Kanit!

Helmi-kani tuntui viksulta olennolta. Kun järjestelin lattialla kivikokoelmaani, se toi lehdestä jyrsimänsä samankokoisen paperinpalan viereeni. Mökillä kyhäsin kaneilleni aitauksen, jota yhdestä kulmasta rajasi katiska. Kun päästin pitkäkorvat aitaukseen Helmipä loikki suoraan katiskan läpi vapauteen, heitteli koipiaan ja taisipa nauraakin mennessään! Kun rakas Helmi sitten yllättäen kuoli sain siitä etukäteen näynomaisen tiedon, totta. Myöhemmin kun Helmin emo karkasi pihastamme naapuriin, näin samalla hetkellä unta loikkaavasta onnellisesta Helmistä, Vihreämmillä niityillä. Tunneside rakkaisiin lemmikkeihin voi olla niin vahva.

Meidän Bona (Bona on sen nimi) niin on kauhean kauhean utelias ja vilkas! Se alkaa naurattaa kun se hyppii tai niinkuin juoksee pukkiravia. Se naurattaa! Sen takajalat lentää aina ilmaan kun se juoksee mutta sehän on parasta että kani saa terveet ja vahvat lihakset! Me päästäme sen yöksi vapaaksi pesuhuoneeseen ja iltapäivällä päästämme sen 1-2 tunniksi. Se jahtaa meidän kissaa! Meidän kissa säntää sen puolesta karkuun, ne on niinkuin hippasta!

Kerro sinä sinun kanin jutut =)