Otsikko ei tarkoita, etteikö poikienkin kesken olisi huonoa käytöstä ja kiusaamista, mutta tässä paneudutaan aiheeseen työttöjen kohdalla.
Seitsemännelle on tullut oppilaita pääasiasta kahdesta eri ala-asteen koulusta, eri kouluista tulleet eivät välttämättä tunne toisiaan entuudestaan. Toisesta koulusta tullut ryhmä on enemmistönä ja heidän keskuudestaan on nyt noussut eräs neiti henkisenä vaikuttajana hyvin negatiivisessa mielessä. Hän, ja yksin hän, määrittelee ketä toisesta koulusta tulleista tytöistä hyväksytään porukkaan ja ketä ei.
Kyseessä on tyttö, joka pyrkii opettajien silmissä olemaan puhdas pulmunen, koenumerot ovat kiitettävän tasoa, mutta käytös toisia kohtaan opettajien selän takana on alle kaiken arvostelun. Nyt on selvästi ilmennyt, että hyväksyntää luokassa ei saavuta, jos ei alennu johtohahmon seurassa jatkuvaan toisten oppilaiden mollaamiseen, pahan puhumiseen ja syrjimiseen, mikä koskee lähinnä toisesta koulusta tulleita vähemmistönä olevia oppilaita.
Neiti johtaja kommentoi suuriäänisesti koulun yhteisissä tiloissa "ei-hyväksyttyjä" tyttöjä tähän tyyliin:
"Voi vittu, jos mä olisin tuon näkönen paskakasa, mä tappasin itteni."
"Että voi olla vastenmielinen ämmä, pesis edes tukkansa." (Hiukset puhtaat, mutta ei esim. lakalla laitetut.)
"Ei mennä tuonne, kun tuo haiseva huora on tuolla, sen kans ei tarvii kenenkään olla missään tekemisissä."
Muun luokkalaisille saatetaan ilmoittaa: "Painukaa vittuun tästä, MÄ olen tässä nyt MUN kavereiden kanssa."
Tämä henkilö on opettajien mielestä ilmeisesti ihanneoppilas kiitettävine arvosanoineen ja lisäksi siksi, että hän harrastaa urheilua joukkuetasolla. Hänen kanssaan ei kuitenkaan kukaan saa olla eri mieltä mistään asioista tai hänen omien sanojensa mukaan saa tuntea nahoissaan, joka on nähty myös käytännössä. Nyt pari pahiten sorsittua tyttöä vaihtoi jo koulua, mutta neidin "mustalle listalle" siirtyi välittömästi pari muuta oppilasta.
Opettajien kanssa on keskusteltu tilanteesta, he ovat yrittäneet enemmän seurata tilannetta, mutta koska huono käytös ei painotu oppitunneille, kaivattua näyttöä on vaikea saada. Sekä vanhemmat että opettajat ovat yhtä mieltä siitä, että tehdyt valitukset eivät saa henkilöityä yhteenkään oppilaaseen, vaan hyvän käytöksen vaatimuksista tulee puhua lähinnä yleisellä tasolla. Nämä toimet eivät ole tuottaneet mitään tulosta, pikemmin päinvastoin.
Viimeisessä koulupalaverissa opettajien asenne kulminoitui naureskeluun siitä, että ilmeisesti tällainen oppilas tulee tulevassa työelämässäkin aikanaan käyttäytymään samalla tavalla.
Sekö on päämäärä ja ihanne, mihin peruskoulun asennekasvatuksella pyritään?
Eikö tällaisen oppilaan kuriin saamiseksi ole tosiaan mitään keinoja?
Seitsemännelle on tullut oppilaita pääasiasta kahdesta eri ala-asteen koulusta, eri kouluista tulleet eivät välttämättä tunne toisiaan entuudestaan. Toisesta koulusta tullut ryhmä on enemmistönä ja heidän keskuudestaan on nyt noussut eräs neiti henkisenä vaikuttajana hyvin negatiivisessa mielessä. Hän, ja yksin hän, määrittelee ketä toisesta koulusta tulleista tytöistä hyväksytään porukkaan ja ketä ei.
Kyseessä on tyttö, joka pyrkii opettajien silmissä olemaan puhdas pulmunen, koenumerot ovat kiitettävän tasoa, mutta käytös toisia kohtaan opettajien selän takana on alle kaiken arvostelun. Nyt on selvästi ilmennyt, että hyväksyntää luokassa ei saavuta, jos ei alennu johtohahmon seurassa jatkuvaan toisten oppilaiden mollaamiseen, pahan puhumiseen ja syrjimiseen, mikä koskee lähinnä toisesta koulusta tulleita vähemmistönä olevia oppilaita.
Neiti johtaja kommentoi suuriäänisesti koulun yhteisissä tiloissa "ei-hyväksyttyjä" tyttöjä tähän tyyliin:
"Voi vittu, jos mä olisin tuon näkönen paskakasa, mä tappasin itteni."
"Että voi olla vastenmielinen ämmä, pesis edes tukkansa." (Hiukset puhtaat, mutta ei esim. lakalla laitetut.)
"Ei mennä tuonne, kun tuo haiseva huora on tuolla, sen kans ei tarvii kenenkään olla missään tekemisissä."
Muun luokkalaisille saatetaan ilmoittaa: "Painukaa vittuun tästä, MÄ olen tässä nyt MUN kavereiden kanssa."
Tämä henkilö on opettajien mielestä ilmeisesti ihanneoppilas kiitettävine arvosanoineen ja lisäksi siksi, että hän harrastaa urheilua joukkuetasolla. Hänen kanssaan ei kuitenkaan kukaan saa olla eri mieltä mistään asioista tai hänen omien sanojensa mukaan saa tuntea nahoissaan, joka on nähty myös käytännössä. Nyt pari pahiten sorsittua tyttöä vaihtoi jo koulua, mutta neidin "mustalle listalle" siirtyi välittömästi pari muuta oppilasta.
Opettajien kanssa on keskusteltu tilanteesta, he ovat yrittäneet enemmän seurata tilannetta, mutta koska huono käytös ei painotu oppitunneille, kaivattua näyttöä on vaikea saada. Sekä vanhemmat että opettajat ovat yhtä mieltä siitä, että tehdyt valitukset eivät saa henkilöityä yhteenkään oppilaaseen, vaan hyvän käytöksen vaatimuksista tulee puhua lähinnä yleisellä tasolla. Nämä toimet eivät ole tuottaneet mitään tulosta, pikemmin päinvastoin.
Viimeisessä koulupalaverissa opettajien asenne kulminoitui naureskeluun siitä, että ilmeisesti tällainen oppilas tulee tulevassa työelämässäkin aikanaan käyttäytymään samalla tavalla.
Sekö on päämäärä ja ihanne, mihin peruskoulun asennekasvatuksella pyritään?
Eikö tällaisen oppilaan kuriin saamiseksi ole tosiaan mitään keinoja?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vaikka me opettajat kuinka haluaisimme saada tällaiset kiusaajat kuriin, ei keinoja aina ole. Jos näytöt puuttuvat, ne puuttuvat. Jos menet opettajana ilmoittamaan vaikkapa oppilaan vanhemmille, että joku toinen oppilas on KERTONUT sinulle kiusaamisesta, saat todennäköisesti itse syytteet niskoillesi ja sinut leimataan valehtelijaksi. Suomen laki on sitä mitä on. Jos et voi todistaa jotain asiaa, tilanne ei ole paras mahdollinen. Olisiko tallentavista valvontakameroista hyötyä?
Tyttöni luokalla on kiusaamista somalityttöä kohtaan, haukutaan vaatteita, kielitaitoa, ulkonäköä. Jokainen on semmoinen kun on eikä sille mahda mitään!
Onneksi Muslimitytöllä on ystäviä, jotka puolustaa, minun mielestä tämän pitäisi loppua! Pitäisikö minun itse ottaa kouluun yhteyttä, vaikka asia ei sinäänsä minulle kuuluisi?
-Kirsti