Ahneudella

Eiväthän lentoemännät lakkoile palkasta.

Lakon syynä on se, että palkan eteen joutuu tekemään työtä

Tähänkö on nyt menty?

Päiväraha ei enää kuin oli tarkoitus.
Menit vieraalle paikakkunnalle työkeikalle, sait päivärahan jolla maksoit yöpaikan ym kun ei yhteisella kattilla syömässä.
Nyt päiväraha selvästi osa palkkaa. Työnantaja maksaa aina hotellin ym yöpaikan. Joap aamupala tulee ilmaiseksi. Ennen piti vähentää 20 % päivärahasta jos oli aamupala mukana.

Höpö höpö. Samaan aikaan kun yritysten omistajille jaetaan osinkoja ennätysmäärin ja yritysten johtajat nostavat ylisuuret eläkkeet, jäävät eläkkeelle viimeistään 60-vuotiaina ja järjestävät itselleen jättipalkkojen lisäksi optio-ohjelmat ja kannustinpalkkiot - palkansaajat tyytyvät nolla-linjaan.

Suomessa palkansaajien palkkatulot ovat progressiivisesti verotettuja. Palkansaajan veroprosentti on 34.000 euron vuosituloilla sama kuin miljoonatuloisella, joka ottaa palkkansa pääomatuloina.

Tulo- ja varallisuuseroihin perehtynyt professori Matti Tuomalan mukaan vuoden 1993 (Esko Ahon porvarihallitus) veroreformi oli tuloerojen kasvun suhteen käännekohta. Tuolloin siirryttiin niin sanottuun eriytettyyn tloverojärjestelmään, jossa pääomatuloa verotetaan 28 % tasaveron mukaisesti, kun taas muihin tuloihin sovelletaan progressiivista verotusta.

Suomeen on tullut uusi suuri pätkätyöläisten ryhmä, jotka tulevat tarvittaessa töihin tekemään urakkatyötä pienellä palkalla.

Asumistuen saajista neljännes käy töissä. 40.000 suomalaisen pieni palkka ei riitä elinkustannuksiin. Lähes neljännes asumistuen saajista on sellaisia työssäkäyviä, jotka saavat niin pientä palkkaa, että se ei riitä asumismenoihin.

Suomen telakkateollisuus myytiin ulkomaiseen omistukseen. Kilpailu telakka-alalla on kovaa ja halvan työvoiman maat ovat saaneet laivatilauksia. Suomessa, missä asumiskustannukset ovat kalliit, ruuan hinta korkea (EU-maiden toiseksi kallein) ja verot suuret, työntekijät eivät pysty kilpailemaan orjatyövoiman maiden kanssa.

Enso-Guzeitista tuli Stora Enso ja Kymi Oy:sta Kymmene Oy - kun suomalaisten paperiyhtiöiden johtajat halusivat kotouttaa itselleen mahdollisimman suuret optiot.

Sellunkeittoa Suomesta on siirretty Brasiliaan ja Uruguay:oon, jossa eucalyptus-metsä valmistuu leikkuukuntoon seitsemässä vuodessa. Maailman suurimmat sellutehtaat omistavat suomalais-ruotsalaiset Stora ja Kymmene ei Suomessa tai Ruotsissa vaan Urugay:sa. Sillä seikalla, että sellua valmistetaan eucalyptuksesta joka kasvaa sellutehtaan ympärillä 7 vuodessa saman kuin suomalainen puu 50 vuodessa - ei ole mitään tekemistä suomalaisten paperimiesten kanssa.

Suomalaiset paperimiehet tekevät raskasta vuorotyötä ja maksavat progressiivisen veron, toisin kuin paperitehtaiden omistajat ja johtajat.

Suomessa ammattiliitot ovat olleet aivan liian lepsuja verrattuna muiden EU-maiden ammattiliittoihin.
Kun Nokia siirsi tuotantoa Saksan tehtaalta Romaniaan halvemman työvoiman vuoksi, Nokia joutui maksamaan saksalaisille työntekijöille mahtavat irtisanomispaketit, joista suomalaiset voivat vain uneksia.

Suomalaisissa yrityksissä ulkomailla on (teknologiateollisuudessa) enemmän työntekijöitä kuin suomalaisissa yrityksissä Suomessa. Yritykset ovat siirtäneet tuotantoa orjatyövoiman maihin kun ovat ensin ottaneet Suomesta kaikki mahdolliset yritystukiaiset, joita ei ole esim. sidottu työllistämisvelvoitteeseen. Tukiaisia ei tarvitse palauttaa, kun tuotanto siirretään halpatyövoiman maihin.

Tälle vuodelle on budjetoitu yritysten kansainvälitymiseen ja innovaatioihin veroja 787,28 miljoonaa euroa. Niinpä onkin sitten valtion verorahoilla tuettu tuotanto helpompi ulkoistaa ulkomaille.

Työ- ja elinkeinoministeriön budjtti on tänä vuonna 4,22 miljardia euroa eli 57,5 enemmän kuin viimevuonna. Työllisyys ja yrittäjyys saa verotuloista 2,41 miljardia euroa, alueiden kehittäminen ja rakennerahasto 594,24 miljoonaa euroa... Yritystukiaisia korotetaan ja työnantajien kela-maksut poistettiin (miljardi euroa) ja niinpä 49 suurinta pörssiyritystä viettivätkin viime vuonna osinkokarnevaaleja ja jakoivat miljardi euroa enemmän osinkoja - matalasti verotettuja.

Ei siinä elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen aina muistakaan - ihan ymmärrettävästi - kenelle vaalirahoittajalleen on tukiaisia myöntänyt, kuten Suomi-Soffalle 800.000 euroa.

Lentoemännät tinkivät palkoistaan 5 %, kun Finnair oli rahapulassa. Nyt kun Finnairilla menee hyvin, on halpamaista vaatia palkkojaan vapaaehtoisesti pienentäneiltä lentoemänniltä lisää huononnuksia. Lentoemäntien peruspalkka on pieni ja työolosuhteet vaikeat ja vaativat. Lentoemäntien työ on kadehdittua ja yliarvostettua mutta palkat pienet, niinpä moni lentoemäntä onkin vaihtanut alaa ja helposti se on käynytkin koulutetuilta ja kielitaitoisilta sekä edustavilta naisilta.