Ensimmäistä kertaa kävin lukemassa masennuksesta ja sen oireista ja monet asiat täsmäsivät minuun.
mielialanvaihtelut, jatkuva väsymyksen tunne, itsetunnon puute...
tänään on mennyt päivä vain sohvalla maatessa kun väsyttää ja on itkuinen olo...
Olen ollut viimeisien kolmen vuoden ajan kokoajan kuin sumussa.
Päällisin puolin kaikki pitäisi olla kunnossa... on työ, ihana kolmevuotias poika ja sekä miesystävä mutta sisällä on ahdistunut olo.
Luulen että pojan saamisen jälkeen sain synnytyksen jälkäisen masennuksen... samaan aikaan meni huonosti pojan isän kanssa ja vuoden jälkeen tuli ero... join usein eron jälkeen kun poika oli isällänsä... arkena yritin esittää vahvaa... sitten tutustuin nykyiseen miesystävääni... olo parantui... mutta nyt kahden vuoden jälkeen sama ahdistus on tullut takaisin... enää ei kiinnosta harrastaa mitään... kotona oleminen ahdistaa... tunteet miesystävääni kohtaan ovat kadonneet... työ on ainut josta vielä nautin... äitinä oleminen on alkanut ahdistaa kun koko aja kuulee kuinka en osaa kasvattaa ja pitää kuria pojalle jopa miesystäväni suusta... miksi edes yrittää kun ei saa tukea.
mielialanvaihtelut, jatkuva väsymyksen tunne, itsetunnon puute...
tänään on mennyt päivä vain sohvalla maatessa kun väsyttää ja on itkuinen olo...
Olen ollut viimeisien kolmen vuoden ajan kokoajan kuin sumussa.
Päällisin puolin kaikki pitäisi olla kunnossa... on työ, ihana kolmevuotias poika ja sekä miesystävä mutta sisällä on ahdistunut olo.
Luulen että pojan saamisen jälkeen sain synnytyksen jälkäisen masennuksen... samaan aikaan meni huonosti pojan isän kanssa ja vuoden jälkeen tuli ero... join usein eron jälkeen kun poika oli isällänsä... arkena yritin esittää vahvaa... sitten tutustuin nykyiseen miesystävääni... olo parantui... mutta nyt kahden vuoden jälkeen sama ahdistus on tullut takaisin... enää ei kiinnosta harrastaa mitään... kotona oleminen ahdistaa... tunteet miesystävääni kohtaan ovat kadonneet... työ on ainut josta vielä nautin... äitinä oleminen on alkanut ahdistaa kun koko aja kuulee kuinka en osaa kasvattaa ja pitää kuria pojalle jopa miesystäväni suusta... miksi edes yrittää kun ei saa tukea.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Valitettavasti on niin tuttuja noi sun tuntemukset:( Mun masennus puhkesi kun tein abortin 7v sitten. En silloin käsittänyt ollenkaan että se tuhosi kaiken mun itsekunnioituksesta, ruoskin itseäni sen jälkeen olemalla syömättä. Pikkuhiljaa lakkain nautimasta mistään. En tajunnut missään vaiheessa että olen masentunut ennen kuin sain lapsen. Sen jälkeinen valvominen ja vaativan vauvan hoito yhdistettynä täydelliseen taloudelliseen tuhoon veivät jalat alta. En siis joutuut tai päässyt mihinkään sairaalaan, mutta oli pakko hakea apua. hah, apua. Sain masennuslääkkeitä joita olen syönyt nyt 6 vuotta. Niiden avulla pystyn jotenkin pyörittämään arkea mutta ilman en. Nyt olen taas ollut ilman kohta viikon ja kamala synkkyys valtaa mieltä. Mutta en halua elää alämääni joidenkin masennuslääkkeiden avulla, tahdon saada otteen tästä arvottomuuden tunteesta joka on ihan absurdi, eihän kukaan maailman ihminen ole mitenkään virheetön! Kannattaa hakea apua, ehkä sinulle tarjotaan terapiaa! riippuu kai aika paljon paikkakunnasta. jaksamista, päivä kerrallaan.
"tänään on mennyt päivä vain sohvalla maatessa kun väsyttää ja on itkuinen olo..."
Silloin kun ihminen on niin väsynyt, ja jos hän itse ei anna itselleen lepoa, hänen viisas kehonsa antaa niin voimakkaan singnaalin, että on pakko levätä. Sinun lausettasi lainaten olit niin väsynyt, että itkit.
Salli itsellesi tuo, että olet väsynyt. Kolmevuotias on todella melkoinen rasavilli, niin ihana kuin hän muuten onkin, mutta vilkas ja päämäärätietoinen on, eli siis terve lapsi. Sinä olet hyvä äiti, näin uskoisin ja uskonkin, koska olet tälle palstalle tullut jakamaan huoliasi.
Kun saat vapaa-aikaa työstä ja lapsen hoidosta, niin käytä se vapaa hyvällä omallatunnolla nimenomaan itseesi. Mene kampaajalle, käy lenkillä ja käy sen jälkeen syömässä erikoisen hyvää ruokaa jossakin. Käperry sinne sohvalle, ota pehmeä peitto päällesi, lue hyvää kirjaa tai katso televisiosta elokuvaa, napostele suklaata tai muuta hyvää mistä pidät. Koska vaikuttaa siltä ettei sinun hyvinvoinnistasi kukaan muu oikein nyt välitä, niin välitä siitä sinä itse. Oikeasti, hemmottelemalla hoida itseäsi.