täydellinen ihminen

Miten voit väittää kloonattua lastani Jumalan luomaksi, varsinkin kun hänen on ensimmäinen
gmo-lapsi.

"Ihminen on siis yhtäaikaa syntinen, mutta silti täydellinen"

Abortti. Luterilaiset ei nyt välitä hirveästi asiasta, mutta periaatteellisena kysymyksenä. Pääsekö sikiö/lapsi automaattisesti taivaaseen, sillä hänhän ei edes tiedä Jeesuksesta. Muistaakseni raamatussa on kohta, jossa sanotaan, että jos ei ole kuullut evankeliumista, mutta elää kuin Herra opetti? , niin on samalla viivalla....Mikäli abortoitava sikiö lasketaan lapseksi, niin pääsekö sellainen automaattisesti taivaaseen? Eikö abortti olisi tällöinen suurin äidinrakkaus mitä voi maanpäällä olla, kun hommaa lapselle ikuisen elämän taivaassa ja jättää Kontulan ostarin kulmilla notkumiset ja mahdolliset saatananpalvonnat väliin. Siirtyy suoraan Jumalan luokse...tai ainakin viimeistään tuomiopäivänä.

Missä vaiheessa muuten se sielu sinne lapseen tulee....kohdussa vaiko vasta syntyessä?

mave kirjoitti:

Abortti. Luterilaiset ei nyt välitä hirveästi asiasta, mutta periaatteellisena kysymyksenä. Pääsekö sikiö/lapsi automaattisesti taivaaseen, sillä hänhän ei edes tiedä Jeesuksesta. Muistaakseni raamatussa on kohta, jossa sanotaan, että jos ei ole kuullut evankeliumista, mutta elää kuin Herra opetti? , niin on samalla viivalla....Mikäli abortoitava sikiö lasketaan lapseksi, niin pääsekö sellainen automaattisesti taivaaseen? Eikö abortti olisi tällöinen suurin äidinrakkaus mitä voi maanpäällä olla, kun hommaa lapselle ikuisen elämän taivaassa ja jättää Kontulan ostarin kulmilla notkumiset ja mahdolliset saatananpalvonnat väliin. Siirtyy suoraan Jumalan luokse...tai ainakin viimeistään tuomiopäivänä.

Missä vaiheessa muuten se sielu sinne lapseen tulee....kohdussa vaiko vasta syntyessä?

Lue lisää

Koska sikiö ei itse voi valita tulevaisuuttaan, eikä tekojaan, ei hän varmastikaan helvettiin joudu. Jumalan luomana Jumalan luokse, näin uskon. Näkemys se tuokin on, että tapattaisi lapsensa jo ennen syntymää antaakseen parasta, mutta noin ei äidinrakkaus oikein toimi. Toki silloin jos lapsi kuolee kohtuun äidin toivomatta, voi ajatella, että Jumala ottaa hänet luokseen, ei tarvitse olla huolissaan lapsestaan. Kyllä lapsi kohdussa jo siinä määrin oma persoonansa on, että kyllä sielu kehittyy ihan lapsen kehityksen myötä alusta pitäen.

pappi Sonja

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Koska sikiö ei itse voi valita tulevaisuuttaan, eikä tekojaan, ei hän varmastikaan helvettiin joudu. Jumalan luomana Jumalan luokse, näin uskon. Näkemys se tuokin on, että tapattaisi lapsensa jo ennen syntymää antaakseen parasta, mutta noin ei äidinrakkaus oikein toimi. Toki silloin jos lapsi kuolee kohtuun äidin toivomatta, voi ajatella, että Jumala ottaa hänet luokseen, ei tarvitse olla huolissaan lapsestaan. Kyllä lapsi kohdussa jo siinä määrin oma persoonansa on, että kyllä sielu kehittyy ihan lapsen kehityksen myötä alusta pitäen.

pappi Sonja

Lue lisää

Raskauksista suurin osa päättyy spontaaniin keskenmenoon raskauden alkuvaiheessa, joten selkeä enemmistö taivaan asukkaista on siis pieniä solumöykkyjä, joille annetaan ylösnousemussolumöykky.

mutta, kritiikkiä tulee kirkolle oli aloitus mikä tahansa, näemmä. Oletan saaneeni kiinni ajatuksesta, mutta olennainen tuli selville, synnynnäinen taipumus, kyky tehdä väärin.

Minä ajattelen kuitenkin niin, että synti on kristinuskon käsite. Eli olen erimieltä siitä, että ihminen on syntinen. Ihmiset tekevät vääriä asioita, jotka jonkun toisen mielestä ovat hyviä. Esimerkiksi se, että joku suunnittelee hirmuteon ja tappaa monta ihmistä, on tekijän mielestä oikein. Tekijällä on hyvä tarkoitus, ITSELLEEN, joka myöhemmin saattaa ja usein kääntyy häntä vastaan negatiiviseksi hänelle itselleen.

Olen pohtinut "pelastusteoriaa" eli sitä, että siksi ihmiset uskovat Jumalaan ja Jeesukseen, kun haluavat taivaaseen. Noin se ehkä useimmilla on. Entä, jos synti-käsite poistettaisiin ja otettaisiin Raamatusta kohta, Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen - siis hyväksi, kuten kristityt Jumalan kokevat - niin mitä sitten. Ihminen ei enää syntyisi perisyntisenä, vaan perihyvänä?

hyvä tyttö kirjoitti:

mutta, kritiikkiä tulee kirkolle oli aloitus mikä tahansa, näemmä. Oletan saaneeni kiinni ajatuksesta, mutta olennainen tuli selville, synnynnäinen taipumus, kyky tehdä väärin.

Minä ajattelen kuitenkin niin, että synti on kristinuskon käsite. Eli olen erimieltä siitä, että ihminen on syntinen. Ihmiset tekevät vääriä asioita, jotka jonkun toisen mielestä ovat hyviä. Esimerkiksi se, että joku suunnittelee hirmuteon ja tappaa monta ihmistä, on tekijän mielestä oikein. Tekijällä on hyvä tarkoitus, ITSELLEEN, joka myöhemmin saattaa ja usein kääntyy häntä vastaan negatiiviseksi hänelle itselleen.

Olen pohtinut "pelastusteoriaa" eli sitä, että siksi ihmiset uskovat Jumalaan ja Jeesukseen, kun haluavat taivaaseen. Noin se ehkä useimmilla on. Entä, jos synti-käsite poistettaisiin ja otettaisiin Raamatusta kohta, Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen - siis hyväksi, kuten kristityt Jumalan kokevat - niin mitä sitten. Ihminen ei enää syntyisi perisyntisenä, vaan perihyvänä?

Lue lisää

"Eli olen erimieltä siitä, että ihminen on syntinen. Ihmiset tekevät vääriä asioita, jotka jonkun toisen mielestä ovat hyviä. Esimerkiksi se, että joku suunnittelee hirmuteon ja tappaa monta ihmistä, on tekijän mielestä oikein. Tekijällä on hyvä tarkoitus, ITSELLEEN, joka myöhemmin saattaa ja usein kääntyy häntä vastaan negatiiviseksi hänelle itselleen."

Mielenkiintoinen ajatustapa. Että väärin tekeminen ei olisi väärin tekemistä jos sen tekee jonkun itselleen tärkeän asian vuoksi. Monenlainen tappaminen ja kidutus ei siis olisi väärin, jos tekijän itsensä mielestä se ei ole väärin. Tai jos joku toinen hyväksyy jonkun ihmistä ihmistä ja elämää tuhoavan teon, teko ei olisikaan väärin.

Tavallaanhan pahat teot ovat pahoja vasta kun joku tietää niistä tai kokee niiden seuraukset... tosin pahaa voi tehdä myös itselleen ihan jo ajatuksenkin tasolla, mutta silloinkin tällä teolla/ajatuksella on kohde ja negatiivisia seurauksia. Onko siis niin, että ainoastaan tekojen seuraukset ovat pahoja (jos ovat) ja varsinainen teko ei ole paha tai väärä (eli syntiä)? Silloin myöskään ihmisen taipumus tehdä pahaa, ei olisi taipumus syntiin, sillä teko itsessään ei ole syntiä. Joten ihminen ei olisi syntinen missään elämänsä vaiheessa. Ihmiset olisivat vain seurausten uhreja.

"Ihminen on siis yhtäaikaa syntinen, mutta silti täydellinen."

Eikö se Sonja ole niin, että luterilaisuuden mukaan ihminen on syntinen mutta armahdettu, ei suinkaan täydellinen? Hänet luotiin täydelliseksi, mutta hän lankesi syntiin ja tärveli tuon täydellisyytensä.

Kyllä minäkin näen lapseni ihanan täydellisenä vikoineen päivineen, mutta se on vanhemman inhimillinen näkökulma. Hengellinen näkökulma on toinen. Sitä en kylläkään häneen sovella, koska usko on jokaisen henkilökohtainen asia.

täydellisyydestä kirjoitti:

"Ihminen on siis yhtäaikaa syntinen, mutta silti täydellinen."

Eikö se Sonja ole niin, että luterilaisuuden mukaan ihminen on syntinen mutta armahdettu, ei suinkaan täydellinen? Hänet luotiin täydelliseksi, mutta hän lankesi syntiin ja tärveli tuon täydellisyytensä.

Kyllä minäkin näen lapseni ihanan täydellisenä vikoineen päivineen, mutta se on vanhemman inhimillinen näkökulma. Hengellinen näkökulma on toinen. Sitä en kylläkään häneen sovella, koska usko on jokaisen henkilökohtainen asia.

Lue lisää

Syntinen silloin kun tekee syntiä ja täydellinen silloin kun ei tee? :)
Armon kautta myös Jumalan silmissä täydellinen...

vain_ihminen kirjoitti:

Syntinen silloin kun tekee syntiä ja täydellinen silloin kun ei tee? :)
Armon kautta myös Jumalan silmissä täydellinen...

Luterilaisuudessa ei ole kysymys vain synnin tekemisestä, vaan perisynnistä. Perisynnin takia ihminen ei ole hetkeäkään synnitön eli täydellinen.
En ymmärrä, miksi joitakin tuntuu niin kiusaavan tuo näkemys perisynnistä. Mitä se haittaa, että ihminen on pohjimmiltaan viallinen? Ei minua ainakaan haittaa, vaan päinvastoin se ajatus vapauttaa. Se päästää ihmisen oman minänsä kahleista ja tuijottamasta omaan napaansa. Saa elää armon alla, ja armon kautta on, kuten sanoit, Jumalan silmissä täydellinen.

Tuohan on gaiusbaltarismia. Hauska nähdä, että nykykirkon teologia on lainattu Taisteluplaneetta Galacticasta.

http://www.youtube.com/watch?v=Iw_Q5X2kPSs

vain_ihminen kirjoitti:

"Eli olen erimieltä siitä, että ihminen on syntinen. Ihmiset tekevät vääriä asioita, jotka jonkun toisen mielestä ovat hyviä. Esimerkiksi se, että joku suunnittelee hirmuteon ja tappaa monta ihmistä, on tekijän mielestä oikein. Tekijällä on hyvä tarkoitus, ITSELLEEN, joka myöhemmin saattaa ja usein kääntyy häntä vastaan negatiiviseksi hänelle itselleen."

Mielenkiintoinen ajatustapa. Että väärin tekeminen ei olisi väärin tekemistä jos sen tekee jonkun itselleen tärkeän asian vuoksi. Monenlainen tappaminen ja kidutus ei siis olisi väärin, jos tekijän itsensä mielestä se ei ole väärin. Tai jos joku toinen hyväksyy jonkun ihmistä ihmistä ja elämää tuhoavan teon, teko ei olisikaan väärin.

Tavallaanhan pahat teot ovat pahoja vasta kun joku tietää niistä tai kokee niiden seuraukset... tosin pahaa voi tehdä myös itselleen ihan jo ajatuksenkin tasolla, mutta silloinkin tällä teolla/ajatuksella on kohde ja negatiivisia seurauksia. Onko siis niin, että ainoastaan tekojen seuraukset ovat pahoja (jos ovat) ja varsinainen teko ei ole paha tai väärä (eli syntiä)? Silloin myöskään ihmisen taipumus tehdä pahaa, ei olisi taipumus syntiin, sillä teko itsessään ei ole syntiä. Joten ihminen ei olisi syntinen missään elämänsä vaiheessa. Ihmiset olisivat vain seurausten uhreja.

Lue lisää

Ihmisen itsensä mielestä teko voi olla oikein, mutta toisten mielestä väärin. Toimii myös toisinpäin. Ihminen voi katua jotain tekoa, sanoa tehneensä väärin, ja joku toinen sanoo, että teit oikein. Minä näen synti-ksäsitteen vain kristityille ja uskoville kuuluviksi.

"Että väärin tekeminen ei olisi väärin tekemistä jos sen tekee jonkun itselleen tärkeän asian vuoksi." Ihmisen itsestä mielestä teko on oikea, mutta sinä tai minä voimme pitää tekoa vääränä.

Joku uskoo Jumalan olemassoloon, joka on ihan yhtä oikein kuin se, että joku toinen ei usko Jumalan olevan olemassa. Mitä itsekukin määrittelee vääräksi ja oikeaksi. Jumalan tekoja ja Jumalaa pitävät uskovat hyvänä, mutta moni tällä palstalla kirjoitteleva näkee Jumalan todella suurena julmirina.

Selventääkö?