rakastatko itseäsi?

Kun vihaa lähimmäistään, rakastaa liikaa itseään. Jos vihaa itseään, ei voi myös rakastaa lähimmäistään.
Millainen ihminen on lähimmäistään vihaava ja itseään rakastava, ja millainen ihminen on itseään vihaava joka ei voi myös lähimmäistään rakastaa?

Eli itseään liikaa vain rakastava ihminen haluaa olla lähimmäisen yläpuolella, olettaen, että hän on parempi kuin tuo" publikaani" jota hän halveksii.

Itseään vihaava ihminen elämässään kolhuja itselleen tehneenä, joka on helppo saalis alistavalle itseään rakastavalle, joka käyttää huonon itsetunnon omaavaa hyväkseen, vain omaksi hyväkseen. Itseään vihaava ihminen alistuu vielä enemmän omaan mitättömyyteensä. Jolloin ahdistus omasta hyvyydestään saa paineita loppuiäksi. Rakastaminen alistajaa kohtaan on pelkoa.

Sopivasti itseään rakastava ihminen omaa hyvän itsetunnon, jota ei voi itseään liikaa rakastavat hyväkseen käyttää. Hän kyllä puolustaa omia mielipiteitään mitkä tuntee oikeaksi.

Ei kai kukaan täällä ensiksi pahasti sano, mutta itserakkaat ottavat itselleen heidän yhteisönsä huonoja puolia arvosteltaessa ja rupeavat sitten helvetintietä tarjoilemaan.

Jos minulle, arvostelen palstan luvan mukaan epäkohtia, aletaan käärme soppaa
itseään autuaina pitävät keittämään. Alan auliisti sitä sitten jakamaan.

Olen huomannut, että täällä jos joku sanoo hyvästi viestiin voi kiittää, mutta jos sanotaan meille kullekin pahasti ja loukkaavasti, niin tietysti se panee piruilun kiertämään. Pystyn myös pyytämään anteeksi jota ei kaikki uskovaisetkaan pidä tarpeellisena. He pitävät minuakin vain kiusanhenkenä, koska sanon rehellisisiä tuntemuksia heistä. Huonoja, jolloin se määritellään Jumalan pilkaksi. Hyviäkin, jos on aihetta.

Näin ihmeellinen on ihminen oli sitten uskossa tai ei.