Olisipa mielenkiintoista joskus päästä edes hetki tuntemaan toisen ihmisen tunteita.
Äitiydestä puhutaan täällä paljon, siitä kuinka abortoineet eivät voi rakastaa lapsiaan. Se laitta miettimään millasita on rakkaus toisen tuntemana? Itsellä on nyt tuo nöössi tuolla päiväunilla, millaiset voisivatkaan olla tunteet jos häntä vielä kykenisin rakastamaan niinkuin konsanaan äiti joka lastaan rakastaa, sillä minullahan ei siitä nyt ilmeisesti ole mitään hajuakaan...
Ehkä ensin mieleennouseva kysymys on, että haluaisinko tuntea mitään tämän suurempaa rakkautta ketään kohtaan? Miksi ihmeessä haluaisin, sehän veisi varmasti jo toimintakyvyn, ehkä olisin vain koko ajan lapsen vastuksena ja hymyilisin hänen naamansa edessä... Eihän mulla olisi piru vie edes mahdollisuutta sitten olla keskustelupalstalla ja mikä vahinko sekin olisi...
Joo, olisi se silti pirun kiva edes kerran tuntea mitä toiset tuntevat, mutta abortin tehneenä mahdollisuuteni siihen ovat menneet. Mutta jos joku tietää jonkun hyvän rakkaudenmittarin vaikka täällä netissä, niin olisi kiva käydä mittailemassa omaansa, kysymysten asettelusta voisi nähdä jo sen millaista voisi olla jos ei olisi koskaan tehnyt aborttia (eli jos kysymys on vaikka, että mitä olet viimeksi tehnyt lapsesi hyväksi: 1. viimeviikolla otin kerran syliin 2.Ollaan tänäänkin käyty yhdessä harrastamassa vauvatouhuja 3. Myin 10 vuotta meillä olleen erittäin rakkaan koiran koska lapsi sanoi: ei-hauva 4. Tapoin juuri mieheni, koska hän torui lastani.)
Äitiydestä puhutaan täällä paljon, siitä kuinka abortoineet eivät voi rakastaa lapsiaan. Se laitta miettimään millasita on rakkaus toisen tuntemana? Itsellä on nyt tuo nöössi tuolla päiväunilla, millaiset voisivatkaan olla tunteet jos häntä vielä kykenisin rakastamaan niinkuin konsanaan äiti joka lastaan rakastaa, sillä minullahan ei siitä nyt ilmeisesti ole mitään hajuakaan...
Ehkä ensin mieleennouseva kysymys on, että haluaisinko tuntea mitään tämän suurempaa rakkautta ketään kohtaan? Miksi ihmeessä haluaisin, sehän veisi varmasti jo toimintakyvyn, ehkä olisin vain koko ajan lapsen vastuksena ja hymyilisin hänen naamansa edessä... Eihän mulla olisi piru vie edes mahdollisuutta sitten olla keskustelupalstalla ja mikä vahinko sekin olisi...
Joo, olisi se silti pirun kiva edes kerran tuntea mitä toiset tuntevat, mutta abortin tehneenä mahdollisuuteni siihen ovat menneet. Mutta jos joku tietää jonkun hyvän rakkaudenmittarin vaikka täällä netissä, niin olisi kiva käydä mittailemassa omaansa, kysymysten asettelusta voisi nähdä jo sen millaista voisi olla jos ei olisi koskaan tehnyt aborttia (eli jos kysymys on vaikka, että mitä olet viimeksi tehnyt lapsesi hyväksi: 1. viimeviikolla otin kerran syliin 2.Ollaan tänäänkin käyty yhdessä harrastamassa vauvatouhuja 3. Myin 10 vuotta meillä olleen erittäin rakkaan koiran koska lapsi sanoi: ei-hauva 4. Tapoin juuri mieheni, koska hän torui lastani.)
Vastaukset 154
Vanhimmat
Tämän palstan ongelma on se, että ihmiset kirjoittavat itsestään!!!
Haloo..
Onko sitten ihme että loukkaannutaan kun asiaa ja persoonaa ei osata erottaa toisistaan.
Opetelkaa kirjoittamaan ASIAA.
Välttäkää persoonapronominia "MINÄ".
Eihän ketään kiinnosta tuntemattomien ihmisten asiat.... EVVK
Tämän päivän saldo, eikä kaikki des minun kirjoittamiani:
"Palstalla 151 149 viestiä
Uusia viestejä 24h aikana: 172 kpl "
Eikö ketään kiinnosta toisten ihmisten asiat?
Ei todellakaan kiinnosta vähääkään.
Kyse on täällä periaatteista ja käytännöistä, jotka liittyvät aborteissa surmautettuihin lapsiin ja mukavuusaborteissa riistettyihin naisiin. Jos jokin tuo tänne henklökohtaista tarinaansa, on se vain osa näiden yleisempien linjojen yksityiskohtia ja tulee siten yleisenä käsittelyyn.
"Tämän palstan ongelma on se, että ihmiset kirjoittavat itsestään!!!"
Mille palstalle abortin tehneet voivat abortistaan kirjoittaa, jollei tälle? Mille palstalle ne omakohtaiset kokemukset abortista sitten kuuluisivat?
Minusta tälle palstalle on hyvä mahtua myös se abortin eettisen puolen käsittely, vaikka sille olisi toinenkin palsta olemassa. Mutta miten ihmeessä tämän palstan ongelma voi olla se, että täällä keskustellaan myös omista kokemuksista? Eikö kaikkein eniten juuri ne asiat tänne kuulu?
"Eihän ketään kiinnosta tuntemattomien ihmisten asiat.... EVVK"
Kumman paljon ihmisiä kuitenkin kiinnostaa lukea, vastata ja käsitellä toisia ihmisiä ja heidän omakohtaisia kokemuksiaan...
Tässä sitä ollaan... Ihmiset levittelevät omia asioitaan julkisesti ja sitten kun niitä kommentoidaan yleiseltä näkökannalta, vedetään herneet nenään...
Opetelkaa kirjoittamaan yleisesti.
Opetelkaa erottamaan henkilökohtaiset ja yleiset asiat.
Opetelkaa ymmärtämään edes julkisen keskustelun alkeellisimmat lähtökohdat.
En minä ainakaan ole kovasti herneitä nenääni vetänyt. Mutta toki toivoisin hieman asiallisempaa otetta joiltakuilta näin arkaluontoisen ja henkilökohtaisen asian käsittelyssä. Tietenkin se, että käyttäytyy asiallisesti, on perusvaatimus ihan jokaisessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä.
Kerrohan nyt, että mille palstalle abortin tehneet voisivat kokemuksestaan kirjoittaa jollei tänne? Kerro miksi sinusta tämä palsta ei ole niitä varten? Mikä on se oikea palsta sitten? Miksi täällä pitäisi keskustella vain yleisellä tasolla? Miksi et haluaisi henkilökohtaisempaa asian käsittelyä? Eihän sinun siihen henkilökohtaisempaan kokemusten jakamiseen tarvitse osallistua jollei se sinua kiinnosta. Mutta miksi pidät ongelmallisena sitä, että muut ihmiset ehkä kaipaavat sellaistakin lähestymistä asiaan?
"Kyse on täällä periaatteista ja käytännöistä, jotka liittyvät aborteissa surmautettuihin lapsiin ja mukavuusaborteissa riistettyihin naisiin."
Kyse on täällä abortista ja nimenomaan myös henkilökohtaisista kokemuksista siitä. Abortin eettisestä puolesta voisi keskustella "arvot ja etiikka" -palstallakin. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin pääasiassa tämä palsta olisi nimenomaan niitä henkilökohtaisempia keskusteluja varten, kokemusten, vertaistuen ja avun pyytämistä ja jakamista varten. Jopa seriffi on muistaakseni kehottanut keskustelemaan arvoista ja etiikasta toisaalle, sinne "arvot ja etiikka" -palstalle.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9219313
"Jos jokin tuo tänne henklökohtaista tarinaansa, on se vain osa näiden yleisempien linjojen yksityiskohtia ja tulee siten yleisenä käsittelyyn."
Olen täysin eri mieltä! Minusta tällä palstalla tulee ehdottomasti olla oikeus pyytää apua ja vertaistukea, kertoa omista kokemuksistaan, ilman että ne muiden toimesta otetaan osaksi yleistä eettistä keskustelua! Olen myös sitä mieltä, että palstalle tulisi mahtua molemmat, niin henkilökohtaisemmat keskustelut kuin se arvo- ja etiikkapohdintakin. Mutta se edellyttää minusta huomaavaisuutta ja huomattavasti asiallisempaa käytöskulttuuria, kuin mikä palstalla nykyisin on vallalla. Minusta se, että ketään ei nimitellä ja solvata, tai että keskittää abortin etiikkaa koskevat pohdintansa sitä käsitteleviin ketjuihin, ei pitäisi olla liikaa vaadittu.
Ja se, että oikein pyritään kieltämään henkilökohtaisten kokemusten kertominen ja väittämään, että sellainen ei tänne kuuluisi, on minusta todella härskiä! Suosittelisin huomioimaan sen, että sinä et päätä sitä, millaisia keskusteluja varten tämä palsta on. Tällä palstalla sinulla ei ole oikeutta vaatia toisia välttelemään henkilökohtaisen tason juttuja. Jollet niistä ole kiinnostunut, niin senkun jätät lukematta ja kommentoimatta.
Koeta tajuta (onko mahdollista????????)
Kun kirjoittaa julkiselle keskustelupalstalle jota lukevat sadat tai jopa tuhannet ihmiset, ei kyse ole henkilökohtaiseta asista. (meneekö jakeluun?????)
On aivan turhaa loukkaantua tai vaatia sensuuria, jos vastaukset liittyvät yleiseen abortin problematiikkaan, jolla ei ole enää mitään tekemistä juuri kunkin henkilökohtaisten ongelmien kanssa.
Kukaan ei voisi vähempää välittää pistää nokkaansa sen tai tuon tekemisiin. Jos se tai tuo on kuitenkin tuonut asiansa esille julkisesti on aivan turhaa sitten vaatia asian diskreettiä käsittelyä, koska ei kekustelu enää sen jälkeen koske tuota ihmistä lainkaan.
Onko tämä liian vaikeaa aborttiväelle? Ette oikeasti ole noin tyhmiä ???, vaan vetäydytte teennäisen loukkaantumsien taakse, joka on täysin perusteeton ja mahdoton asenne.
Mikä on aborttiväen motiivi kirjoittaa tälle palstalle, jos vastausta kysymyksiin ei saisi antaa edes yleisellä tasolla?
"Kun kirjoittaa julkiselle keskustelupalstalle jota lukevat sadat tai jopa tuhannet ihmiset, ei kyse ole henkilökohtaiseta asista. (meneekö jakeluun?????)"
Abortti on aina jonkun henkilökohtainen asia kirjoitti siitä minne hyvänsä. Ja jokaisella palstalla on olemassa keskustelusäännöt, joita tulee noudattaa. Lisäksi on olemassa netiketti. Oletko tutustunut kumpaankaan?
"On aivan turhaa loukkaantua tai vaatia sensuuria, jos vastaukset liittyvät yleiseen abortin problematiikkaan, jolla ei ole enää mitään tekemistä juuri kunkin henkilökohtaisten ongelmien kanssa."
Miksi puhut loukkaantumisesta tai sensuurista minulle?
"Jos se tai tuo on kuitenkin tuonut asiansa esille julkisesti on aivan turhaa sitten vaatia asian diskreettiä käsittelyä, koska ei kekustelu enää sen jälkeen koske tuota ihmistä lainkaan."
Asiallisen keskustelun vaatiminen ei ole turhaa, vaan se kuuluu nettikäyttäytymisen perusasioihin. Se on myös kirjattu tämän palstan sääntöihin. Meneekö sinulle perille se??? Onko se mahdollista????
"Mikä on aborttiväen motiivi kirjoittaa tälle palstalle, jos vastausta kysymyksiin ei saisi antaa edes yleisellä tasolla?"
Minun motiivini on keskustella, ihan kuten kai suurimmalla osalla muistakin. Ja minä ainakin toivoisin, että saisin jopa vastauksia esittämiini kysymyksiin! Sinultakin jo kahdesti olen samat kysymykset kysynyt, mutta etpä vielä ole viitsinyt vastata.
Mikähän se on sinun motiivisi kirjoittaa tälle palstalle? Tässäkään ketjussa et ole käsitellyt yhtään aloituksen aihetta, etkä ole vielä vastannut sinulle esitettyihin asiallisiin kysymyksiinkään.
...toki jos on jokin mittari jolla rakkautta mitataan, nin tokihan silloin puhutaan yleisestä tasosta asioiden käsittelyä ja jokaisen henkilökohtaiset tulokset mittauksen tehtyään on siten sitä henkilökohtaista puolta.
Toisia tuntuu kiinnostavan henkilökohtainen puolikin, ainakin minua, olisi pirun mukava tietää paljonko oma tulokseni on ja miten se erooaa jonkun joka ei ole tehnyt aborttia tuloksesta. Ja myös monia abortinvastustajia tuntuu kiinnostavan, eli ei ole vain minun kiinnostukseni kohde, sillä hekin ovat erittäin halukkaita vertailemaan äitiyttä ja rakkautta.
Sitä tarvittaisiin näinkin henkilökohtaisessa asiassa kuin abortti on. Tilanteet ovat erilaisia ja eri ihmiset kokevat asian eri tavalla.
Niin, ja tarvittaisiin myös kunnioitusta muita ihmisiä kohtaan. Asiaton ja loukkaava kommentti on Suomi24:n sääntöjen vastainen.
-Olen tunteeton lapsen tappaja
-Olen abortista pahasti traumatisoitunut
-Olen "Aborttiväen" uhri
Omasta mielestäni en ole mitään noista vaihtoehdoista, enkä muutenkaan voisi olla kaikkea yhtäaikaa, mutta voisiko joku paremmin tietävä kertoa miten asia on?
tuosta listasta sen että kuulun tuohon aborttiväkeen.
Olen kyllä kuullut ja lukenut paljon sen kaltaisesta lahkotoiminnasta jonka jäsenet ovat uhreja mutta eivät itse sitä tiedä paitsi viimeistään "tuomiopäivänä" jos silloinkaan.
Itse en muista liittyneeni aborttiväkeen. Mahtoivatko sitten aivopestä minut?
Koska tämä tapahtui? Miksei kukaan tehnyt asialle mitään?
Alkaa pikkuhiljaa tuntumaan siltä että nämä "kaiken tietävät miltä sinusta tuntuu ja kuka olet" ovat itse näitä aborttiväkeläisiä....
...kohdeltu palstalla oikein silkkihansikkain. Voisit siis osoittaa vähän edes kiitollisuutta, että et vielä sen pahempaa ole ollut.
Harmi, ettei kukaan ole vieläkään tuonut julki sitä mittaria, jolla voisimme mittailla tunteitamme/tunnottomuuttamme ja sitten vertailla tuloksia rakentavassa hengessä. Jos sinulla on lapsia, niin sinuakin varmasti kiinnostaisi se miten muut tuntevat lapsiaan kohtaan, kun voivat tuntea, eli eivät ole tunteettomia. Minua on kyllä monesti kiinnostanut myös se miten muut näkevät värejä, sillä mieheni pitää minun lempivärisävyäni aivan perseestä olevana, joten olen miettinyt miltä se näyttää hänen silmissään...
olisikin mukava tietää, miten nuo väittäjät määrittelevät rakkauden ja mistä he tietävät jostain tuntemattomasta ihmisestä, kuinka hyvin hän niihin määritelmiin mahtuu. Kuten huomaat, yksikään niistä, jotka väittävät että abortin tehneet eivät osaa rakastaa lapsiaan, ei osaa itse vastata kysymyksiin ja perustella sanojaan. Yksikään niistä, joilta vastausta kaivattaisiin, ei sellaista anna, taaskaan.
Onhan se tietenkin ymmärrettävääkin. Tuskin näillä väittäjillä aitoa tarkoitusta on ollutkaan keskustella tai esittää perusteltuja mielipiteitä. Eiköhän tarkoitus ole ollut vain saada loukata toisia ihmisiä. Siihen ei perusteluita kaivatakaan, kun ainoa tarkoitus on sanoa mahdollisimman pahasti ja purkaa omaa katkeruuttaan.
...mukana pienikin pala totuutta, eli se perustuisi johonkin, jolla sitä voidaan perustella, niin sillä voisi olla myös parempi osumistarkkuus, siis loukkaamismahdollisuus... Nyt on vain tällaista päätöntä huitomista: "sanonpa sinua syntymättömän lapsesi tappajaksi" "Hohoijaa, niin minä olenkin, mitä sitten?" "No, sanon sitten sinua lapsen murhaajaksi" "No mitä sitten vaikka sanot, kun en ole yhtäkään lasta vielä tappanut, niin on varmasti sama mitä sanot" "No kokeilen sitten että olet koiran omistaja" "Niin olen, mitä sitten?" "Olet siis koiran raiskaaja" "En ole vielä yhtäkään koiraa raiskannut, joten loukkaus ei ollut minulle..."
Eli vittuilun jalo taito pitäisi osata, ennenkuin siihen lähtee. Vittuilu on tehokkainta kun se osuu arkaan kohtaan. Äitiyden mollaaminen on jo hyvä yritys, sehän on naiselle kuin naiselle arkapaikka, mutta siinäkin tehon varmistamiseksi, pitäisi kyetä perustelemaan, miksi juuri tämä ihminen on huono äiti ja se pitää vielä perustella sellaisella kohdalla, josta tämä ihminen kokee itsekin epävarmuutta...
Pitkät perustelut heikentävät loukkauksia, lyhyt ja naseva on paras, suoraan maaliin.
...että niille lyhyville ja naseville irrallisille sanoille harvemmin kohde löytää mitään kiinnekohtaa omaan elämäänsä, jolloin ne ovat vain sanoja, joita on ilmassa, muttei kosketa itseä mitenkään. Perusteluilla kerrotaan se, miten juuri sinuun liittyi tämä asia joka on ilmassa...
Eli esimerkin omainen:
"Olet tyhmä"
Kaksi lyhyttä sanaa, jotka on heitetty. Ok, ketä kiinnosti, ketä ei, mutta tuskin nyt keneenkään ainakaan mitään vaikutusta teki.
Annetaanpa sen jälkeen perustelu, jolla tyhmyys yhdistetään tähän tiettyyn ihmiseen ja hänen sanomisiinsa, eli nuo kaksi sanaa kohdennetaan tiettyyn ihmiseen joka ei ole tiennyt jotain asiaa ja heti jopa tyhmäkin tajuaa, että puhe onkin hänestä, sillä hän ei ollut tuota aisaa jsota on puhe ajatellut tuolta kantilta ja tuli oikeasti näyttäneeksi tyhmyytensä.
jolle ei ole mitään muuta kuin mutuperustaa, niin kauan kun jonkun luotettavan tahon esim. mensan testeillä ei osoiteta että henkilö todellakin on tyhmä. Ja mikä ÄOn sitten pitäisi olla jotta tyhmyyden raja ylittyisi.. tai alittuisi ehkä tässä tapauksessa. Pitääkö olla idiootti vai riittäisikö debiiliys tai imbesilliys? Vai ovatko kaikki alle keskimääräisen 100 alittavat tyhmiä?
...omaa älykkyyttään pitää tyhmäksi kutsumista heikkona kohtanaan. Ja siten kun se tyhmyys vielä voidaan osoittaa perustelulla oikeasti vallitsevaksi olotilaksi, niin se joka kokee itsetuntonsa heikoksi älykkyytensä suhteen loukkaantuu solvauksesta, joka kaikille älykkyyteensä luottaville on täysin yhdentekevä.
Sama kuin läskiksi haukkuminen. Annetaan siihen perustelu "viittaan läskillä sinun elimistösirasvaprosenttiin". Aivan yhtä tyhjän kansa ihmisille joilla rasvaprosentti on alle kymmenen, mutta niillä jotka ovat viettäneet yönhiljaisia tunteja miettien omaa rasvaprosenttiaan tosi ilkeä loukkaus.
Ja se että huutelee vaan mitään älykästä ja todellista perustelematta, ei kyllä uppoa oikein mihinkään.
asiallisesti argumentoiden kykene kertomaan miten määrittelet rakkauden ja mitä kaikkea edellyttää se että kykenee rakastamaan?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rakkaus
http://suomisanakirja.fi/rakkaus
http://www.perhehoitoliitto.fi/julkaisut/phlehti1_10/phlehti_1_2010_myyttinenaiti.pdf
>Äitiyteen liitetään herkästi myyttisiä piirteitä
ja äitimyytti voi tiedostamatta vaikuttaa
hyvän äidin kuvaamme. Ihanneäiti on usein mielikuvissa elävä ”vanhan ajan” hyvän äidin kuva; pullantuoksuinen ja lapsen rakastavaan syliinsä kietova. Hyvä äiti hoivaa ja pitää huolta lapsestaan. Hän _asettaa lapsen edun aina omansa edelle_. Loputtomasti jaksava, pystyvä ja _lapsensa eteen uhrautuva_ äiti on täydellinen äiti.>
>Haastattelemillani naisilla oli perinteinen
äitikuva. Hyvän äidin kuvaan liitettiin
lapsesta huolehtimisen lisäksi muun muassa äidin jaksaminen, kärsivällisyys ja _epäitsekkyys_.>
>Lapsen etua arvioitaessa _hyvän äidin oletetaan asettavan
lapsen tarpeet omiensa edelle_.>
Miten nämä määreet täyttyvät lasten surmauttamisessa mukavuusborteissa?
Rakkauden määritelmä antamastasi Wikipedian linkistä, samaa käytännössä sanoo se toinenkin:
"Rakkaus on syvä kiintymys toiseen henkilöön tai muu syvä kiintymys johonkin tai johonkuhun."
Miten tämä todistaa, että jos on joskus abortin tehnyt, ei kykene kiintymään syvästi keneenkään? Miten tämä osoittaa, että ei ole syvästi kiintynyt syntyneisiin lapsiinsa, jos on joskus tehnyt abortin? Entä jos on tehnyt abortin siksi, että omat äitiyden rajat häämöttävät ja halua jaksaa olla hyvä äiti niille lapsilleen, jotka on jo synnyttänyt, eikö se nimenomaan osoita sitä, että henkilö on syvästi kiintynyt syntyneisiin lapsiinsa?
Perhehoitosivujen linkkisi käsittelee Joensuun yliopistossa tehtyä pro gradua "Huono äiti? Äitiys lapsensa huostaanoton kokeneiden äitien sanoittamana"
Tuossa linkissä tunnutaan myös suhtautuvan aika kriittisesti tähän äitimyyttiin, josta antamasi lainaukset kertovat.
Minä en nyt ihan tavoita, miten huostaanotettujen lasten biologisten äitien kokemus hyvästä äitiydestä soveltuisi sen arvioimiseen, voiko abortin tehnyt nainen rakastaa syntyneitä lapsiaan. Mutta voinen kuitenkin olettaa, että lainaamasi kohdat edustavat sitä, mikä sinusta on sitä riittävän hyvää äitiyttä? Eli pullalta pitänee mielestäsi tuoksua ja loputtomasti pitää jaksaa, pystyä ja uhrautua? Vai riittääkö ehkä hieman vähempikin? Meinaan noilla meriiteillä minunkaan äitini ei kai sitten minua rakastanut, vaikkei ole aborttia tehnyt koskaan. Oma kokemukseni äitini rakkaudesta on kuitenkin toinen. Minä olen aina kokenut olevani hyvin rakastettu lapsi, vaikka pullaa ei meillä usein leivottukaan ja äitini jopa kehtasi joskus ottaa aikaa itselleenkin.
Lainauksissasi toistuu se, että äiti asettaa lapsena tarpeet omiensa edelle. Mitä tämä käytännössä mielestäsi ihan arkielämässä tarkoittaa, jolleivat siis joskus abortin tehneet naiset tähän pysty, asettamaan _syntyneen_ lapsensa tarpeet etusijalle? Miten arjen toiminnoissa sinusta näkyy se, että abortin tehneet naiset ovat itsekkäitä eivätkä ajattele niiden _syntyneiden_ lastensa etua?
Lainauksessasi mainitaan hyväksi äitiydeksi seuraavaa: hyvän äidin merkki olisi "lapsesta huolehtimisen lisäksi muun muassa äidin jaksaminen, kärsivällisyys ja _epäitsekkyys_."
Millaista konkreettista tietoa ja tutkimustuloksia sinulla on tarjota nimenomaan joskus abortin tehneistä äideistä? Miten niistä käy ilmi, että nämä naiset eivät ole jaksavia äitejä, eivät ole kärsivällisiä? Korostat itse epäitsekkyyttä? Pystytkö siihen itsekään? Oletko sinä aina täydellisen epäitsekäs, edes omien lastesi suhteen? Etkö koskaan itsekkäästi esim. vaadi omaa aikaa, aikaa vaikkapa morkata netissä abortin tehneitä naisia? Eikö sinussa muka ole mitään itsekästä? Mitä tarkoittaa epäitsekkyys ja miten se arjen toiminnassa ja äitiydessä ilmenee, kun kerran abortin tehneet eivät siihen ole kykeneviä?
Montako abortin tehnyttä naista sinä tunnet henkilökohtaisesti, voidaksesi arvioida sitä millaisia äitejä kaikki abortin tehneet naiset yleisesti ovat syntyneille lapsilleen?
"Lainauksissasi toistuu se, että äiti asettaa lapsena tarpeet omiensa edelle. Mitä tämä käytännössä mielestäsi ihan arkielämässä tarkoittaa, jolleivat siis joskus abortin tehneet naiset tähän pysty, asettamaan _syntyneen_ lapsensa tarpeet etusijalle?"
tähän syntyneiden kohdalla kun ei pyystyneet syntymättömänkään? Miten ne osoittaa olevansa yhtä hyviä ja kiintyviä kuin ne jotka ei ole asettaneet omia etujaan lapsen edelle yhdenkään lapsensa kohdalla?
Ja siihen pullantuoksuun on nyt turha takertua, eiköhän se ole aika yleinen näkemys että hyvä ja rakastava äiti on pyyteetön, epäitsekkäästi uhrautuva, lapsen edun omiensa edelle asettava jne. Vai eikö?
Tottakai jokainen on jossain määrin itsekäs ja se on tiettyyn rajaan saakka ihan tervettäkin. Tähän ei kuitenkaan likikään kuulu lasten koko elämän riisto omien mukavuudenhalujen takia.
Että kiteytit hyvin, ei lisättävää.
"http://fi.wikipedia.org/wiki/Rakkaus
http://suomisanakirja.fi/rakkaus
http://www.perhehoitoliitto.fi/julkaisut/phlehti1_10/phlehti_1_2010_myyttinenaiti.pdf
>Äitiyteen liitetään herkästi myyttisiä piirteitä
ja äitimyytti voi tiedostamatta vaikuttaa
hyvän äidin kuvaamme. Ihanneäiti on usein mielikuvissa elävä ”vanhan ajan” hyvän äidin kuva; pullantuoksuinen ja lapsen rakastavaan syliinsä kietova. Hyvä äiti hoivaa ja pitää huolta lapsestaan. Hän _asettaa lapsen edun aina omansa edelle_. Loputtomasti jaksava, pystyvä ja _lapsensa eteen uhrautuva_ äiti on täydellinen äiti.>
>Haastattelemillani naisilla oli perinteinen
äitikuva. Hyvän äidin kuvaan liitettiin
lapsesta huolehtimisen lisäksi muun muassa äidin jaksaminen, kärsivällisyys ja _epäitsekkyys_.>
>Lapsen etua arvioitaessa _hyvän äidin oletetaan asettavan
lapsen tarpeet omiensa edelle_.>
Miten nämä määreet täyttyvät lasten surmauttamisessa mukavuusborteissa? "
Vihdoinkin sentään toit jotain linkkejä. Ne eivät tosin todista millään tavalla sitä että abortin tehnyt nainen ei pystyisi rakastamaan muita lapsiaan tai ylipäänsä rakastamaan ketään.
Mutta yritit sentään, siitä plussaa. Kysyt että miten nämä määreet toteutuvat. Ihan nopeasti vilkaisten sanoisin että eivät ne toteudukaan, sitä tuo "Myyttinen äiti" -artikkeli juuri käsitteleekin. Sen takia sen nimi on myyttinen äiti, siinä keskustellaan myyteistä. Nuo myytit ovat aika epärealistisia, ei kukaan ole oikeasti noin täydellinen.
"miten ne pystyis 1.12.2010 19:21tähän syntyneiden kohdalla kun ei pyystyneet syntymättömänkään? Miten ne osoittaa olevansa yhtä hyviä ja kiintyviä kuin ne jotka ei ole asettaneet omia etujaan lapsen edelle yhdenkään lapsensa kohdalla? "
Vaikka siten kuin tässä elämässä yleensäkin osoitetaan rakkautta ja kiintymystä, eli olemassa olevia ihmisiä kohtaan. Me täällä keskustelupalstalla emme tunne toisiamme oikeasti joten kukaan ei voi oikeasti tietää toisen kykyä rakkauteen, mutta täälläkin voi osoittaa empatiaa ja toisen asemaan asettumista. Vaikka sillä tavalla että osoittaa myötätuntoa kirjoittajalle joka kertoo omasta abortistaan, koki hän sen sitten millä tavalla tahansa. Niin minä ainakin yritän tehdä, entäs sinä?
"Ja siihen pullantuoksuun on nyt turha takertua, eiköhän se ole aika yleinen näkemys että hyvä ja rakastava äiti on pyyteetön, epäitsekkäästi uhrautuva, lapsen edun omiensa edelle asettava jne. Vai eikö? "
"Hyvä äiti" on myytti jolle ihmisillä on aivan todella epärealistisia vaatimuksia. Äitiyteen liitetään niin paljon keskenään ristiriitaisia vaatimuksia ja edellytyksiä ja siihen suhtaudutaan niin tunteellisesti että kenenkään on mahdotonta sitä täydellisen äidin vaatimusta täyttää. Kuten siinä linkittämässäsi artikkelissakin sanottiin: "Täydellisen äidin kuva on mielikuvissa elävä ihanne, eikä sitä tosielämässä voi saavuttaa." Se on harhaa, ei todellisuutta.
"Tottakai jokainen on jossain määrin itsekäs ja se on tiettyyn rajaan saakka ihan tervettäkin. Tähän ei kuitenkaan likikään kuulu lasten koko elämän riisto omien mukavuudenhalujen takia."
Kyllä, itsekkyys on myös tervettä, se on kykyä ajatella itseään ja ajatella omaa parastaan. Jos olemme tästä samaa mieltä niin miksi sinä kinaat täällä ihmisten kanssa kun he ovat ajatelleet sitä omaa (ja muidenkin) parasta? Et sinä tiedä mikä on minulle, tai kenelle tahansa, parhaaksi.
lähinnä siinä, mitä ominaisuuksia hyvään äitiyteen ja äidinrakkauteen yleisesti liitetään.
""Tottakai jokainen on jossain määrin itsekäs ja se on tiettyyn rajaan saakka ihan tervettäkin. Tähän ei kuitenkaan likikään kuulu lasten koko elämän riisto omien mukavuudenhalujen takia."
Kyllä, itsekkyys on myös tervettä, se on kykyä ajatella itseään ja ajatella omaa parastaan. Jos olemme tästä samaa mieltä niin miksi sinä kinaat täällä ihmisten kanssa kun he ovat ajatelleet sitä omaa (ja muidenkin) parasta? Et sinä tiedä mikä on minulle, tai kenelle tahansa, parhaaksi. "
Mikä tässä äskeisessä (toisessa lauseessa) meni ohi? En minä ole puhunut välttämättä abortoijan parhaasta, vaan lapsen, jolle taatusti ainakaan se väkivaltainen kuolema kohdussa ei ole mitenkään parhaaksi! Eli oma paras (?) menee lapsen parhaan (koko elämän) edelle. Ja se on sairasta itsekkyyttä, vastoin "äitimyyttiä" se.
...niin silloin hän on tyhmä asiassa.
Jos sanotaan ihmiselle joka luulee olevansa oikeassa asiassa,e ttä oletpa tyhmä, sillä ei ole mitään vaikutusta.
Mutta kun perustellaan se miten/miksi hän on väärässä asiassa ja ihminen kokee flow-elämyksen, niinpä muuten onkin, enpä ollut tuotta seikkaa ollenkaan ajatellut asiassa, hän alkaa miettiä, miksi ihmeessä en olut tuota asiaa ajatellut ja miksi ihmeessä olin väärässä. (Näin siis toimivat ihmiset, jotka pyrkivät todellisuuteen perustuvaan oikeellisuuteen.) Silloin kun siihen saumaan isketään se, että olit väärässä, koska olet tyhmä, silloin tyhmäksi nimättäminen osuu vittuilu tarkoituksessa oikeaan kohtaan. Jos ihmisen oikeassa olon tunnetta ei saada horjutettua, osoittamalla hänen olevan väärässä, "olet tyhmä" on vain kaksi täysin merkityksetöntä sanaa.
Ihmisethän ovat väärässä monestikin. Väärässä olemiseen on monta mahdollista syytä(ajatteleemattomuus, suppea näkökulma, tyhmyys...). Ja ne ihmiset jotka analysoivat itseään myös miettivät väärässä olemisensa jälkeen, miksi ihmeessä olin väärässä, vain näin on mahdollista muuttaa omaa ajatusmaailmaa "oikeammaksi", eli kyetään miettimään väärän ajattelun taustallakin olleita tekijöitä ja muutamaan myös niitä. Tämä tietenkin edellyttää, että ihmisellä on tietoa, jonka hän rakentanut itse, eli tieto on kerroksellista, se perustuu johonkin, eli ei toimi niillä aivopestyillä, joilla on vain irrallisia tiedon murusia, mitä joku on syöttänyt hänelle.
mielipiteitä ja näkemyksiä on monenlaisia eikä ole mitään yhtä oikeaa. Sen sijaan jotkut niistä on perusteltavissa tieteellisillä faktoilla, toiset ei. Eli oko ne tyhmiä joiden mielipiteet perustuu pelkkiin totuuden vastaisiin mutuihin?
Jos on tiedossa väärässä, eli väittää vaikka, että jokin tietty asia on ainut ja oikea tieto ja on siinä väärässä, niin silloin voi varmaan siis ihan huoletta sanoa, että ihminen oli tyhmä asiassa.
Mutta entä jos kyseessä onkin suppean näkemyksen luoma väärä tieto, eli väitetään jotain tiedoksi vain yhteen näkemykseen perustuen, niin jos sitä ei tyhmyydeksi voikaan sanoa, niin olisiko hyvä nimitys sille Puusilmäisyys?
Mielipiteitä ja näkemyksiä on monia, aivan totta. Myös totuuksia on monia, koska totuudet ovat aina sidottuja näkemykseen. Toiset totuudet ovat sidottuja tieteisiin, toiset esimerkiksi uskontoihin, jolloin niiden taustalla ei ole tieteellistä näyttöä. Totuuksia ne silti ovat: Kristillisen opin mukaan on totuus, että Jumala on olemassa, vaikka Jumalan olemassa ololle ei ole mitään tieteellistä näyttöä.
"Eli oko ne tyhmiä joiden mielipiteet perustuu pelkkiin totuuden vastaisiin mutuihin?"
Aika vaikea nähdä, että jos ihmisellä on jokin näkemys, että se voisi olla totuuden vastainen, sillä sehän on hänellä olemassa oleva totuus. Mielipiteethän eivät koskaan voi olla vääriä. Tosin totuudelle jonkinlaista auktoriteettia antaa kun sen taustalla on luonnonlakeja, eikä vain yksittäisen ihmisen näkemys. Mutta lähtisin katselemaan onko ihminen tyhmä katsomalla miten perustellusti hän osaa näkemyksensä perustella. Eli jos ihminen sanoo, että elefantit ovat vaaleanpunaisia hänen silmissään, kysyisin miten ihmeessä. Jos hän vastaa, että "ne vain ovat", pitäisin häntä kyllä äärettömän tyhmänä. Jos hän vastaa, että hänellä on optikon toteaman värienvääristymätauti, joka vaikuttaa hänen kykyynsä nähda spektrin hailakoita värejä totuudenmukaisesti, en pitäisi häntä mitenkään kovin tyhmänä tämän perusteella.
joku sakistasi toitottanu suureen ääneen kuinka totuuksia eli faktoja ei voi olla kuin yksi?? Nytkö niitä onkin monia?
Fakta muodostuu siitä että se on yleensä tieteellisesti todistettua, yleisesti hyväksyttyä ja totena pidettyä tietoa. Usein suosituin näkemys on se faktoihin perustuva.
..en ole lukenut kyseistä viestiä, joten ei ole hajua, jos joku sellaista on väittänyt.
Harvemmat suosituimmat näkemykset ovat luonnonlakeihin perustuvia. Suosituimmat näkemykset ovat yleensä ihmiselle toivoa antavia, eli esimerkiksi kuolemanjälkeinen elämä, jota tarjoaa kaikki uskonnot, vaikkei sille ole mitään luonnontieteellistä perustetta.
...sitten vaikka syntymättömistä lapsista, mutta erota nyt hyvä ihminen lapset niistä jotenkin, niin ei tarvitse sekoilla.
"Kuka _synnyttää_ lapsia varastoidakseen niitä (naisen ulkopuolella tehtyjä alkioitahan ei ole synnytetty :D)?"
Ei kukaan, koska se ei ole moraalisesti eikä laillisesti yleensä hyväksyttyä, vaikka sinä et siinä moraalista ongelmaa siis näkisikään. Pointti on siinä, että hedelmöityshoitojen pakastamisessa ne lapset on tieten tahtoen varastoitavi8ksi tehty. Joten koska sinusta alkio on täysin yhdenvertainen syntyneen lapsen kansa, sinusta on yhtä hyväksyttävää tehdä lapsia tietoisesti varastoitavaksi. Jokainen lapsi, oli minkä ikäinen hyvänsä, on sinusta moraalisesti oikein varastoida mahdollista myöhempää käyttöä varten.
Normaalit ihmiset eivät näe alkioita ja syntyneitä lapsia samanarvoisina, siksi he hyväksyvät alkioiden varastoinnin mutta eivät hyväksyisi syntyneiden lasten varastointia. Sinusta jokainen hedelmöittynyt munasolu on tasan sama kuin jokainen syntynyt lapsi joten sinä hyväksyt yhtälailla syntyneiden lasten käyttämisen varastointitavarana. Sinä et näe eroa sillä, tehdäänkö alkioita vai synnytetäänkö lapsia tarkoituksella varastoida ylimääräiset mahdollista myöhempää käyttöä varten pelkistä mukavuussyistä.
"???? Mistä mutupallosta sait päähäs että oisin antanu lapsen adoptioon?"
Väitinkö sinun antaneen?
"Ja miks antasin kun mieluummin viittin huolehtia? :D"
Mutta antaisit jos et viitsisi huolehtia. Ainakin hyväksyt sen, että siitä syystä lapsi annetaan adoptioon, et taida vaatia kuolemanvakavia terveyssyitä sille, että saa antaa lapsensa adoptioon? Ja koska sinusta kun jotain tekee yhdelle lapselle, sen saman teke yhtä helposti muillekin, sinusta jokaisen joskus lapsena adoptioon antaneen jokainen muukin lapsi on todellisessa varassa joutua hylätyksi mukavuussyistä ja sinusta on ok. hylätä lapsensa toisten hoiviin mukavuussyistä milloin vain.
Normaalit ihmisethän antavat lapsensa adoptioon kun oma elämä on ihan poissa raiteiltaan, mutta eivät voisi mitenkään kerran pitämiään lapsia pois antaa, sillä normaalit ihmiset näkevät merkityksen myös niissä syissä miksim jotain tekee. Sinulle ei ole olemassa mitään muita syitä kuin mukavuussyyt ja kuolemanvakavat terveyssyyt. Sinä et näe mitään muuta eroa millään, kaikki mikä ei ole kuolemanvakava terveyssyy, on sinun maailmankuvassa paha mukavuussyy. Joten ihan vaan pahoista mukavuussyistä sinä kannatat lasten varastoimisia, iästä riippumatta ja lasten pois antamisia ihan vaan mukavuudenhalusta, iästä riippumatta.
Paitsi jos tietenkin yhtäkkiä olet itsekin niitä normaaleja ihmisiä, jotka näke4vät muutakin maailmassa kuin lapsia ja mukavuussyitä. Tähän mennessä et ole antanut itsestäsi normaalia mielikuvaa.
"Ei kukaan, koska se ei ole moraalisesti eikä laillisesti yleensä hyväksyttyä, vaikka sinä et siinä moraalista ongelmaa siis näkisikään. Pointti on siinä, että hedelmöityshoitojen pakastamisessa ne lapset on tieten tahtoen varastoitavi8ksi tehty."
Entä jos ne lapset kuolee muuten 100% varmuudella ilman vasratointia/pakastusta? Kummassa vaihtoehdossa sitten nähdään moraalittomuus? Miksi jatkuvasti pyrit "unohtamaan" tän oleellisen seikan?
"Joten koska sinusta alkio on täysin yhdenvertainen syntyneen lapsen kansa, sinusta on yhtä hyväksyttävää tehdä lapsia tietoisesti varastoitavaksi."
Mistähän päätellen pidän niitä TÄYSIN yhdenvertaisina, eikä niin pitkälle kuin mahdollista? Esim. jos vastakkain on alkio ja syntynyt, niin mitäs luulet?? Entä miksi valtaosin abortinvastustajatkin hyväksyy abortit hengenhädässä??
"Normaalit ihmiset eivät näe alkioita ja syntyneitä lapsia samanarvoisina"
Mistä lähteessä tälläinen normaalius on määritelty?
""???? Mistä mutupallosta sait päähäs että oisin antanu lapsen adoptioon?"
Väitinkö sinun antaneen? "
No mitä sä sitten tälläsiä rupesit jauhaan??
"Sinä antaisit siis itsekin lapsesi adoptioon siksi, että et itte viitsisi huolehtia, joten joka kerta kun sinulle tulee väsymys, on syntyneet lapsesi oleellisessa varassa tulla hylätyiksi sinun puoleltasi. Sulle se, että sua väsyttää ja olisi mukavampaa tehdä mitä lystää, on hyväksyttävä syy nakata omat lapsensa muiden huolehdittavaksi."
"Mutta antaisit jos et viitsisi huolehtia. Ainakin hyväksyt sen, että siitä syystä lapsi annetaan adoptioon, et taida vaatia kuolemanvakavia terveyssyitä sille, että saa antaa lapsensa adoptioon? Ja koska sinusta kun jotain tekee yhdelle lapselle, sen saman teke yhtä helposti muillekin, sinusta jokaisen joskus lapsena adoptioon antaneen jokainen muukin lapsi on todellisessa varassa joutua hylätyksi mukavuussyistä ja sinusta on ok. hylätä lapsensa toisten hoiviin mukavuussyistä milloin vain. "
?? Niiin?? Miks ei pitäs antaa jos ei kerran jaksa huolehtia lopuistakaan? Lapsihan sais jatkaa sillon elämäänsä muualla jossa siitä viitsitään huolehtia. Siis pelkästään lapsen edun ajattelua, toisin kuin heivaaminen viemäriin mukavuudenhaluissaan.
"Normaalit ihmisethän antavat lapsensa adoptioon kun oma elämä on ihan poissa raiteiltaan, mutta eivät voisi mitenkään kerran pitämiään lapsia pois antaa, sillä normaalit ihmiset näkevät merkityksen myös niissä syissä miksim jotain tekee."
Jos ei ymmärrä itse antaa lapsia muualle sellasessa tilanteessa, ne otetaan toisten toimesta huostaan.
"Joten ihan vaan pahoista mukavuussyistä sinä kannatat lasten varastoimisia, iästä riippumatta ja lasten pois antamisia ihan vaan mukavuudenhalusta, iästä riippumatta. "
Koita nyt jo herranjesta keksiä mitä PAHAA niissä mukavuudenhaluissa lapsen kannalta toteutuu (muista toki se varastoimisen vaihtoehtokin)?? :D
Ja mun 'epänormaalius' on ihan sun mutujesi sumentamaa omaa houretta.
"miten
ne pystyis
tähän syntyneiden kohdalla kun ei pyystyneet syntymättömänkään?"
Tosissasiko kysyt tällaista? Kysehän on siitä moraalisesta arvosta ja merkityksestä, minkä antaa alkiolle tai sitten syntyneelle lapselle. Abortin tehneistä kaiketi valtaosa ei näe alkion moraalista merkitystä lähellekään syntyneen lapsen veroisena. Suurin osa naisista myöskin on ne syntyneet lapsensa synnyttäneet, koska ovat halunneet sen lapsen. Minä en näe mitään syytä, miksi abortin tehnyt nainen ei kykenisi ihan samalla tavoin asettamaan toivotun lapsensa etua omansa edelle kuin kuka tahansa muukin.
Ajatellaan vaikkapa eläimiä. Hyttyset, lehmät, siat ja kissat ovat yhtä lailla kaikki eläimiä. Biologia ei ole määritellyt niille moraalista arvoa. Kuitenkaan se, että vailla omantunnuntuskia tappaa hyttysiä tai käyttää sikoja ja lehmiä ravinnokseen, ei tarkoita sitä, että yhtä surutta listisi ja söisi kissojaan. Miksi ei? Siitä syystä, että ihminen ei anna näille eläimille yhtäläistä moraalista arvoa ja merkitystä.
"Miten ne osoittaa olevansa yhtä hyviä ja kiintyviä kuin ne jotka ei ole asettaneet omia etujaan lapsen edelle yhdenkään lapsensa kohdalla?"
Ne abortin tehneet äidit, jotka minä henkilökohtaisesti tunnen, osoittavat rakkautta ja huolenpitoa syntyneitä lapsiaan kohtaan minusta ihan samalla tavoin kuin nekin äidit, jotka eivät ole tehneet aborttia. Tässä asiassa en ole nähnyt omassa kokemuspiirissäni mitään oleellisia eroja, myöskään en ole minkäänlaisia tutkimuksia nähnyt, joissa abortin tekeminen korreloisi kyvyttömyyteen rakastaa omia syntyneitä lapsiaan.
Vastaisitko nyt minun esittämääni kysymykseen? Miten ihan käytännön arkielämässä sinun kokemuksesi mukaan se ilmenee, että abortin tehneet naiset ovat kykenemättömiä asettamaan syntyneiden lastensa etua omansa edelle? Miten he kohtelevat syntyneitä lapsiaan toisin, huonommin kuin muut ja mistä nämä tietosi oikein on peräisin? Montako abortin tehnyttä äitiä sinä ihan henkilökohtaisesti tunnet?
"eiköhän se ole aika yleinen näkemys että hyvä ja rakastava äiti on pyyteetön, epäitsekkäästi uhrautuva, lapsen edun omiensa edelle asettava jne. Vai eikö?"
Ainakin oman linkkisi mukaan tällainen on se myyttinen kuva äidistä, jollaista ei todellisuudessa voi saavuttaa. Minua itseäni kiinnostaisi tietää, mitä ihan käytännössä se pyyteettömyys ja epäitsekäs uhrautuvaisuus tarkoittaa. Onko sinusta siis niin, että ei ole hyvä ja rakastava äiti, jos itselleenkin pyytää jotain eikä kaikessa vain epäitsekkäästi uhraudu? Kerrotko niitä käytännön esimerkkejä, miten äidissä näkyy nämä seikat? Miten hän toimii suhteessa perheeseensä ja lapsiinsa? Voiko hyvä ja rakastava äiti esim. haluta käydä töissä ja jopa luoda uraa? Vai pitääkö hänen olla kotona vuosikausia lapsilleen ja kodilleen uhrautumassa? Saako hyvällä ja rakastavalla äidillä olla omia harrastuksia ja kauanko ne saavat viedä hänen aikaansa? Vai onko pyyteettömän ja epäitsekkään uhrautuvuuden merkki se, että ei harrasta muuta kuin lapsiaan ja kodinhoitoa?
"Ne abortin tehneet äidit, jotka minä henkilökohtaisesti tunnen, osoittavat rakkautta ja huolenpitoa syntyneitä lapsiaan kohtaan minusta ihan samalla tavoin kuin nekin äidit, jotka eivät ole tehneet aborttia."
voi esittää tälläistä, mutta onko se pelkkää kulissia?
Vaatii tietynlaista luonnetta että pystyy surmaamaan minkäänikäisiä lapsiaan. Jotakin eroa siis normaaleihin naisiin/äiteihin on. Joten miten sellaisella luonteella voidaan yhtä hyvin olla hyviä ja rakastavia äitejä?
"Onko sinusta siis niin, että ei ole hyvä ja rakastava äiti, jos itselleenkin pyytää jotain eikä kaikessa vain epäitsekkäästi uhraudu?"
Jotkut asiat kuuluu siihen normaaliin ja terveeseen itsekkyyteen, mistä jossain vaiheessa olikin jo puhetta.
"voi esittää tälläistä, mutta onko se pelkkää kulissia?"
En tiedä. Kuinka kulissi määritellään? Onko rakkaus kulissia, jos kukaan sen osapuolista tai läheisistä sitä kulissiksi miellä? Kerrotko siis, että montako abortin tehnyttä äitiä sinä siis henkilökohtaisesti ja niin läheisesti tunnet, että olet niin negatiivisen mielikuvan heidän äitiydestään saanut? Kerro millaisilla tavoilla olet huomannut sen rakkaudettomuuden ilmenevän?
"Vaatii tietynlaista luonnetta että pystyy surmaamaan minkäänikäisiä lapsiaan. Jotakin eroa siis normaaleihin naisiin/äiteihin on. Joten miten sellaisella luonteella voidaan yhtä hyvin olla hyviä ja rakastavia äitejä?"
Millainen on "normaali nainen/äiti"? Missä on määritelty normaliuden rajat naisille ja äideille? Mitä ne määritelmät pitävät sisällään? Millaista luonnetta on tutkittu sen vaativan, että voi tehdä abortin, eikä siis näin ollen ole normaali äiti tai nainen? Mihin tietolähteeseen tällaisen väitteesi perustat?
"Jotkut asiat kuuluu siihen normaaliin ja terveeseen itsekkyyteen, mistä jossain vaiheessa olikin jo puhetta."
Saisinko siis niitä käytännön esimerkkejä mitkä? Voisitko ystävällisesti vihdoin kertoa, miten hyvä äiti on terveesti itsekäs ja missä tällaiset määritelmät on annettu? Sinun kuvailusi ovat hyvin ylimalkaisia, en minä niistä ainakaan saa mitään konkreettista tarttumapintaa, jota peilata niihin itse hyvin tuntemiini abortin tehneisiin äiteihin. Se että sinä vain hoet kuinka toiset ovat huonompia äitejä koska ovat tehnet abortin, ei ole oikein perustelu laisinkaan.
Kun ei moraali salli tehdä aborttia, niin moraali on korkeammalla verrattuna abortoijaan. Itse en edes haluaisi pystyä menemään aborttiin, minulle on olemassa vain toivottuja lapsia.
Ellei midepide tyydytä, se on sinun ongelmasi, yksin.
siis midepide=mielipide
Mielipiteesi tyydyttää minua toki. On sinulla oikeus ajatella noin. Olisin vain kiinnostunut niistä konkreettisista esimerkeistä, miten tämä abortin tehneiden kyvyttömyys rakastaa syntyneitä lapsiaan ja huono äitiys näkyy ihan siinä arjen perhe-elämässä ja suhtautumisessa niihin lapsiinsa.
Juuri näin. Vaikka rakkauteen pystymistä, sen määrää/vahvuutta ja moraalia ei voida mitata eikäö todistella millään mittareilla niin kyllähän nuo teot käytännössä kertoo ihan riittävästi. Joidenkin nyt vaan on kovin vaikea hyväksyä tätä.
joten vastaisitko nyt ystävällisesti edes tähän: Montako abortin tehnyttä äitiä sinä siis tunnet henkilökohtaisesti? Monenko abortin tehneen äitiyttä sinä siis olet saanut läheisenä tarkkailla?
Tunnetko sinä ylipäätään yhtään ainutta abortin tehnyttä ihmistä läheisesti?
mukavuusabortoijia mutten tunne, onneksi. Enkä haluakaan sen lähempiin tekemisiin sellasten ihmisten kanssa kuin on pakko. Yksi makaa jo itsekin mullassa. Muistan lapsuudesta erään kohtauksen, kun olimme kylässä tällä naisella ja veljeni uteliaana poikana rämpläsi kai liikaa tämän vanhapiika-tädin esineistöä, jolloin tämä hermostui, huusi ja katsoi lasta niin vihaisesti, että äitini kertoi myöhemmin pelänneensä että täti lyö häntä...en tiedä mitä olisi tapahtunut ilman äitini paikallaoloa.
Mummoni, sydämellinen ja herkkä persoona, tunsi ilmeisesti syyllisyyttä lopun ikäänsä miettien lapsen kohtaloa vaikka abortti oli jouduttu tekemään ihan terveydellisillä syin.
Onhan siitä jotain tutkimuksia ollu, että abortoijat on muutenkin väkivaltasempia, tai abortti voi johtaa siihen.
http://www.afterabortion.org/PAR/V4/n23/DOM_VIOL.htm
>Perhaps the two key elements related to post-abortion violence are (1) increased levels of irritability, anger, and rage, and (2) increased tendencies toward risk-taking, self-destructive, and suicidal behaviors.
In an Elliot Institute study of 260 women, 53 percent stated that after their abortion "I started losing my temper more easily," and 48 percent stated "I became more violent when angered.">
Joskus muistan nähneeni tutkimuksen, että abortoijat kohtelee syntyneitäkin lapsiaan väkivaltaisemmin, mutta siihen on turha nyt mennä, kun en ole löytänyt tuota lähdettä enää mistään. Mutta ei kai se yllättävää olisi kun abortti lisää muutenkin väkivaltakäytöstä. Kai se kohdistuu kehen tahansa ympäristössä kuka siinä sattuu lähimpänä olemaan.
näin sivullisena heräsi, että miten tuo afterabortion-sivusto voi olla hyväksyttävä tietolähde palstalla, jolla Väestöliittokin on julistettu puolueelliseksi (ja hylätyksi) aborttiväen propagandaksi? Kerrotko vaikka pätevät perustelut miksi tuo lähde siis on puolueettomampi kuin väestöliitto?
olekaan mutta tekeekö se tutkimuksesta puolueellisen?
"tiedän
joitain..
mukavuusabortoijia mutten tunne, onneksi."
Niin, eli heidän elämäänsäkään ja suhdettaan perheeseensä ja lapsiinsa et siis myöskään näin ollen tunne. Heistä et siis ole pätevää perustetta uskomuksellesi abortoijien rakkaudettomuudesta saada.
Ainoat läheisemmin tuntemasi abortin tehneet ovat siis lapseton ja naimaton tätisi, josta et ilmeisemminkään pitänyt, sekä mummosi, jota kuvailet sydämelliseksi ihmiseksi. Väität siis että abortin tehneet ovat kykenemättömiä rakastamaan lapsiaan ja ovat huonoja äitejä, vaikka ainoa tosiaan tuntemasi abortin tehnyt äiti rakasti lapsiaan ja oli hyvä äiti. Omasta kokemuspiiristäsi et siis väitteillesi ole mitään perusteita voinut saada, etkä löydä aiheesta mitään tutkimustakaan. Toisin sanoen ainoa perustesi on mutku susta nyt vaan tuntuu siltä. Ei mitään muuta.
Linkittämäsi tutkimus onkin melkoisen mielenkiintoinen, valitettavasti en saanut siitä irti edes välttämättömiä perustietoja tutkimusmetodeista ja tutkimussubjekteista, jotta voisi sen puolueettomuudesta vakuuttua. Tutkittavien naisten ryhmähän tuossa vaikuttaisi poikkeavan aikalailla ns. normista, esim. heidän joukossaan itsetuhoisuutta esiintyi moninkertaisesti siihen nähden, mitä esim. oikeasti puolueettoman Stakesin tutkimuksen mukaan abortin tehneiden keskuudessa esiintyy. Ilmeisesti nämä naiset käyttivät myös normaalia enemmän päihteitä, mikä taas on ylipäätään agressioita lisäävä seikka.
>>In this same sample, 56 percent reported experiencing suicidal feelings, with 28 percent actually attempting suicide one or more times. Approximately 37 percent described themselves as "self-destructive" with another 13 percent "unsure," that is, unwilling to rule out that they had become self-destructive.
This constellation of problems, an increased tendency toward violence, emotional detachment, and self-destructive behaviors, would appear to be exasperated by the _study group's dramatically increased rate of drug and alcohol abuse_ subsequent to abortion.>>
Lisäksi tuosta tutkimuksesta en löytänyt mitään tukemaan sitä, etä abortin tehneet naiset olisivat kykenemättömiä rakastamaan lapsiaan. Itseasiassa minusta tuokin kuvasi sitä, kuinka heidän väkivaltaisuutensa, itse tuhoisuutensa yms. häiriökäyttäytyminen johtui siitä, että he katuivat aborttiaan, syyllistivät itseään siitä. Väkivaltaisuus heissä kohdistui siis joko heihin itseensä tai mieheen, abortoidun lapsen isään, lastaan he ajattelivat rakkaudellisesti ja kaivaten, syyttäen itseään sen kohtalosta. Tämä ei ole osoitus kyvyttömyydestä rakastaa, vaan aivan päinvastoin, osoitus siitä, että rakastaa liikaakin, niin että sillä on tuhoavia vaikutuksia. En huomannut vihjettäkään siitä, että he eivät olisi rakastaneet syntyneitä lapsiaan, puhumattakaan siitä syntymättömästä.
Eli tämäkään tutkimus siis ei tunnu tukevan sinun väitteitäsi, vaan sotinee pikemminkin niitä vastaan :)
löytänyt vielä mitään puolueetonta tuossa tutkimuksessa, joka ainakin on puolueellisen tahon ja puolueellisen tekijän puolueelliseen tarkoitukseen tekemä...
ehdit edes nähdä sen kun sekin on nyt kuulemma "asiattomana" vinguttu poistettavaksi..
"vaikka ainoa tosiaan tuntemasi abortin tehnyt äiti rakasti lapsiaan ja oli hyvä äiti."
..joka oli tehnyt sen vakavilla terveyssyillä ja mikä oli silti hänelle lopunelämää kova paikka.
Käsittäkseni täällä ei ole missään väitetty rakkaudettomuudelle löytyvänkään sen kummemmin tutkimuksia ym. virallisia todisteita. Toki kuka vaan saa ajatella että lapsiaan mukavuudenhalusta surmaamaan kykenevät ja heitä todennäköisemmin väkivalloin kohtelevat ovat yhtä hyviä äitejä kuin tälläistä tekemättömätkin (joilla on siis korkeampi moraali). Monet vaan taitaa olla vähän eri mieltä.
"Käsittäkseni täällä ei ole missään väitetty rakkaudettomuudelle löytyvänkään sen kummemmin tutkimuksia ym. virallisia todisteita."
Ja näiden lisäksi ei mitään muitakaan päteviä perusteita. Ei mitään omakohtaisia huomioita tai kokemuksia, ei niinikään kykyä antaa minkäänlaisia konkreettisia esimerkkejä, miten rakkaus lasta kohtaan taikka sen puute ihan arjen perhe-elämässä näkyy. Ainoa mihin nyt on täällä pystytty, on siis vain pelkät väitteet, joita ei viitsitä edes analysoida ja perustella tyydyttävällä tavalla. Näin ollen väitteesi menevät vain lähinnä mustamaalaamisen, provosoinnin ja ilkeilyn piikkiin. Sellainen ei ole hedelmällistä ajatustenvaihtoa minusta.
"Kun on tehty tietty teko, se monen mielestä kertoo henkilön (olemattomasta) moraalista ja kyvyistä rakastaa ihan riittävästi."
Juuri tätähän sinä vain olet toistanut. Mitään perustettahan siinä ei esiinny, se on vain väite.
"Mutta tätä lienee aivan turha enää toistella"
Todellakin turha toistella tuollaista tyhjänpäiväistä väitettä, kun et kerran tosiaankaan yhtään millään tavalla ole sitä osannut perustella, kuten kaikki täällä ovat huomanneet ;DDD
jolle sinäkin ole umpisokea: Mukavuudenhaluissaan on tapettu lapsi ja hyvät äidit ei tee sellasta!!
Toistetaan tätä nyt niin kauan kun tarvii, kun ei eräiden kaaliin tunnu uppoovan.. kuten kaikki on jo huomannu :DDDDD
"Mukavuudenhaluissaan on tapettu lapsi ja hyvät äidit ei tee sellasta!!"
Niin siis tämä lause on edelleenkin vain väite, vailla perusteluita. Ihan samoin kuin väittäisi, että "mukavuudenhaluissaan on tapettu tuhansia hyttysiä. Hyvät eläintenomistajat eivät tee sellaista." tai
"mukavuudenhaluissaan nimitellään itselleen tuntemattomia ihmisiä netissä ja hyvät ihmiset eivät tee sellaista." tai
"mukavuudenhaluissaan on annettu oma lapsi muiden huolehdittavaksi ja hyvät äidit eivät tee sellaista." tai
"mukavuudenhaluissan syödään lihaa tai käytetään turkiksia/nahkatuotteita ja hyvät ja korkeamoraaliset ihmiset eivät tee sellaista."
Jokainen voi keksiä loputtomiin tämäntyyppisiä väitteitä. Se ei tee niitä todeksi, eikä siinä ole väitettä perusteltu mitenkään.
Mutta voithan sinä tuota omaa väitettäsi jäädä sitten vaikka vain toistelemaan toistelemasta päästyäsi. Omasta puolestani voin sanoa tosin, että pelkästään perustelemattomien väitteiden toistelu ei minun kaaliini uppoa eikä tule uppoamaan. Sen sijaan monesti hyvät ja loogiset ja huolella harkitut perustelut ovat niin tehneetkin.
mutta valaisisitko minua sitten. Laita vaikka linkki sellaiseen viestiin, jossa esität perusteluita ja kerrot niitä käytännön esimerkkejä keskustelun aiheesta. En nyt oikein omin voimin löydä.
"Kun on tehty tietty teko, se monen mielestä kertoo henkilön (olemattomasta) moraalista ja kyvyistä rakastaa ihan riittävästi."
Tämä toki oli selvillä jo alusta saakka. Johan 1977:n aloituskin pohjaa tähän asiaan, eli tämä asia oli tiedossa hänelläkin jo silloin kun hän aloituksensa laati. Sekä hän että me muut tässä ketjussa olemmekin nyt pyytäneet näin ajattelevia perustelemaan tämän väitteen. Päteviä perusteluita vain ei vielä ole tullut, mutta ehkä sinä nyt laitat linkkejä niihin viesteihin, joissa sellaiset olet antanut?
...noita ominaisuuksia joita on lueteltu, joita kuuluu hyvään äitiyteen myytin mukaan.
Niitähän on tässäkin keskustelussa käyty läpi. Nyt vain pitäisi vielä saada se jokin seikka esiin, jolla saataisiin syntymään jokin ero abortintehneiden äitiydessä ja abortoimattoman äitiydessä, jolloin voitaisiin sanoa, että onpas eroa: tuo on selkeästi huono äiti ja tuo on hyvä äiti.
Mä en oikein saanut selvää, että onko sen eron teettäjäksi teitin mielestä käyvä: "Äiti tiedostaa olevansa äiti"? Abortin tehneistä harvempi on tiennyt olevansa jo alkion äiti, saati pitänyt itseään sellaisena, jolloin saadaan vastaukseksi ei, en tiedosta olevani äiti, jolloin voi sanoa, että oletpas sinä siis huono äiti alkiollesi! Mutta siinä jää kyseenalaiseksi vain, että mitäs se vaikuttaa silloin kun sama nainen tiedostaa olevansa äiti, mitä merkitystä alkiolla on sen asian kanssa? Eli nainen voi mitata vain sellaista äitiyttä jota tietää olevan olemassa...
ihan sama kun ennenkin, hyvät äidit ei mukavuustapa lapsiaan/jälkeläisiään missään ikä/kehitysvaiheessa.
totesi jo aloituksessakin. Joten miksi olet ottanut osaa keskusteluun, jollet mihinkään muuhun pysty kuin toistelemaan aloituksenkin asian pohjana ollutta lausetta? Rakastatko vain erityisen paljon saman asian jankkaamista ja toistamista päivästä toiseen ilman että asiassa edettäisiin mihinkään ja perusteltaisiin mitään, kuten normaalisti keskustelut etenevät?
Hmmm... ei kyllä käynyt mielessäkään ja miksei muuten ole tuossa hyvä äiti myytissäkin, että äiti ei tapa lastaan mistään syystä? Ehkä se on vain niin itsestään selvä, ettei tuollaisia asioita tarvitse luetella: äiti ei tapa lastaan, äiti ei hylkää lastaan, äiti ei jätä lastaan huoltoasemalle, äiti ei laita lastaan pakastimeen...
Mutta mitenkäs se auttaisi saamaan eroa abortin tehneiden ja abortoimattomien äitiyteen?
... eikä mitenkään olisi voitukaan, sillä abortti on raskaudenkesekytys ja se tuleva lapsi on siinä vaiheessa alkio tai sikiö.
Juu, "eipä".. ei ees niitä syntymättömiä LAPSIA.. nehän on vaan 'poistettu' (myrkkyjen/silppurin avulla) kohduista.. ;))
...miksi ihmeessä ihminen sitten on mennyt aborttiin, jos hänellä ei ole ollut syntymätöntä lasta?
Eli miks sä menit sinne jos mitään lasta ei ollukaan!?
...koska minä olin raskaana, enkä tahtonut lasta.
Mikä ei tarkoita, että kieltäisin raskauden olemassa oloa tai syntymättömän lapsen olemassa oloa, tai alkion olemassa oloa. Jos ne olisin kieltänyt, niin en olisi tarvinnut aborttia, sillä kykenin pyytämään keskeytyksen vain raskaudelle jonka myönsin olevan olemassa.
"hyvä ja rakastava äiti on pyyteetön, epäitsekkäästi uhrautuva, lapsen edun omiensa edelle asettava jne. Vai eikö?"
Oletko sinä tällainen äiti? Epäitsekkäästi siis uhraudut lastesi eteen mitään itsellesi pyytämättä? Sorry, mutta sitten kannattaisi varmaan nytkin netteilyn sijaan miettiä sitä seuraavaa pyyteetöntä uhraustaan. Vai eikö lapsesi vielä vaikka yksiä villasukkia tarvitsisi, jos nyt toki kaikki kotityöt on tehty, lasten sotkut siivottu, ravitsevat ruuat laitettu lapsille valmiiksi jne... Et suinkaan sinä pyydä itsellesi aikaa ja jopa ota sitä täällä netissä? Vietätkö sinä kaiken vapaa-aikanne lastesi kanssa? Vai jätätkö sinäkin joskus epäitsekkään uhrautumisen väliin ja heittäydytkin terveesti itsekkääksi?
Vakavasti ottaen, mitä tuo tarkoittaa? Mitä äiti tekee lapsiaan kohtaan että hän on riittävän pyyteetön ja epäitsekkäästi itsensä uhraava ollakseen hyvä ja rakastava äiti? Miten vaikkapa minä voisin nyt mitata omaa äitiyttäni, olenko hyvä vai huono? Olinko hyvä vai huono silloin kun lapseni olivat pieniä?
"Tottakai jokainen on jossain määrin itsekäs ja se on tiettyyn rajaan saakka ihan tervettäkin."
Mutta eivät kai mielestäsi kuitenkaan hyvät ja rakastavat äidit? Juurihan kerroit kuinka sellaiset ovat epäitsekkäitä ja pyyteettömiä uhrautujia. Tervekään itsekkyys ei oikein sovi yhteen sen enempää uhrautumiseen saakka ulottuvan epäitsekkyyden kuin pyyteettömyydenkään kanssa. Äiti joka asettaa lastensa edun omansa edelle mutta itseään uhraamatta ja on myös terveellä tavalla itsekäs ei ole tuon sinun määritelmäsi mukaan hyvä äiti. Häneltä puuttuu mainitsemastasi kolmesta ominaisuudesta kaksi.
Minä tiedän sen, että minä olen tuollaisella määritelmällä tosiaankin huono äiti, sillä en tosiaankaan ole pyyteettömästi itseäni ja omia tarpeitani uhrannut vaikka lasteni edun olenkin aina huomioinut. Voin vain toivoa, että edes sinä itse täydellisyydessäsi mahdut tuollaiseen muottiin. Toisaalta epäilen, josko kukaan oikeasti äitiyden ilot ja surut kokenut edes asettaisi itselleen tai muille äideille noin kovia vaatimuksia.
...niin, että on rakastanut (eli syvästi kiintynyt) lapseen ilman mitään odotuksia takaisin saannista.
Epäitsekkäästi uhrautuvan ajattelin taas, että on valmis tekemään juttuja vain lapsen tarpseita lähtien. Eli käy muskarissa, koska se on lapsen kehitykselle hyväksi, vaikka ei todella itse koe minkäänlaista halua käydä muskarissa...
Mutta totta, kun asiaa pohtii syvemmin tarvittaisiin tosiaan ne vaihtoehdot (epäitsekkäästi uhrautuva 1. lopetti kokonaan oman elämänsä elämisen lapsen jälkeen 2. voi uhrautuva ei-miellyttäviinkin asioihin lapsen hyväksi 3. ei tee mitään mikä ei itseä kiinnosta, vaikka lapselle voisi tehdä hyvää). Vastasin siis vain kyllä/ei, mutta enhän minä tiennyt tosiaan sitä mille tasolle asti epäitsekäs uhrautuminekin olisi pitänyt viedä, jota voin vastata kyllä...
Anna minulle voimaa hyväksyä terve itsekkyyteni, jota ei tarvitse muuttaa,
rohkeutta luopua sairaasta itsekkyydestäni,
ja viisautta erottaa nämä kaksi toisistaan.
"Mä tulkitsin pyyteettömän...
...niin, että on rakastanut (eli syvästi kiintynyt) lapseen ilman mitään odotuksia takaisin saannista.
Epäitsekkäästi uhrautuvan ajattelin taas, että on valmis tekemään juttuja vain lapsen tarpseita lähtien. Eli käy muskarissa, koska se on lapsen kehitykselle hyväksi, vaikka ei todella itse koe minkäänlaista halua käydä muskarissa..."
Sinä sentään osasit edes jotain konkreettisia esimerkkejä antaa :)
Tällaisia minä haluaisin nyt tuolta äitimyytin ihailijaltakin. Millä se hyvä äitiys mitataan ihan konkreettisesti, millaisilla teoilla, toimintatavoilla jne.? Koska se, että on joskus tehnyt abortin, ei estä rakastamasta lapsiaan pyyteettä, ei estä viemästä heitä muskariin vaikkei itseään huvittaisi jne. Toisaalta taas se, että ei ole tehnyt aborttia, ei takaa sitä, että rakastaisi lastaan pyyteettä tai veisi tätä muskariin.
Jos hyvä äitiys mitataan tällaisilla seikoilla, jotka tosiaan oleellisesti liittyvät siihen äitiyteen, kuinka lapsiaan rakastaa jne. niin minä en kovinkaan suurta yhteyttä näe abortilla asian kanssa. Jos se taas mitataan puhtaasi abortin tekemisellä taikka tekemättä jättämisellä, niin sittenhän narkkisalkkiskin on hyvä äiti jos vain ei ole aborttia tehnyt. Sitten sopii kysyä, että mitä mahtavat ne lapset hyötyä sellaisesta hyvän äidin määritelmästä. Mutta ehkä abortin vastustajien mielestä hyvällä äitiydellä ei lasten kanssa olekaan paljon tekemistä, ainakaan syntyneiden sellaisten. Alkiothan se tässä pääosassa kaikkien ihmisten hyvyyttä määrittelemässä näyttävät olevankin.
Minä ymmärrän kyllä aborttien vastustamisen, mutta tällainen ihmisten luokittelu ja demonisointi menee yli ymmärrykseni. Aborttien vastustamisen näen kuitenkin eri asiana, kuin alkioiden asettamisen kaiken muun edelle. Tämän päivän kirjoitusten perusteella ainakaan syntyneiden ihmisten elämänladulla ei tuntuisi juurikaan väliä olevan. Pienet syntymättömät lapsetkin joutavat huostaan ja äiti mielisairaalaan kunhan vain Pyhä Alkio saa elää...
kumpi menetys on lapsen kannalta pahempaa, muskarissa käynti, vaiko elämä..?
Abortoijahan ei kykene pyyteettömästi antamaan, tai pikemminkin säästämään lapselleen edes sitä tärkeintä (elämää)!
Ja on ihan turha kärjistellä pienimpiä lapsia 'Pyhiksi Alkioiksi' ym. lapsellista höpinää, vastustajat pyrkii nostaan ne ainoastaan muiden kanssa samalle tasolle (mm. osalliseksi elämänoikeudesta), ei kenenkään yli!
sinulla ei tunnu olevan ystäviä kun aborttipalstalle tunget tekstiä ja vakuuttelet olevasi lastasi rakastava äiti. Ethän sinä edes tuntenut äitiyttä odotusaikanasi. Ei taas mene läpi tuo itsesi korostaminen, itsepetosta nuo kirjoitukset on sinun traumatisoituneessa päässäsi.
Hoida pääsi kuntoon ja jatka elämääsi äläkä ryve siinä abortissasi!!!
...ainakin on hyvin oleellisia moelmmat; se että hän saa elää ja häntä viedään elävänä muskariin.
En mä ole tajunnutkaan, että koska olen tehnyt abortin, minun lapseni ei olisi elossa...
Jos et ole nostamassa lasta kenenkään yli, niin olet siis määritelmien mukaan huonoäiti! Eli sä et vastaa kyllä kysymykseen siitä tarvitseeko äidin epäitsekkäästi uhrautua, koska mielestäsi lapsen tarpeet eivät ylitä aikuisen tarpeita, jolloin jos äiti viettää laiskaa elämää vain kotona löhöten, myös lapsi tulee sellaista elämään, eikä pääse muskariin, koska äiti haluaa tasapäistää lapsensa perheen muiden jäsenten kanssa. Hyvä äitihän siis nosti lapsensa tarpeet etusijalle, siitä äitimyytistähän olet ollut paljon puhumassa, eli asettaa lapsen tärkeämmäksi tarvehierarkiassa kuin itsensä...
Hienoa, nyt onkin jotain verrattavaa: Minä olen tehnyt abortin, mutta minä nostan lapseni tarpeet perheessämme etusijalle, sinulle lapsi on vain tasa-arvoinen perheen jäsen. Antamasi mittarien mukaan minä olen siis sinuun verrattuna hyvä äiti.
henkilökohtaisella mielipiteelläsi oli millainen merkitys?
...johon olet siis antanut ihan hyvän mittarin: joku voi pitää lastaan ylivertaisena, jolloin uhrautuu epäitsekkäästi, joku voi pitää alsta tas-arvoisena, jolloin ei uhraudu epäitsekkäästi ja joka voi pitää alsta alempi arvoisena jolloin ei todellakaan uhraudu lapsen takia.
Minä olen korkemmalla tasolla (pidän lasta ylivertaisena itseeni nähden), sinä olet keskimmäisellä (pidät lasta tasa-arvoisena itseesi nähden), siis mitattuna epäitsekkäästi uhrautuvaa äitiä.
Ja mitä merkitystä tällä on? Se ei ole tosin mielipidettäni, sillä sinähän mittareita olet antanut, minä olen vain voinut mitata käytännössä esimerkiksi sitä, että käyn muskarissa, vaikken siitä itse todellakaan nauti. Ei sillä ole mitään merkitystä, että olen epäitsekkäämmin uhrautuva kuin esimerkiksi sinä, mutta omalle itsetunnolle tekee kyllä ihan gutaa tietää, että äitinä olen hyvä ja voin sen todistetusti (mitatusti) osoittaa olevani ainakin parempi kuin jotkut toiset...
vanhapiika ei ole ollut naimisissa eikä sillä ole lapsia ;)
Miksi vongut tämän (epämieluisan?) vastauksen jatkuvasti poistoon???
...jolla pääsemme moiseen tulokseen, niin sitten voimme uskoa sen, että olen äitinä huonoimmalla mahdollisella tasolla. Tähän asti antamasi mittarit ovat osoittaneet, minulle parempaa tulosta äitiyttä mitatessa kuin sinulle...
Eli jotta tulos saadaan päinvastaiseksi epäitsekkäästi uhrautuvuus ei voi olla mitattavana ominaisuutena. Mikäs sitten on ominaisuus joka naisella on oltava, jotta hän ei ole huonoäiti tai jonka olemassa olo osoittaa, että hän on hyvä äiti?
Epäitsekäs uhrautuvuus siis poistui tällaisen ominaisuuksien listalta, kun osoittautuikin, että minä olen epäitsekkäämmin uhrautuva kuin sinä, enää se ei osoitakaan sitä miten hyviä tai huonoja äitejä olemme...
Hmm... millä mittaamme tästä lähdin hyvää äitiyttä? Anna mittari; minä kyllä vastaan rehellisesti... En malta edes odottaa. Olenhan jopa aloittanut tämän keskustelun, joten minua todella kiinnostaisi tietää millaista muiden äitiys voi olla...
että minä olisin vastauksiasi kitissyt poistoon? Ja miksi ihmeessä minulle olisi vaikeaa hyväksyä sitä, että sinulla on mielipiteesi?
"Juupajuu...näkis vaan!!!! :DDD"
Muistaakseni se ainoa abortin tehnyt äiti, jonka sinä tunsit, oli ihan omien sanojesi mukaan sydämellinen ja hyvä äiti :)
"Nehän on "hoivanneet" lapsensa omallanavalla kylmään viemäriin!!!"
Eli puhut siis myös mummostasi nyt?
joka siis oli joutunu tekeen sen hengenhädässä.. ja jopa siitäkin koki (aiheetta) syyllisyyttä!
"Eli puhut siis myös mummostasi nyt? "
Koita nyt muistaa että hän ei tehny sitä omanapasesta itsekkyydestä!!
...kokenut äitiyttä odottaessani lasta, sillä äitiyden edellytys minulle on lapsi.
Olemme jälleen saaneet, nyt varmasti jälleen toiselta niistä miljoonista loogisen ajatelun kukkasilta perustelut siitä, että aborttipalstalla ei voi olla ihmsiä joilla on lapsia.
Kysyn siis sinultakin: montakos lasta sinulla on? Tunnetko itsesi hyväksi äidiksi, kun sinulla ei ole lapsia? Mitenkäs meidän -minun jolla on lapsi ja sinun jolla ei ole lasta - äitiydet ovat verrattavissa? Kumpi meistä on parempi äitinä? Sellainen joka on äiti vai sellainen joka ei ole äiti?
Mitä merkitystä niillä on kun tulos ei päde vain yhden lapsen kohteluun? Huomioidaan tosiaankin kaikki. Ei siis ole väliä miten kohtelet elävää lastasi, kun se esikoisesi kohtelu vetää kaiken kuitenkin pohjasakkaan.
Lisäksi et voi mitenkään tietää miten epäitsekkäästi uhrautuvia jotkut muut on, jollei ole kertoneet. Kaikki siitä on siis pelkkää mutuasi.
Se onkin muuten kumma, olet aloittanut keskustelun aiheesta, muttet (tai joku muu ei?) monessakaan kohtaa siedä yhtään kritiikkiä itseäsi/äitiyttäsi kohtaan..
ai että montakos lasta minulla on? Kyllä minulla on lapsia ja lapsenlapsiakin eikä raskaudenkeskeytys ole koskaan omalla tullut edes mieleen.
Sinulla on käsittääkseni ollut ainakin abortti ja nyt vajaan vuoden ikäinen lapsi. Olet jo julistamassa itseäsi paremmaksi äidiksi kuin muut, kuvittelet varmaan olevasi ainoa jolla lapsia on.
Ei taida tulla edes pieneen mieleesi että äitiys on elämänmittainen tunneside lapseen, ei se pääty siihen että lapsi on syntynyt tai tullut 18-vuotiaaksi. Sinulla on käsittämättömän hatarat perusteet mainostaa "hyvää äitiyttäsi" edes aborttikeskustelupalstalla!!!
Voin lapsesi takia vain toivoa että joskus ymmärrät mitä äitiys todella tarkoittaa.
suoraan myönnät, että sinusta ei ole väliä sillä miten eläviä ja syntyneitä lapsia kohdellaan. Tämän jälkeen et kai enää yritä kieltää sitä, että asia on sinulle herttaisen yhdentekevä.
"Ei siis ole väliä miten kohtelet elävää lastasi, kun se esikoisesi kohtelu vetää kaiken kuitenkin pohjasakkaan."
irrottelet lauseita asiayhteyksistä. Se on 'hyvän äitiyden' mittarin kannalta aivan sama, ei tietenkään sen lapsen!!
tuossa 17 vuotiaan aborttiketjussa, jossa sinä irrottelit lauseita asiayhteydestä ja takerruit sanavalintoihin. Nyt siis koska SINÄ HALUAT että palstalla toimimme näin, myös minä toimin tällä sanelemallasi tavalla. Tuossa ketjussa sinä myös sanoit nyt, että valheelliseksi tulkittavat toteamukset on poistettava, joten tämä viestisi siis tullaan ilmoittamaan. Ei ole mikään todistettu fakta, etä hyvän äitiyden kannalta on merkityksetöntä kuinka kohtelee syntyneitä ja eläviä lapsiaan. Itseasiassa aika moni ihminen ajattelee ihan toisin, sillä hyvä äitiys kai pyrittäisiin yleensä mittaman nimenomaan sen lapsen kannalta. Mutta siis koska väitit valheellisuuksia tässä, niin rikot itse sanelemaasi sääntöä. Ilmoitatko sinä valheellisuutesi ylläpidolle vaiko minä?
ketjussa joka käsittelee aihetta, ei saa olla sitä mieltä (kokea :)) että lapsen tappaminen vaikuttaa äitiyden 'hyvyyteen'?? Jos näin on, niin sinun viestisi on aivan yhtä asiaton.
?
...kuten edelleen pyydän sinua siis antamaan sen mittarin jolla mittaamme äitiyttämme, jotta voimme verrata erialaista äitiyttämme.
Olet antanut, mutta niiden antama tulos ei tyydytä sinua, eikä minuakaan, koska tarkoitushan oli todistaa miten olen huonompi äitinä kuin sinä. Olet tähän asti antanut vain jotain jolla pääsemme varmasti samoihin tuloksiin ja tilanteeseen joka osoittaa minun olevan parempi äitinä.
Koska kuitenkin sinulla on vahva tieto siitä, että minä kuitenkin olen huonompi äitinä, niin tokihan sinä silloin osaat kertoa mikä on käyttämäsi äitiyden mittari, muutenhan antamaasi tietoa ihan syystäkin voi pitää vain tunteeseesi pohjautuvana asiana, eikä siis sillä ole tiedon vertaa arvoa.
Mutta kun sinä jo pian kerrot sen, millä olet päässyt tulokseen, että minä olen huonompi äitinä, niin kaikki alkavat olemaan tyytyväisiä. Tyytyväisyyttä lisää luonnollisestikin se, että antamasi mittari antaa tuloksen joka viittaa siihen millainen olemme äitinä, eikä se ole esimerkiksi se, että onko tehnyt abortin, sillä se ei kerro mitään siitä millaisia me olemme äiteinä olemassa oleville lapsillemme, asia jota olemme siis mittaamassa.
Vai olemmeko siis mittaamassa sitä, millaisia "äitejä" me olemme alkioillemme tai sikiöillemme? Kuten jo aloituksessa sanoin, ainakin minä olen huono... Mutta kaikesta päätellen olet siis hakemassa sitä, että mittaamme sitä millaisia äitejä olemme eläville lapsillemme, muutenhan aloitus olisi riittänyt täksi keskusteluksi.
Kieltämättä tätä jatkaa vain koska tämä tekee hyvää itsetunnolle, pönkität vedoillasi kuvaani äitiydestäni erittäin hyvänä, eikä siitä minulle haittaa ole... Mutta haluat ilmeisesti päästä toiseen tulokseen keseksutelussa, siksi sinun pitää antaa jotain konkreettista mitattavaksi, jossa saamme tuloksen, että olen huonompi esim sinuun verrattuna.
Olen alkiolle tai sikiölle huono äiti. Se ei minua häiritse pätkääkään ja voin sen ihan täysin sydämin myöntää ja juuri siksi myös abortti tehtiin. Mutta entäs tämä elävä? Nyt koen että olen lapselleni hyvä äiti, milläs sinä todistat että näin ei ole?
on se joka alkoi poistovinkumisen, siellä toisessakin ketjussa :)
""eli
tässä... 14.12.2010 22:08
ketjussa joka käsittelee aihetta, ei saa olla sitä mieltä (kokea :)) että lapsen tappaminen vaikuttaa äitiyden 'hyvyyteen'??"
Ei saa, jos sen ilmaisee käyttäen tuollaisia väitelauseita."
Joten näillä säännöillä mennään....
useemmassa kohtaa, mutta aina sen joku sietokyvytön nyyhkäisee poistoon :D
On lastaan mukavuustappamaton äiti ja lapsensa mukavuustappanut. Kumpi on parempi?
...kenellä on elossa oleva lapsi.
Mutta miten tässä saimme eroa sinun ja minun välille? Minulla on elossa oleva lapsi. Sinulla ei lasta ollenkaan tai sitten olet siinä persoonassasi, jolla on. Jälleen sama tilanne siis, olemme joko tasoissa tai sitten minä olen parempi....
siellä ilmoitit aloittajan viestistä koska siinä (muka valehdeltiin) ja nyt oletan, että noudatat omaa sääntöäsi ja ilmoitat omankin valheesi. Sinähän se nyt haluat, että me vastedes syynäämme kaikki sanavalinnatkin, joten kai jo ilmoitit oman viestisi? Muista nyt että sinä laadit säännön ja sinä toivot että sitä noudatetaan, joten olisit tyytyväinen, että SINUN omaa SÄÄNTÖÄSI halutan noudattaa! Jos noudattaisit samaa sääntöä itseesikin kohdistuneena, ilmoittaisit nyt itse oman valheellisen viestisi ylläpidolle :)
Sinähän et mitään sellasia valheita ole kyennyt osoittamaankaan mitä ei ois korjattu myöhemmin, joten kai nyt ilmoitat valheellisen syyttelysi poistoon? :D Tuo sanavalinnoilla syynääminenkin on muuten ihan omaa lapsellista saivarteluasi.
lapsi jonka surmasit. Minulla 0 surmattua lasta :) Mistä mutuilit että minulla ei ole lapsia? Oletko sinäkin siis nyt vain siinä 'persoonassasi' jolla on se yks elossa oleva lapsi? ;D
Siis jos toisella on 1 lapsi ja 0 surmattua lasta, ja sinulla on se 1 lapsi mutta myös 1 surmattu. Millä logiikalla sinä olisit parempi?
17-vuotias kirjoittaa näin:
"Abortti sallitaan alle 17-vuotiaalle ja yli 40-vuotiaalle. Mitäs kun olen jo 17 vuotta täyttänyt? Kelpaako syyksi jotkin muut perusteet? En ole todellakaan valmis saamaan lasta, olen vielä lapsi itsekin. Eikä minulla olisi millään varaa elättääkkään tätä. Asun yhä vanhempien helmoissa ja käyn lukiota. Abortti olisi siis ainut vaihtoehto, mutta sallitaanko se minulle?"
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9530069
Tämän viestin sinä ilmoitit ylläpidolle, ja ihan omin sanoinesi perustelit sitä seuraavalla tavalla:
"Kysymys ei ollutkaan provoa, vaan se mitä sen jälkeen tulee. 'Lapsi itsekin', 'ei varaa elättää', 'abortti ainut vaihtoehto'...!! Valheellista höpinää!!!"
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9530069/47183860
Kerro nyt yksikin hyvä syy, että kun kerran tuo 17 vuotiaan teksti on ollut niin kamalan valheellista että ei ansaitse jäädä palstalle, niin miksi sinun valheellisten höpinöidesi pitäisi jäädä??? Joko ilmoitit oman valheellisen viestisi, vaiko et??
Sanavalinnoilla syynääminen ei myöskään ole minun keksintöäni, vaan käy todistetusti ilmi tuosta mainitusta esimerkistä. Lisäksi SINÄ aloitit sanavalintoihibn takertumisen ja niillä saivartelun täällä:
"Eikä tässä kukaan mistään tapoista oo puhunu, vaan tappamisesta"
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9530069/47175898
SINÄ siis takerruit termiin tappo ja SINÄ jatkoit siitä saivartelua syyttelemällä minua vääristelytä sanavalintani takia!!
Joten nyt on todistettu, että SINÄ HALUSIT että takerrumme sanavalintoihin ja SINÄ HALUSIT että ilmoittelemme kaikki vähänkin valheeksi tulkittavat viestit. Älä syytä muita virheistä, jotka todistetusti olet ihan itse tehnyt.
Minä en vielä viestiäsi ole ilmoittanut. Ja nyt kysyn sinulta, että tarvitseeko ilmoittaakaan? Opitko läksysi tästä, vai alammeko todella opettamaan kovalla kädellä? Sinä päätät nyt jatkon. Haluatko, että jatkossakin takerrumme sanavalintoihin ja ilmoittelemme poistoon kaiken, mikä voidaan "valheelliseksi höpinäksi" tulkita? Vai myönnätkö, että 17 vuotiaan aloittajan viestissä ei oikeasti ollut mitään niin asiatonta, että se olisi pitänyt vinkaista poistoon? Kumman valitset? Minä toimin sitten sen sinun valintasi mukaan jatkossa.
takertumaan nyt siihen yhteen virheeseen joka sekin jo myöhemmin korjattiin!! Joten miksi se koko viesti sen takia pitäisikään poistaa, kun se muuten oli täysin asiaa??
"Sanavalinnoilla syynääminen ei myöskään ole minun keksintöäni, vaan käy todistetusti ilmi tuosta mainitusta esimerkistä. Lisäksi SINÄ aloitit sanavalintoihibn takertumisen ja niillä saivartelun täällä: "
Ai nytkö virheiden oikominen muiden viesteistä on saivartelua ja sanavalintoihin takertumista??? Olinko missään sanonu että tän takia mun mielestä saunkaan viesti pitäs ilmottaa, jos se sallitaan oiottavan??
"SINÄ siis takerruit termiin tappo ja SINÄ jatkoit siitä saivartelua syyttelemällä minua vääristelytä sanavalintani takia!! "
Tottakai 'takerrun' sillon kun mun syytetään sanoneen jotain mikä ei pidä edes paikkaansa, eli on valhetta!! Sillon jos oisin syytelly jotain taposta (niinkun sä väitit) niin ois kyse rikoksesta syyttämisestä. Mutta termi tapaminen taas on ihan yleinen siitä kun joku lopettaa jonkun elämän!
Sinä voit nyt tutkia siellä palstapoliisin ristiretkelläsi, onko 17-vuotiaan aloitusviestiä nyt ilmoitettu. Jos on niin minua on sitten turha syytellä ;)
kyllä huomaa että ketjun aloittaja kuvittelee olemattomia kun väittää että vain 1 abortinvastustaja kirjoittaa tässäkin ketjussa, useammalla persoonalla. Samaa harhakuvitelmaa kuin sekin että kuvittelee alle 1-vuotiaan lapsen äitinä olevansa täydellinen, muita parempi äiti. Mihin ehtiikään ennenkuin lapsi on täysi-ikäinen...
on toisen tunteita tietää,mulle riittää se että tiedän mitä itse teen tai en. Jokainen vastaa omista tekosistaan. Olen uskovainen,en voi tietää kuka loppujen lopuksi pääsee taivaaseen. Kenen synti on pahempi kuin toinen. Minulle juuri hedelmöittynyt solu on jo lapsi. Toivottavasti en joudu koskaan pohtimaan aborttia vastaan tai puolesta omalla kohdalla. Esim erittäin sairas lapsi tai raiskaus.
...että nekään eivät ole pisteyttäneet syntejä: tämä synti on pahempi kuin tämä synti.
Kristityt pelaavatkin siis varman päälle, ettei tarvitse luokitella kuka on syntinen ja kuka ei, kun alusta saakka kaikki on syntisiksi leimattu.
Äääh... tarkoitan siis sanoa vain, että uskonnollisesta syystä aborttia vastustava ihminen on minusta ainut syntymättömän lapsen elämään vetoava abortinvastustaja, jolla on jonkinlainen järki ja logiikka teoissaan. Muut aina sotkeutuvat jossain vaiheessa ristiriitoihin, mutta uskontoon vastustuksensa perustava voi pysyä logiikassaan alusta loppuun ja se on minusta erittäin kunnioitettavaa. Siihen ei voi paljon vastaan sanoa, kun ihminen sanoo, että vastustaaa abortteja, koska hänen maailman katsomuksensa lähtee siitä, että alkio on hedelmöityksestä saakka sielun omaava ihminen. Näillä muilla on taipumusta lähteä jotain tiedettä sotkemaan asiaan, että puhuvat kuulema luonnonlaeista -ei omasta näkemyksestään- ja silloin mennään persliukua kohti kadotusta...
sulle ja muille aborttifanaatikoille vaikein pala, eli vastustajat jotka perustaa näkemyksensä tieteelliseen logiikkaan ja faktalliseen biologiaan, ettekä voi viitata kintaalla ja vähätellä sitä vaan joksikin satuilevaksi ja ei-vakavasti otettavaksi 'fundis-hihhuloinniksi' :)
"on toisen tunteita tietää,mulle riittää se että tiedän mitä itse teen tai en. Jokainen vastaa omista tekosistaan. Olen uskovainen,en voi tietää kuka loppujen lopuksi pääsee taivaaseen. Kenen synti on pahempi kuin toinen. Minulle juuri hedelmöittynyt solu on jo lapsi. Toivottavasti en joudu koskaan pohtimaan aborttia vastaan tai puolesta omalla kohdalla. Esim erittäin sairas lapsi tai raiskaus."
Minusta tuo on kunnioittava ajattelutapa. Minullekin se on juuri noin, että tiedän itse mitä teen tai en tee. Se riittää, en pyri puuttumaan sinun tekoihisi, etkä sinäkään viestisi perusteella pyri puuttumaan muiden tekoihin. Se on ihan okei ja tällä palstalla kaivattaisiin enemmänkin tuollaista asennetta.
"...että nekään eivät ole pisteyttäneet syntejä: tämä synti on pahempi kuin tämä synti.
Kristityt pelaavatkin siis varman päälle, ettei tarvitse luokitella kuka on syntinen ja kuka ei, kun alusta saakka kaikki on syntisiksi leimattu."
Että ovathan uskonnot ainakin joidenkin uskovaisten mielestä pisteyttäneet synnit. Useat, minun mielestäni kaikki, uskovaiset noukkivat raamatusta tai muusta kirjasta ne synnit, jotka ärsyttävät heitä ja jättävät muun huomiotta. Sitten lyödään muita ihmisiä päähän niillä synneillä. Näin asia on jo nyt, en halua kuvitella miten asiat olisivat jos nämä synnit tosiaan olisi pisteytetty...Hrr.
Toisaalta voidaan kyseenalaistaa että onko ihmisen jonka mielestä alkio on hedelmöityksestä lähtien ihminen, sopivaa käyttää tiettyjä ehkäisyvälinettä? Kierukkakin saattaa tuhota hedelmöittyneen munasolun.
...niiden fakta luonnontieteellinen loogisuus vain tuppaa loppumaan aina kun aletaan puhua esimerkiksi evoluutiosta luonnon tieteenä, silloin alkaakin tulemaan tekstejä siitä kuinka varsin epäloogisesti syntyvyyttä saakin rajoittaa, eli permällisen yksilöllisen ihmisen muodostumisen saa estää käyttämällä esimerkiksi ehkäisyä...
Nyt kärjistät, kyllä luterilaisuus sallii ehkäisyn, eihän uskossa olevia kielletä ehkäisemästä. Itse olen ollut aina lapsenuskossa.
Ettei jäisi väärää kuvaa niin,
Tässä elämässä joudumme ottamaan kantaa omassa elämässämme moniin vaikeisiin asioihin. Törmäämme tilanteisiin, joissa perheeseen ei synny lasta tai vastaavasti lasten lukumäärä ehkäisyn keinoin rajoitetaan. Kirkko suhtautuu myönteisesti raskauden ehkäisyyn ja haluaa tukea lapsettomuudesta kärsiviä (esim. Tyhjän sylin -messut).
Abortti on äärimmäinen keino ei-toivotun raskauden keskeyttämiseksi. Lapsen antaminen adoptioon on myös raskas päätös. Joskus ihminen joutuu tilanteeseen, jossa ei ole oikeaa tai hyvää ratkaisua, vaan valinta on tehtävä kahden tai useamman vaikean ratkaisun väliltä. Silloin voi kysyä itseltään, missä ratkaisussa rakkaus itseä ja toista ihmistä kohtaan toteutuisi parhaiten.
nettipappi.fi
evoluutio tätä asiaa (_yksilön_kehitystä, joka ei ole alkanut ennen hedelmöitystä) nyt mihinkään muuttaa?
Nuo biologian osa-alueet ei ole mitenkään keskenään ristiriidassa!
jos keskustellaan abortin etiikasta ja moraalista, emme voi tukeutua pelkkään biologiaan. Biologia ei tarjoa vastauksia eettisiin pohdintoihin. Perustelu jää väkisinkin torsoksi, jos pitäydytään vain tieteellisissä faktoissa.
Ajatellaan nyt vaikka tätä aloituksen ongelmaa. Palstalla sanotaan, että abortin tehneet naiset eivät ole kykeneviä rakastamaan edes syntyneitä lapsiaan. Täällä ehdotellaan jopa lasten huostaanottamista abortin tehneiltä äideiltä. Palstalla väitetään, että abortin tehneet naiset ovat kylmiä, tunteettomia, sydämettömiä, äärimmäisen itsekkäitä ja verenhimoisia. Täällä väitetään, että jos on tehnyt abortin, on kuulemma yhtä altis tappamaan syntyneen lapsensakin.
Miten tällaisia väitteitä perustellaan tieteellisillä faktoilla? Miten biologia kertoo meille tällaista? Missä biologia ottaa mitään kantaa ylipäätään etiikkaan, tällaisista väitteistä puhumattakaan? Löytyykö muka oikeasti jotain tieteellistä faktaakin tällaisten väitteiden tueksi?
Eikö ensin pitäisi määritellä se, mitä tarkoittaa rakastaa, ennenkuin voidaan määritellä mitä se on että ei kykene rakastamaan? Eikö ensin pitäisi määritellä, miten ihminen ilmentää tunteellisuutta ja sydämellisyyttä, ennekuin voidaan sanoa, mitkä ominaisuudet puuttuvat tunteettomalta ja sydämettömältä? Mikä tiede tarjoaa selkeitä faktoja tällaisiin kysymyksiin? Ei ainakaan biologia.
Tässäpä tämän palstan tasoon nähden poikkeuksellisen asiallinen ja kanssaihmisiään arvostava abortin vastainen kommentti! Kerroit oman näkemyksesi tuomitsematta muita, osoittaen normaalia kunnioitusta myös muita kohtaan. Kaltaistasi kirjoittajaa on helppo arvostaa, vaikkei ihan samaa näkemystä jakaisikaan. Tosin minä olen aivan samaa mieltä kanssasi siinä, että jokainen vastaa omista teoistaan ja minulle on tärkeintä tietää mitä itse teen ja millaisilla motiiveilla. Minäkin toivon, etten koskaan joudu omalla kohdallani aborttia miettimään.
Vuosia minäkin tällä palstalla olen enemmän tai vähemmän pörrännyt, ja ihan liian harvoin tulee vastaan tällaisia vastauksia. Kiitos siitä sinulle.
alkaa hedelmöityksestä. Onko joku täällä kieltänyt tämän biologisen faktan? Miten tämä fakta todistaa abortin vääräksi? Miten biologia määrittelee abortin tai minkään muunkaan asian etiikkaa?
...eikä viestini viitannutkaan siihen, vaan viestini viittasi siihen, että "tieteisiin uskovat" sallivat epäloogisesti ehkäisyn, vaikka tieteet kuulema osoittavat heille, että elämä on pyhää.
Eli viittaan siihen, että mitä eroa on uskonnollisella maailmankatsomuksella, eli katsomuksella joka perustuu yhteen maailmankatsomukseen, sekä "tieteellisellä" maailmankatsomuksella, joka uskoo vain yhteen tieteeseen ja jättää näkemyksen kannalta epämiellyttävät tieteet noteeraamatta? Niin, ei yhtään mitään eroa, vaan molemmat maailmankatsomukset perustuvat vain suppeaan otokseen maailmankatsomuksia.
Tieteisiin perustavat ihmiset taas myöntävät kaikkien tieteiden olemassa olon ja perustavat maailmankatsomuksensa jokaisen tieteen näkemyksiin, eli käytännössä heille esimerkiksi yksilön kehityksen alkuhetkeä ei voi määritellä, muutoin kuin tiettyjen näkemysten mukaisesti, eli evoluution mukaan ihmislajiin kuuluvan yksilön kehitys on alkanut alkusolusta, fysiologian mukaan yksilön kehitys on alkanut hedelmöityksessä, psykologian mukaan yksilön kehitys on alkanut psyykkisestä syntymästä jne. Eli he eivät tuosta vain skippaa minkään tieteen olemassa oloa.
Abortin vastustus tieteisiin perustuen, kun se tarkoittaa, että uskoo vain tiettyyn näkemykseen (eli vaikka että vain fysiologia on tiede), ei siis eroa uskonnosta mitenkään. Uskontokin on tietty näkemys (kuten luterilaisuus). Tieteissä ja uskonnoissa on varaa valita ja jos niistä vain suppeasti valitsee yhden tai muutaman johon uskoo, niin lopputulos on aivan sama; vain suppeaan otokseen näkemyksistä uskominen. Tietteellisellä maailmankatsomuksella loogisesti pelaava ihminen, ei kutienkaan suorita mosita valintaa, vaan antaa kaikkien tieteiden kukkia vaan...
...koska evoluutiobiologia (yksilön kehitys on alkanut alkusolusta), kehitysbiologia (yksilön kehtiysalkaa sukusolusta) sekä genetiikka (yksilön kehitys on alkanut esi-isissä) biologioista nyt esimerkkinä pitävät ihmisyksilön kehityksen alkavan muusta kuin hedelmöityksestä.
Puhumattakaan muista tieteistä, kuten esimerkiksi sosilogiasta tai psykologiasta... Hedelmöityksellä ei ole mitään tekemistä sen asian kanssa milloin näitä tieteitä kiinnostava yksilön kehitys alkaa (eli enää ei puhuta ollenkaan fyysiestä yksilöstä, vaan psyykkisestä tai sosiaalisesta yksilöstä).
olemassaoloa ei tarvi skipata eikä kiistää mitenkään, vaikka todetaan että ihmisyksilön elämä ja kehitys alkaa _biologisesti_ hedelmöityksessä :) eihän ne muutkaan tieteet kiellä tätä eikä kumoa toisiaan.
määritellään niin että YKSILÖN (eikä lajin) kehitys on alkanu alkusolusta??? Ei missään!! :D
Psykologia ja sosiologia ei kiistä ihmisyksilön _biologisen_ elämän alkua hedelmöityksessä, eikä nämä tieteet ole mitenkään ristiriidassa keskenään.
...koska sattuu tulemaan aina ensin sanoo näin:
"Ihmisen evoluutiolla tarkoitetaan ihmisen kehittymistä ja eriytymistä omaksi lajikseen ihmisen ja muiden apinoiden tai apinaihmisten yhteisestä kantamuodosta. Ihmisen evoluution tutkimukseen (jota kutsutaan myös paleoantropologiaksi) liittyy useita tieteenaloja, muun muassa fyysinen antropologia ja perinnöllisyystiede. Ihmisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä ensisijaisesti ihmisten (Homo) suvun jäseniä, mutta ihmisen evoluution tutkimus käsittelee yleensä myös muita hominideja, kuten suvun Australopithecus apinaihmisiä."
Huomio tähän: "Ihmisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä ensisijaisesti ihmisten (Homo) suvun jäseniä" Homo sapien suvun jäseniä voidaan siis nimittää myös nimityksellä ihmisyksilö. Joten alku voisi kuulua myös: Evoluutiolla tarkoitetaan ihmisyksilön kehittymistä oman lajinsa jäseneksi...
...on skipattu, jos väitetään, että yksilön kehitys alkaa hedelmöityksestä.
olikin siis ihan omaa mututulkintaasi.
Evoluutio käsittelee LAJINkehitystä (ihminen lajina), kehitysbiologia YKSILÖNkehitystä (ihminen yksilönä). Ei voi olla taas eräälle näin vaikeeta :D
...vastaustasi siihen mikä ihmisyksilö on kun se ei ole ihmislajin edustaja?
Ja miksi ihmeessä sitä kutsutaan ihmiseksi, vaikka se on toisen lajin yksilö?
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9500853/47011601
Yritit skipata kehitysbiologisen faktan evoluutiobiologialla :D
tässä jotain sellasia olikaan väittäny??
...kertomasta, että tieteisiin maailmankatsomuksensa perustavat ihmiset eivät kiellä minkään tieteen totuuksien olemassa oloa, vaan antavat niiden kaikkien olla olemassa, eivät siis deletoi jotain tiedettä sen takia,että sen totuudet eivät käy omaan maailmankuvaan. Minulle ei ole mitään vaikeutta ymmärtää myöskään kehitysbiologian aluetta, joka on yksilönkehityksen tutkiinen sukusolusta aikuisuuteen saakka. Minulla ei ole myöskään mitään ongelmaa fyisologisen kehittymisen tutkimisessa, jonka osaalueena on elimistö hedelmöityksestä maatumiseen...
Eli koska en skippaile minkään tieteen totuutta, vaikka se on ristiriidassa toisen tieteen kanssa, minulle ei ole ongelma sanoa, että maailmankatsomukseni perustuu tieteisiin.
Nyt väität ettei tieteelliset totuudet ole ristiriidassa keskenään, niinhän sinä aina. Mutta mietitäänkö hetki vaikka kahden luonnontieteen totuutta abortista? Lääketiede: abortti on toimenpide johon ei sisälly juurikaan terveydellistä riskiä. Psykologia: abortti on toimenpide johon sisältyy terveydellinen riski. Tuntuuko minsuta vain vai onko nuo ristiriitaisia? johtuu mistä? Mahdollisesti siitä, että molemmat tieteet tutkivat aborttia omasta näkökulmastaan. Otetaan toinen esimerkki: Fysiologia: yksilön kehitystä aletaan tutkia hedelmöityksestä lähtien. Evoluutiobiologia: yksilön kehitystä eaetaan tutkia lajien muodostumisen kautta, polveutumisopilla. Oliko kehityksen tutkimuksissa siis ristiriita? Oli, mutta silti molemmat ovat kyseisen tieteen totuuksia, eikä noista tosin kuin toinen määritäkään kehityksen alkuhetken (eli evoluutio alkusolu teoria), toinen vain sanoo, että heidän tutkimusalueensa yksilön kehityksessä on rajattu alkamaan hedelmöityksestä, ilman mitään kommenttia siitä milloin yksilönkehitys on alkanut...
eli muista se kun luet tekstejäni; minä uskon jokaisen biologiankin ala-alueen totuuksiin, sillä minulle ei ole resursseja niitä kyseenalaistaa, oppien luojat ovat olleet viisaampia ja luotan heihin täysin, niin kauan kun jotain totuuksiksi väittävät... Eli me emme tässäkään ole ollet puhumassa siitä mitä minä skippailen, kun haluan kiinnittää huomiosi siihen,e ttä evoluutiobiologiakin on olemassa, se ei tarkoita, että olisin unohtanut myös kehtiysbiologian olevan olemassa. Kehitysbiologia on sitä paitsi äärettömän hyvä biologian osa-alue jos tahtoo tietoa siitä kuinka sukusolusta syntyy aikuinen yksilö. Kysymys kuuluu siis, että kun sanot BIOLOGISEKSI totuudeksi, että yksilön kehitys alkaa hedelmöityksestä, oletko sinä unohtanut, että evoluutiobiologiakin on biologiaa?
Kolme viestiä tästä ylöspäin nimimerkki "osa..." kertoi tämän.
Tässä lainaus häneltä suoraan:
"Evoluutio käsittelee LAJINkehitystä (ihminen lajina), kehitysbiologia YKSILÖNkehitystä (ihminen yksilönä). "
Hän kertoo että on kaksi erilaista ihmistä. Ja minä kysyin tästä siis, että miksi ihmeessä sitä toistakin vielä kutsutaan ihmiseksi, vaikkei se kuulu ihmislajiin, vaan on jokin erillaisen kuin ihmisen perimän omaava yksilö?
pyrit sinnikkäästi sekottamaan tieteen eri osa-alueita toisiinsa. Esim. fysiologia tutkiin elimistön toimintoja, ei kehittymistä.
"Lääketiede: abortti on toimenpide johon ei sisälly juurikaan terveydellistä riskiä. Psykologia: abortti on toimenpide johon sisältyy terveydellinen riski. "
Ensimmäinen puhuu fyysisistä, jälkimmäinen henkisistä riskeistä. Ei siis mitään ristiriitaa.
"Otetaan toinen esimerkki: Fysiologia: yksilön kehitystä aletaan tutkia hedelmöityksestä lähtien. Evoluutiobiologia: yksilön kehitystä eaetaan tutkia lajien muodostumisen kautta, polveutumisopilla."
Fysiologia ei tutki mitään kehityksiä, ja evoluutiobiologia lajin, ei yksilön kehitystä. Ei mitään ristiriitaa.
"Kysymys kuuluu siis, että kun sanot BIOLOGISEKSI totuudeksi, että yksilön kehitys alkaa hedelmöityksestä, oletko sinä unohtanut, että evoluutiobiologiakin on biologiaa? "
En tietenkään. Mitä syytä se olisi unohtaa?
termi 'ihminen' voi tarkoittaa sekä lajia että tiettyä (kehittyvää) ihmisyksilöä.
Puhummekohan me nyt yksilöstä samaa asiaa tarkoittaen? Minä tarkoitin sitä yhtä yksittäistä ihmisyksilöä jollainen jokainen meistä on omana itsenään. Ymmärtääkseni hedelmöityksessä muodostuu se DNA ja geeniperimä, mikä yksilöllä on myös syntymänsä jälkeen, eli sen tietyn yksilön geneettinen malli muodostuu hedelmöityksessä. Vai olenko väärässä?
Ja sitten odotan innolla mitä on kehitys kun ei elimsitön toimintaa? Miten voi olla, että kehitysfysiologia on kuitenkin fysiologian osa-alue?
""Lääketiede: abortti on toimenpide johon ei sisälly juurikaan terveydellistä riskiä. Psykologia: abortti on toimenpide johon sisältyy terveydellinen riski. "
Ensimmäinen puhuu fyysisistä, jälkimmäinen henkisistä riskeistä. Ei siis mitään ristiriitaa. "
Aivan! Evoluutiobiologia siis katsoo yksilön kehityksen alkavan alkusolusta polveutumisopin mukaan. Fysiologia katsoo yksilönkehityksen alkavan hedelmöityksestä fysiologian määritelmien mukaan. Kehitysbiolgia katsoo yksilön kehtiyksen alkavan sukusolusta kehitysbiologian määritelmien mukaan. Ei mitään ristiriitaa.
"En tietenkään. Mitä syytä se olisi unohtaa?" (unohtanut evoluutiobiologiaa.)
Hyvä, Olemme siis täysin samaa mieltä, että biologista totutta yksilön kehityksen alkamisesta ei voi määritellä, voi vain määritellä biologian osa-alueiden totuuksia asiasta.
Hmmm... Evoluutio... Ihan perusteet: Wikipedia:
"Evoluutio tarkoittaa sukupolvien myötä tapahtuvia muutoksia eliöiden (1977* huom: Siis yksilöiden) muodostaman populaation geenivarastossa. " "Evoluutioteorian mukaan yksilöiden kehityksen yhtäläisyys edustaa lajien yhteistä alkuperää ja kehityksen yhtäläisyyttä. Räikeästi yksinkertaistaen lajin vanha kehityspolku näyttäytyy ainakin osittain jokaisen yksilön alkionkehityksessä."
Vai kertooko hän pian myös sen mielenkiintoisen seikan, miten nämä kaksi erilaista ihmistä eroavat toisistaan?
Oletko sinä noista kahdesta erivaihtoedosta ihmisyksilö vai ihmislajiin (tietttyn perinnölisyys lajiin kuuluva) yksilö?
Niin, suurin osa ihmisiä vastaa olevansa luonnollisestikin molempia, sillä noita kahta ei voida erottaa toisistaan. Mutta mielenkiintoista on pian kuulla, miten sinä voit olla vain toista kahdesta eri vaihtoehdosta?
(paitsi sinä) tässä oli väittäny ettei tosiaan ois niitä molempia? Eli ihmisyksilö/ihminen, joka kuuluu lajiin ihminen, eli on ihmislajin yksilö.
"Aivan! Evoluutiobiologia siis katsoo yksilön kehityksen alkavan alkusolusta polveutumisopin mukaan. Fysiologia katsoo yksilönkehityksen alkavan hedelmöityksestä fysiologian määritelmien mukaan. Kehitysbiolgia katsoo yksilön kehtiyksen alkavan sukusolusta kehitysbiologian määritelmien mukaan. Ei mitään ristiriitaa. "
Ja vielä kun näille höpinöille löytys jotain tieteellistäkin lähdettä :D
Evoluutiobiologia EI tutki yksilöitä, vaan lajia. Fysiologia tutkii elimistön TOIMINTOJA, ei kehitystä. Kehitysbiologia tutkii sukusolujakin, muttei väitä missään niin päättömiä että yksilön kehitys alkaisi yhtään aiemmin kuin hedelmöityksestä.
"Olemme siis täysin samaa mieltä, että biologista totutta yksilön kehityksen alkamisesta ei voi määritellä, voi vain määritellä biologian osa-alueiden totuuksia asiasta. "
Evoluutiobiologiakaan ei määritä YKSILÖN kehityksen alkamista mihinkään muualle kuin hedelmöitykseen. Ei siis mitään ristiriitaa kehitysbiologiaan.
Nyt on wikipedia, sillä aion ottaa ensimmäiset tulevat, googleta sinä itse ja ota jäljelmpiä, jos wiki ei kelpaa:
"Kehitysbiologia on eliöiden yksilönkehitystä sekä kasvua tutkiva biologian haara. Sen tutkimusalueeseen kuuluu eliön kehitys sukusolusta täysikasvuiseksi, sekä eliön eri osien kehitys sekä erilaistuminen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kehitysbiologia
"Evoluutio tarkoittaa sukupolvien myötä tapahtuvia muutoksia eliöiden muodostaman populaation geenivarastossa. "
http://fi.wikipedia.org/wiki/Evoluutio
"Fysiologia on biotieteiden ja lääketieteen osa-alue, joka tutkii elävien organismien toimintaa ja toimintamekanismeja."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fysiologia
"Evoluutiobiologiakaan ei määritä YKSILÖN kehityksen alkamista mihinkään muualle kuin hedelmöitykseen."
Evoluutio biologia kuvaa mm. ihmisen kehitystä, eli sitä miten sinusta tuli sellainen kuin sinä olet. Wikipediasta yksi sinunkin kehityksesi vaihe: "Evoluutioteoria selittää myös uusien elinten syntymisen tai aikaisemmin eri käytössä olleiden elinten uudet tehtävät. Esimerkiksi selkärankaisten nouseminen maalle tapahtui uusimpien teorioiden mukaan siten, että soisella ranta-alueella eläneet alkeelliset kalat saivat etua sellaisista evistä, joilla saattoi työnnellä vedenalaista kasvillisuutta syrjään ja tunkeutua tiheisiinkin kasvustoihin. Näin ne esimerkiksi pääsivät piiloon saalistajiaan. Tässä kalapopulaatiossa lyhyempi- ja heikompieväiset eivät pärjänneet pitempieväisten kanssa, ja pitempieväiset yksilöt saivat useammin välitettyä geeninsä jälkipolville: geenit, jotka kasvattivat yksilölle pitemmät evät. Tämän seurauksena evät pitenivät ja voimistuivat, niistä tuli miljoonien vuosien kuluessa jonkinlaiset raajojen esiasteet. "
Wikipedian evoluutioartikkelsita löytyy myös yksi hyvä kohta:
"Evoluutioteoria on falsifioitavissa oleva luonnontieteellinen malli, joka pyrkii selittämään evoluutiota ja sen mekanismeja mahdollisimman tarkasti ja antaa sen menneestä tai tulevasta toiminnasta ennusteita. Biologiassa, johon evoluution ala kuuluu, ei ole täysin varmaksi todistettavia asioita, kuten ei muissakaan kokemusperäisissä tieteissä." On siis vain tieteen sisäisiä näkemyksiä joita kutsutaan kyseisen tieteen totuuksiksi.
Ja erota hyvä ihminen toisistaan jokin tiede joka tutkii milloin yksilön kehitys on alkanut yksilön kehitystä tutkivista tieteistä. Minä en äkkiseltään tiedä yhtäkään tiedettä, jonka tarkoitus olisi tutkia joidenkin asioiden alkuhetkeä.
...jolloin luonnollisestikin evoluutio on osa lajiin kuuluvan yksilön kehitystä.
hyvänen aika erillään jo se _koko_ lajin ja sen _yhden edustajan_ eli yksilön kehitys!! Tottakai evoluutio ja sen myötä tulleet ominaisuudet näkyy yksilöissä! Mitä sitten? Evoluutio ei ole edelleenkään yhtä kuin kehitysbiologia.
...kokonaisia lajeja, vaan se tutkii myös osia lajeista, kuten esimerkiksi yhden tietyn lajiin kuuluvan yksilön kehittymistä.
Evoluutio ei siis ole kokonaisia lajeja tutkiva teoria, vaan evoluutio on edelleen eliöiden muodostamien populaatioiden kehitystä tutkiva teoria.
Evoluutio ei ole yhtä kuin kehitysbiologia, sillä molemmilla on omat määritellyt tutkimusalueet ja ne ovat toisistaan poikkeavat, toinen tutkii yksilön kehitystä lajinkehityksen valossa (eli esimerkiksi yksilön elimistön elinten erilaisuutta verrattuna toisen lajin yksilön elimeen), toinen yksilön kehitystä sukusolusta aikuisuuteen välillä.
tutki yksittäisen olennon kehitystä sen elämän varrella, vaan sen tekee kehitysbiologia! Evoluutio tutkii miten laji on muuttunut/kehittynyt aikojen saatossa ja kertoo tietysti miten ne ominaisuudet lajin yksilöissä ilmenee.
...tietyssä yksilössä tietyllä tavalla, niin mitä se noin niinkuin terminä voisi olla kun se ei ole yksilönkehittymistä?
Sinun pitää käydä kertomassa tuo seikka, että evoluutiobiologia ei saa tutkia yksilön kehitystä yksilön eläessä evoluutiobiologeille. Uskon heillä olevan jotain pientä vastaan sanomista asiaan... Älä siis höperöi. Tottakia evoluutiobiologiet tutkivat eläviä yksilöitä, he aiheuttavat niille eläville yksilöille erilaisia mutaatioita ja tutkivat miten se vaikuttaa yksilöihin ja yksilöiden tulevaan elävään jälkipolveen. Ei ne voi jokaisen aiheuttamansa mutaatioin jälkeen loepttaa koe-eläintä saadakseen tutkia sitä mitä on tapahtunut, sillä silloin he eivät voisi tutkia sitä mitten mutaatio vaikuttaa seuraavaan sukupolveen ja sitä seuraavaan sukupolveen, eli koe -eläimet pitää pitää elossa, jotta ne voivat lisääntyä...
lajinkehitystä, eli sitä mitä evoluutiobiologia tutkii! Ja nuo eri biologian osa-alueet kun ei ole mitenkään ristiriidassa keskenään vaikka tutkiikin eri asioita, niin ei tarvi höperöidä yhtään mitään!!
...elävien kehittyvien yksilöiden tutkiminen on siis todellakin evoluutiobiologiaa, eikä se ole ristiriidasssa minkään muun biologian kanssa, vaikka se määrittelee tutkimusalueensa erilaiseksi kuin jokin muu biologia. Se tutkii kehittyvää yksilöä lajinkehityksen kannalta unohtamatta, että jokainen laji koostuu yksilöistään ja elävässä, kehittyvässä yksilössä lajinkehitystä on helpointa tutkia.
Voi raukka parka kun et ymmärrä asioita ja silti aina menet noihin tieteisiin, etkö ole jo nolannut itsesi niin monta kertaa että tajuaisit jättää nuo höpinäsi kirjoittamatta. Menee aina pelkästään huumorin puolelle lukea sinun sekoilujasi.
Mitä enemmän noita asioita jostain luet sitä enemmän vain menet sekaisin...
Ei lehmäkään puuhun pääse... Eikä edes yritä. Mutta sinä pönkität olematonta itsetuntoasi jaarittelemalla tieteistä joista et suoraan sanoen ymmärrä yhtään mitään.
...tällä kertaa?
Ei enää ollut mitään loogista perustetta jolla yrittäiset kertoa jotain asiaan liittyvää?
Eikö sinua harmita se, sillä nyt kaikille jäi vain kuva siitä, että tieteet tutkivat eri näkökulmilta eliöiden kehitystä, eikä yksikään niistä määritä yksilön kehittymisen alkuhetkeä... Etkö olisi vielä jotain halunnut yrittää kumotaksesi tieteiden määritelmät, en voi uskoa, että tällä kertaa luovutit asiassa noin helposti ja siirryit vain yrittämään mustamaalata toista? En usko, että ilman mitään perustelua siitä, että wikipedia valehtelee noiden tieteiden määrittelyssä, kukaan lähtee mukaasi uskomaan, että wikipedia on väärässä...
tuo edellinen kommentoija, eli kuten huomaat tässä nyt vähintään 2 eri henkilöä yrittää saada sut tajuaan edes alkeita niistä tieteistä,.. aina vaan heikoin tuloksin, näköjään.
...sillä Wikipedia on yhteisöllinen sanakirja, jonka kirjoittamiseen kai osallistuu useampia henkilöitä.
Jotkut minua sivistämään ryhtyneet ovat siis onnistuneet, paremmin kuin toiset...
Nyt on joku kertonut yleiseksi näkemykseksi, että:
"hyvä ja rakastava äiti on pyyteetön, epäitsekkäästi uhrautuva, lapsen edun omiensa edelle asettava jne.´"
Harmi tuo jne, sillä sitä ei voi nyt jokainen mielessään itseltään mitata.
Olenko siis pyyteetön?
Olenko siis epäitsekkäästi uhrautuva?
Asetanko lapsen edun omieni edelle?
Tuolla suppealla mittarilla, minun tulokseni on ainakin erittäin hyvä. Tosin jos noissa olisi jokin pisteytys ja selitys mitä ne tarkoittavat, ettei vain kyllä, kyllä ja kyllä olisi vastaus, niin saisi jotain verrattavaa..
"Hyvä äiti hoivaa ja pitää huolta lapsestaan."
Hoivaanko ja poidänkö huolta lapsestani?
"Loputtomasti jaksava,"
Jaksanko loputtomasti?
"pystyvä"
Olenko pystyvä?
"lapsensa eteen uhrautuva äiti on täydellinen äiti."
Olenko uhrautunut lapseni eteen?
"Hyvän äidin kuvaan liitettiin äidin jaksaminen,"
Jaksanko hyvin?
"kärsivällisyys"
Olenko kärsivällinen?
Näillä mittareilla on vaikea saada suurta hajontaa. Tähän mennessä yksi ei ja yksi epävarma, sillä en osaa sanoa mitä pystyvä tarkoittaa...
...väliin inhimillisten osaamisen tai suorittamisen taitojen väliin:
"Rakkaus on syvä kiintymys toiseen henkilöön tai muu syvä kiintymys johonkin tai johonkuhun"
Olenko siis rakastanut, eli syvästi kiintynyt lapseeni?
..sängyssään.
Äitiyttä alkiooni en mittaa, koska ei ole mitään syytä, koska en ole sen äiti. Olen äiti vain omille lapsilleni.
Tottakai jos mitataan äitiyttäni joskus olleeseen ja kuolleeseen alkioon tai nykyisin kypsyviin munasoluihini, niin tulos on niin heikko, että sinunkin luulisi olevan tyytyväinen, etten ole kyseisten yksilöiden äidiksi alkanut koskaan.
Mutta kun olen alkanut äidiksi yhdelle ihmiselle, niin nyt kun olen äiti, voin mitata äitiyttäni kaikilla mahdollisilla mittareilla, joita vain annatte...
kehittymisen ihmisiksi/lapsiksi. Ne ei vielä ilman hedelmöitystä edes ole sellaisia.
...alkioni kehittymisen lapsekseni.
Myöskään alkioni eivät ole ennen täysiaikaista synnytystä lapsiani.
Logiikka on siis varsin selvä: molemmilla estetään vanhemmaksi tulemista abortilla ja ehkäisyllä.
Abortilla ehkäistään alkion/sikiön tuleminen lapseksi.
Ehkäisyllä ehkäistään jo alkioiden ja sikiöiden kehittyminen.
Mutta kummallakaan konstilla ei pääse lapsia kertymään huusholliin, mikä on pääasia kun ei halua alkaa niin usein äidiksi kenellekään.
Ne syntymättömät lapset kuin ei vain vaikuta.
Vai mittaammeko siis syntymättömäänkin lapseen äitiyttä...
Äiti on pyyteetön? No minä en ollut, pyysin aborttia.
Äiti oli uhrautuva? En todella uhrannut mitään syntymättömän lapsen takia.
Äiti on loputamasti jaksava? En ollut syntyneenkään kanssa.
Äiti on syvästi kiintynyt syntymättömään laspeensa? No en todella!
Jne, mitä niitä nyt olikaan.
Eli olin syntymättömälle laspelle huonoäiti, kuten jo edellisessäkin sanoin, siksi en myöskään äidiksi alkanut.
Pitäisikö meidän siis lisätä mittariin hyvästä äitiydestä: Äiti tiedostaa olevansa äiti? Eikö se olekin aika oleellinen hyvän äidin tunnusmerkki? Äiti pitää itseään äitinä?
syntymättömän lapsesi elämän jatkumisen.
Ehkäisyllä estetään lasten olemassaolo, abortilla tapetaan olemassaolevat lapset.
"Eli olin syntymättömälle laspelle huonoäiti"
Tulihan se sieltä! Alat edistyä :) Tuosta on hyvä jatkaa, kun kykenee myöntämään yhä enemmän tosiseikkoja.
"siksi en myöskään äidiksi alkanut. "
Joku muu olisi voinut kuitenkin alkaa.
Sentään. Vatvottu ja vatkattu, kunnes nyt vasta tajusit... EI varmaan mene kauaakaan kunnes sama leikki alkaa uudestaan.
estin syntymättömän lapseni kehittymisen lapsekseni.
Ehkäisylläkään ei voida estää lasten (jos niillä tarkoitetaan perinnöllisten yksilöiden) olemassa oloa, mutta myös ehkäisyllä voidaan estää niiden edelleen kehittyminen seuraaviin kehityksen vaiheesiinsa.
täällä muuten viettää 1977 kuin tuo abortin vastustaja joka itseään niin hyvänä äitinä pitää ja viettää täällä päivät, kuukaudet ja vuodet toisensa jälkeen aborttiasioiden kanssa askartelemassa ja toisia ihmisiä solvaamassa ;)
Kiitos tästä vietistäsi, tämän muista tästälähin kertoa sille muka-hyvälle-vastustaja-äidille! Ei ole sopivaa hänelle eikä hänen lapselleen että hän jatkuvasti viettää täällä aikaansa! On todella kyseenalaista, että hänen mielensä jatkuvasti puuhastelee aborttiasioiden parissa vaikka vierellä on lapsi!
Siis kiitos niin paljon, että sinäkin nyt vahvistit, miten kyseenlalaista on tuon abortin vastustajan hyvä äitiys!!! Ihanaa että sinäkin pidät häntä siis suorastaan huonona äitinä!!!
mitähän olet tehnyt lapsellesi kun pitää noin kovasti pohtia nettipalstan aborttisivulla kiintymystäsi lapseesi???? Kovin on heikoissa kantimissa...
Ei se tee sinusta hyvää äitiä että vakuuttelet netissä omaa erinomaisuuttasi ja kuvittelemaasi tietoviisautta.
Olet kyllä säälittävä tapaus mutta vielä enemmän säälin lastasi.