Näin se elämä menee:
Aikoinani siirtyvänä vuokrakämpästä omistus- omokotitaloon oli pakko myydä kalliimpi uusi länsiauto pois. Ostin 800 mk:lla Lada 1200L:n, ja tyytyväisiä oltiin elämäämme vaimon kanssa. Nyt 20 vuotta myöhemmin ajamme muulla merkillä, ja ei Lada meille mitään traumoja aiheuttanut, vaan päinvastoin. Kardaanin nivel oli ainut mikä piti vaihtaa siinä halvan autoilun ajassa. Jäi vaan ihan kiva fiilis kyseisestä merkistä ja ajasta.- Ehkä joskus vielä......
Aikoinani siirtyvänä vuokrakämpästä omistus- omokotitaloon oli pakko myydä kalliimpi uusi länsiauto pois. Ostin 800 mk:lla Lada 1200L:n, ja tyytyväisiä oltiin elämäämme vaimon kanssa. Nyt 20 vuotta myöhemmin ajamme muulla merkillä, ja ei Lada meille mitään traumoja aiheuttanut, vaan päinvastoin. Kardaanin nivel oli ainut mikä piti vaihtaa siinä halvan autoilun ajassa. Jäi vaan ihan kiva fiilis kyseisestä merkistä ja ajasta.- Ehkä joskus vielä......
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuo tuhatkaksisatanen pyöreine lamppuineen oli tosiaan perinteisen auton näköinen ja tapainen, taisi ollakin viimeinen sellainen.
Ohjauspyöräkin oli iso ja ohjaus jäykkää.
Kyllä se kaihoa herättää yhdessä jos toisessa, joka sen on omistanut.
Tulee mieleen vain ajatus, miksi autot pitää tehdä yhä monimutkaisemmiksi.
Miksikö? Sitä kutsutaan kehitykseksi.
Tämä termi on kuitenkin tuntematon venäjän/neuvostoliiton autoteollisuudelle ja ilmeisesti myös useille ladailijoille.
Todellakin, kulkuvälineitä, jotka kulkivat neljällä pyörällä ja joissa oli bensiinillä käyvä moottori, jarrut, vaihteita ja kytkin ja jopa ajoneuvon lähestymisestä varoittava laite, oli jo 1800-luvulla.
Kirjoittaja Tomi on ihan oikeassa, paikallaan on poljettu, luovuutta kaipaisi vähitellen auton toimintaperiaatteiden suunnitteluun. Mukava todeta, että tuossa epäsuorasti ilmaistuna esitetään toivomus, että ladistit olisivat tämänkin kehityksen kärjessä.