ymmärrä, että jos sä kerran tykkäät musta, niin miten se on niin helkkarin vaikea myöntää tai näyttää sekä täällä että muualla..
Kun jotenkin musta tuntuu, että sulla se ei johdu edes ujoudesta. Onko se sitten jotain epävarmuutta tai/vai häpeätkö sä mua jotenkin. Vähän on kyllä ihmeellistä jos on ihminen kenestä pitää ja samalla häpeää näyttää, että tykkää hänestä...
Ei ollut kuitenkaan tarkoitus olla töykeä, voithan sä olla ujokin(et kyllä vaikuta) tai taustalla voi olla jotain muutakin, enhän mä voi sitä tietää..
ja miten se samalla voi olla niin vaikea uskoa, että mä tykkään todella paljon sinusta ja se on totta, Mä en puhu palturia.
Kun jotenkin musta tuntuu, että sulla se ei johdu edes ujoudesta. Onko se sitten jotain epävarmuutta tai/vai häpeätkö sä mua jotenkin. Vähän on kyllä ihmeellistä jos on ihminen kenestä pitää ja samalla häpeää näyttää, että tykkää hänestä...
Ei ollut kuitenkaan tarkoitus olla töykeä, voithan sä olla ujokin(et kyllä vaikuta) tai taustalla voi olla jotain muutakin, enhän mä voi sitä tietää..
ja miten se samalla voi olla niin vaikea uskoa, että mä tykkään todella paljon sinusta ja se on totta, Mä en puhu palturia.
Vastaukset 19
Vanhimmat
tiedät, että hän tykkää?
tiedäkään, mutta luulen...
et tiedä niin on mun mielestä tyhmää odottaa ja vaatia jotain tunnustusta.
melko vahvasti, melkein tiedän ;)
niistä möröistä,......
mä pelottava ;)?
kai tarkemmin kattoo peiliin ulos lähtiessä ;) jos mä näytänki ni pelottavalta ;)) kyl mä katonki mä oon tottunu vaan jo etten huomaa ....
Kuka ujo? nainenko?
nainen, vaan mies ja en mä tiedä onko hän ujo..
samaa olen miettinyt itsekin yhdestä ihmisestä. Tosin, tiedän melko varmasti että kyse ei ole ujoudesta, vaan siitä ettei hän välittänyt tarpeeksi - se, miten on mahdollista olla ihastunut (kyllä, olen varma) ja olla välittämättä toisesta on mulle ikuinen arvoitus. Me tuskin tulemme koskaan enää edes juttelemaan. Ei ole mitään sanottavaa enää, kaikki on loppu. Omatkin tunteeni ovat liki kuolleet.. Luulin niiden kuolleen kokonaan mut tarkoittaako se että miettii toista vielä välillä/usein ja sitä selvittämätöntä tilannetta, joka vaivaa edelleen, että tunteita on vielä? Toisaalta olen kyllä sellainen että välitän kavereistani (myös sellaisista jotka eivät välittäneet minuta yhtä paljon) enkä voi noin vain unohtaa jotain ihmistä, vaikkei enää ollakaan tekemisissä. Etenkin kun oli tunteita häntä kohtaan ja pitkään. Ei kai sitä kaikista pääse aivan täysin yli, näin olen kuullut.. Toivon ettei tuo ei olisi totta.
voi pelätä omia tunteitaan, eikä uskalla niitä näyttää haavoittumisen pelossa. Vaikka muuten olisikin rohkea ja ulospäinsuuntautunut. :)
Haluaisin näyttää tykkäämiseni muualla, siis oikeasti, en palstalla. En häpeä enkä varmaankaan ole ujokaan ainakaan sillä tavalla kun ajattelet. Tämä johtuu vain palstoista, en halua palata siihen entiseen kirjoitteluhaaveiluun. Haluaisin oikeaan elämään ja oikeaa elämää.
Ei se johdukkaan ujoudesta.
Sulla on ollut koko sen ajan, joku toinen, kun olisin jotain tunteitani ylipäätään voinut näyttää.
Varattua ihmistä en rupea iskemään...
Niin, ei kannata iskeä joo o, mutta jos vaan sattumoisin mä/hän rakastuu ihan pikkuisen, tai aika paljonkin... Olemme sitten vaan järkeviä, mutta on vaikea kohdata kun kaipuu iskee
Nii-i sanoppa muuta.
Olo on yhtä helvettiä aina hänen lähellään ja samalla niin ihanaa. Tekis mieli tehä jotain, mut kun periaatteessa ei saa...
Tahtoisin paljon enemmän.....
koko paketti tai ei mitääm, eikös vaan.. Tää polku ei kait johda mihinkään, mutta pattiin ottaakin sitten toisaalta aika paljon. Mikähän olisi kohtuullisen raja, onko pakko kestää? -on
Pakko se on kestää.
Hän on se kenet haluan, silmissäni täydellinen.
Kerropas jotain hänestä. MInkälainen on sinun täydellinen? Voisin kertoa omista silmistäni kerran kohdanneeni mielestäni täydellisen. Hän on nainen.
Enkö ole jo sitä näyttänyt? Miksi häpeäisin näyttää sitä? Eipä ole sinun suunnaltakaan tullut edistystä mitenkään liiaksi. Olen kuin purjevene meressä. Menen sinne minne virta.