Tarvittava pätevyys koneen rakennuksessa

Yrittäjäksi

Ei varsinaisesti tämän alueen juttuja, mutta lähin minkä löysin.

Harkinnassa on oman yrityksen perustaminen koneen rakennuksen sektorille. Laitteisiin luonnollisesti tarvitaan sähköistykset.

Kysymys onkin sähköistyksen hoitamiseen vaadittavasta pätevyydesta. CE-merkinnällähän laitteen valmistaja takaa vaatimustenmukaisuuden. Tarvitaanko tämän lisäksi minkälaisen pätevyyden omaava sähköasentaja / työnjohtaja tekemään sähköistykset ja tarvittavat mittaukset.

23

861

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sähkö on kivaa

      mitään pätevyyttä sähkölaitteiden suunnitteluun tai valmistamiseen.
      Yllätys tulee siinä vaiheessa, kun asiakas valittaa rikkinäisestä koneesta, etkä saa sitä korjata, jos ei ole sähköurakointioikeutta.

      • Yrittäjäksi

        Onko tosiaan noin? Kuulostaa vähintäänkin erikoiselta.


      • sähkö on kivaa
        Yrittäjäksi kirjoitti:

        Onko tosiaan noin? Kuulostaa vähintäänkin erikoiselta.

        laitteen sähköverkkoon, niin sitten tarvitset urakointioikeuden. Lukaise KTMp 516. Kauppa- ja Teollisuusministeriön päätös sähköalan töistä. Löytyy varmaan finlexistä.


      • sähkö on kivaa
        sähkö on kivaa kirjoitti:

        laitteen sähköverkkoon, niin sitten tarvitset urakointioikeuden. Lukaise KTMp 516. Kauppa- ja Teollisuusministeriön päätös sähköalan töistä. Löytyy varmaan finlexistä.

        KTMp 516/96.


      • seinään
        sähkö on kivaa kirjoitti:

        KTMp 516/96.

        Jos taas teet laitteen joka on pistotulpalla niin ei tarvitse mitään sähköpätevyyttä.
        Mutta niin kun edellä todettiin niin korjaamiseen pitää sitten löytyä vähintään S3 pätevyys.


    • vts00x

      sähköistämisessä ei todellakaan ole erillisiä ammattitaitovaatimuksia. Koneen rakentaminen ja markkinoille saattaminen edellyttää kuitenkin riskienarviointia, asianmukaista sähköistystä (ks. SFS-EN 60204-1 3.painos) ja sen todentamista, teknisen tiedoston laatimista, vaatimustenmukaisuusvakuutusta (malli 2A) ja CE-merkintää. Jos kone aiheuttaa erityistä vaaraa (mainittu liitteesä IV), tulee vielä lisämutkia matkaan valmistustavasta riippuen. Konedirektiivin (vrt. VNa 400/208) mukaan tälla tavoin toimien lopputulos on turvallinen eikä ammattitaitovaatimuksia ole.

      Kuten joku totesikin, samaisen myydyn koneen korjaaminen edellyttää sitten vähintään sp3:sta, sähkötöidenjohtajaa ja työn tekijöiltä riittävää ammattitaitoa.

      • Yrittäjäksi

        Näihän se sitten on. Tuli vielä asia varmennettua soittamalla tukesiin ja homma meenee juurikin niin kuin on edellä esitetty.

        Lisä kysymyksenä, mikä mahtaa tehdä eron laitteen valmistuksen ja korjauksen välille? Jos oikein käsitin, niin sp3 toditukseen vaadittava työkokemus pitää kerätä vähintään saman tai korkeamman pätevyyden omaavan työnjohtajan alaisuudessa. Toisin sanoen ihminen voi tehdä sähkötöitä koneenrakennuksen parissa esim ammattikoulusta eläkkeelle 50 vuotta. Tällä kokemuksella hän ei kuitenkaan ole pätevä konetta korjaamaan eikä myöskään oikeutettu hakemaan pätevyys todistusta vaikka työura on tehty lain puitteissa, mutta ilman sähkötyönjohtajaa.


      • vts00x
        Yrittäjäksi kirjoitti:

        Näihän se sitten on. Tuli vielä asia varmennettua soittamalla tukesiin ja homma meenee juurikin niin kuin on edellä esitetty.

        Lisä kysymyksenä, mikä mahtaa tehdä eron laitteen valmistuksen ja korjauksen välille? Jos oikein käsitin, niin sp3 toditukseen vaadittava työkokemus pitää kerätä vähintään saman tai korkeamman pätevyyden omaavan työnjohtajan alaisuudessa. Toisin sanoen ihminen voi tehdä sähkötöitä koneenrakennuksen parissa esim ammattikoulusta eläkkeelle 50 vuotta. Tällä kokemuksella hän ei kuitenkaan ole pätevä konetta korjaamaan eikä myöskään oikeutettu hakemaan pätevyys todistusta vaikka työura on tehty lain puitteissa, mutta ilman sähkötyönjohtajaa.

        totesin kyllä, että "työn tekijöiltä riittävää ammattitaitoa". En väittänyt tarvittavan sähköalan ammattilaista, 50 vuoden työkokemuksesta puhumattakaan.

        Varsinainen ero on kuitenkin siinä, että koneenrakentaminen tapahtuu STM:n alaisuudessa, työturvallisuuslain ja konedirektiivin (käytännössä konepäätöksen) ohjaamana eikä se ole sähkötyötä.

        Sähkölaitteiden korjaaminen on TEM:in alaista, pienjännite- ja EMC-direktiivien mukaista sähkötyötä, johon säädöksissä on esitetty vaatimuksia töiden johtamiselle ja työntekijöiden ammattitaidolle.


      • sähkö on kivaa
        vts00x kirjoitti:

        totesin kyllä, että "työn tekijöiltä riittävää ammattitaitoa". En väittänyt tarvittavan sähköalan ammattilaista, 50 vuoden työkokemuksesta puhumattakaan.

        Varsinainen ero on kuitenkin siinä, että koneenrakentaminen tapahtuu STM:n alaisuudessa, työturvallisuuslain ja konedirektiivin (käytännössä konepäätöksen) ohjaamana eikä se ole sähkötyötä.

        Sähkölaitteiden korjaaminen on TEM:in alaista, pienjännite- ja EMC-direktiivien mukaista sähkötyötä, johon säädöksissä on esitetty vaatimuksia töiden johtamiselle ja työntekijöiden ammattitaidolle.

        tilanne syntyy, kun haet asiakkaalta viallisen sähkölaitteen kuluttajasuojalain mukaisesti ja toimitat hänelle uuden vastaavan tilalle. Kuka tietää, onko kyseessä uusi, vai vanha korjattu, jollet itse sitä kerro?


      • Yrittäjäksi
        sähkö on kivaa kirjoitti:

        tilanne syntyy, kun haet asiakkaalta viallisen sähkölaitteen kuluttajasuojalain mukaisesti ja toimitat hänelle uuden vastaavan tilalle. Kuka tietää, onko kyseessä uusi, vai vanha korjattu, jollet itse sitä kerro?

        En tarkoitakkaan, että tarvitisisin työtä tekemään 50 vuotta alalla olleen kaverin. Pointti oli lähinnä se, että minkä takia on eritelty sähköasennustyö joka liittyy koneen rakennukseen tai laitteiden korjaukseen/kiinteistöjen sähkötöihin jne.

        Mikä tekee laitteen alkupeäiseten sähköjenasentajasta "huonomman" sähköasentajan kuin esim. kaveri joka on ollut rakennuksella "jousen päässä" vaaditun kaksi vuotta? Okei, kaksi ääripäätä, mutta näin se vaan näyttää menevän.

        Kiinteistöjen sähkötöitä tehnyt pyytää sähkötyönjohtajalta työtodistuksen ja saa sp2:sen asianmukaisen koulutuksen ja sähköturvallisuustutkinto ehdon täytyttyä. Näijn ollen hän on omatoimisesti oikeutettu korjaamaan "konesähkärin" tekemän laitteen.

        Yksinkertaisena esimerkkinä vaikka tilanne, että koneen valmistaja on asentanut kontaktorin moottorinohjaukseen. Kontaktorin kytkentäkerrat tulevat täyteen ja se pitää vaihtaa. Alkuperäisen kontaktorin kytkenyt ja asentanut henkilö ei saa hommaa suorittaa vaan täytyy ottaa rakennukselta mies korjaamaan kone.

        Kummastelen vaan sitä, että koneenrakennuksessa on varmasti paljon vaativammat sovellukset kuin esim. kiinteistöissä. Kuitenkaan koneiden valmistuksen parissa työskentelyä ei katsota sähkötyöksi. Valmistajalla kuka tahansa pätevä saa rakentaa konesähköjä, suorittaa koeajon, korjata mahdolliset virheet tai muuttaa laitteen toimintaa, mutta kytkeppä tulppa asiakkaan pistorasiaan niin paikalle täytyy soittaa ammattimies.


        ps. Tarkoitus ei todellakaan ole mitenkään kiertää annettuja määräyksiä, asetuksia ja lakeja. Ihmettelen vain.


      • "ala"
        Yrittäjäksi kirjoitti:

        En tarkoitakkaan, että tarvitisisin työtä tekemään 50 vuotta alalla olleen kaverin. Pointti oli lähinnä se, että minkä takia on eritelty sähköasennustyö joka liittyy koneen rakennukseen tai laitteiden korjaukseen/kiinteistöjen sähkötöihin jne.

        Mikä tekee laitteen alkupeäiseten sähköjenasentajasta "huonomman" sähköasentajan kuin esim. kaveri joka on ollut rakennuksella "jousen päässä" vaaditun kaksi vuotta? Okei, kaksi ääripäätä, mutta näin se vaan näyttää menevän.

        Kiinteistöjen sähkötöitä tehnyt pyytää sähkötyönjohtajalta työtodistuksen ja saa sp2:sen asianmukaisen koulutuksen ja sähköturvallisuustutkinto ehdon täytyttyä. Näijn ollen hän on omatoimisesti oikeutettu korjaamaan "konesähkärin" tekemän laitteen.

        Yksinkertaisena esimerkkinä vaikka tilanne, että koneen valmistaja on asentanut kontaktorin moottorinohjaukseen. Kontaktorin kytkentäkerrat tulevat täyteen ja se pitää vaihtaa. Alkuperäisen kontaktorin kytkenyt ja asentanut henkilö ei saa hommaa suorittaa vaan täytyy ottaa rakennukselta mies korjaamaan kone.

        Kummastelen vaan sitä, että koneenrakennuksessa on varmasti paljon vaativammat sovellukset kuin esim. kiinteistöissä. Kuitenkaan koneiden valmistuksen parissa työskentelyä ei katsota sähkötyöksi. Valmistajalla kuka tahansa pätevä saa rakentaa konesähköjä, suorittaa koeajon, korjata mahdolliset virheet tai muuttaa laitteen toimintaa, mutta kytkeppä tulppa asiakkaan pistorasiaan niin paikalle täytyy soittaa ammattimies.


        ps. Tarkoitus ei todellakaan ole mitenkään kiertää annettuja määräyksiä, asetuksia ja lakeja. Ihmettelen vain.

        Voit olla spesialisti tietämään valaisimen tyypityksestä mutta se ei välttämättä
        tarkoita että sinulla olisi esim tarvittavaa tietämystä mistään muusta sähköalan
        säännoistä.

        Sama toisinpäin noin pyöreästi ottaen normi sähkömiehellä ei ole mitään
        asiaa korjailla sähköuunia koska sähkärillä ei ole konetesteriä.

        Eli sähkäri saa kytkeä lieden mutta koska ei omista (eikä firmakaan) konetesteriä
        ei saa korjata liettä.

        Sähkäri siis saa tehdä koko talon sähköt mutta ei saa vaihtaa lieden levyä koska
        tarvittavaa mittalaitteistoa ei ole. Se joka väittää että omistaa niin valehtelee ;-)


      • Toinen nimimerkki
        Yrittäjäksi kirjoitti:

        En tarkoitakkaan, että tarvitisisin työtä tekemään 50 vuotta alalla olleen kaverin. Pointti oli lähinnä se, että minkä takia on eritelty sähköasennustyö joka liittyy koneen rakennukseen tai laitteiden korjaukseen/kiinteistöjen sähkötöihin jne.

        Mikä tekee laitteen alkupeäiseten sähköjenasentajasta "huonomman" sähköasentajan kuin esim. kaveri joka on ollut rakennuksella "jousen päässä" vaaditun kaksi vuotta? Okei, kaksi ääripäätä, mutta näin se vaan näyttää menevän.

        Kiinteistöjen sähkötöitä tehnyt pyytää sähkötyönjohtajalta työtodistuksen ja saa sp2:sen asianmukaisen koulutuksen ja sähköturvallisuustutkinto ehdon täytyttyä. Näijn ollen hän on omatoimisesti oikeutettu korjaamaan "konesähkärin" tekemän laitteen.

        Yksinkertaisena esimerkkinä vaikka tilanne, että koneen valmistaja on asentanut kontaktorin moottorinohjaukseen. Kontaktorin kytkentäkerrat tulevat täyteen ja se pitää vaihtaa. Alkuperäisen kontaktorin kytkenyt ja asentanut henkilö ei saa hommaa suorittaa vaan täytyy ottaa rakennukselta mies korjaamaan kone.

        Kummastelen vaan sitä, että koneenrakennuksessa on varmasti paljon vaativammat sovellukset kuin esim. kiinteistöissä. Kuitenkaan koneiden valmistuksen parissa työskentelyä ei katsota sähkötyöksi. Valmistajalla kuka tahansa pätevä saa rakentaa konesähköjä, suorittaa koeajon, korjata mahdolliset virheet tai muuttaa laitteen toimintaa, mutta kytkeppä tulppa asiakkaan pistorasiaan niin paikalle täytyy soittaa ammattimies.


        ps. Tarkoitus ei todellakaan ole mitenkään kiertää annettuja määräyksiä, asetuksia ja lakeja. Ihmettelen vain.

        Pykälät ja paragraafit nyt yksinkertaisesti kertovat että sinulla täytyy olla urakointioikeus, että saat asentaa sähkölaitteen tai korjata sen. Ei siihen mitään raksapelleä tarvita, riittää urakointioikeus S3, jolloin saat asentaa ja korjata laitteen kuin laitteen. Ja vaihtaa kontaktorin. Kahden vuoden työkokemuksella ja sähköturvallisuustutkinnolla saat rajoitetun sähköpätevyyden ja urakointioikeuden, jolloin pääset asentamaan ja korjaamaan koneitasi.


      • koneiden...
        vts00x kirjoitti:

        totesin kyllä, että "työn tekijöiltä riittävää ammattitaitoa". En väittänyt tarvittavan sähköalan ammattilaista, 50 vuoden työkokemuksesta puhumattakaan.

        Varsinainen ero on kuitenkin siinä, että koneenrakentaminen tapahtuu STM:n alaisuudessa, työturvallisuuslain ja konedirektiivin (käytännössä konepäätöksen) ohjaamana eikä se ole sähkötyötä.

        Sähkölaitteiden korjaaminen on TEM:in alaista, pienjännite- ja EMC-direktiivien mukaista sähkötyötä, johon säädöksissä on esitetty vaatimuksia töiden johtamiselle ja työntekijöiden ammattitaidolle.

        rakentamiseen tai korjaamiseen liittyvät sähkötyöt ole työtehtävinä kuitenkin sähköalan töitä ja TEM:in päätöksen tarkoittamaa sähkötyötä vaikka lupia ei vaaditakkaan?


      • Yrittäjäksi
        koneiden... kirjoitti:

        rakentamiseen tai korjaamiseen liittyvät sähkötyöt ole työtehtävinä kuitenkin sähköalan töitä ja TEM:in päätöksen tarkoittamaa sähkötyötä vaikka lupia ei vaaditakkaan?

        Näinhän se valitettavasti menee.

        Edelleenkin, koneen rakennuksen parissa ei voimassa olevan lainsäädännön mukaan saa riittävän laaja-alaista työkokemusta joka edes osittain voitaisiin hyväksyä pätevyystodistusta hakiessa. Voihan siihen lisäksi viitata, mutta rakennukselle se on lähdettävä, että pääsee korjaamaan tekemiään laitteita.

        Ymmärrän kyllä, että valasimen kokonnpano ei ole riittävän laaja-alaista. Konedirektiivin puiteissa voidaan kumminkin rakentaa todella monimutkaisia laitteistoja joita et kuitenkaan saa korjata.


      • tätä ihmettelen
        Yrittäjäksi kirjoitti:

        Näinhän se valitettavasti menee.

        Edelleenkin, koneen rakennuksen parissa ei voimassa olevan lainsäädännön mukaan saa riittävän laaja-alaista työkokemusta joka edes osittain voitaisiin hyväksyä pätevyystodistusta hakiessa. Voihan siihen lisäksi viitata, mutta rakennukselle se on lähdettävä, että pääsee korjaamaan tekemiään laitteita.

        Ymmärrän kyllä, että valasimen kokonnpano ei ole riittävän laaja-alaista. Konedirektiivin puiteissa voidaan kumminkin rakentaa todella monimutkaisia laitteistoja joita et kuitenkaan saa korjata.

        lähteä johtoja vetämään, koska silloin insinöörit/DI:t ei koskaan saisi pätevyyksiä? Mitä esim. S1 pätevyyden työkokemusvaatimukset oikeasti on? Sehän pitää olla valmistumisen jälkeen saatua, ja DI :tä et yleensä asunnushommiin saa.

        Raksasähkötyöt on vielä hyvinkin kapea-alaista johdon vetoa ja kalusteiden ja valaisinten kytkemistä, hommaa minkä kuka vaan oppisi kuukaudessa.

        Koko työkokemus vaatimus on hyvin epäselvä ja vaikea yhteismitallisesti arvioida, kaikenlaisia työtodistuksia kun tunnetusti saa, mutta kuka ne varmentaa? Parempi olisi joku selkeä koulutus ja näyttötutkinto.


      • Yrittäjäksi
        tätä ihmettelen kirjoitti:

        lähteä johtoja vetämään, koska silloin insinöörit/DI:t ei koskaan saisi pätevyyksiä? Mitä esim. S1 pätevyyden työkokemusvaatimukset oikeasti on? Sehän pitää olla valmistumisen jälkeen saatua, ja DI :tä et yleensä asunnushommiin saa.

        Raksasähkötyöt on vielä hyvinkin kapea-alaista johdon vetoa ja kalusteiden ja valaisinten kytkemistä, hommaa minkä kuka vaan oppisi kuukaudessa.

        Koko työkokemus vaatimus on hyvin epäselvä ja vaikea yhteismitallisesti arvioida, kaikenlaisia työtodistuksia kun tunnetusti saa, mutta kuka ne varmentaa? Parempi olisi joku selkeä koulutus ja näyttötutkinto.

        Työkokemuksen pitää olla riittävän laaja-alaista ja haettavan tai ylemmän pätevyyden omaavan työnjohtajan alaisuudessa hankittua. Laissa missä asiasta määrätään on erittäin suppeasti ilmaistu minkälaista kokemusta vaaditaan. SETI:ltä et saa kuin yli satasen maksua vastaan arvion siitä, onko kokemus riittävän laaja-alaista.

        Di voi hankkia tarvittavan kokemuksen esim. laitoksessa missä vaaditaan pätevyyden omaava käytönjohtaja.

        Onhan se hyvä, että valvotaan ettei kuka tahansa pääse soololemaan sähkötöiden parissa. Laki on kuitenkin mielestäni erittäin epäoikeuden mukainen. Ehkä olisi kaikkein paras jos koneenrakennuskin sähkötöiden osalta vaatisi samat pätevyydet kuin muukin sähkötyö.

        Kannatan myöskin ehdotettua näyttökoetta jolla tietämys todistettaisiin.


      • Toinen nimimerkki
        Yrittäjäksi kirjoitti:

        Työkokemuksen pitää olla riittävän laaja-alaista ja haettavan tai ylemmän pätevyyden omaavan työnjohtajan alaisuudessa hankittua. Laissa missä asiasta määrätään on erittäin suppeasti ilmaistu minkälaista kokemusta vaaditaan. SETI:ltä et saa kuin yli satasen maksua vastaan arvion siitä, onko kokemus riittävän laaja-alaista.

        Di voi hankkia tarvittavan kokemuksen esim. laitoksessa missä vaaditaan pätevyyden omaava käytönjohtaja.

        Onhan se hyvä, että valvotaan ettei kuka tahansa pääse soololemaan sähkötöiden parissa. Laki on kuitenkin mielestäni erittäin epäoikeuden mukainen. Ehkä olisi kaikkein paras jos koneenrakennuskin sähkötöiden osalta vaatisi samat pätevyydet kuin muukin sähkötyö.

        Kannatan myöskin ehdotettua näyttökoetta jolla tietämys todistettaisiin.

        Koneen- tai telkkarin korjauksessa jne. hankittu työkokemus riittää rajoitetun kolmospätevyyden saamiseen. Kaksi vuotta telkkarinkorjausta ja sähköturvallisuustutkinto riittää elektroniikkalaitteiden korjaukseen rajoitettuun sähköpätevyyteen. Sillä saa rajoitetun kolmosurakointioikeuden. Saat korjata käytännössä minkälaisen elektroniikkalaitteen tahansa. Ainoastaan oma älli rajoittaa, mitä koneita lähdet räpeltämään.

        Näyttökoe on olemassa: Sähköasentajan ammattitutkintoon voi mennä ihan pokkana, vaikka ei sähköstä ymmärtäisi yhtään mitään. Jos sähköalan ammattitutkinnon olet suorittanut, saat suoraan sähköpätevyys kolmosen. Jos haluat sähköpätevyys kakkosen, niin tarvitset jälleen kaksi vuotta työkokemusta.


      • Anonyymi
        Toinen nimimerkki kirjoitti:

        Koneen- tai telkkarin korjauksessa jne. hankittu työkokemus riittää rajoitetun kolmospätevyyden saamiseen. Kaksi vuotta telkkarinkorjausta ja sähköturvallisuustutkinto riittää elektroniikkalaitteiden korjaukseen rajoitettuun sähköpätevyyteen. Sillä saa rajoitetun kolmosurakointioikeuden. Saat korjata käytännössä minkälaisen elektroniikkalaitteen tahansa. Ainoastaan oma älli rajoittaa, mitä koneita lähdet räpeltämään.

        Näyttökoe on olemassa: Sähköasentajan ammattitutkintoon voi mennä ihan pokkana, vaikka ei sähköstä ymmärtäisi yhtään mitään. Jos sähköalan ammattitutkinnon olet suorittanut, saat suoraan sähköpätevyys kolmosen. Jos haluat sähköpätevyys kakkosen, niin tarvitset jälleen kaksi vuotta työkokemusta.

        Vanha juttu. Väärin meni. Turvallisuustutkinto täytyy suorittaa hyväksytysti ja sen jälkeen paperit setille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vanha juttu. Väärin meni. Turvallisuustutkinto täytyy suorittaa hyväksytysti ja sen jälkeen paperit setille.

        Mitä horiset. Niinhän tuossa juuri todettiin ja pilkulleen oikein. Taitaa olla lukutaito hukassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä horiset. Niinhän tuossa juuri todettiin ja pilkulleen oikein. Taitaa olla lukutaito hukassa.

        Ei S3:lla saa korjata minkälaista sähkölaitetta tahansa vaan maksimissaan 1kV AC ja 1,5kV DC laitteita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei S3:lla saa korjata minkälaista sähkölaitetta tahansa vaan maksimissaan 1kV AC ja 1,5kV DC laitteita.

        S3 kelpaa ihan hyvin 30 kV television korjaamiseen. Tai 100 kV television korjaamiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        S3 kelpaa ihan hyvin 30 kV television korjaamiseen. Tai 100 kV television korjaamiseen.

        Juuri näin koska käyttöjännite on alle 1kV AC.


    • Anonyymi

      Taas on palsta onnistuneesti aktivoitu

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Laitetaas nyt kirjaimet tänne

      kuka kaipaa ja ketä ?
      Ikävä
      93
      8088
    2. Pieni häivähdys sinusta

      Olet niin totinen
      Ikävä
      40
      3882
    3. Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle

      Vauva-palstalta tuttua kaipaamista uudessa ympäristössä. Kaipuu jatkukoon 💘
      Ikävä
      102
      1906
    4. Missä olet ollut tänään kaivattuni?

      Ikävä sai yliotteen ❤️ En nähnyt sua tänään söpö mies
      Ikävä
      24
      1360
    5. Taas ryssittiin oikein kunnolla

      r….ä hyökkäsi Viroon sikaili taas ajattelematta yhtään mitään https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011347289.html
      NATO
      32
      1193
    6. Valtimon Haapajärvellä paatti mäni nurin

      Ikävä onnettomuus Haapajärvellä. Vene hörpppi vettä matkalla saaren. Veneessä ol 5 henkilöä, kolme uiskenteli rantaan,
      Nurmes
      31
      1099
    7. Vanha Suola janottaa Iivarilla

      Vanha suola janottaa Siikalatvan kunnanjohtaja Pekka Iivaria. Mies kiertää Kemijärven kyläjuhlia ja kulttuuritapahtumia
      Kemijärvi
      11
      925
    8. Rakastuminenhan on psykoosi

      Ei ihme että olen täysin vailla järkeä sen asian suhteen. Eipä olis aikoinaan arvannut, että tossa se tyyppi menee, jonk
      Ikävä
      53
      847
    9. Olisinko mä voinut käsittää sut väärin

      Nyt mä kelaan päässäni kaikkea meidän välillä tapahtunutta. Jos mä sit kuitenkin tulkitsin sut väärin? Se, miten sä käyt
      Ikävä
      31
      822
    10. Känniläiset veneessä?

      Siinä taas päästiin näyttämään miten tyhmiä känniläiset on. Heh heh "Kaikki osalliset ovat täysi-ikäisiä ja alkoholin v
      Nurmes
      29
      787
    Aihe