Miltä näyttää kolarissa kuollut ihminen?

...kolarista, iskusuunnasta ja nopeudesta, muun muassa.

Tuulilasi-lehdessä oli 1980-luvun puolessavälissä kuvattu erästä nokkakolaria valtatiellä, jossa toinen osapuoli jäi mieleen eli tuon ajan viimeisintä mallia oleva Nissan Sunny 1.5, olikohan uudenkarhea eli 1984-mallinen. Sitä ajoi keski-ikäinen perheenisä, ja kolarivammoja kuvattiin tekstissä aika erikoisenkin tarkkaan: rintakehä painui kasaan ja kylkiluut katkesivat kun ohjauspyörä työntyi taaksepäin taittuvasta ohjausakselista huolimatta, ja päälaen luut murskaantuivat pään iskeydyttyä kattoon ja sivupilariin aiheuttaen aivoruhjeita. Myös aivorungon radat katkesivat. Nämä siis tappoivat perheenisän. Se jäi myös jutusta mieleen, että takapenkillä istunut perheen murrosikäinen poika sai luunmurtumia mutta selvisi hengissä.

Isäukkoni sattui 1950-60-lukujen taitteessa silminnäkijäksi, kun Mikkelistä Varkauteen päin johtavalla sen aikaisella 5-tiellä oli sattunut paha nokkakolari. Kuorma-auto ja kovaa vauhtia vastaan mäennyppylässä tullut Citroen DS olivat törmänneet. Citikassa oli kaksi Korpivaara Oy:n johtajaa matkalla kiireiseen kokoukseen Kuopioon ja ajoivat kovaa matkanopeutta rajoittamattomilla teillä. Kun isä saapui autollaan paikalle, oli näky lohduton: citikka suunnilleen muusina, siis useisiin kappaleisiin hajonneena, toinen johtajista lantion kohdalta irtipoikki katkenneena siten että alakroppa auton sisäosan romukappaleessa, toinen osa kuormurin keulamaskissa, aivot lentäneenä kuormurin jäähdyttimensäleikköön. Toinen johtaja oli lentänyt myös päin kuormuria ja makasi verisenä massana/myttynä tien laidassa kauempana, raajat vääntyneenä luonnottomiin asentoihin. Myöhemmin selvisi tutkinnassa että arvioitu törmäysnopeus oli luokkaa 140-150 km/h ja tuohon aikaan ei vöitä käytetty. Isäukko oli ollut lähellä oksentaa ja näki painajaisia kauan.

Vaimoni kuoli liikenneonnettomuudessa vuosia sitten ja jäin leskeksi kahden pienen pojan kanssa. Muistan sen illan lopun ikääni. Olin yrittänyt tavoittaa vaimoani useaan kertaan puhelimella, koska hän ei tullut kotiin vaikka aikaa oli kulunut paljon enemmän kuin matkan piti kestää. Lopulta minulle soitettiin ja sain tietää mitä oli tapahtunut.

En muista puhelusta muuta kuin sanat "vaimonne on joutunut liikenneonnettumuuteen ja hän menehtyi tapahtumapaikalla". Jouduin täydelliseen shokkiin. Muistan, että istuin sohvalla pitkkään enkä kyennyt tekemään mitään. Pojat kysyivät vuorotellen, missä äiti on, milloin äiti tulee kotiin. En pystynyt vastaamaan kummallekaan pojalle mitään. Molemmat varmasti vaistosivat, että jotain on tapahtunut. Lopulta sain peiteltyä pojat unille ja menin olohuoneeseen. En kyennyt enää pidättämään itkua ja tuskaa vaan itkin pitkään yksin sohvalla. Kaikkein vaikeinta oli keksiä, mitä sanon pojille aamulla kun he heräävät. Aamulla kerroin mitä oli tapahtunut ja yritin lohduttaa kahta itkevää poikaa.

Suru on meiltä kaikilta ajan myötä helpottanut ja elämä jatkunut, mutta kaikki me kaipaamme edelleen. Voi kun kaikki olisi toisin, mutta tapahtunutta ei voi enää muuttaa.

katsella miltä kuollut näyttää!!!!!!!!!!!!!
Itse olen ollut ensimmäisenä paikalla eikä siinä muun toiminnan lisäksi ees huomaa katsella miltä se kuollut näyttää.
Eli jos tulette paikalle niin ensin sitä yleensä järkevä soittaa hätänumeroon ja sit auttaa niitä jotka eniten apua tarvii ja yleensä sen elottoman on se joka ei reakoi kyselyyn.
Olen itse hämmentynyt miten joku ajattelee että alat kolaripaikalla katseleen ensin miltä kuollut näyttää!?!?

rotten.com on niitä muitakin sivuja, mutta ei nyt juuri tule heti mieleen.

Kuolleet ovat tämännäkköisiä:

https://www.youtube.com/watch?v=iG-l3pOEcYM

Hakeudu hoitoon tai patologiksi.

Vähä riippuu osumasta
Osa kuolee kun kroppa leviää ja osat irtoilevat
Osa kuolee iskuun ja kroppa pysyy kasassa
Jotkut sitten vuotaa kuiviin

Autokoulussa pitäisi näyttää niitä ruumiita ja autonromuja nuorille, jotta heille iskostuisi mieleen, että liikenteessä voi myös kuolla, vammautua jääden rammaksi. Mikään ei ole sen tehokkaampaa kuin ruumiiden näyttäminen. Kun nuori on autokoulussa, niin sieltä päästyään hän on kuin villivarsa, jolla päällimmäisenä on mielessä vaan vauhdin hurma ja kumin poltto. Itsesuojeluvaisto ei ole todistettavasti pelannut niillä nuorilla, jotka kesäöinä ja mikseipä muulloinkin ajele hurjilla nopeuksilla ulos tieltä pöpelikköön, jossa usein sitten on niitä kyytiläisiä, jotka lentää sitten tien pientareelle ja taas tuli hauturille töitä sekä paljon muuta ikävää ja surua.

Verta ja suolempätkiä, stana.

Ihan kaikkea voi olla tai ei sitten mitään päällepäin kuin auki jääneet silmät ja tuskainen ilme. Voi syöstä verta suusta, paskaa perseestä jne.

No sinä koet sen pian

Miltäköhän siellä eilen näytti kun se perhe törmäsi Luumäellä,rekka auton vasempaan kulmaan,vanhemmat kuolivat ja 2 kakaraa vietiin pahoin loukkaantuneita Helsinkiin HYKS hoitoon,varmaan ollut verta autossa mies ajoi kovaa vauhtia rekan vasempaan kulmaan,kuolikohan se nainen heti tai ojan penkille,lasinpalaset puhkoivat ehkä pään

Uppp

Se vähän riippuu, voi olla ihan ”ehjä” päältä tai sitten punaista mössöä.
Lapset turvaistuimessa kestävät paremmin ehjänä mitä aikuiset etupenkillä.
Ei se kaunista ole mutta tunteet on painettava alas ja tilanne pitää vaan kestää.
Mössötilanteessa parasta on estää lisävahingot.

Mun biologian opettaja kertoi nähdeensä bussin ikkunasta miten ihmisen aivoja höylättiin asvaltilta lapiolla säkkiin... oli joku liikenneonnettomuus.

Törmäsin josku netissä valokuvaan, jossa urheiluauto oli törmännyt tietullipisteeseen. Autoa kuljettaneen nuoren naisen pääkallosta oli höylääntynyt osa pois ja aivot näkyivät. Omaiset olivat suuttuneet kuvan julkaisusta.

Uppp