Aamulehti:
"Puheenaihe
Ruotsin kielen valinnaisuus avaisi Suomen maailman kielille
30.11.2010 - 08:31
Pakkoruotsi: Valinnanvapaus voittaa vielä pakon ja perinteet
Ruotsin kieltä sysätään alas historian pyhittämältä jalustalta joka suunnasta. Vaatimuksia koulujen pakkoruotsin poistamisesta ei voi leimata enää hurrivihaksi ja junttimaiseksi impivaaralaisuudeksi. Impivaaralaisuutta on pikemminkin tarraaminen kiinni pienen naapurin pieneen kieleen, kun Aasia nousee, Venäjä vahvistuu ja Eurooppa toimii ranskaksi, saksaksi ja englanniksi.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on linjannut yksiselitteisesti, että pakkoruotsista voidaan luopua. Aikaa ja energiaa pitäisi vapauttaa moninkertaisesti puhutummille ja Suomen menestyksen kannalta olennaisesti tärkeämmille kielille.
Tarmo, jolla poliittiset päättäjät yhä pitävät pakkoruotsikulissia yllä, on vaikuttavaa nähtävää. Syy voi olla siinä, että rkp:n
hallitusasema perustuu ruotsin kielen aseman pysymiseen. Hallitus ei saa rakoilla etenkään ennen vaaleja. Se tarkoittaa, että 10 kansanedustajaa pitää panttivankinaan Suomen koululaitosta ja jarruttaa järkevää globalisaatiota.
Kylmä sota on ohi
Eilispäivän päättäjistä näkyvin ruotsin kielen pakon puolustaja on ex-pääministeri Paavo Lipponen (sd). Hänen perusteluistaan huokuu kylmä sota. Lipponen näkyy ajattelevan, että yhteys Ruotsiin on yhä Suomen elämänlanka länteen. Muuten luisumme kylmään itään.
Lipposelle tiedoksi, että Suomen ja suomalaisten maailma on laajentunut Tukholman ulkopuolelle. Tietoverkot ja globalisaatio ovat tuoneet Amerikan, Kiinan ja Intian kotiovellemme. Idässä piilevät suurimmat mahdollisuudet. Nurkkakuntainen Pohjolassa kyhjöttäminen kytkee meidät perusteettomasti menneisyyteen, kun menestys taotaan tulevaisuudessa.
Pakkoruotsin perusteluina käytetään useimmiten aineettomia asioita, kuten identiteettiä sekä Suomen ja Ruotsin yhteistä historiaa. Ne ovat siitä nerokkaita argumentteja, että tulkintaan ja tunteeseen perustuvista kannoista on vaikea väitellä. Ne vain ovat. Mainittakoon, että pakkoruotsi tuli voimaan 1968 eli samoihin aikoihin kun Paavo Lipponen saunoi ja lounasti neuvostoliittolaisten kanssa. Sen vanhempaa historiaa se ei ole.
Pakollisen ruotsin kielen lähtölaskenta on väistämättä alkanut, joskin muutos vie vielä jonkun vuoden. Tilalle on tulossa vapautta valita maailman valtakielistä. Ei mikään huono vaihtokauppa! Lisäksi ruotsin kielen maine vain kohentuu, kun pakko poistuu.
Kielikysymys voidaan järkevästi järjestää ainakin kolmella tapaa. Täydellisen ja osittaisen vapauden lisäksi meillä voi jatkossa olla mahdollista valita myös alueellisesti:
1.Täysi vapaus valita
Tämä olisi uraauurtavaa ja kaukonäköistä. Esimerkiksi saksan kielen opiskelu on romahtanut kouluissa. Miksemme edistäisi tämän Euroopan valtakielen opiskelua sen sijaan, että sallimme pikkuruisen ruotsin täyttävän lukujärjestykset? Tanskassa on otettu kiinan kieli ohjelmaan joissakin peruskouluissa. Miksei niin voisi tehdä myös Suomessa?
Opetusministeri Henna Virkkusen (kok) nimittämä tuntijakotyöryhmä ei valinnan vapautta puolusta. Työryhmän puheenjohtajana toimi Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen, joka toisi ruotsin kielen jo ala-asteelle. Sivistyspoliittisen ministerivaliokunnan linjaus asiasta tulee näinä päivinä. Lienee selvää, että ruotsi pysyy pakollisena viimeistään peruskoulun seitsemänneltä luokalta lähtien.
2. Alueellinen valinta
Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk) ehdotti syksyllä joihinkin Itä-Suomen kouluihin pakollista venäjän kieltä ruotsin sijaan. Ruotsin kielen puolustajat vetosivat välittömästi supisuomalaiseen itäkammoon ja puhuivat "pakkovenäjästä". Venäjän kielen tarpeellisuutta ei pysty kiistämään kukaan. Venäläisturistit tuovat Suomeen vuosittain miljoonia euroja ja kaupankäynti kohenee koko ajan. Kauppa edistää luontevasti suhteita.
Entä pitäisikö rajaseutulogiikalla betonoida ruotsin kielen asema vaikkapa Etelä-Pohjanmaan kouluihin? Vastaus: ei pidä. Teuvalta, Närpiön naapurista kotoisin olevana rajaseudun lapsena voin kertoa kokemuksesta, että kieliraja menee jyrkästi Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan rajalla. Lakeudella jos missä halutaan vapautta valita maailman kielistä.
3. Ruotsia vasta lukiossa
Ruotsin kieli voisi tulla pakolliseksi vasta lukiossa, jolloin nuoret miettivät muutenkin tarkemmin tulevaisuuttaan. Ylioppilaista merkittävä osa päätyy julkiselle sektorille, jossa ruotsin kielen taidosta voi olla kiistatonta hyötyä. Lisäksi ruotsin hallitseminen on pakollista virkamiesasemassa. Ruotsin kielen pakollisuutta perustellaan usein perustuslailla, joka määrää, että suomalaisen on saatava viranomaisilta palvelua joko suomeksi tai ruotsiksi. Kaikkia ei silti tämän takia tarvitse ruotsin kielen tunnille pakottaa. Lukiolaisten pakolliset ruotsin tunnit riittävät.
Toni Viljanmaa
Helsinki
Ota kantaa: Pitääkö pakkoruotsista päästä eroon?"
"Puheenaihe
Ruotsin kielen valinnaisuus avaisi Suomen maailman kielille
30.11.2010 - 08:31
Pakkoruotsi: Valinnanvapaus voittaa vielä pakon ja perinteet
Ruotsin kieltä sysätään alas historian pyhittämältä jalustalta joka suunnasta. Vaatimuksia koulujen pakkoruotsin poistamisesta ei voi leimata enää hurrivihaksi ja junttimaiseksi impivaaralaisuudeksi. Impivaaralaisuutta on pikemminkin tarraaminen kiinni pienen naapurin pieneen kieleen, kun Aasia nousee, Venäjä vahvistuu ja Eurooppa toimii ranskaksi, saksaksi ja englanniksi.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on linjannut yksiselitteisesti, että pakkoruotsista voidaan luopua. Aikaa ja energiaa pitäisi vapauttaa moninkertaisesti puhutummille ja Suomen menestyksen kannalta olennaisesti tärkeämmille kielille.
Tarmo, jolla poliittiset päättäjät yhä pitävät pakkoruotsikulissia yllä, on vaikuttavaa nähtävää. Syy voi olla siinä, että rkp:n
hallitusasema perustuu ruotsin kielen aseman pysymiseen. Hallitus ei saa rakoilla etenkään ennen vaaleja. Se tarkoittaa, että 10 kansanedustajaa pitää panttivankinaan Suomen koululaitosta ja jarruttaa järkevää globalisaatiota.
Kylmä sota on ohi
Eilispäivän päättäjistä näkyvin ruotsin kielen pakon puolustaja on ex-pääministeri Paavo Lipponen (sd). Hänen perusteluistaan huokuu kylmä sota. Lipponen näkyy ajattelevan, että yhteys Ruotsiin on yhä Suomen elämänlanka länteen. Muuten luisumme kylmään itään.
Lipposelle tiedoksi, että Suomen ja suomalaisten maailma on laajentunut Tukholman ulkopuolelle. Tietoverkot ja globalisaatio ovat tuoneet Amerikan, Kiinan ja Intian kotiovellemme. Idässä piilevät suurimmat mahdollisuudet. Nurkkakuntainen Pohjolassa kyhjöttäminen kytkee meidät perusteettomasti menneisyyteen, kun menestys taotaan tulevaisuudessa.
Pakkoruotsin perusteluina käytetään useimmiten aineettomia asioita, kuten identiteettiä sekä Suomen ja Ruotsin yhteistä historiaa. Ne ovat siitä nerokkaita argumentteja, että tulkintaan ja tunteeseen perustuvista kannoista on vaikea väitellä. Ne vain ovat. Mainittakoon, että pakkoruotsi tuli voimaan 1968 eli samoihin aikoihin kun Paavo Lipponen saunoi ja lounasti neuvostoliittolaisten kanssa. Sen vanhempaa historiaa se ei ole.
Pakollisen ruotsin kielen lähtölaskenta on väistämättä alkanut, joskin muutos vie vielä jonkun vuoden. Tilalle on tulossa vapautta valita maailman valtakielistä. Ei mikään huono vaihtokauppa! Lisäksi ruotsin kielen maine vain kohentuu, kun pakko poistuu.
Kielikysymys voidaan järkevästi järjestää ainakin kolmella tapaa. Täydellisen ja osittaisen vapauden lisäksi meillä voi jatkossa olla mahdollista valita myös alueellisesti:
1.Täysi vapaus valita
Tämä olisi uraauurtavaa ja kaukonäköistä. Esimerkiksi saksan kielen opiskelu on romahtanut kouluissa. Miksemme edistäisi tämän Euroopan valtakielen opiskelua sen sijaan, että sallimme pikkuruisen ruotsin täyttävän lukujärjestykset? Tanskassa on otettu kiinan kieli ohjelmaan joissakin peruskouluissa. Miksei niin voisi tehdä myös Suomessa?
Opetusministeri Henna Virkkusen (kok) nimittämä tuntijakotyöryhmä ei valinnan vapautta puolusta. Työryhmän puheenjohtajana toimi Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen, joka toisi ruotsin kielen jo ala-asteelle. Sivistyspoliittisen ministerivaliokunnan linjaus asiasta tulee näinä päivinä. Lienee selvää, että ruotsi pysyy pakollisena viimeistään peruskoulun seitsemänneltä luokalta lähtien.
2. Alueellinen valinta
Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk) ehdotti syksyllä joihinkin Itä-Suomen kouluihin pakollista venäjän kieltä ruotsin sijaan. Ruotsin kielen puolustajat vetosivat välittömästi supisuomalaiseen itäkammoon ja puhuivat "pakkovenäjästä". Venäjän kielen tarpeellisuutta ei pysty kiistämään kukaan. Venäläisturistit tuovat Suomeen vuosittain miljoonia euroja ja kaupankäynti kohenee koko ajan. Kauppa edistää luontevasti suhteita.
Entä pitäisikö rajaseutulogiikalla betonoida ruotsin kielen asema vaikkapa Etelä-Pohjanmaan kouluihin? Vastaus: ei pidä. Teuvalta, Närpiön naapurista kotoisin olevana rajaseudun lapsena voin kertoa kokemuksesta, että kieliraja menee jyrkästi Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan rajalla. Lakeudella jos missä halutaan vapautta valita maailman kielistä.
3. Ruotsia vasta lukiossa
Ruotsin kieli voisi tulla pakolliseksi vasta lukiossa, jolloin nuoret miettivät muutenkin tarkemmin tulevaisuuttaan. Ylioppilaista merkittävä osa päätyy julkiselle sektorille, jossa ruotsin kielen taidosta voi olla kiistatonta hyötyä. Lisäksi ruotsin hallitseminen on pakollista virkamiesasemassa. Ruotsin kielen pakollisuutta perustellaan usein perustuslailla, joka määrää, että suomalaisen on saatava viranomaisilta palvelua joko suomeksi tai ruotsiksi. Kaikkia ei silti tämän takia tarvitse ruotsin kielen tunnille pakottaa. Lukiolaisten pakolliset ruotsin tunnit riittävät.
Toni Viljanmaa
Helsinki
Ota kantaa: Pitääkö pakkoruotsista päästä eroon?"
Vastaukset 10
Vanhimmat
http://www.aamulehti.fi/teema/puheenaihe/ruotsin-kielen-valinnaisuus-avaisi-suomen-maailman-kielille/199389
artikkelia, mutta lehdestä oli poistettu sivut 15,16,17 ja 18, mutta onneksi se on täällä jonka kopioin.
että Tampereen (ruotsinkielisiä 0,5%) päälehti julkaisi tällaisen kirjoituksen juuri pakkoruotsi-illan aamuna! Kiitos!
Tänä aamuna myös Kainuun Sanomissa. Hyvin tavottaa koko maan.
Helsingin sanomat julkaisevat samanlaisen kirjoituksen? Näissä lehdissä on suuri joukko pakkoruotsitoimittajia.
ÄLKÄÄ ALKAKO UHOAMAAN NETTI FENNOT! PAKKORUOTSI ON JA PYSYY! ME EMME LUOVU OIKEUKSISTAMME!
on vaan siitä,että kuinka kauan.
Ei teiltä enää kysellä mitä tehdään.. luovutte tai itkette ja luovutte.
Suhtaudun epäilevästi tuohon lukion pakkoruotsiin. Ja ennenkaikkiea yliopiston pakolliseen virkamiestutkintoon.
Ne lait, jotka asettavat nykyisetkirli ehdot virkamiehille, eivät ole vanhoja. Juuri ne lait on ensin uusittava.
Lukiossahan todella henkitaan jokin erityinen kielitaito. Se voi olla jokin eurooppalaisista suurista kielistä tai kiinakin.
Ruotsin lukemisen mahdollisuus voidaan jättää lukiossakin, mutta ei pakollisuutta.
Kyllä 300 000 ruotsinkielistä kykenee omissa kouluissaan kouluttamaan riittävästi virkamiehiä omille alueilleen. Eihän Islannissakaan ole ollut virkamiehistä pulaa. Suomenkielisten alueiden virkailijoiden ruotsin kielen vaatimukset ovat uunituoreen lainsäädännön tulosta. Nekin lait on syytä heti uusia.
Kyllä pakkoruotsi on hävitettävä vapaaehtoisesti tai väkisin.
Ruotsi kielenä ei merkitse minulle yhtään mitään.