Hei! nyt tarttisin viisaitten neuvoa! tuntuu että tuun hulluks mun ajatusmaailman kanssa!
Eli siis tilanne on tämä että mieheni kertoi minulle fantasiansa joka on semmonen et pukeutuisin johki hoitsu pukuun minkä oli nähny jossain pornoliikkeessä.. aluks ajattelin et mikäs ettei mut sitte tajusin etten todellakaan halua! Eikö toi ukko tajua etten näytä lähellekkää yhtä hyvältä ku sen paketin etiketissä oleva isotissinen langanlaiha jolla on se puku päällä ja jos mä sen päälle pistän ni näytän vaa pelleltä ja nyt sitte pahotin mieleni siittä että miehen mielestä sellanen pornomalli huora on nii hyvänäkönen enkä mä pysty olemaa samannäkönen.. en vaikka pimeessä huoneessa oltais.
Tiedän kyllä että ajattelen väärin ja ajatukseni on todella tyhmä. mut miten mä takoon omaa päähäni järkeä!?! ja kyllä, mulla on aika paljonki ulkonäkö paineita ja itsetunto on jossai pohjamudassa.. en enää pidä yhtää ulkonäöstäni ku oon synnyttäny 2kk sitte.. ja mietin sitäki et vittuuko toi ukko tommosia hyväkroppasia muijia kattoo.. ne ei oo vielä kerenny pilata vartaloaan raskaudella mut nähtävästi on kivempi katella ku kotona on vaa tämmöne raskausarpinen kulahtanu hormoonihirviö! En pidä itteeni hirveen läskinäkä mut kyl vähä ylimäärästä löyty.. Miten ajatella tämäki tilanne positiivisesti?! mua ärsyttää että ajattelen tälläin..
Eli siis tilanne on tämä että mieheni kertoi minulle fantasiansa joka on semmonen et pukeutuisin johki hoitsu pukuun minkä oli nähny jossain pornoliikkeessä.. aluks ajattelin et mikäs ettei mut sitte tajusin etten todellakaan halua! Eikö toi ukko tajua etten näytä lähellekkää yhtä hyvältä ku sen paketin etiketissä oleva isotissinen langanlaiha jolla on se puku päällä ja jos mä sen päälle pistän ni näytän vaa pelleltä ja nyt sitte pahotin mieleni siittä että miehen mielestä sellanen pornomalli huora on nii hyvänäkönen enkä mä pysty olemaa samannäkönen.. en vaikka pimeessä huoneessa oltais.
Tiedän kyllä että ajattelen väärin ja ajatukseni on todella tyhmä. mut miten mä takoon omaa päähäni järkeä!?! ja kyllä, mulla on aika paljonki ulkonäkö paineita ja itsetunto on jossai pohjamudassa.. en enää pidä yhtää ulkonäöstäni ku oon synnyttäny 2kk sitte.. ja mietin sitäki et vittuuko toi ukko tommosia hyväkroppasia muijia kattoo.. ne ei oo vielä kerenny pilata vartaloaan raskaudella mut nähtävästi on kivempi katella ku kotona on vaa tämmöne raskausarpinen kulahtanu hormoonihirviö! En pidä itteeni hirveen läskinäkä mut kyl vähä ylimäärästä löyty.. Miten ajatella tämäki tilanne positiivisesti?! mua ärsyttää että ajattelen tälläin..
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hyvää joulua kaikille
Mä poistun ja toivottavasti en koskaan enää palaa.
Joo, nykyään ihmissuhteissa tuntuu olevan tärkeintä ulkonäkö... Ethän voi näyttää mitenkään timmiltä, kun olet just synnyttänyt ja jos olisin sä, niin kyllä keskustelisin vähän vakavammin miehesi kanssa...
Tottakai se on miehille tiukka hetki, kun puoliso on just synnyttänyt ja omat tarpeet ei siitä mihkään katoa, mut sen verran kyllä pitää olla tilannetajua ja ymmärrystä, että hyväksyy sen hetkellisen hormonitaiston ym. asiat. En nyt kuitenkaan olisi mustasukkainen millekään pornoliikkeen hoitsuasussa esiintyvälle naiselle. Ja kaikilla meillä on omat fantasiamme naisillakin...:) Miehet on miehiä, ei siitä mihinkään pääse. Jos hän sua aidosti rakastaa, niin se jää vain fantasiointitasolle.
Sain tyttären parikymppisenä ja etenkin synnytyksen jälkeen katsoin jokaista tuulipukumummoakin ajatellen, että tuossakin on jotain kauniimpaa kuin minussa. Olen n. 160 pitkä, ihan ok näköinen ja siihen aikaan n. 65 kg. Peiliin katsoessa tuli paha mieli ja todella ikävä olo, ja melkein itku kun mies katseli tvstä tai lehdistä hymyileviä, hyvännäköisiä, hoikkia naisia.
Itselläni näin jälkikäteen (aikaa jo 15v) ajatellen oli todella huono itsetunto ja irrationaalinen pelko, että mies lähtee kenen tahansa matkaan ja jättää minut. Typerää, mutta eipä niistä ajatuksista järkeilemällä päässyt eroon. Voi olla, että osittain syy suhteen päättymiseen 10 v sitten oli nuo tunteet ja se, etten osannut käsitellä niitä. Päinvastoin, pahensin asioita syyttämällä miestä, josta seurauksena oli miehen täydellinen kiinnostuksen puute näitä selittämättömiä tunteita kohtaan.
Eron jälkeen kävin todella ison myllerryksen päässäni ja aloin paremmin ymmärtää itseäni. Tunteen joita aiemmin koin, johtuivat omasta epävarmuudesta ja tyhmänä siirsin niitä parisuhteeseen.
Nykyään, 10 kg lihavampana ja 15v vanhempana olen ymmärtänyt, että jos joku rakastaa sinua, niin hän rakastaa sinua kokonaisuutena. Kaikkine raskausarpine, makkaravatsoine ja vellireisine :) Jos miehesi fantasia on että pukeutuisit hoitsuksi, niin eihän se tarkoita, että hän haluaisi nähdä laatikkopimun hoitsun vaatteissa. Asutte yhdessä, olet käsin kosketeltava, lämmin nainen, jonka kanssa mies on elää, asuu ja jota rakastaa. Miehesi on jo nähnyt sinut alasti, kaikkine elämän jättämine merkkeineen ja hoitsun puku on vain vaihtelua ja rekvisiittaa kahdenkeskisiin hetkiin. Kun miehesi on katsellut laatikkoa, on varmasti miettinyt miltä puku näyttää sinun päälläsi. Vaikka miehet ovat välillä tyhmiä, niin ei kukaan luule että esim. kokoa 44 oleva näyttäisi hoitsupuvussa samalta, kuin laatikon päällä keikistelevä isorintainen nainen. Miehesi haluaa nähdä puvussa sinut, eikä siinä mitään pahaa ole.
Tsemppiä sinulle! Toivottavasti pääset ikävistä ajatuksista ja tuntemuksista eroon ja näet itsessäsi ne ihanat puolet, joihin miehesi on sinussa rakastunut :)
keksit mitä hulluman idean ,muuten ei heru mitään .