Kannattaako boxiin pistää kilo jäätä, alkoholia
vai lihaa parhaan jäähdytystehon saamiseksi ?
Oletetaan alkulämpötilaksi normaali kotipakastin.
vai lihaa parhaan jäähdytystehon saamiseksi ?
Oletetaan alkulämpötilaksi normaali kotipakastin.
KYLMÄÄ KYLMÄBOXIIN
Vähävirtanen
132188
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
sillä se kuluu nopeimmin ja sitten on vielä jäät
jäljellä ja sitten pitää syödä kovasti lihaa.
Kun ei tässä ole käytettävissä mitään taulukoita
ominaislämpökapasiteeteista niin täytyy
pähkäillä: alkoholi vs jää, jos alkoholi on niin
vahvaa ettei se ole jäätynyttä ja toisaalta
tarkoitit että jää on jäätynyttä vettä niin
sanoisin jään olevan parempi vaihtoehto. Tämä
siksi, että jään muuttaminen vedeksi vaatii
energiaa melkoisesti, jolloin siis
jäähdytyskapasiteettia löytyy myös pelkän
lämpötilaeron lisäksi olomuodon muutoksen
muodossa. Toisaalta kysymyksessäsi esität kilo
jäätä vs alkoholi, riippuu näin myös alkoholin
määrästä. Lihan ominaislämpökapasiteetista ei ole
tietoa, mutta siinä on hyvänä puolena se, että
sen voi syödä kun köntti on sulanut. Jotta
vastaus ei olisi liian yksinkertainen, voidaan
todeta viinankin olevan toisaalta juotavissa kun
sitä ei tarvita enää jäähdyttimenä.
Jos on matkalla vaikka Tallinnaan ei varmaankaan
kannata käyttää viinaa jäähdyttimenä, koska
silloin on jo helposti tuontikiintiöt täynnä jo
reissuun lähdettäessä. Samoin viinapullon käyttöä
jäähdyttimenä huonontaa sen mahdollinen
tyhjeneminen. Tämän voi mahdollisesti havaita
myös miehistön entistä rauhallisemmista
liikkeistä. Itse olen käyttänyt alkoholitonta
vettä jäädytettynä puolentoistalitran
limupulloissa.
kylmätilan koosta, sillä 1 kg massaa (mitä
tahansa) sitoo tietyn määrän kylmää tai lämmintä
eli siis energiaa. Jos tilavuuspaino on suuri,
niin tilaa kuluu vähemmän ja vastaavasti toisin
päin. Tässä on tämä vanha totuus, että 1 kg
höyheniä painaa yhtä paljon kuin 1 kg rautaa.
Siis jos tilaa on rajattomasti, on sama millä
sinne kylmää varastoi, mutta jos tilaa on vain
vähän, niin kallistuisin mieluusti alkoholin
puoleen, koska sillä muiden hyvien
ominaisuuksiensa lisäksi on mainituista aineista
suurin tilavuuspaino.
Kilo sitä ja kilo tätä ei välttämättä ole sama
asia jos se ja tämä on eri materiaaleja. Kullakin
aineella on sille ominainen
ominaislämpökapasiteetti kJ/kg, mitä isompi tuo
arvo on sitä enemmän energiaa se sitoo/vapauttaa
kun sen lämpötila muuttuu. Samoin sulaminen ja
haihtuminen ovat ilmiöitä, joissa
sitoutuu/vapautuu energiaa.
- pitäisiköhän tämän visaisen ja tärkeän asian
selvittämiseksi saada tietoa aineen ominaislämmön
ja tiheyden korreloinnista keskenään. Eli mitä
suurempi tiheys sitä suurempi ominaislämpö? Ja
seuraako tästä että raskas materiaali sitoo
lämpöä paremmin kuin kevyt?
Käytännön totuus lienee kuitenkin se, että mitä
raskaampaa aine on, sitä "enemmän" siihen mahtuu
lämpöä / kylmää. Ja tästä taas seuraa että 1 dm3
rautaa varaa asteita selvästi enemmän kuin 1 dm3
(litra) vettä, mutta noin 7,8 litraa vettä varaa
varmaankin käytännössä saman verran kuin kilo
rautaa eli 1 dm3 Fe.
Tulisiko myös miettiä sitä, että kuinka kauan
minkä materiaalin (näistä kolmesta) pitää olla
pakastimessa, että ne jokainen ajallaan
saavuttaisi esim lämpötilan -24 astetta C.
Lisäksi se mahdollisuus, että ne ovat samassa
pakastimessa vaikuttaa siten, että kaikki
saavuttavat ko. lämpötilan vasta sitten, kun
huonoimmin jäähtyvä aine saavuttaa ko.
lämpötilan. Tämähän vaikuttaa kannattavuuteen
ainakin taloudellisesti, jos pakastimessa
joudutaan pitämään pakastustehoa päällä joko
lyhemmän tai pidemmän ajan. Toisaalta mitä
hitaammin aine luovuttaa lämpöään, sitä enemmän
kylmäboxin ulkopuolelta kerkeää välittyä lämmintä
boxin sisälle ja sitä enemmän on jäähdytettäviä
asteita. Eli nyt pitäisi tietää myös se, että
kuinka kauan kylmävaikutusta tulisi boxissa olla.
Alkuperäinen kysymys ei kuitenkaan ollut näin
teoreettinen, vaan ehkä enemmän huumorimielellä
laadittu. vastauksena kysymykseen vastaankin,
että kannattaa ottaa kilo lihaa ja kilo
alkoholia, mutta jäitä ei välttämättä kannata
ottaa lainkaan mukaan varsinkaan, jos veneessä on
makeaa vettä mukana jo valmiiksi.
Ottamatta kantaa ominaislämpökapasiteetteihin
sekä sulamis- ja höyrystymislämpöihin enempää
talulukkokirjan kanssa antaisin erinomaisen vinkin
vanhalta teekkarilta:
Erinomaisen ekonominen kylmäkalle on pakastimessa
jäädytetty kaljatölkki. Varovasti jäädyttämällä
suurin osa nykyisitäkin tölkeistä kestää
jäädytyksen. Sopivalla arvioinnilla voidaan
saavuttaa ekonominen lopputulos, jolloin
"kuollutta painoa" ei ole lainkaan, koska
viimeiseksi nautitaan "kylmäkallet".
On totta, että maku kärsii ja kalja on sen jälkeen
vetisen makuista, mutta eipä yhden
ison kylmälaukullisen jälkeen kukaan ole vielä
tullut ääneen valittamaan. Toisaalta tämä vaatii
aina esijäähdytetyt nautintoaineet.
Toinen tekninen lähestymistapa asiaan on se, että
otetaan pieni laatikko hiilihappojäätä, jota myy
esim. AGA:n jälleenmyyjät. Janon yllättäessä
otetaan huoneenlämpöistä kaljaa ja pannaan ne
arkkuun. Lasketaan rauhallisesti kymmeneen ja
otetaan kylmät kaljat ulos. Pieneen arkkuun mahtuu
helposti kaksi kaljaa kerrallaan ja isompiin 4-6.
Kuusi on tosin vaikea, koska silloin tulee vähän
kiire.
Temppu on tehokas ja usein koeteltu. Onhan se
hieman hintava, arkku painaa kuin synti ja
loppuillasta tahtoo tulla helposti vahinkoja eikä
arkkujen nouto ja palautuskaan kovin vaivatonta
ole. Lisäksi kaljan maku kärsii hieman
temperoinnista, mutta on ihan juotavaa.
Kohtuullisen kokoisella jäälaatikolla muuten
jäähdyttää kokonaisen linja-autollisen kaljaa. No
oli siellä sentään muutama teekkarikin...
Hiilihappojään etu on se, että matkalla hankittuja
täydennyksiä voidaan helposti jäähdyttää
nautittavaksi.
Tässäpä keinoja "tamperoida" kaljan lämpötilaa.
Sillä sen jäähdytysteho suorastaan paranee
lähestyttäessä sulamispistettä. Mahdollisesti
pojalle vielä sulaa vettä johon sekaan hiukan
ruokasuolaa niin johan jäähtyy...
Kovin tuntuu olevan koulufysiikka jo unohtunut
monilta. Veden sulamislämpö on takuulla suurin
annetuista aineista ja sulamislämmön osuus taas
on täysin hallitseva sen kilon lämmittämiseen
tarvittavassa lämpömäärässä. Ripaus suolaa tai
jotain muuta "epäpuhtautta" pudottaisi
jäätymispisteen nollan alapuolelle ja
jäähdyttäisi siten boksin kylmemmäksi.
Taas täällä viisastellaan ja unohdetaan kokonaan
alkuperäinen kysymys.
Kyseessä oli kolme nimettyä ainetta ja niitä piti
vertailla.
Ollaan me veneilijat vakavaa porukkaa, kun ei
huomata huumoria.
Paras keino on kuivajää, saatavana rakeina ja
harkkoina, tavaran lämpötila on -79 astetta.
Helsingin seudulla kysele Hitsitalo Weldiltä.
Yksi asia on aina askarruttanut: Eikös se
kuivajää ole hiilihappoa? Onko olemassa vaaraa,
että haihtuva CO2 täyttää umpinaisen tilan (vene)
ja syrjäyttää ilman???
Hiilidioksidi painuu ilmaaraskaampana kaasuna
veneenpohjalle ja voi jopa TAPPAA!!!!
Aikamoisen saavillisen kuivajäätä saat raahata
mukaasi jotta hengenvaaraa saisi aikaa. Määrät
joita tarvitsee tälläiseen jäähdyttelemiseen ovat
niin pieniä, että niistä haihtuva hiilari on kuin
pieru Saharassa. Haihtuva hiilari pääsee ulos
kylmäboxista vain sitä avattaessa, eli tuskin
teillä on tarkoitus pitää boxin ovea jatkuvasti...