Veneessäni oli talven jäljiltä "normaalia"
enemmän hometta vaikka syksyllä pesin veneen
sisältä hyvin. Tuuletus oli ollut talven aikana
ilmeisen huonoa.
Pesussa käytin etikan ja pesuaineen vesiseosta.
Millä pinnat kannattaisi nyt pyyhkiä, jotta
kaikki homeitiöt saataisiin tapettua?
enemmän hometta vaikka syksyllä pesin veneen
sisältä hyvin. Tuuletus oli ollut talven aikana
ilmeisen huonoa.
Pesussa käytin etikan ja pesuaineen vesiseosta.
Millä pinnat kannattaisi nyt pyyhkiä, jotta
kaikki homeitiöt saataisiin tapettua?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Sama vika, tuntuu hometta tosiaan olleen enemmän
kuin ennen, ilman mitään erityistä syytä. Jään
myös odottamaan hyviä neuvoja aiheesta.
Syksy oli lämmin ja kostea. Siitäkös pöpöt
pitivät! Onglemia on varmasti monella muullakin
tänä vuonna.
Pöpöt inhoavat eniten emäksisiä aineita eli etikka
ei ollut oikein hyvä valinta. Tehokkaimpia litkuja
on kloriittipohjaiset puhdistusaineet, mutta
niistä tulee helposti toinen ongelma eli nämä
kaasumaiset päästöt. Aine vaatii siis huolellisen
huuhtelun ja tuuletuksen.
Kloriitissa on lisäksi valkaiseva vaikutus,
kannattaa kokeilla johonkin näkymättömään kohtaan
ensin, miten aine vaikuttaa.
Tehokas keino kuivattaa vene on vielä toistaiseksi
lämmittimen asentaminen veneeseen. Pieni
sähkölämmitin tekee muutamassa päivässä ihmeitä.
Temppu toimii parhaiten nyt, kun ulkona on vielä
viileätä. Myöhemmin sen teho laskee merkittävästi.
Lämpö pudottaa veneen sisäilmaston suhteellista
kosteutta rajusti ja siitä pöpöt eivät oikein
pidä.
itse pyyhkäisin (keinonahkaa/vinyyliä) homepilkut
pois laimealla pesutinnerillä. Perään viel
autoglymin leather/vinyl hoitoainetta.
Sama vaiva täälläkin. Miten home poistetaan
veneen verhoilusta.Leviääkö home jatkossa jos
sitä ei saa kokonaan "tapettua"?
Aluksi on sanottava, että home leviää aina
sopivien olosuhteiden vallitessa. Ilmassa on aina
itiöitä, joista kasvusto voi alkaa.
Avainsana onkin tuo sopivat olosuhteet. Pöpöt
vaativat tietyt olosuhteet elääkseen. Niihin
kuuluu sapuska, happi, kosteus, lämpötila ja pari
muuta pienempää tekijää, joista voisi mainita
pH:n. Happea on ilmassa aina, joten sen
eristäminen on mahdotonta. Sapuskaakin on
riittävästi pölyn muodossa. Talvella lämpötila on
niin alhainen, että pöpöt eivät juurikaan mahda
mitään. Kesällä taas otolliset olot ovat olemassa
käytännössä koko ajan. Siksi kannattaa keskittyä
kosteuden torjuntaan.
Nyt, kun on vielä kylmä, ilman absoluuttinen
kosteus on pieni. Siksi pöpöjen torjunta on
helppoa vain lämmittimillä. Sama koskee muuten
lahottajasieniä ja jopa ruostetta, mikä on kyllä
aivan eri asia.
Tekstiileistä hometahrojen poisto on yleensä
vaikeaa. Markkinoilla on myrkkyjä, jotka tappavat
homeen, mutta tähän sopii hyvin sanonta "leikkaus
onnistui hyvin, mutta potilas kuoli". Huomattava
osa myrkyistä aiheuttaa haitallisena tunnettujen
pitoisuuksien yli menevät kaasumaiset päästöt
kuivuessaan ja paljon sen jälkeenkin.
Tekstiileissä on vielä se ongelma, että esim.
kloriitit tahtovat vioittaa niitä. Mikäli
tekstiilit ovat poistettavissa veneestä, se
kannattaa tehdä ja mahdollisuuksien mukaan pestä
ne erillään ja kuivata huolellisesti. Omasta
veneestäni poistan aina kaikki tekstiilit
talveksi, joten ne säilyvät kuivana läpi talven.
Muihin kannattaisi ehkä kysellä siivousliikkeistä
ja jopa apteekeista neuvoja.
Mitään homeenestoaineita en voi suositella, koska
veneet ovat perusluonteensa johdosta yleensä
rakennettu pulloksi ja niissä on hyvin vajavainen
ilmanvaihto, mikä on yleensä päällä vain käytön
aikana. Homeet voivat niillä lähteä, mutta
erityisesti lasten kanssa veneillessä olisi hyvä
huomioida erittäin haitalliset kemikalipäästöt,
jotka altistavat esim. allergioille ja
hengityselinsairauksille. Pulloksi rakennetussa
tilassa nämä kemikaalit voivat rikastua todella
oireilevaksi ongelmaksi. Tämä muuten tiedoksi
siivousvimmasta kärsiville veneileville
kotiäideillekin.
Yleisesti voisin suositella sitä, että veneeseen
hankittaisiin pieni esim. aurinkopaneelilla
käytettävä puhallin, joka pitää ilman liikkeessä
ja vaihtaa sitä. Se on todennäköisesti halvin ja
terveellisin "homemyrkky", mitä markkinoilla on.
Bonuksena saa lisäksi paremman sisäilmaston.
kosteudesta jo muutaman kerran tässä viime vuoden
aikana, ja kyllä sen kunnollisen ja riittävän
ilmanvaihdon voi järjestää muutenkin kuin
koneellisesti kun vain suunnittelee ja kunnolla
tekee niin toimii.
Toinen ihme juttu on suurella osalla veneilijöitä
jotka antavat veden lillua kölillä mitä varten??
onko laiskuutta vai taitamattomuutta? sillä jos
on sisällä vettä niin ilman kosteuskin on lähellä
100% ja lämmitys lisää kosteutta koska haihtuminen
lisääntyy.
Homeen estoon ei tarvita kuin kaksi asiaa hyvä
ilman vaihto ja kuivat sisätilat.
Tarkkoja huomioita veneilyn realismista. Vapaan
veden lilluessa turkin alla voidaan kohtuullisella
todennäköisyydellä siirtymäkertoimia laskematta
ennustaa ongelmia.
Tuulta hyväksi käyttäen myös luonnollinen
ilmanvaihto toimii veneessä. Ongelmia ei
silloinkaan tule, jos vene kuivuu sisältä
säännöllisin väliajoin. Pöpöt tarvitsevat aikaa
muodostaakseen ongelman. Riittää, jos vene kuivuu
perusteellisesti ja säännöllisesti, koska
tällöin pöpöt saavat aloittaa urakkansa aina
alusta. Vesihän ei itsessään ole muuten kuin
epämiellyttävän kosteuden aiheuttaja.
Painovoimaisen ilmanvaihdon rakentaminen veneeseen
ei onnistu, koska viileä vesi jäähdyttää pohjaa
aiheuttaen kierron pysähtymisen.
Yhdestä asiasta olisin kuitenkin toista mieltä.
Lämmittäminen ei todellakaan lisää kosteutta siinä
mielessä, mitä pöpöt ajattelevat. Lämpimään ilmaan
mahtuu enemmän absoluuttista kosteutta, mutta
sehän lähtee ilmanvaihdon mukana pois. Juuri niin
kuivuminen tapahtuu.
Pöpöjen kannalta keskeisempää onkin suhteellinen
kosteus. Pöpöt viis veisaavat absoluuttisesta
kosteudesta, mutta tarvitsevat mielummin reilusti
yli 60 % suhteellisen kosteuden. Mitättömän
pienellä ilmanvaihdolla lämmittämisellä
saavutetaan erityisesti viileillä keleillä
erinomaisia tuloksia.
Mikäli kosteuslähteitä on riittävästi (esim.
vuodot ym.) lämmittämisestä voi tietysti olla vain
vahinkoa. Syy on se, että pöpöt viihtyvät
parhaiten yleensä n. 40 C lämpötilassa. Lämmitys
on kuitenkin kannattavaa, koska tuolloin tapahtuu
yleensä kuivumista eli lämpötilaa keskeisempi
komponentti poistuu. Jos vettä on kuitenkin
käytettävissä loputtomiin, se on luonnollisesti
poistettava eli vuodot on tukittava.
Nyrkkisääntöisesti vesi on aina helpointa poistaa
mekaanisesti verrattaessa kuivatukseen.
Soitin pesuaineita kauppaavaan yritykseen ja
kysyin ratkaisua pulmaani.
Siellä Rouva sanoi että tänä keväänä em. asian
tiimoilta on ollut runsaasti yhteydenottoja.
Myivät minulle X-TRA merkkistä desinfioivaa
puhdistusnestettä. Tuoteselosteessa aineen pitäsi
tappaa homeitiöt, sienirihmastot ja gram-
positiiviset bakteerit.
Sisältää ammoniumkloridia, sýnteettisiä tensidejä.
En tiedä vielä toimiiko. Onko kellään em.
aineesta tai ammoniumkloridin käytöstä kokemusta?
1 l pullo maksoi 47 mk, käytetään eri
laimennoksina.
Pyyhi se teknoksen Aspergoolilla. Se on
homeensuojamyrkky joka samalla jättää pintaan
suojaavan kalvon.