P-kaa sohvalla..???

Siis jos tarkoitat tuolla "kikkareella" koiria, niin vastaus on KYLLÄ, eli kyllä ne saavat olla sohvalla ja nojatuolissa.

Vai tarkoititko kikkareella sontakikkaretta? Tietysti se kakka on siinä nin kauan, kunnes huomaan sen. :( Heti kun huomaan, niin tietysti korjaan sen pois. Eli ei se siihen olemaan jää.

Muuten, toinen koiristamme myös syö ulostetta (ei omaansa, vaan meidän toisen koiramme). Olisiko siihen neuvoa? Eläinlääkäri ei oikein sanonut mitään, sanoi vaan että ei siitä kai haittaakaan ole, maha tosin voi koiralta mennä sekaisin. Ihmettelin tätä koska ihmisellähän ulosteen syönti voi johtaa jopa maksatulehdukseen. Eikö koirilla ole sama vaara??

tolua_kuluu kirjoitti:

Siis jos tarkoitat tuolla "kikkareella" koiria, niin vastaus on KYLLÄ, eli kyllä ne saavat olla sohvalla ja nojatuolissa.

Vai tarkoititko kikkareella sontakikkaretta? Tietysti se kakka on siinä nin kauan, kunnes huomaan sen. :( Heti kun huomaan, niin tietysti korjaan sen pois. Eli ei se siihen olemaan jää.

Muuten, toinen koiristamme myös syö ulostetta (ei omaansa, vaan meidän toisen koiramme). Olisiko siihen neuvoa? Eläinlääkäri ei oikein sanonut mitään, sanoi vaan että ei siitä kai haittaakaan ole, maha tosin voi koiralta mennä sekaisin. Ihmettelin tätä koska ihmisellähän ulosteen syönti voi johtaa jopa maksatulehdukseen. Eikö koirilla ole sama vaara??

Lue lisää

Lähinnä tarkoitan, että merkitsevätkö tai "varaavatko" he paskallaan paikkaansa. (onko löhöpaikoista, huomiostasi kilpailua). Voi olla myös, että tällä yrittää pitää toisen koiran pois sohvalta ja ehkä yrittää estää näin huomion toiselle koiralle. (riippuu ja roikkuu, kun ei tiedä teidän kahden ja kolmenvälistä keskinäistä suhdetta)

"Eläinlääkäri ei oikein sanonut mitään,"..eikö?..eikö mainunnut edes mahdollisista puutostiloista..
Syitä voi paskansyöntiin monia. protesti, tietty ikä, tarvetta mahan bakteerikannan tasaamisee/vaihtamiseen, huomiohakuisuus, "kitekatherkkupaskat".jne..you name it.

P.s vaihda ell.

.. Niin, molemmat ovat tyttökoiria, ikää kummallakin 1 ½, mutta niitä EI otettu samanikaisesti.. Toinen oli meillä 6 kk ennen kuin toinen tuli.

En oikeastaan huomioi koiria niin, että olisin koiran A kanssa kahdestaan ja sitten koiran B kanssa kahdestaan. Olemme kaikki koolla ja huomiota annan koirille samanaikaisesti. Siihen on syy: etenkin toinen koirista ( se B, myöhemmin tullut - se on ollut meillä muuten pian tasan vuoden) ahdistuu kovasti, jos koko porukka ei ole koolla, eli kummatkin koirat ja minä. Miehen poissaolon ne hyväksyvät paremmin - ovat tottuneet siihen. Mutta auta armias, jos minä olen poissa tai sitten tosiaan toinen koira on jossain.. :( Vinkunaa "itkemistä" ja ahdistusta. :(

Perheenisä: en tiennyt että koira oikeasti "varaa" paikkansa sonnalla?? Onko se niin? Tavallaan jos on, niin KIITOS SULLE kun vastasit, se tavallaan selittäisi paljon noiden käytöksestä! Joskus nimittäin niillä on kummaa mustasukkaisuutta toisiaan kohtaan, kun on kyse mun huomiosta. Esim. toinen koira yrittää "blokata" sen toisen pois, eli kun yritän silittää... En voisi uskoa että kakan levittely/syöminen olisi huomiohakuisuutta, koska siitä koira saa aina vain negatiivista huomiota (eli torun, kiellän napakalla äänellä enkä vähään aikaan huomioi/silitä sitä ollenkaan). Protesti se tietysti voi olla, mutta vaikea sanoa mihin se kohdistuu, kun huomiota saa ja hyvää ruokaa, kaiken pitäisi siinä suhteessa olla kunnossa ja koirat ovat terveitä. Kummatkin syövät samaa ruokaa, mutta vain toinen levittelee kakkaa SYÖ sitä. :(

tolua_kuluu kirjoitti:

.. Niin, molemmat ovat tyttökoiria, ikää kummallakin 1 ½, mutta niitä EI otettu samanikaisesti.. Toinen oli meillä 6 kk ennen kuin toinen tuli.

En oikeastaan huomioi koiria niin, että olisin koiran A kanssa kahdestaan ja sitten koiran B kanssa kahdestaan. Olemme kaikki koolla ja huomiota annan koirille samanaikaisesti. Siihen on syy: etenkin toinen koirista ( se B, myöhemmin tullut - se on ollut meillä muuten pian tasan vuoden) ahdistuu kovasti, jos koko porukka ei ole koolla, eli kummatkin koirat ja minä. Miehen poissaolon ne hyväksyvät paremmin - ovat tottuneet siihen. Mutta auta armias, jos minä olen poissa tai sitten tosiaan toinen koira on jossain.. :( Vinkunaa "itkemistä" ja ahdistusta. :(

Perheenisä: en tiennyt että koira oikeasti "varaa" paikkansa sonnalla?? Onko se niin? Tavallaan jos on, niin KIITOS SULLE kun vastasit, se tavallaan selittäisi paljon noiden käytöksestä! Joskus nimittäin niillä on kummaa mustasukkaisuutta toisiaan kohtaan, kun on kyse mun huomiosta. Esim. toinen koira yrittää "blokata" sen toisen pois, eli kun yritän silittää... En voisi uskoa että kakan levittely/syöminen olisi huomiohakuisuutta, koska siitä koira saa aina vain negatiivista huomiota (eli torun, kiellän napakalla äänellä enkä vähään aikaan huomioi/silitä sitä ollenkaan). Protesti se tietysti voi olla, mutta vaikea sanoa mihin se kohdistuu, kun huomiota saa ja hyvää ruokaa, kaiken pitäisi siinä suhteessa olla kunnossa ja koirat ovat terveitä. Kummatkin syövät samaa ruokaa, mutta vain toinen levittelee kakkaa SYÖ sitä. :(

Lue lisää

"että koira oikeasti "varaa" paikkansa sonnalla?? Onko se niin?"..joillain omilla tai hoito/koulutus koirilla on ollut vastaavia tavaroiden ym.merkkaamista. Lähinnä tätä teki meidän entinen "äijärotikka", joka merkkasi itselleen mm.paskomalla lastenrattaiden vierelle, kun lapsi nukkui tai näin merrkkasi omat luut ym..
Muut koirat kyllä kiersi merkatut "kohteet" kaukaa.
Tekipä eräs koirani mm.niin, että kun tuli uusikoira jostain syystä taloon, niin meni ja paskoi kikkareen siihen makuupaikkaan samantein. Tästä tavasta ei päästy eroon ennen kuin siirsin petiä hieman toisaalle. Myöhemmin tajusin, että tämä paikka oli tämän koiran entinen "vakipaikka", josta ei ollut valmis luopumaan.
Silloin kun taloudessa on asiat kohdallaan ja tasapainossa, niin kähinöitä ei juuri esiinny (kunnioitus) vaan ne mielenilmaisut tulevat esille mitä ihmeellisimmin variaatioin

En tiedä mistä tämä tapa tällä oli muodostunut. Sitä ei ollut jos joku tai jotkut oli kylässä tai jotain. Muuten tosi avoin ja yliystävällinen, mutta tietyistä asioista (tai mielestään oikeudesta) se ei ikinä luopunut. Jos aloitin rakentamaan asiaoita toisen kanssa, niin hetken sieti, sitten iski masennus, ja joskus tämä "ääripään" merkkaus. Ei siihen voinnut repeämättä suhtautua, kun koira oli koira jo valmiiksi nurkassa naamanurkkaanpäin
(se oli sen mökömesta) lusmuna ja toipui siitä sitten itsekseen. Todella hyvä tahtonen koira.
Porukkaan se otti ja hyväksy kyllä pienellä viiveellä, ei ollut akressiivinen, vaan vahti ja puuttui vain jos sille tärkeiden asioiden kohdalla ei mene menee hyvin. Jollain tapaa koulutti talontavoille, niin kissat kun muutkin eläimet. Oli loppuun asti ylpeä sen omista "mussukkakissoista" ja sama toisin päin. Vanha herra jopa nukahti viimeiseen uneen nämä "lempparit" kainalossa.

Niin, miten siis kannattaisi se johtajuus ottaa?
Aina kun koira on saatu "kiinni itse teosta", eli on nähty sen syövän tahi leikkivän kakkalla sohvalla, niin on toruttu. Napakasti ja lyhyesti. Ja sen jälkeen jätetty huomiotta pariksi tunniksi. Mutta KUN SE EI AUTA. Oikeasti.

Mielestäni koirilla on ainakin fyysistä aktiviteettia. Saavat ulkoilla, mutta eivät itse tahdo ainakaan näin talvella olla ulkona, vinkuvat sisälle. Kesällä, keväällä ja alkusyksystä on tilanne toinen.

Meidän rekut eivät ole koskaan piitanneet mistään "aktivointileluista". Kong-lelua on kokeiltu, ei toimi - ne eivät yksinkertaisesti välitä tarpeeksi siitä. Toinen koirista leikkii pallolla ja sitä sen kanssa heitellään paljon. Toinen ei erityisemmin mistään leluista piittaa, vaan leikkii mieluiten koirakaverin kanssa.

tolua_kuluu kirjoitti:

Niin, miten siis kannattaisi se johtajuus ottaa?
Aina kun koira on saatu "kiinni itse teosta", eli on nähty sen syövän tahi leikkivän kakkalla sohvalla, niin on toruttu. Napakasti ja lyhyesti. Ja sen jälkeen jätetty huomiotta pariksi tunniksi. Mutta KUN SE EI AUTA. Oikeasti.

Mielestäni koirilla on ainakin fyysistä aktiviteettia. Saavat ulkoilla, mutta eivät itse tahdo ainakaan näin talvella olla ulkona, vinkuvat sisälle. Kesällä, keväällä ja alkusyksystä on tilanne toinen.

Meidän rekut eivät ole koskaan piitanneet mistään "aktivointileluista". Kong-lelua on kokeiltu, ei toimi - ne eivät yksinkertaisesti välitä tarpeeksi siitä. Toinen koirista leikkii pallolla ja sitä sen kanssa heitellään paljon. Toinen ei erityisemmin mistään leluista piittaa, vaan leikkii mieluiten koirakaverin kanssa.

Lue lisää

Et koskaan vietä aikaa PELKÄSTÄÄN yhden koiran kanssa?

Tämä on tosi tärkeää, jotta koira oppii oman asemansa eikä poteisi eroahdistusta.

Pieni hetki muutaman kerran päivässä molempien koirien kanssa, aina YKSI koira kerrallaan auttaa tosi paljon. Voitte harjoitella peruskäskyjä, käydä nopeasti ulkona vain yhden koiran kanssa yms.

Oletko miettinyt, mitä sitten kun toista koiraa ei ole? Miten koira reagoi? Ovat aina olleet kuin paita ja peppu kahdestaan.
Kannattaa pikkuhiljaa ruveta totuttelemaan, etteivät he voi aina olla kahdestaan samassa paikassa.

Tohon kakka-juttuun en tosiaan keksi mitään yhtä syytä.
Eroahdistus?
Merkkaus?
Mustasukkaisuus?

Syö toisen kakkaa:
Tapa? Koiralle on jostain vain tullut tapa syödä ulostetta. Joillain on auttanut tähän se, ettei kiinnitä huomiota siihen. ( Jos siis on ennen komentanut/yrittänyt estää varsinkin ulkona: koira yhdistää tämän leikkiin ja innostuu kakan syömisestä)
Toiminnan puute? Lisää liikuntaa tms aktiviteetteja.
B-vitamiinin puutostila? B-vitamiinit ell, ruisleipä ( kuivatettu, meidän koirat rakastavat kuivatettuja, kovia leipiä)
Onko madotukset kunnossa? Ettei ole mitään suolistoloisia.
Puutteellinen ruokavalio? Enemmän erilaisia ruokia, nappuloihin joukkoon esim. piimää, raakaa jauhelihaa, nakkeja yms..

Kannattaa myös kokeilla laittaa ruokaan ananasta, tekee kakasta pahanmakuista??. Joillain kasvattajakursseilla on kerrottu myös, että kannattaisi antaa koiran syödä raakaa lihaa ( esim.jauhelihaa ), niin ongelman pitäisi ratketa.

tolua_kuluu kirjoitti:

Niin, miten siis kannattaisi se johtajuus ottaa?
Aina kun koira on saatu "kiinni itse teosta", eli on nähty sen syövän tahi leikkivän kakkalla sohvalla, niin on toruttu. Napakasti ja lyhyesti. Ja sen jälkeen jätetty huomiotta pariksi tunniksi. Mutta KUN SE EI AUTA. Oikeasti.

Mielestäni koirilla on ainakin fyysistä aktiviteettia. Saavat ulkoilla, mutta eivät itse tahdo ainakaan näin talvella olla ulkona, vinkuvat sisälle. Kesällä, keväällä ja alkusyksystä on tilanne toinen.

Meidän rekut eivät ole koskaan piitanneet mistään "aktivointileluista". Kong-lelua on kokeiltu, ei toimi - ne eivät yksinkertaisesti välitä tarpeeksi siitä. Toinen koirista leikkii pallolla ja sitä sen kanssa heitellään paljon. Toinen ei erityisemmin mistään leluista piittaa, vaan leikkii mieluiten koirakaverin kanssa.

Lue lisää

No eipä sitä johtajuutta oteta,se ansaitaan...

Eli koiran kanssa paljon touhutaan,tehdään monenmoista.Neuvotaan,miten asiat tehdään,vahvistetaan (motivoidaan) ja tarvittaessa vaaditaan.Ollaan määrätietoisia ja ystävällisiä.Ja sitten huomioidaan rotuominaisuudet.
Liikuntaa riittävästi (ne rotuominaisuudet ) ja myös henkistä aktivointia.Jos koira ei tahdo talvella ulkoilla,niin kannattaa jo siinä miettiä,että miksi.Jos koira on terve,säännölliseen lenkkeillyyn tottunut,en tarkoita siis mitään pihalla keikkumista ilman omistajaa,tarvittaessa lämpimästi puettu,niin kyllä se normaalisti on lenkkeilyyn valmiina ja halukas toimimaan omistajansa kanssa,jos se siihen on pennusta tottunut.Tuossa oli perusasioita.Hyviä johtajuudenvahvistamisia on yhteinen/yhteiset harrastukset ja myöskin esim.tottelevaisuuskoulutus,jossa luodaan hyvää "auktoritettiä".Nuo on esim.niitä,joilla monen kääpiön ongemia pystyttäisiin jo pitkälti ratkomaan,kun käyttäytymisessä on jotain epäsuotavaa.
Koiria myös pitäisi ihan pennusta leikittää ja viettää sitä kahdenkeskistä aikaa,muuten ne helposti leimaantuu vaan toisiinsa.Tosin vanhempanakin se onnistuu,mutta vaatii enemmän työtä.
?
Kiellot ei auta,jollei sitä kieltosanaa ole kunnolla opetettu ja/tai ne suhteet klikkaa.

Ja sitten,ne koirat pois niiltä huonekaluilta.Jos ne niitä ehkä nyt merkkailee,niin sitten lähdetään jo siitä,ettei se oikeus niille kuulu ja otetaan ne oikeudet pois.

ps.ongelmatapauksissa olisi mukava kuulla rotu.Joskus kun jotain osviittaa siitäkin kun voisi saada.

molossi kirjoitti:

No eipä sitä johtajuutta oteta,se ansaitaan...

Eli koiran kanssa paljon touhutaan,tehdään monenmoista.Neuvotaan,miten asiat tehdään,vahvistetaan (motivoidaan) ja tarvittaessa vaaditaan.Ollaan määrätietoisia ja ystävällisiä.Ja sitten huomioidaan rotuominaisuudet.
Liikuntaa riittävästi (ne rotuominaisuudet ) ja myös henkistä aktivointia.Jos koira ei tahdo talvella ulkoilla,niin kannattaa jo siinä miettiä,että miksi.Jos koira on terve,säännölliseen lenkkeillyyn tottunut,en tarkoita siis mitään pihalla keikkumista ilman omistajaa,tarvittaessa lämpimästi puettu,niin kyllä se normaalisti on lenkkeilyyn valmiina ja halukas toimimaan omistajansa kanssa,jos se siihen on pennusta tottunut.Tuossa oli perusasioita.Hyviä johtajuudenvahvistamisia on yhteinen/yhteiset harrastukset ja myöskin esim.tottelevaisuuskoulutus,jossa luodaan hyvää "auktoritettiä".Nuo on esim.niitä,joilla monen kääpiön ongemia pystyttäisiin jo pitkälti ratkomaan,kun käyttäytymisessä on jotain epäsuotavaa.
Koiria myös pitäisi ihan pennusta leikittää ja viettää sitä kahdenkeskistä aikaa,muuten ne helposti leimaantuu vaan toisiinsa.Tosin vanhempanakin se onnistuu,mutta vaatii enemmän työtä.
?
Kiellot ei auta,jollei sitä kieltosanaa ole kunnolla opetettu ja/tai ne suhteet klikkaa.

Ja sitten,ne koirat pois niiltä huonekaluilta.Jos ne niitä ehkä nyt merkkailee,niin sitten lähdetään jo siitä,ettei se oikeus niille kuulu ja otetaan ne oikeudet pois.

ps.ongelmatapauksissa olisi mukava kuulla rotu.Joskus kun jotain osviittaa siitäkin kun voisi saada.

Lue lisää

.. ne meidän koirat!!

Olen kuullut chihuforumilta, että esim. sisäsiisteys on yleinen ongelma chihuilla. Yksi nainen kerran kertoi n. 8-vuotiaasta chihusta, joka ei koskaan tee ulos, vaan aina sisään. Meillä tilanne ei ole NOIN paha, mutta toki tämä p-kaongelma joskus vähän nerviinnyttää.

Täytyy yrittää sitä, että viettäisi aikaa vain 1 kanssa .. tosiaan, se joskus vain on vaikeaa, kun toinen sitten parkuu jos "lauma" on hajalla. :( Ei se niinkään paru koirakaverin perään, vaan tuntuu suurin ongelma olevan MINUN poissaoloni. :( Kai se jotain eroahdistusta sitten on.

Leikin koirien kanssa lähinnä hakuleikkejä, eli eri juttujen noutamista. Mutta toinen ei välitä noutaa paljon mitään, toinen on siinä innokkaampi - paljon.

(Olen muuten huomannut, että ne eivät tykkää yhtään siivouspäivistäni, koska silloin - luonnollisestikin - huomiotani ei saa niin paljon, koska mun täytyy siivota koti. En ole pakonomainen tai liian usein siivoava, meillä on n. 2 x kuussa isompi siivo, siihen menee n. 2-3 päivää, mutta silloinkin toki koirat huomiota saa.. ei vain silloin kun mulla on moppaus tai imurointi kesken. Ne usein siivouspäivinä protestoivat, eli juuri SILLOIN sitä caccaa on pitkin.. :( ja sitä syödään.. kai se on jotain protestia..)

tolua_kuluu kirjoitti:

.. ne meidän koirat!!

Olen kuullut chihuforumilta, että esim. sisäsiisteys on yleinen ongelma chihuilla. Yksi nainen kerran kertoi n. 8-vuotiaasta chihusta, joka ei koskaan tee ulos, vaan aina sisään. Meillä tilanne ei ole NOIN paha, mutta toki tämä p-kaongelma joskus vähän nerviinnyttää.

Täytyy yrittää sitä, että viettäisi aikaa vain 1 kanssa .. tosiaan, se joskus vain on vaikeaa, kun toinen sitten parkuu jos "lauma" on hajalla. :( Ei se niinkään paru koirakaverin perään, vaan tuntuu suurin ongelma olevan MINUN poissaoloni. :( Kai se jotain eroahdistusta sitten on.

Leikin koirien kanssa lähinnä hakuleikkejä, eli eri juttujen noutamista. Mutta toinen ei välitä noutaa paljon mitään, toinen on siinä innokkaampi - paljon.

(Olen muuten huomannut, että ne eivät tykkää yhtään siivouspäivistäni, koska silloin - luonnollisestikin - huomiotani ei saa niin paljon, koska mun täytyy siivota koti. En ole pakonomainen tai liian usein siivoava, meillä on n. 2 x kuussa isompi siivo, siihen menee n. 2-3 päivää, mutta silloinkin toki koirat huomiota saa.. ei vain silloin kun mulla on moppaus tai imurointi kesken. Ne usein siivouspäivinä protestoivat, eli juuri SILLOIN sitä caccaa on pitkin.. :( ja sitä syödään.. kai se on jotain protestia..)

Lue lisää

En tiedä aktivoinko koiriani riittävästi,välillä tuntuu että en,mutta ei ne kyllä sen puutteessa sisälle paskanna.Pentuja tietysti saa usein siellä ulkona juoksuttaa,mutta nuo aikuiset käy illalla kuuden aikaan viimeisen kerran pihalla,eikä vielä aamu seitsemältä ole kiire mihinkään.Jos sattuu sadepäivä,käännytään ulko-ovelta vielä takaisin,vaikkakin kyllä sillon jo sanon mihin tässä ollaan menossa

tolua_kuluu kirjoitti:

.. ne meidän koirat!!

Olen kuullut chihuforumilta, että esim. sisäsiisteys on yleinen ongelma chihuilla. Yksi nainen kerran kertoi n. 8-vuotiaasta chihusta, joka ei koskaan tee ulos, vaan aina sisään. Meillä tilanne ei ole NOIN paha, mutta toki tämä p-kaongelma joskus vähän nerviinnyttää.

Täytyy yrittää sitä, että viettäisi aikaa vain 1 kanssa .. tosiaan, se joskus vain on vaikeaa, kun toinen sitten parkuu jos "lauma" on hajalla. :( Ei se niinkään paru koirakaverin perään, vaan tuntuu suurin ongelma olevan MINUN poissaoloni. :( Kai se jotain eroahdistusta sitten on.

Leikin koirien kanssa lähinnä hakuleikkejä, eli eri juttujen noutamista. Mutta toinen ei välitä noutaa paljon mitään, toinen on siinä innokkaampi - paljon.

(Olen muuten huomannut, että ne eivät tykkää yhtään siivouspäivistäni, koska silloin - luonnollisestikin - huomiotani ei saa niin paljon, koska mun täytyy siivota koti. En ole pakonomainen tai liian usein siivoava, meillä on n. 2 x kuussa isompi siivo, siihen menee n. 2-3 päivää, mutta silloinkin toki koirat huomiota saa.. ei vain silloin kun mulla on moppaus tai imurointi kesken. Ne usein siivouspäivinä protestoivat, eli juuri SILLOIN sitä caccaa on pitkin.. :( ja sitä syödään.. kai se on jotain protestia..)

Lue lisää

No sanotaan näin.että kun asiat ei ole ihan kohdallaan,niin koirat reagoi rotunsa ja tyyppinsä mukaan.
Kääpiökoirille se yleisin tapa on sisälle merkkaus.Ja ne,jotka sitä tekee,myös usein myös rähisevät hihnassa.
jos kaikki on kunnossa,eli "johtajuus",riittävä liikkuminen (mieluiten monipuolinen,ei pelkkä pihalla tai korttelikierros),niille sopivaa aivojen käyttöä tyypin mukaan ja kuten mainitsin,yksi hyvä,eli jonkinsortin säännöllinen tottelevaisuuskoulutus.ja nimenomaan muistaa myös käyttää niitä myös yksilöllisesti,ei pelkästään laumana,jos useampia on.Jos asiat ei ole siis kunnossa,niin ne ilmenevät usein esim.noina mainittuna sijaistoimintana.

Pikkukoirien kanssa usein myös tingitään määrätietoisuudesta.Sisäsiisteydessä(opeteltaessa)helposti saatetaan joustaa,ja kun koiraa komennetaan,niin jätetään helposti homma puolitiehen.
Helposti myös nuot pikkutirrit saa vähän liikoja periksi,ja niissä vähän roikutaankin liikaa.Unohdetaan,että koiria ne on,missä isotkin,ja jos ne ei sitä saa toteuttaa lajityypillisesti,niin tulee niitä ongelmia.
Pikkukoirat,kuten isotkin,niin ihan samoin,ne pitäisi opettaa hyvin kaikkeen,miten haluamme niiden toimivan.Ei olettaa,että asiat tulee toimimaan itsestään.Oli kyse sitten ihan mistä.Pikkurodut on monet hyvin älykkäitä,ja myöskin tarvii sitä,että ne pääsee sitä kapasiteettiä käyttämään.Ihan kuin fyysisestikkin,suhteessa hyvin tarmokkaita.

Kun lukee tuota kirjoitusta,niin jotain paistaa läpi.Esim.to "protestoiminen".
Pikkukoirien kanssa myös ei niin helposti haeta apua,kuin isompien kanssa,kun kaikki on suhteessa "pienempää" ( :D ).Mutta ihan samalla lailla kannattaa,kuin isompien kanssa.
Ja paras apu olisi ihan ottaa yhteyttä johonkin pätevään ongelmakoirakouluttajaan (kysyä jo puhelimessa vaikka onko kokemusta tän sorttisista),ellei lähipiirissä ole jotain pätevää,joka myös tuntisi kääpiöitten "tomintamalleja" :D .Moni homma kun on sellainen,ettei auta kuin koko omankin toimintamallin ehkä muuttaminen ja kokonaisvaltaisuus.Eli voi vaatia aika paljonkin.

Hihut on tosi kivoja pikkukavereita.Jos en harrastaisi myös noita isoja,niin voisin hyvinkin moisen pikkutärpäkkeen ottaa.

Tosi koiramaisia,mahtavalla luonteella :)
Ja siinä sitten niitä ongelmia sitten taitaapi tullakkin ihmisillä.Kannattaisi ajatella niin,että ottaisinko tuollaisella luonteellla varustetun,Jos se painaisi vaikka 50 kiloa ja pärjäisinkö sen kanssa,ja miltä tuntuisi,noitten ilmenevien ongelmien kanssa ;D

Se sitten vielä,että kun on kyse melkoisesta myyvästä muotirodusta,niin paljon on jalostuksessa käytetty koiria,joita ei olisi pitänyt.Sekin on toisaalta pienen rodun "kirous".Ne kun kuitenkin hallitaan näppärästi fyysisesti.Mutta,kun ne ongelmat sitten voi purkautuakkin monella tapaa.

...myöhemmin.

Kuitenkin kysymys edelleen: oliko kasvuolosuhteet hyvät? Et ehkä uskalla vastata täysin rehellisesti, joten jatkan suoraan itse. Jos koirasi ovat pentutehtaan kasvatteja, niin paljoa ei ole enää tehtävissä, näiltä ongelmilta vältyttään pääasiassa valitsemalla kasvattaja tarkoin harkitsemalla, koiraa ei koskaan oteta säälistä tai pelasteta kurjista oloista. Myös toisen koirasi aiempi koti voi olla huonojen kasvuolosuhteiden taustalla, ei siis välttämättä kasvattajakaan...

Koira joka on kasvanut viihdyttämällä itseään ulosteen syönnillä, ei tavasta pääse eroon varmaan koskaan.

Makuupaikalle ulostamisen suhteen sentään jotain on vielä tehtävissä. Eli tiedosta, että koirasi ulostaa makuupaikalleen, koska se on yhdistänyt ulosteen hajun turvallisuuteen. Se siis hakee ahdistuessaan turvaa ulosteen hajusta. Siitä pääset eroon hoitamlla koiran ahdistuneisuuden, eli se ei koe turvattomuutta, johon sen pitäisi hakea lohtua.

Kaikki tämä toivottavasti on turhaa, sillä olet ottanut koirasi hyvistä oloista ja koiriesi käytöksen taustalla on muut syyt.