Gallupit eivät äänestä. Kyllä ne silti hyvästä viihteestä käyvät.
Olin ehdokkaana viime presidentinvaaleissa vuonna 2006. Kokemus oli hyvä ja sain hyvää kokemusta.
Kun istui illasta toiseen Sauli Niinistön ja Tarja Halosen kanssa vaalipaneleissa suurelle osalle kansaa tuli kokemus, että eihän tuo ihan mahdoton mies ole, kun on samaa ojaa kaivamassa.
Presidenttiehdokkuus on suurin tunnustus minkä puolueeltaan voi saada.
Perussuomalaisten nousun voidaan katsoa alkaneen vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Vuoden 2006 presidentinvaaleista saatiin vielä lisävauhtia. Sain tuolloin runsaat 103 000 ääntä. Siinä joukossa on Perussuomalaisten kannatuksen kova ydin.
Vuonna 2000 Perussuomalaisten presidenttiehdokkaana oli yliopisto-opettajani, filosofian tohtori Ilkka Hakalehto. Vaalitulos ei äänissä ollut kummoinen, mutta iässä ja armossa se oli minulle kasvun aikaa.
Opin ja omaksuin syvällisen Kansansuvereniteetti-käsityksen Ilkka Hakalehdolta. Tajusin, että Itsenäisyyden asia ei vanhene koskaan.
Kansansuvereniteetti merkitsee ja tarkoittaa sitä, että vain ja yksinomaan kansalla, joka muodostaa oman, muista kansoista erillisen kansakunnan, on ikuinen ja rajoittamaton oikeus päättää aina vapaasti ja itsenäisesti kaikista omista asioistaan.
Kun katsoo nykyistä Euroopan Unionia niin ymmärtää, että EU-jäsenyys on välivaihe Suomen historiassa.
Tuore presidenttigallup antaa ajattelemisen aihetta. Myös minulle. Yksitoista prosenttia on iso ja hyvä lukema.
Ensimmäinen ajatus on, että käydään vaalit kerrallaan. Eduskuntavaalit ovat Perussuomalaisille lopullisen läpimurron vaalit. Perussuomalaisten ja minun puolueen puheenjohtajana on uskallettava voittaa nämä vaalit. Onneksi on kokemusta; voitoista ja tappioista. Taivaasta ja helvetistä.
Voi hyräillä hiljaa, kuten Rokka opetti Tuntemattomassa Sotilaassa. Näreen kohdalla alkaa tapahtua…
Eduskuntavaaleihin on neljä ja puoli kuukautta. Paljon ehtii tapahtua, monta gallupia tulee ja painuu unholaan.
Presidenttipeli alkaa toden teolla eduskuntavaalien jälkeen. Tai silloin kun Sauli Niinistö sanoo asiasta jotakin merkittävää.
Perussuomalaisten presidenttiehdokkaasta päätetään kesän 2011 puoluekokouksessa. Se päätös ei ole riippuvainen Sauli Niinistön päätöksestä.
http://timosoini.fi/
Olin ehdokkaana viime presidentinvaaleissa vuonna 2006. Kokemus oli hyvä ja sain hyvää kokemusta.
Kun istui illasta toiseen Sauli Niinistön ja Tarja Halosen kanssa vaalipaneleissa suurelle osalle kansaa tuli kokemus, että eihän tuo ihan mahdoton mies ole, kun on samaa ojaa kaivamassa.
Presidenttiehdokkuus on suurin tunnustus minkä puolueeltaan voi saada.
Perussuomalaisten nousun voidaan katsoa alkaneen vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Vuoden 2006 presidentinvaaleista saatiin vielä lisävauhtia. Sain tuolloin runsaat 103 000 ääntä. Siinä joukossa on Perussuomalaisten kannatuksen kova ydin.
Vuonna 2000 Perussuomalaisten presidenttiehdokkaana oli yliopisto-opettajani, filosofian tohtori Ilkka Hakalehto. Vaalitulos ei äänissä ollut kummoinen, mutta iässä ja armossa se oli minulle kasvun aikaa.
Opin ja omaksuin syvällisen Kansansuvereniteetti-käsityksen Ilkka Hakalehdolta. Tajusin, että Itsenäisyyden asia ei vanhene koskaan.
Kansansuvereniteetti merkitsee ja tarkoittaa sitä, että vain ja yksinomaan kansalla, joka muodostaa oman, muista kansoista erillisen kansakunnan, on ikuinen ja rajoittamaton oikeus päättää aina vapaasti ja itsenäisesti kaikista omista asioistaan.
Kun katsoo nykyistä Euroopan Unionia niin ymmärtää, että EU-jäsenyys on välivaihe Suomen historiassa.
Tuore presidenttigallup antaa ajattelemisen aihetta. Myös minulle. Yksitoista prosenttia on iso ja hyvä lukema.
Ensimmäinen ajatus on, että käydään vaalit kerrallaan. Eduskuntavaalit ovat Perussuomalaisille lopullisen läpimurron vaalit. Perussuomalaisten ja minun puolueen puheenjohtajana on uskallettava voittaa nämä vaalit. Onneksi on kokemusta; voitoista ja tappioista. Taivaasta ja helvetistä.
Voi hyräillä hiljaa, kuten Rokka opetti Tuntemattomassa Sotilaassa. Näreen kohdalla alkaa tapahtua…
Eduskuntavaaleihin on neljä ja puoli kuukautta. Paljon ehtii tapahtua, monta gallupia tulee ja painuu unholaan.
Presidenttipeli alkaa toden teolla eduskuntavaalien jälkeen. Tai silloin kun Sauli Niinistö sanoo asiasta jotakin merkittävää.
Perussuomalaisten presidenttiehdokkaasta päätetään kesän 2011 puoluekokouksessa. Se päätös ei ole riippuvainen Sauli Niinistön päätöksestä.
http://timosoini.fi/
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.