelmiksi..

Jos sä itse tiedät olevas kamala ihminen, niin hittoako sitä täällä tillität?
Älä, hiton tilhi, pue lastas vaaleanpunaiseen, jos se väri etoo...
Tai paras idea kaikista... Muuta Kiinaan. Siellä teitä olis kortteli tolkulla samassa tilanteessa äitejä, jotka ei halua tyttöä...
Adoptio on kanssa vaihtoehto... Mieti, miltä tyttärestäs tuntuu, kun se elää tietäen, ettei koskaan täytä äitinsä puupää-speksejä vain siksi, että sillä ei ole kiveksiä.
Luonnon olisi pitänyt hoitaa asiansa sun kohdallas, ja tehdä susta steriili...

kahden tytön ja yhden pojan äitinä lohdutan sinua että et tule kuitenkaan rakastamaan tytärtäsi yhtään vähempää kuin olisit rakastanut poikaasikaan. Et tule katumaan muuta kuin tuota tunnettasi mikä sinulla nyt on sillä jälkikäteen kannat siitä syyllisyyttä. Mutta älä kanna se on ihan ok. Muista se.
MInä olin tekemässä aborttia odottaessani poikaani mutta päätin kuitenkin pitää lapsen. Kauhea ajatus näin jälkikäteen mutta lapsi oli kuitenkin odotettu kun kerran päätin pitää sen. Ne jotka muistavat nuo alkumetrit ja minun epäröintini jaksavat välillä muistuttaa että kuinka läheltä piti. En edes ajattele sitä enään. Poika on nyt 16. Voin kuitenkin sanoa että tyttäret ovat olleet sata kertaa helpompia vaikkakin erilaisia molemmat.
Tytöt ovat avoimempia ja tunteellisempia mikä on helpottanut ainakin teini-iässä heidän ymmärtämistään.
Ystävättärelläni oli kaksi poikaa kun minulla oli kaksi tyttöä ja kun tulin raskaaksi hän sanoi että helppoahan sinulla on kun ei haittaa vaikka tuo kolmaskin olisi tyttö ja poikakin olisi ihan kiva mutta hän ei voisi kuvitella tekevänsä kolmatta lasta sillä jos se olisi poika hän ei enään jaksaisi. Olisi pakko jo saada tyttö. Totta se onkin. MIelummin kolme tyttöä kuin kolme poikaa. Sitä sotkua ei jaksasi.

tyhmää jauhaa paskaa, minulla on kolme tyttöä ja nuorin poika kaikki yhtä rakkaita.

Mulla itelläni on tyttö 1v 6kk joka ei todellakaan tykkää nukeista/vaaleanpunaisesta, hänen lempi tavaroita on ruuvit ja porakone ja aina kun isi tulee kotiin niin pitää päästä korjaamaan jotain, niin et ei ihan perinteinen tyttö ole... nyt toivoisin et saisin toisenkin tytön joka olis "tyttö":)

tämä on varmaan provo,mutta vastaan kuitenkin..eli taidat olla ihan kypsymätön vanhemmaksi yhtään kenellekkään lapsella..se on vain aika tuuri peli sekin tuletko edes saamaan tervettä lasta..ja varmaan tuleva tyytö lapsi tulee olemaan maailman surullisin ja hylätyn olisin tyttö kun on noin kaameat vanhemmat..toivon että menet ammatti auttajan luo..olet sairas tai jälkeenjäänyt kun mokomia kirjoittelet yleiseen footumiin

Todella naurettavaa ja pikkumaista. Tärkeintähän lapsessa on se, että hän on terve eikä suinkaan sukupuoli. Toisaalta monet parit yrittävät vuosia lapsia siinä kuitenkaan onnistumatta. Toivotun raskauden voisi näin ollen katsoa olevan todella onnekas sattuma. Jos vaaleanpunainen väri oksettaa niin ei todellakaan ole pakko ostaa tyttölapselle vaaleanpunaista maailma on täynnä muitakin värejä! Voit myös itse kasvattajana miettiä miten paljon haluat lasta sukupuolistaa esim. ostamalla hänelle vain barbeja ja muita ns. tytöille tarkoittettuja leluja vai annatko lapsesi itse kokeillen etsiä oman sukupuoliroolinsa.

Meilläkin aikanaan odotettiin ensimmäisestä poikaa. Myös nimi oli valmiina. Ei ollut siihen aikaan ultria. Syntyikin todella suloinen tyttö! Jo viisi viikkoisena nauroi ja jokelteli eikä nimen keksiminenkään sitten ollut ongelma. Kiireesti sitten toimeksi ja tasan yhdentoista kuukauden päästä saimme sen pontevan pojan! ( Ja seuraavien vuosien aikana kaksi poikaa vielä lisääkin.) Ota vain tyttö vastaan! Et arvaakaan miten ihana voi tyttökin olla ja myöhemmin aikuisena jopa paras ystävä äidille. Ei poikien kanssa ikinä niin läheisiksi pääse!

Jospa saatkin itsesi kaltaisen tyttären jota ei barbileikit kiinnosta, eikä vaaleanpunainen väri. Mutta jos odottaisitkin poikaa, miten voit olla varma ettei sitä kiinnostaisi barbit ja vaaleanpunainen väri.
Kai tuo teksti on vain tahallaan kirjoitettu. Ei kai ole noin tyhmää ihmistä, että on varma että saa pojan kun ryhtyy lasta hankkimaan. Toisaalta äidinvaistot heräävät vauvan synnyttyä, vaikka lapsi oli mikä. Minulla on ystävä joka vihasi odottamaansa lasta, muta joka olikin loppujen lopuksi niin "rakas myhkyrä".
Jotenpa, anna tunteiden tulla ja mennä ja odottele vauvasi kaikessa rauhassa. Odotat pientä ihmistä, et erityisesti poikaa tai tyttöä. Siis ihmistä. Äläkä kauheasti hanki etukäteen mitään, jos se ahdistaa. Kyllä se ilo raskaudesta tulee ja jos ei tule niin sitten kun vauva syntyy, niin usko pois, toteat että se juuri se lapsi, minkä halusitkin.

muuta ei voi sanoa. Kyllä kait jokainen äiti rakastaa lastaan sukupuolesta huolimatta. Ei vauvojen sukupuolta voi tilata kait sen jo ymmärrät? Osoita huomiota tulevalle tyttärellesi, vaikka hän ei olekaan poika, ettei hänen tarvitse kärsiä tästä. Ei se hänen vikansa ole. Toivottavasti kasvat aikuiseksi ennenkuin lapsi syntyy.

Eikö ole pääasia, että lapsi on terve.

Mutta niitä sattuu aina välillä tulemaan

Anna tyttöparka adoptoitavaksi, niin ei jää sinun vaivaksi eikä etenkään päinvastoin. Voitte sitten yrittää poikaa kuin Intiassa konsanaan.

Entä jos...

lapsesta tuleekin homo?
se on vammainen?
lapsi onkin yhtä tyhmä kuin vanhempansa?
lapsi on ruma?
lapsi ei haluakaan harrastaa sitä mitä isä ja äiti haluaa?

Vai että väärää sukupuolta. Voi helvetti! Olkaa onnellisia että lapsi syntyy terveenä. Itsehän ette sitä ilmeisestikään ole, ainakaan psyykkisesti.

täytyy olla vähän päässä vikaa jos tolla tyylillä on pahoillaan väärästä sukupuolesta ,olisit ensin tehnyt asialle jotain millä varmistat haluamasi lapsen sukupuolen,kuulemma on sellaisia testejä,hoitoja
noin typeriä ihmisiä ja lapset maksaa
ei ihme että maailma menee päin prinkkalaa vuosi vuodelta kun kaikenlaiset ihmiset naivat ja saavat lapsia
säälin jo valmiiksi,olis paljon reilumpaa tehdä vaikka abortti, ja toivottavasti et sikiä enää

hei!

Ihan ensiksi: niinkuin joku aiemmin sanoi, kaikki tytöt eivät tykkää vaaleanpunaisesta. Voi olla, että teidän lapsi on hyvinkin poikatyttö :)
Toiseksi: rakenneultran sukupuoliarvio ei ikinä ole 100% varma.
Kolmanneksi: odotan ensimmäistäni, syntyy n. kuukauden päästä. Olen jotenkin toivonut tyttöä, mutta ensisijaisesti elävää ja tervettä lasta. En tiedä, kumpi meille on tulossa, tyttö vai poika, ultrassa ei näkynyt. Kumman tahansa saan, olen onnellinen.

Puhut syyllisyydestä ja siitä, että koet olevasi idiootti. Älä murehdi! Raskaus aiheuttaa kaikenlaisia tunteita ja tuntemuksia. Olimme perhevalmennuksessa muutamia viikkoja sitten, mulla tais sillon olla rv n. 30 kieppeillä. Valmennuksessa esitettiin kysymys, että millainen lapsi siellä masussa oikein on. Sitten sai ottaa kuvan, jonka koki olevan oman odotettavan oloinen. Valisin kuvan, jossa oli mätä kurpitsa - mulle lapsi siinäkään vaiheessa raskautta ei ollut vielä kukaan. Siis masussani pyöri mulle "ei kukaan". Sanoin sen ääneen, ja terkkari lohdutti, että tunne on ihan tyypillinen tässä vaiheessa raskautta. Nyt tilanne on toinen, ja koen jo odottavani tietynlaista tyyppiä (rv:t reilusti yli 30) :)
Kerroin tämän siksi, että muillakin odottajilla on "outoja" ja "kummallisia" ajatuksia ja välillä jopa "välinpitämätön" olo odottamaansa kohtaan (tämä ei ole näkynyt käytöksessä, olen kaiken aikaa esimerkiksi ollut ilman alkoholia). Mutta ajatukset ja tunteet ovat vain tunteita ja ajatuksia, ne tulevat ja menevät, raskaus vielä kärjistää tuntemuksia. Mikä tahansa tunteesi on nyt, se tulee väistymään. Hienoa, että pystyt kriittisesti pohtimaan omaan tunnettasi! Toivon sinulle onnellista loppuraskautta ja uskon, että oli lapsesi kumpaa sukupuolta hyvänsä, opit häntä rakastamaan!
Tsemppiä ja hyvää joulunodotusta!

on siinä, että yhdistät ne vaaleanpunaiset hörhelöt tyttöön! Kasva aikuiseksi ja tajua, että tyttökin voi pitää sinisestä, autoista ja sotaleikeistä!

Mulla oli sama, paitsi että toivoin tyttöä ja poika tuli. Olihan se päivä, kun ultrattiin ja sain tietää sukupuolen, aika suuri pettymys, mutta usko pois, kyllä sä sitä lasta rakastat sukupuolesta huolimatta.
Eikä sun tarvi niillä barbeilla leikkiä ja sitä pinkkiin pukea, itte ainakaan pienenä leikkiny koskaan barbeilla!

Voi he-ti että tuollaisten k-päiden edes onnistuu sikiämään.

ompelet kuule pimppis umpee ,niin kyllä se siitä sitten lähtee menemään.ja muista ottaa kunnon kännejä niin olo on parempi;)

HEI;meillä on 3tyttöä ja poika,Ja Minä itse aikoinaan sillo ku "vanhimmaistani" odotin toivoin vain että;Kunhan lapsi on terve ni sukupuolella ei ole väliä.

No sit,toinen lapsi olikin myös tyttö sama juttu että;Kunhan terve.....

näin on kaikkien lasteni kohdalla ajateltu.

ja myös jatkossakin.

Voimia jaksamiseen.Kyl sie sit huomaat miten hienoo on ku perheessä on tyttölapsi..

mut vaatii aikaa sopeutua asiaan.Hyvää joulun odotusta ja onnea tulevan lapsen johdosta.

Tästä sen taas näkee kuinka SAIRAS ihminen voi olla. Ihmisen tulisi olla onnellinen että edes voi saada jälkikasvua. Pitäisi olla onnellinen että saa tuoda jälkeläisensä tähän maahan.

Taidat olla joku kunnon telaketjurekkalesbo koska pelkkä pinkki värikin oksettaa...käy sääliksi tulevaa tyttölastasi. Hei mutta on muotia olla lesbo, käyttäytyä kuin jätkä ja niinpoispäin älä huoli. Kasvatat vaan oikein ni ei sitä jätkästä erota.

Onnea ensinnäkin raskauden johdosta. Toivon että tuo tunteesi menee ohi kun saat pienokaisen syliisi :) Lapsi tarvii rakastavat vanhemmat olipa hän kumpaa sukupuolta tahansa. Toivon että hän on terve pienokainen.

Itselläni on 4 poikaa, nyt jo aikuisia. Nuorinta odottaessani toivoin kovasti että hän olisi tyttö. Vielä laitolsella kun olin synnyttämässä ja kätilö kysyi kumpaa toivotaan, sanoin että tyttöä, että jos on poika niin jätän sen tänne sairaalaan :) No, poikahan sieltä tuli...siinä hetkedssä kun sain tuon pienen ihanan nyytin syliini niin ei ollut mitään väliä sillä että hän oli poika :) Ja aivan ihana poika hän onkin.
Uskon että viimeistään silloin kun saat lapsen syliisi niin rakastat häntä sukupuolesta riippumatta.
Eikä sun tartte vauvallesi ostaa vaaleanpunaisia vaatteita eikä mnitään prinsessa hymppää...ainakaan ihan heti. anna lapsesi kasva sellaiseksai kun hän haluaa. Mun kälylläni on 3 tyttöä ja kaikki hän on aikanaan vauvana pukenut vaaleanpunaisiin yms, mutta vain yksi tytöistä on sellainen tyttömäinen tyttö ja tykkää kaikesta naisellisesta ja kaksi taas on ihan poikatyttöjä ja tykkää kaikesta räväkämmätä .) Että ei sitä tiedä sukupuolen perusteella mitä hänestä tulee. Toivottavasti Jumala suo teille lisääkin lapsia ja voit saada vielä sen pojankin. Mutta jos miehelläsi on vain tyttösiittiöitä niin se on sitten niin. Mun mieheni saa vain poikia ja niitähän meillä nyt sit on :)

Onnea odotukseen

Niin huomaat, kuinka hyvä myös tyttö on. Et ole sinut itsesi kanssa, vaan aivan hukassa.
Oletan,että elämä on ollut sulle todella helppoa tähän asti. Ja nyt,kun tulee eka "vastoinkäyminen", niin maa katoaa jalkojesi alta.
Olen menettänyt vauvojani kesken raskauden ja arvostan todella sitä lahjaa, jonka olen saanut eli lapsia.
Voin hyvin kuvitella, millainen nirppanokka olet, kun olet saanut mielestäsi "väärän" lahjan jo ennen tätä nyt odottamaasi elämäsi suurinta lahjaa. Ole nöyrän kiitollinen, tuskin osaat :/

Surullista!
Jos sinulle ja miehellesi on annettu suurin lahja VAUVA, niin tuo teksti on karmeaa luettavaa!
Kehittyvä ihmistaimi sisälläsi, kehittyy ja vahvistuu, odottaa syntymää..hoivaa huolenpitoa ja ennenkaikkea RAKKAUTTA!
VOI miten ikävää, jos lapsen pitää syntyä, perheeseen, missä ei ole RAKKAUTTA, miten voitte olla edes yhdessä!
Jos, ette pysty tuolle lapselle antamaan hoivaa huolenpitoa tukea turvaa..antakaa adoptioon!
On isiä&äitejä, jotka odottavat, päivästä toiseen turhaan tietoa vauvelista, tälläinen tilanne, olisi heille suunnaton ilo!

Kasvatat siitä työtöstä kunnon rekkamieslebon, kyllä siitä hyvä jätkä vielä tulee.

Minä olen homo ja haluan homon poikakaverini kanssa homon lapsen. Olen tosi pettynyt jos lapsesta tulee hetero tai tyttö. Jos on tyttö niin toivottavasti on edes lesbo. Ongelma on vaan siinä, että poikakaveri ei tule millään raskaaksi...

Tämä on yhtä järkevä viesti kuin tuo aloitus!!!!

Minuakin pelotti raskaanaollessani, että saisin tytön. Sukupuolta en onneksi saanut ultrassa selville. Luulin, etten osaisi olla roolimallina tytölle, enkä koe itseäni perinteiseki naiseksi. Vaaleanpunaisuus ja tyttömäisyys myös ällöttivät.

MUTTA: tämä kuuluu raskauteen , ei vauva-aikaan. Vauva oli ainakin meilla vauva, ei tyttö tai poika. Kun lapsi tuli leikki-ikään. hällä olikin jo niin kova oma tahto, että ei minua tarvittu tyttömäisyysden tukemiseen.

Synnytys ja valvomiset ovat niin rankkoja juttuja, että jostain kumman syystä ne vain lähentävät lapseen. Kun niin avuttoman olennon vuoksi näkee niin hirveästi vaivaa ja kokee tuskaa, toivoo totisesti, ettei se olisi turhaa. Että lapsi kasvaisi ja saisi onnellisen elämän. Kun on jo aikaa huokaista ja murehtia sukupuoliasioita, huomaa ne hyväksyneensä.

anna kun arvaan: sinä ja sun "mies" ootte molemmat jotain 15-vuotiaita pentuja. näin siinä käy ku kakarat alkaa hommaamaan kakaroita. jumalauta. tyhmyys on anteeksiantamatonta.

se on jumala joka päättää kumpi sieltä tulee. siihen on sit tyydyttävä.
itseläni on 3 tyttöä ja olen erittäin onnellinen jokaisesta.

Halusin pojan, kaikki sydämen sykkeet..vatsan muoto ym olivat merkkejä siitä että poika tulee. Otin jopa laitokselle mukaan vain sinisiä vaatteita. Jotenkin aina olen itseni mieltänyt pojan äidiksi. Pojathan ovat äidin poikia :D Kuitenkin toisin kävi, sain tytön. Ensimmäinen reaktioni oli et missä sen killuttimet oikein ovat..ei niitä ollut. Ensin mietin että hä? voiko sen palauttaa.. Sitten kun sain sen rinnalleni ja tyttäreni katsoi minua suurilla silmillään..en voinut enää muuta ajatellakkaan kuin häntä.
Voi vitsi kuin ihanan lapsen olen saanut. Kohta tuosta "pettymyksestä" 4 vuotta.

Kuitenkaan en mitään prinsessa tyttöä saanut. Hän kiikkuu puissa, riehuu. Leikkii ns. poikien leikkejä ja sain houkuttelemalla houkutella sille hameen päälle viime kesänä. Välillä jopa toivon hänen olevan kuin muutkin tytöt mutta ehkä poikatyttönä elämä on helpompaa.

ps. tiedän miltä susta tuntuu mutta aina kaikki kääntyy parhain päin.

Uskon, että sinullakin äidin rakkaus herää lasta kohtaan, kun vauva on syntynyt, olipa hän sitten tyttö tai poika, olipa hän sitten terve tai sairas. Odotuksia voi olla moneen suuntaan, juuri sukupuolen suhteen tai synnytyksen suhteen tai esim. kuin kerroit "barbileikit jne eivät jaksa kiinnostaa..". Voin kokemuksesta sanoa, että kaikki tytöt eivät ole prinsessahörhelöistä kiinnostuneita, eivätkä vaaleanpunaisista. Ja toisin päin taas, pojatkin ovat niin yksilöitä, että ei lasta voi "tilata" sellaisena kuin itse haluaa. Jokainen lapsi on lahjaa, ne ovat lahjapaketteja, joihin pääsee tutustumaan yhä enemmän ja enemmän lapsen kasvaessa. Meillä on 3 tyttöä ja 3 poikaa. Jokainen on luonteeltaan täysin yksilöitä. Ja tässä vaiheessa voisin itse sanoa, että tyttöjen kanssa on ollut ehkä himpun verran helpompaa. Poikien leikit ja painit on aikas rajuja... Että ei tytön syntymä ole kauhea asia! :)
Ja vaikka ensimmäinen lapsi sit olisi vaikka juuri sitä sukupuolta, jota enemmän haluaisi, alkumetrit (eka kuukaudet ja jopa vuosi/vuodet) vauvan kanssa ovat uuden opettelua, äitiyteen/isyyteen kasvamista. Itse olen oppinut nauttimaan vauvoista aivan erityisellä tavalla sitä enemmän, mitä useampi lapsi on jo talossa. Eli äitiyteen kasvaa pikkuhiljaa ja rakkautta annetaan varmasti jokaiselle äidille kuin myös isälle juuri se oikea määrä sitä omaa/omia lasta/lapsia kohtaan.

Eli sanoisin, että älä huolehdi liikaa tulevista päivistä! Älä myöskään suunnittele synnytystä etukäteen. Sitäkään ei voi itse päättää, miten se menee; onko normaali alatiesynnytys, perätila kenties, vai imukuppisynnytys, vaiko sectio, synnytätkö syöksylklä kotona, ambulanssissa vai ehditkö sairaalaan tai odottelet sielläkin monta tuntia/päivää synnytyksen etenemistä. Et voi myöskään tietää, elääkö lapsesi kohdussasi sinne synnytykseesi asti tai yleensä itsekään, paljonko on elinpäiviä jäljellä. Näitä en sano pelotellakseni, niin kuin joku voi ajatella.. Vaan ihan vain yritän saada semmoisen realistisen ajattelutavan, että eletään päivä kerrallaan, hetki kerrallaan ja ollaan kiitollisia siihen asti annetuista kaikista lahjoista. Kaikki kääntyy parhain päin, jos vain itsellä säilyy siihen luottamus.

Toivottavasti et saa enää asiattomia viestejä. Olen aika yllättynyt ja ihmeissäni, miten sinut on täällä teilattu. Nostit esiin hyvin tunnepitoisen kysymyksen ja varmaankin runsas negatiivinen reagointi vastauksissa kertoo siitä, että sohaisit tärkeää mutta vaiettua asiaa!

Mielestäni olet vain itsellesi rehellinen ihminen, joka uskaltaa tuntea omat tunteensa ja vieläpä kirjoittaa niistä. Sinua raivokkaasti syytelleet ihmiset saisivat hävetä, et sinä.

Ihanaa odotusaikaa ja kasvamista tyttösen äidiksi!

Kaikille mietittäväksi Kahlil Gibranin sanoin:

Kahlil Gibran:
Sinun lapsesi

Sinun lapsesi eivät ole sinun lapsiasi,
he ovat itseensä kaipaavan elämän tyttäriä ja poikia.
He tulevat sinun kauttasi,
ja vaikka he ovat sinun luonasi,
he eivät kuulu sinulle.

Voit antaa heille rakkautesi,
mutta et ajatuksiasi,
sillä heillä on heidän omat ajatuksensa.

Voit pitää luonasi heidän ruumiinsa,
mutta et heidän sielujaan,
sillä heidän sielunsa asuvat huomisessa,
jonne sinulla ei ole pääsyä,
ei edes uniesi kautta.

Voit pyrkiä olemaan heidän kaltaisensa,
mutta älä yritä heistä tehdä itsesi kaltaista,
sillä elämä ei kulje taaksepäin
eikä takerru eiliseen.

Sinä olet jousi josta sinun lapsesi lähtevät
kuin elävät nuolet.
Kun taivut jousimiehen käden voimasta,
taivu riemulla.

Näiden syiden takia meidän kaupinki kieltäytyy julkisella puolella kertomasta ultrassa sukupuolta. Kätilöt ovat huomanneet mitä se tekee ihmisille. En siis suosittele kellekkään selvittämään sukupuolta vaan olemaan onnellinen lisääntymis kyvystään ja mahdollisesta terveestä lapsesta. Ultran tarkoitus on selvittää sikiön kunto ja mahdollinen terveys ja kehitys..sukupuolella ei ole mitään merkitystä. On tiettyjä perityvia sairauksia jotka esim ovat suvun pojille kohtalokkaita ja tämän takia sukupuolta selvitetään niin ultralla kuin näytteistä. En ole koskaan odottanut mitään muuta kuin lasta. Meillä on ollut neutraali vihreä lastenhuone jne. Lapset on puettu neutraaleihin sävyihin. Nuo kuvitelmat ovat ihmisten luomaa illuusioita siitä mitä on olla poika tai tyttö. Käyttäymis mallitkin..huh..tytöt saa käyttäytyä näin ja pojat näin. MIKSI? Eikö pääasia ole, että lapsi oppii elämään ja arvostaa muita ihmisiä?
Raskaudessa hormoonit hyrräävät ja pienetkin asiat tuntuvat järjettömän suurilta, mutta rajansa silläkin.
Ehkä lapsen saamiseen pitäisi kasvaa sillä silloin huomaa ettei mikään muu ole tärkeintä kuin se, että voin saada lapsen ja joka vielä on terve. Millään muulla ei ole merkitystä.
Ikävää onse, että tämä on todella yleistä. Ihmiset ovat ottaneet lapsista status symbooleita. Niitä kyllä mainostetaan jne, mutta vanhemmuus on hukassa. Tälläinen sinun kirjoittama asia kuuluu juuri siihen hukattuun vanhemmuuteen. Millalailla olet ajatellut olevasi parempi vanhempi pojalle kuin tytölle? Voisin luetella tyttöjen hyviä puolia loputtomiin, mutta se on turhaa, koska sinulla onjo oma pinttymäsi.
Voisit soittaa neuvolaan ja pyytää keskustelu aikaa. Selvitä asia ennen lapsen syntymää ettei iske masennus ja lapsi kärsi. Ennaltaehkäise mahdolliset haitat!
Jaksamista! Ehkä tämä keskustelu rypäs saa sinutkin miettimään yleensäottaen asiaa monelta kantilta!

poikakoira se sopis teille urpoille paremmin...

aloittajan viesti on sellaistaa soopaa, etten viitsi siihen kommentoida, mutta sanonpahan vain, että ei se ultra ole aina 100% varmaa tietoa sukupuolesta.

Hormonit hyrrää, toivottavasti.
Meillä yritettiin pitkään tulla raskaaksi ja keskenmenojakin koettu.
Meillä nyt kaksi poikaa eikä tulevan lapsen sukupuolella ole mitään merkitystä. Enpä sitä halua tietääkään etukäteen, menis odotuksesta maku. Ja täytyyhän hullua pitää jännityksessä! =) En olis halunnu mitään seulontojakaan ultran lisäksi, mut mieheni mieliksi tehtiin Down-testi. Joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Kenellekään ei anneta enempää kuin jaksaa kantaa, eli ei se sairauskaan ole maailmanloppu, jos lapsi todella on haluttu ja asenne oikea. Rankka kasvukokemushan se on, mutta ainahan ne lapset kasvattaa vanhempiaan. Jopa enemmän kuin vanhemmat lapsiaan! Ja odotusaikahan on henkisen valmistautumisen ja kasvun aikaa tulevalle perheelle. Siihen kuuluu negatiivisiakin tunteita ja ne PITÄÄ käsitellä! Parempi kirjoitella tänne kuin vetää pää täyteen.

Ensinnäkin elät kenties kovin kapeanäkökulmaisessa maailmankuvassa, jossa mielletään kaikkien pikkutyttöjen leikkivän prinsessaleikkejä ja sitä rataa. Niinhän se ei oikeasti ole. Ja eiköhän 2000 -luvulla kannattane jo alkaa ohjaamaan lasta alusta alkaen enemmän yksilönä ja persoonana, jolla omanlaisensa kiinnostuksen kohteet, mitkä sitten ikinä ovatkaan. Oletko täysin varma, että, jos saisitte poikalapsen, häntä kiinnostaisi pum-pum -leikit ja rallicrossi ja puissakiipeily, etc.? ... pettymys olisi varmaankin teillä silloin vielä suurempi, jos poika osoittaisikin kiinnostusta enemmän henkisempiin asioihin, kuten taiteeseen ja mikä vielä "pahempaa", nukkeleikkeihin :). Ja, kuka pakottaa ostamaan tyttölapselle vaaleanpunaista ja hempeää vaatetekstiiliä?

Ja valitettavasti lapsen sukupuolta ei voi varmistaa, kuin sillä, että lapsi keinohedelmöitetään jo valmiiksi tyttö- tai poika-alkiona kohtuusi.

Mitään niin typerää, kuin abortti, ei kannata tälläisten syiden perusteella tehdä, koska seurauksena voi yksinkertaisesti olla myös se, ettette enää ikinä sen jälkeen voi saada lasta ylipäänsä. Kannattaa miettiä ainakin sitä todella hartaasti ja monesta eri näkökulmasta katsoen.

Miksette voi ottaa vain avosylin vastaan tämän rakkautenne hedelmän ja koettaa ensi kerralla saada se poika sen keinohedelmöityksen keinoin? Mutta miettikää senkin jälkeen se, että myös se tyttö kaipaa rakkauttanne ja huolenpitoanne, eikä kukaan lapsi ansaitse sellaisia vanhempia, jotka kohtelevat häntä vain tarpeettomana, jopa suorastaan ilmana, ihmisenalkuna, joka on ollut alusta lähtien epätoivottu.

Kokemukseni on seuraavanlainen..miehet varmaan odottaa poikaa ja toisin päin!Niin oli omlaa kohdallakin kun ensimmäistä ja tällä hetkellä ainoaa lasta odotettiin.Syntyikin tyttö kaikista ultrista huolimatta joka oli tietysti yllätys.molemmille kun poika piti olla.Tyttärellä todettiin synnynäinen sydänvika joka korjattiin kahdella leikkauksella.Nykyään 11v. nuori tyttö ja terve,iloinen isän kullan-nuppu.En olisi voinut muuta toivoakkaan ja miten paljon isän tyttären välit voivatkaan olla tärkeitä,molemmille.Olen sanonutkin kaikille jotka puhuvat toiveistaan sukupuolen suhteen että pääasia että on terve lapsi sukupuolesta riippumatta!! Kyllä on vaikeaa asennevammaa kirjoittajalla ja ongelmia syvemmällä kun pelkän ymmärryksen puolella!

Voi lapsi parka, miksi teet lapsia jos et niistä välitä. Voiko olla sukupuoli noin tärkeä, eikös se ole tärkein asia saada terve lapsi. Jos kerkeet hanki abortti

Onko teistä jompikumpi kiinalainen.Ihmisoikeusrikkomuksia on jo liikaa nähty ja että sinäkin liityt siihen joukkoon.

Te ette ilmeisesti ole henkisesti kypsiä ottamaan vastuuta minkäänlaisen lapsen kasvattamisesta. Suosittelen korvikkeeksi jotain kotieläintä, koska se tuskin kärsisi asennevammoistanne yhtä suuresti kuin ihmislapsi.

Ajattele, että se on Korkeimman tahto, että sinulle syntyy tyttölapsi, ja että se mitä tapahtuu on aina parasta! Luovuta pettymyksesi Korkeimmalle ja pyydä, että Hän opettaisi sinua iloitsemaan vauvasta, joka sinun laillasi on tyttö. Vauva ansaitsee sen, että häntä rakastetaan tyttönä. Ja ota tämä opetuksena siitä, ettei kannata suunnitella ja unelmoida liikoja, sillä elämällä on omat suunnitelmansa. Ei kannata odottaa tyttöä tai poikaa vaan lasta ja rakastaa häntä, oli hänen sukupuolensa sitten mikä hyvänsä.
Ihanan tyttären isä.

millainen PASKA oikeasti olet! Sinunlaisillesi en ikinä lasta soisi! HÄPEÄ!

joillakin naisilla on vaikeuksia raskautua ja joutuvat käymään jopa vuosia kaikenmaailman lapsettomuushoidoissa ja sinä murehdit vauvan sukupuolta! Eikö tärkeintä ole se, että saat terveen vauvan! Toivottavasti tämä oli vain huono provo

Hienoa, että olet avoin ja rehellinen sekä itsellesi että ympäristölle...silläkin uhalla, että joku täällä heittää asiattomuuksia päin näköä.
Uskon, että avoin keskustelu aiheesta auttaa sinua prosessoimaan asiaa ja usko tai älä, siinä vaiheessa, kun lapsi nostetaan synnytyksen jälkeen syliisi, se vaikuttaa maailman ihanimmalta lapselta :) Kyllä se rakkaus kehittyy lapsen myötä, vaikkei ihan ensi ajatuksessa vielä olisikaan ihan umpipyörryksissä rakkaudesta...
Paljon tsemppiä sulle :)

P.S. Kaikki tytöt eivät tykkää vaaleanpunaisesta ja barbeista ;)

Kuule sinä. Keskity siihen onko lapsi terve vai ei. Itselläni on poika ja tyttö ja kumpikin ovat maailman rakkaita. Olen käynyt pojan kanssa kromosomi testit, kun häntä luultiin todella sairaaksi jo sikiö vaiheessa. Luoja antoikin kuitenkin minulle terveen lapsen. Ei ollut mitään merkitystä kumpi se oli. Tärkeintä oli, että hän on terve. Muistan kun minulle soitettiin kromosomi tulokset siitä onko lapsi terve, niin he aloittivat puhelin, että nyt saat selville sukupuolenkin. Vastasin, että aivan sama kumpi se on. Halusin tietää tulokset. Synnytä se lapsi ja anna adoptioon. Tässä maassa on monia pariskuntia, jotka eivät saa lasta ja toivovat sitä mahdottomasti. Anna lapsellesi paremmat vanhemmat kuin itse olet. Joku odottaa tälläkin hetkellä itselleen adoptiolasta sukupuolesta välittämättä. MIKÄ SINÄ OLET TAPPAMAAN ABORTILLA LASTA, kun postimyynti tuo väärän sukupuolen. OLE ONNELLINEN, että saat edes lapsen ja kiitä Jumalaa siitä. Älklöttävää lukea tällaista teksitä. Itse olisin ollut kiitollinen Jumalalle sairaastakin lapsesta, hänelläkin olisi ollut oikeus elää, jos hän olisi ollut sairas en olisi silloinkaan abortia tehnyt. Meidän täytyy olla onnellisia, että edes saamme lapsia.

Ja voi hyvä sylvi ... Mihin tämä maailma on menossa ?? Olkaa onnellisia, että ylipäätään saatte lapsen - kun tätäkään ei kaikille suoda !!! Sukupuolesta viis.

Kuule, pääasia että lapsi on TERVE. Itselläni sekä poika että tyttö ja toinen lapsista sairas. Se se laittaa miettimään arvoja. Hae terapeuttista apua.

Voi syntymätöntä tyttöparkaasi! Millaista on kehittyä vihaajan kohdussa! Hän ei voi valita vanhempiaan. Mahdatko itse olla ihan parasta A-luokkaa? Miten on ulkonäkösi laita? Entä henkiset kykysi? Ei se kuule enää riitä, että saa lapsen toimeksi. Vaaditaan paljon enemmän. Tyttäresi tulee huomaamaan, että et rakasta sitä, vaikka kuinka hemmottelisit ja lahjoisit. Hän tulee aikanaan arvostelemaan sinua säälimättömästi. Jo nyt hän saa ihan liikaa stressihormoneja sinusta.
Lapset eivät ole nukkia, joita ostetaan kaupasta. Joskus hamassa tulevaisuudessa voidaan ehkä tehdä geenimanipulaation avulla juuri toivotun näköisiä ja laatuisia lapsia. Sitten sinun kaltaisesi saavat juuri oikeanlaisen lapsen. Huonot tuhotaan jo alkioasteella. Ei synny enää vammaisia eikä rumia. Kaikista tulee huippuälykkäitä. Vaan miten on rakkauden laita?

Ei ole mikään pakko lähteä kasvattamaan lapsesta "pikkuprinsessaa". Jos oikein ajattelee, niin tytölle on tänä päivänä koko maailma auki - mikään ei ole kiellettyä. Tarkoitan tällä sitä, että jos tyttö tahtoo leikkiä autoilla, ruveta lentäjäksi, poliisiksi tai vaikkapa fyysikoksi, kukaan ei katso kieroon. Käännetään asia toisinpäin: poika haluaa stuertiksi, sairaanhoitajaksi tai lastentarhanopettajaksi, ei mahdotonta tänä päivänä, mutta totuus on, että maailma katsoo tällaista "tyttömäistä" poikaa edelleen hieman kieroon. Tyttömäistä poikaa kiusataan koulussa, poikamaista tyttöä ei.

Itselläni on 7-vuotias tytär, joka on aina leikkinyt yhtä paljon niin poikien, kuin tyttöjenkin leluilla - koskaan ei häntä ole kielletty leikkimästä kummillakaan. Vaikka tavaratalossa on vielä selkeä jako leluosastolla, ei sitä tarvitse olla kotona (aika sairasta, jos jollakin vielä on). Olen aina kasvattanut tytärtäni IHMISENÄ, en ensisijassa sukupuoleensa sidottuna (johon paineita ei tytöillä oikeastaan enää edes ole). On totta, että päiväkodissa saattaa muiden tyttöjen paine prinsessaleikkeihin jossakin vaiheessa kääntää kuppia hieman siihen suuntaan, mutta jos pienestä asti kasvatat lapsesi siihen, että hän saa olla juuri_sellainen_kuin_on, niin tuskin lopputulos huono on.

Itsellä kokemus lapsuudesta, kun yritti väkisin sopeutua "tytön rooliin", vaikkei koskaan siihen itse tuntenut kuuluvansa. Onneksi on muitakin - eivät kaikki tytöt ole "prinsessoja", jokaisen tulisi saada kasvaa ihmisenä - eikä ensisijaisesti tyttönä tai poikana.

Oma tytär tällä hetkellä:
suurimmat mielenkiinnonkohteet: luonto, eläimet, musiikki, lukeminen, kirjoittaminen, piirtäminen, internet ja tietokoneet
koulussa: matematiikka, liikunta
ystävät: n. 70% tyttöjä, 30% poikia, Parhaat kaverit 2 tyttöä, 1 poika
Yleensä: hänestä on kasvanut kaikille ystävällinen, suvaitsevainen, luotettava ja hyvin vastuullinen, joka ymmärtää ihmisten erilaisuutta ja pohtii asioita omilla aivoillaan. Uskoisin, että todennäköisimpiä tulevaisuuden ammatteja (tämän hetken perusteella) saattaisivat olla: biologi, lääkäri, avustustyöntekijä tai fyysikko (kuten äitinsä ;)

Usko pois, tytölle on koko maailma auki! Siitä vain mustia lastenvaunuja ostamaan, jos siltä tuntuu! Anna lapsesi olla oma itsensä, älä sukupuolensa vanki.