"Kun maa ajautuu yhä syvempään lamaan, suurtyöttömyyteen ja kohti konkurssia, kepun rosvot ja kokoomuksen kauppakamarinulikat eivät ota syytä niskaansa. Venäjän oligarkit ja Italian mafia voivat vain onnitella suomalaisia veljiään." Aarno laitinen kirjoitti näin hallitusohjelmasta kolumnissaan Iltalehdessä 25.4.2009.
Verotulot ovat tänä vuonna valtion budjetin mukaan noin kahdeksan miljardia pienemmät kuin vuoden 2009 budjetissa. Pitäisikö myös rikkaita ryhtyä verottamaan. Listaamattomien osakkeiden verovapaus poistaa, varallisuusvero palauttaa, omaisuustuloja verottaa progressiivisesti...
Entinen pääministeri Matti Vanhanen vaati myös rikkaiden verottamista "talvisodan hengessä" seuraavat viisi vuotta. Samaan aikaan hän oli ottanut hallitusohjelmaansa kohdan, jonka mukaan perintöverosta pitäisi perheyritykset vapauttaa kokonaan. Onko se kepulaista "talvisodan henkea"?
Kokoomuksen mukaan ökyrikkaita ei kannata verottaa, koska näitä on lukumäärällisesti liian vähän. Joten kokoomuksen veronkannon kriteeri on veroluokkaan kuuluvien lukumäärä.
Päähallituspuolueet eivät pidä tärkeänä oikeudenmukaista verotusta eikä veronkannon perusteena veronmaksukykyä - mistä johtuu, että Suomi jakaantuu yhä rikkaampiin ja toisaalta yhä suurempaan köyhien joukkoon.
Suomessa on äänestäjien sosioekonominen jakauma (viime kunnallisvaalien mukaan eli v. 2008):
- maa- ja metsätalousyrittäjät 2 % (12 % vuonna 1970)
- yrittäjät 4 % (4 % myös 1970)
- ylemmät toimihenkilöt 11 % (6 % 1970)
- alemmat toimihenkilöt 19 % (18 % 1970)
- työntekijät 19 % (34 % 1970)
- opiskelijat 9 % (21 % 1970... opiskelijat käyvät työssä...)
- eläkeläiset 26 % (5 % 1970)
- muut 10 % (0 % 1970)
Kovin pienten intressiryhmien etuja raivokkaasti ja erittäin tehokkaasti nykyinen hallitus hoitaa. Suurkiitoksen edunvalvonnasta hallitukselle ja kahdelle päähallituspuolueelle voivat esittää maa- ja metsätalousyrittäjät, joita on 2 % äänestäjistä ja yrittäjät, joita on 4 % äänestäjistä.
Miten on mahdollista, että suurin osa äänestäjistä äänestää lähes kolmen tuhannen miljoonan (3 miljardin euron) puolesta ja mahtavista yritystukiaisista, jotka ovat yli neljä tuhatta miljoonaa euroa (yli 4 miljardia euroa) tänä vuonna.
Maataloustukiaisia maksetaan verottomina yli 200 eri tukimuodon perusteella noin 50.000 maa- ja metsätalousyrittäjälle tilakokojen ja tuotantomäärien perusteella. Mitään tarveharkintaa ei ole kuten sosiaalietuuksissa, joista peritään progressiivinen vero. Eläinten hyvinvointia edistävä tuki ja ympäristötuki on 362,24 miljoonaa euroa. Luonnonhaittakorvaus on 422,67 miljoonaa euroa, maa- ja puutarhatalouden tuki on 558,27 miljoonaa euroa, luopumistuet ovat 146,1 miljoonaa euroa, EU-tulo- ja markkinatuki on 558,52 miljoonaa euroa. Maatalouden tuet ovat yli 2000 miljoonaa euroa, lisäksi tulevat esim. vesitalous, maaseudun kehittäminen, kala-, riista- ja porotalous ym.
Kepu on Suomen päähallituspuolue kokoomuksen ohella. Kokoomuksella ja kepulla on kansanedustajien enemmistö eduskunnassa. Joten paitsi mahtavia maataloustukiaisia myös yritystukiaisia maksetaan, maksetaan, maksetaan, enemmän, enemmän, enemmän verorahoista... vaikka ökyrikkaita ei kokoomuksen mukaan kannata verottaa niiden vähäisen lukumäärän vuoksi. Varallisuusvero on rikkailta kokonaan poistettu. Osinkoverotus ja myyntivoittojen verotus on matalaa. Hallitus yritti poistaa perintöveron vain rikkailta perheyritysten omistajilta. Kun se ei onnistunut, niin työnantajien kela-maksut kuitenkin poistettiin ja näin saatiin miljardin euron lovi verokertymään.
Yritystukiaisia jaetaan lähes miljardi euroa yritysten kansainvälistymiseen ja innovaatioihin. Niinpä yritykset ovat "hyvässä kunnossa" eli myyntivoitot suurempia, kun yritykset myydään ulkomaiseen omistukseen tai tuotanto siirretään ulkomaille. Tukiaisia ei tarvitse maksaa takaisin eikä niitä ole sidottu työllistämiseen.
Aarno Laitinen arvioi yrittäjien verotaistelua kolumnissaan 9.10. Iltalehdessä:
"Kun on tähän ikään nähnyt jo useamman laman, törmää joka kerta samoihin ilmiöihin. Yrittäjät aloittavat kampanjan verovapauksiensa puolesta eikä porvarillinen hallitus ole aivan kuuro heidän vaatimuksilleen.
Sellainenkin erikoisuus nähtiin, että Matti Vanhasen hallitusta muodostettaessa ohjelmaneuvotteluihin pujahti kadulta Perheyritysten liiton silloinen toimitusjohtaja Anders Blom, joka pyytämättä kirjoitti hallitusohjelmaan kohdan, että perheyritykset vapautetaan perintöverosta. Kun korkein hallinto-oikeus piti tällaista verohelpotusta lainvasaisena, hallitus ei voinut toteuttaa sitä.
Pääministeri Matti Vanhanen lähtikin Perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi toteuttamana tätä hanketta."
Verotulot ovat tänä vuonna valtion budjetin mukaan noin kahdeksan miljardia pienemmät kuin vuoden 2009 budjetissa. Pitäisikö myös rikkaita ryhtyä verottamaan. Listaamattomien osakkeiden verovapaus poistaa, varallisuusvero palauttaa, omaisuustuloja verottaa progressiivisesti...
Entinen pääministeri Matti Vanhanen vaati myös rikkaiden verottamista "talvisodan hengessä" seuraavat viisi vuotta. Samaan aikaan hän oli ottanut hallitusohjelmaansa kohdan, jonka mukaan perintöverosta pitäisi perheyritykset vapauttaa kokonaan. Onko se kepulaista "talvisodan henkea"?
Kokoomuksen mukaan ökyrikkaita ei kannata verottaa, koska näitä on lukumäärällisesti liian vähän. Joten kokoomuksen veronkannon kriteeri on veroluokkaan kuuluvien lukumäärä.
Päähallituspuolueet eivät pidä tärkeänä oikeudenmukaista verotusta eikä veronkannon perusteena veronmaksukykyä - mistä johtuu, että Suomi jakaantuu yhä rikkaampiin ja toisaalta yhä suurempaan köyhien joukkoon.
Suomessa on äänestäjien sosioekonominen jakauma (viime kunnallisvaalien mukaan eli v. 2008):
- maa- ja metsätalousyrittäjät 2 % (12 % vuonna 1970)
- yrittäjät 4 % (4 % myös 1970)
- ylemmät toimihenkilöt 11 % (6 % 1970)
- alemmat toimihenkilöt 19 % (18 % 1970)
- työntekijät 19 % (34 % 1970)
- opiskelijat 9 % (21 % 1970... opiskelijat käyvät työssä...)
- eläkeläiset 26 % (5 % 1970)
- muut 10 % (0 % 1970)
Kovin pienten intressiryhmien etuja raivokkaasti ja erittäin tehokkaasti nykyinen hallitus hoitaa. Suurkiitoksen edunvalvonnasta hallitukselle ja kahdelle päähallituspuolueelle voivat esittää maa- ja metsätalousyrittäjät, joita on 2 % äänestäjistä ja yrittäjät, joita on 4 % äänestäjistä.
Miten on mahdollista, että suurin osa äänestäjistä äänestää lähes kolmen tuhannen miljoonan (3 miljardin euron) puolesta ja mahtavista yritystukiaisista, jotka ovat yli neljä tuhatta miljoonaa euroa (yli 4 miljardia euroa) tänä vuonna.
Maataloustukiaisia maksetaan verottomina yli 200 eri tukimuodon perusteella noin 50.000 maa- ja metsätalousyrittäjälle tilakokojen ja tuotantomäärien perusteella. Mitään tarveharkintaa ei ole kuten sosiaalietuuksissa, joista peritään progressiivinen vero. Eläinten hyvinvointia edistävä tuki ja ympäristötuki on 362,24 miljoonaa euroa. Luonnonhaittakorvaus on 422,67 miljoonaa euroa, maa- ja puutarhatalouden tuki on 558,27 miljoonaa euroa, luopumistuet ovat 146,1 miljoonaa euroa, EU-tulo- ja markkinatuki on 558,52 miljoonaa euroa. Maatalouden tuet ovat yli 2000 miljoonaa euroa, lisäksi tulevat esim. vesitalous, maaseudun kehittäminen, kala-, riista- ja porotalous ym.
Kepu on Suomen päähallituspuolue kokoomuksen ohella. Kokoomuksella ja kepulla on kansanedustajien enemmistö eduskunnassa. Joten paitsi mahtavia maataloustukiaisia myös yritystukiaisia maksetaan, maksetaan, maksetaan, enemmän, enemmän, enemmän verorahoista... vaikka ökyrikkaita ei kokoomuksen mukaan kannata verottaa niiden vähäisen lukumäärän vuoksi. Varallisuusvero on rikkailta kokonaan poistettu. Osinkoverotus ja myyntivoittojen verotus on matalaa. Hallitus yritti poistaa perintöveron vain rikkailta perheyritysten omistajilta. Kun se ei onnistunut, niin työnantajien kela-maksut kuitenkin poistettiin ja näin saatiin miljardin euron lovi verokertymään.
Yritystukiaisia jaetaan lähes miljardi euroa yritysten kansainvälistymiseen ja innovaatioihin. Niinpä yritykset ovat "hyvässä kunnossa" eli myyntivoitot suurempia, kun yritykset myydään ulkomaiseen omistukseen tai tuotanto siirretään ulkomaille. Tukiaisia ei tarvitse maksaa takaisin eikä niitä ole sidottu työllistämiseen.
Aarno Laitinen arvioi yrittäjien verotaistelua kolumnissaan 9.10. Iltalehdessä:
"Kun on tähän ikään nähnyt jo useamman laman, törmää joka kerta samoihin ilmiöihin. Yrittäjät aloittavat kampanjan verovapauksiensa puolesta eikä porvarillinen hallitus ole aivan kuuro heidän vaatimuksilleen.
Sellainenkin erikoisuus nähtiin, että Matti Vanhasen hallitusta muodostettaessa ohjelmaneuvotteluihin pujahti kadulta Perheyritysten liiton silloinen toimitusjohtaja Anders Blom, joka pyytämättä kirjoitti hallitusohjelmaan kohdan, että perheyritykset vapautetaan perintöverosta. Kun korkein hallinto-oikeus piti tällaista verohelpotusta lainvasaisena, hallitus ei voinut toteuttaa sitä.
Pääministeri Matti Vanhanen lähtikin Perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi toteuttamana tätä hanketta."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.